Tervetuloa, Vieras. Ole hyvä ja kirjaudu tai rekisteröidy.
  • Tavallinen aihe

Aihe Ala-Talkkarin ylivoimaa!  (Luettu 22169 kertaa)

Moerkoe

  • Aktiivi
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 446
Vs: Ala-Talkkarin ylivoimaa!
Oon ymmärtäny, että kun mennään savukaasujen lämpötilassa alle 150 asteen, voi riskinä olla kosteuden tiivistyminen piipun yläosaan, josta taas seuraa piipun ja kattilan hapettuminen.

Minä en juuri termodynamiikkaa ymmärrä, mutta jos menee 85asteista lämmintä savukaasua jatkuvana virtana hormiin, niin millä logiikalla se kosteus alkaa tiivistyä? Jos hiustenkuivaajalla tai muulla puhaltimella työntää lämmintä henkeä putkeen, se kuivuu - ei kostu.

Jotenkin tuntuu, että tämä olisi perimätietoa öljypolton ajoilta jolloin hetkellisesti lämpötila piipussa nousi korkeaksi, seuraava sytytys oli taas kylmällä piipulla pitkän ajan kuluttua, varaajan jäähdyttyä. Tuollainen ryskivä lämpö hajottaa kyllä kaikki paikat,mutta minulla ainakin stokeri käy lähes jatkuvasti, tai ainakin niin olen yrittänyt säätää sen siten.

Mopomies

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 8301
Vs: Ala-Talkkarin ylivoimaa!
Joo ei tuo savukaasulämpö huono ole kattilassa, mutta jos se on kattilan jälkeen niin harakat tykkää. Sitä paluu vettä voi lämmittää...

Paljonko Mopopojan mielestä savukaasujen tulisi olla? Alle 100?  :P

Oon ymmärtäny, että kun mennään savukaasujen lämpötilassa alle 150 asteen, voi riskinä olla kosteuden tiivistyminen piipun yläosaan, josta taas seuraa piipun ja kattilan hapettuminen. En vielä viitsiny kuristaa ilmaa niin paljon että teho tippuis nimellisteholle ja näkis paljonko savukaasut silloin on (kun en sitä ulkoa muista), mutta alle 200 kumminkin. Jos oletettais että 5% paremmalla hyötysuhteella (yliteholla savukaasut 130C - ei muuten mitään järkeä) polttoainetta säästyisi vuodes 1500€ edestä, niin minkäköhänmoisen laitteiston Mopopoika tällaista säästöä silmälläpitäen hankkisi? Todellisuudes uskoisin että paremalla hyötysuhteella voitais päästä 1-2% energian säästöön, eli rahassa 300-600€/vuosi.

Mulla oli sellainen luulo, että stokeri olis mitoitettu sitä mukaa, että huippuja leikataan öljyllä, mutta hellanmaalainen yllätti nyt positiivisesti. Lisäksi ennen öljyä meni jonkin verran kesällä, kun stokeri oli sammuksis, mutta täs nykyises kun on automaattisytkä, niin se saa olla päällä ympäri vuoden.

Ilman energiamittaria taitaa olla paha sanoa irtoaako lämpöä vai onko kulutus vaan luultua suurempi.

Kuinkas keraaminen kattilan palotila ja keraaminen piippu happamoituu? Automaattisissa hakelämmitys pöntöissä teho säätyy käytön mukaan. Ja hyötysuhde on korkea.

Ei enää ikinä suomalaista hekepannua, valitettavasti. Kehittämistä vaatisivat paljon. Sinänsä harmi. :-\
On vain yksi oikea F-1 moottori.

Rocketdyne F-1 ilman katalysaattoria, urearuiskutusta ja hiukkassuodatinta. Vetää äkeen kuin äkeen.

Arra

  • Harjaantunut
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 152
Vs: Ala-Talkkarin ylivoimaa!
Onkohan tuota Ala-Talkkarin Veto kattilaa kehitetty 30 vuoteen miksikään? Väri vain vaihtunut muutaman kerran . Tuntuu ,jotta Suomi on klapikattiloiden kehityksessä pahoin jäljessä Keski -Eurooppaa.

kylmis

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 12199
  • Virolaista kiitos!
Vs: Ala-Talkkarin ylivoimaa!
Mitä niissä pitäisi kehittää ???

Isäntärenki

  • Harjaantunut
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 185
Vs: Ala-Talkkarin ylivoimaa!
Minä olen polttanut viljan lajittelu jätettä kohta  vuotta vähän isommilla pakkasilla rypsiä tai turve nappulaa.  Lämmöt on taukotulien aikana  noin 100,   isolla pakkasella kuin nyt niin noin 200, voisi olla että puhallusta voisi vähentää. Mutta viljan polttoa pitää hiukan valvoa ainakin kerran vrk. Tuhka sulaa, putsaus kieli menee alta, isolla ilmalla tuhka  ei sula ,helpompi hoitaa.  Jos viljan poltto olisi huono juttu niin meillä pitäisi olla torni hajonnut ja kattila puhki. Viljasta tarttuu palotiloihin sellainen valkoinen tuhka, kun sen rapaa pois niin siellä on ruosteinen pelti  Voitte  laittaa viestiä, kysellä viljan poltosta.

Cynic

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Konkari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 1281
Vs: Ala-Talkkarin ylivoimaa!
Lainaus
Onkohan tuota Ala-Talkkarin Veto kattilaa kehitetty 30 vuoteen miksikään? Väri vain vaihtunut muutaman kerran . Tuntuu ,jotta Suomi on klapikattiloiden kehityksessä pahoin jäljessä Keski -Eurooppaa.

Ei kai se sen kummemmin ole kehittynyt. Halvalla tehty ja halvalta näyttää. Mutta kun sillä poltetaan arvotonta polttoainetta niin mitä väliä sillä on. Hake ei maksa käytännössä mitään suhteessa saatuun energiaan vaikka sen ostaa vapailta markkinoilta, siitä paperiliitto on pitänyt huolen.

Ja se mitä tulee piipusta ulos on yhdentekevää verrattuna siihen mitä sieltä tulisi jos poltetaan hiiltä, öljyä tai tyhjennetään käytettyä ydinpolttoainetta.

Moerkoe

  • Aktiivi
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 446
Vs: Ala-Talkkarin ylivoimaa!
Minä olen polttanut viljan lajittelu jätettä kohta  vuotta vähän isommilla pakkasilla rypsiä tai turve nappulaa.  Lämmöt on taukotulien aikana  noin 100,   isolla pakkasella kuin nyt niin noin 200, voisi olla että puhallusta voisi vähentää. Mutta viljan polttoa pitää hiukan valvoa ainakin kerran vrk. Tuhka sulaa, putsaus kieli menee alta, isolla ilmalla tuhka  ei sula ,helpompi hoitaa.  Jos viljan poltto olisi huono juttu niin meillä pitäisi olla torni hajonnut ja kattila puhki. Viljasta tarttuu palotiloihin sellainen valkoinen tuhka, kun sen rapaa pois niin siellä on ruosteinen pelti  Voitte  laittaa viestiä, kysellä viljan poltosta.

Varmaankin palokaasujen happamuus vaihtelee käytetystä polttoaineesta riippuen, levykattila on syöpymiselle alttiimpi kuin valurautainen. PH-mittari hormiin voi olla seuraava kehityskohde, lambda-anturin ohella. Erityisesti useampia eri polttoaineita vaihtelevasti hyödyntäville. Ja onhan niitä mittareita hauska seurata.

Kohta-Sippoolan Kaappoo

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Aktiivi
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 623
Vs: Ala-Talkkarin ylivoimaa!
Oon ymmärtäny, että kun mennään savukaasujen lämpötilassa alle 150 asteen, voi riskinä olla kosteuden tiivistyminen piipun yläosaan, josta taas seuraa piipun ja kattilan hapettuminen.

Minä en juuri termodynamiikkaa ymmärrä, mutta jos menee 85asteista lämmintä savukaasua jatkuvana virtana hormiin, niin millä logiikalla se kosteus alkaa tiivistyä?

Mä oon ymmärtäny, että kun savukaasut joka tapauksessa jäähtyvät piipussa, alkaa ongelmia muodostua, mikäli kaasuissa oleva kosteus saavuttaa kastepisteen ennen piipun huippua. Tällöin kosteus alkaa tiivistyä piippuun.
Lämmetessään ilma kuivuu ja jäähtyessään kostuu. Lopputulos mahtaa riippua siitä paljonko savukaasut jäähtyvät piipussa.

Viimeksi muokattu: 19.01.16 - klo:23:16 kirjoittanut Kohta-Sippoolan Kaappoo

"Tämä sääntö pätee aina: kaikissa mielipideasioissa vastustajamme ovat järjettömiä." -Mark Twain-

Kohta-Sippoolan Kaappoo

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Aktiivi
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 623
Vs: Ala-Talkkarin ylivoimaa!
Ei enää ikinä suomalaista hekepannua, valitettavasti. Kehittämistä vaatisivat paljon. Sinänsä harmi. :-\

Kerrohan nyt, paljonko kalliimmat (=paremmat) laitteet mun kannattaisi hankkia?

Cynic on ymmärtänyt mistä on kyse. Edullista polttoainetta kannattaa polttaa edullisilla, mutta toimivilla laitteilla. Keski-Euroopan vehkeissä syy parempaa hyötysuhteeseen taitaa olla se, että monessa maassa hiukkaspäästöjä pienissäkin laitoksissa on säädelty Suomea tiukemmin. Mutta jos tällaista säätelyä ei ole, niin miksi maksaa kalliimmasta tekniikasta?

Sitä en epäile etteikö tuota omaa kattilaani parempiin hyötysuhteisiin voisi päästä. Olen vain aidon yllättynyt ja tyytyväinen siihen paljonko siinä on potkua.
"Tämä sääntö pätee aina: kaikissa mielipideasioissa vastustajamme ovat järjettömiä." -Mark Twain-

Mopomies

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 8301
Vs: Ala-Talkkarin ylivoimaa!
Ei enää ikinä suomalaista hekepannua, valitettavasti. Kehittämistä vaatisivat paljon. Sinänsä harmi. :-\

Kerrohan nyt, paljonko kalliimmat (=paremmat) laitteet mun kannattaisi hankkia?

Cynic on ymmärtänyt mistä on kyse. Edullista polttoainetta kannattaa polttaa edullisilla, mutta toimivilla laitteilla. Keski-Euroopan vehkeissä syy parempaa hyötysuhteeseen taitaa olla se, että monessa maassa hiukkaspäästöjä pienissäkin laitoksissa on säädelty Suomea tiukemmin. Mutta jos tällaista säätelyä ei ole, niin miksi maksaa kalliimmasta tekniikasta?

Sitä en epäile etteikö tuota omaa kattilaani parempiin hyötysuhteisiin voisi päästä. Olen vain aidon yllättynyt ja tyytyväinen siihen paljonko siinä on potkua.

Periaatteessa se on aivan sama millä haketta polttaa. Yleensä mitä yksinkertaisempi vehe, sitä vähemmän vikoja.

Kritisointi kohdistuukin näihin valmistajiin, joiden toimintatapa on jäänyt jälkeen. Asioita voidaan kehittää ihan vaan vaikka kehittämisen ilosta.
On vain yksi oikea F-1 moottori.

Rocketdyne F-1 ilman katalysaattoria, urearuiskutusta ja hiukkassuodatinta. Vetää äkeen kuin äkeen.

alpo10

  • Vieras
Vs: Ala-Talkkarin ylivoimaa!
Oon ymmärtäny, että kun mennään savukaasujen lämpötilassa alle 150 asteen, voi riskinä olla kosteuden tiivistyminen piipun yläosaan, josta taas seuraa piipun ja kattilan hapettuminen.

Minä en juuri termodynamiikkaa ymmärrä, mutta jos menee 85asteista lämmintä savukaasua jatkuvana virtana hormiin, niin millä logiikalla se kosteus alkaa tiivistyä? Jos hiustenkuivaajalla tai muulla puhaltimella työntää lämmintä henkeä putkeen, se kuivuu - ei kostu.

Jotenkin tuntuu, että tämä olisi perimätietoa öljypolton ajoilta jolloin hetkellisesti lämpötila piipussa nousi korkeaksi, seuraava sytytys oli taas kylmällä piipulla pitkän ajan kuluttua, varaajan jäähdyttyä. Tuollainen ryskivä lämpö hajottaa kyllä kaikki paikat,mutta minulla ainakin stokeri käy lähes jatkuvasti, tai ainakin niin olen yrittänyt säätää sen siten.
mahtoiko johtua siitä, että öljykattiloita laitettiin taloihin, joiden piiput oli aikoinaan suunniteltu ja muurattu klapien/halkojen polttoon sopiviksi? Kaksirivisestä nelihormisesta piipusta vain yksi hormi jää käyttöön ja muut käyttämättöminä varsinaisesti aiheuttaa sitä kondensoitumista ja rapauttavat piippua?
Meillä ym kaltaisen piipun yksi hormi jouduttiin aikoinaan putkittamaan ja eristämään.

Pikkustokerilla ei pitkiä taukoja pääse tulemaan, jos ei automaattista sytytystä ole.

Ph-mittari ja lambda-anturi ilman automatiikkaa, paljonko kustantaa?

Moerkoe

  • Aktiivi
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 446
Vs: Ala-Talkkarin ylivoimaa!
Oon ymmärtäny, että kun mennään savukaasujen lämpötilassa alle 150 asteen, voi riskinä olla kosteuden tiivistyminen piipun yläosaan, josta taas seuraa piipun ja kattilan hapettuminen.

Minä en juuri termodynamiikkaa ymmärrä, mutta jos menee 85asteista lämmintä savukaasua jatkuvana virtana hormiin, niin millä logiikalla se kosteus alkaa tiivistyä? Jos hiustenkuivaajalla tai muulla puhaltimella työntää lämmintä henkeä putkeen, se kuivuu - ei kostu.

Jotenkin tuntuu, että tämä olisi perimätietoa öljypolton ajoilta jolloin hetkellisesti lämpötila piipussa nousi korkeaksi, seuraava sytytys oli taas kylmällä piipulla pitkän ajan kuluttua, varaajan jäähdyttyä. Tuollainen ryskivä lämpö hajottaa kyllä kaikki paikat,mutta minulla ainakin stokeri käy lähes jatkuvasti, tai ainakin niin olen yrittänyt säätää sen siten.
mahtoiko johtua siitä, että öljykattiloita laitettiin taloihin, joiden piiput oli aikoinaan suunniteltu ja muurattu klapien/halkojen polttoon sopiviksi? Kaksirivisestä nelihormisesta piipusta vain yksi hormi jää käyttöön ja muut käyttämättöminä varsinaisesti aiheuttaa sitä kondensoitumista ja rapauttavat piippua?
Meillä ym kaltaisen piipun yksi hormi jouduttiin aikoinaan putkittamaan ja eristämään.

Pikkustokerilla ei pitkiä taukoja pääse tulemaan, jos ei automaattista sytytystä ole.

Ph-mittari ja lambda-anturi ilman automatiikkaa, paljonko kustantaa?

Tuntuu ihan mahdolliselta tuo rapautumisen aiheuttaja. Tosin tiilien laatukin on vaihdellut (vaihtelee) melkoisesti aikojen saatossa.

En ole vielä oikein perehtynyt noihin mittareihin mutta täällä näkyy ainakin olevan kaikenlaista tarjolla: http://www.amestec.fi/ph-mittarit/152-testo-230

Lambda anturilla ajattelin aloittaa. Sellaisen saa edullisesti hajottamolta jostain purkuautosta, sitten tarvitaan enää kuin jännitemittari.

http://web.archive.org/web/20120715122603/http://www.hessumobiili.fi/tiedostot/Happianturi%28lambda%29.pdf

Onhan niitä toki hienoja valmiitakin laitteistoja: http://www.kokko-control.fi/userData/kokko-control/docs/MG-O2R_ver_3_asennusohje.pdf

Cynic

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Konkari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 1281
Vs: Ala-Talkkarin ylivoimaa!
Lainaus
millä logiikalla se kosteus alkaa tiivistyä?

Kun kaasut jäähtyvät ne eivät enää pysty kantamaan niissä olevaa kosteutta höyrymuodossa, kyllästymispiste määrää paljonko kosteutta siinä lämpötilassa kaasussa voi olla, loput tiivistyy nesteeksi. Kastepiste vaihtelee aineen, lämpötilan ja paineen mukaan, savukaausissa ei vesihöyry ole ainoa ongelma vaan enemmänkin rikkihapon tiivistyminen, ja sen kastepiste on voimalaitoksissa n 70 - 170C. Puuhakkeen rikki-% on luokkaa 0,05%, turpeen n 0,25%.

Make

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 8339
Vs: Ala-Talkkarin ylivoimaa!
Viljan ja neulasten poltosta tulee klooria, joka syövyttää kovasti kattilaa.
Mystinen kesälaatumies

Peltola

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Konkari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 1407
Vs: Ala-Talkkarin ylivoimaa!
Onkohan tuota Ala-Talkkarin Veto kattilaa kehitetty 30 vuoteen miksikään? Väri vain vaihtunut muutaman kerran . Tuntuu ,jotta Suomi on klapikattiloiden kehityksessä pahoin jäljessä Keski -Eurooppaa.

Minusta esim. Veto 60 kattila on ihan riittävä hyötysuhteeltaan stokerikäyttöön. Jos(!) kattila on puhdas, se huuhtoo lämmön laajojen yksinkertaisten levypintojen kautta. Näin savukaasut ovat reilun sadan asteen luokkaa, mikä vaatii mielellään esim. haponkestävän sisäpiipun. Mutta koska kattila on aina niin tympeä nuohottava, ajetaan usein tukkoisilla konvektiopinnoilla ja hyötysuhde laskee.
Tämäkään ei laita talkkaria hylkyyn, vaan ongelma oli stokeripää ja sen reikien puhtaanapysyminen ja ilman oikea säätäminen. Mikäli ilmaa oli sopivasti, alareiät tukkeutui ja ilmaa ollessa riittävästi hanki sotkeutui palamattomiin nokihiukkasiin. Toivottavasti tässä on kehitystä tapahtunut.
Saksalaisissa ja itävaltalaisissa ei ole perinteistä stokeripäätä, vaan ruuvi lykkää tavaran palamaan uunissa, jossa ilma tulee ylhäältä ja sivuilta. Sen lisäksi arina likkuu tavalla ja toisella kattilan koon mukaan. Nuohous on koko konvektiopinnoilta automaattinen ja tuhka on taysin vaaleaa ja palanutta. Tuhkan määrä mitätön talkkariin verrattuna. Eikä katolla ja hangella tiedä polttavansa haketta. Jos kotimaisella laitteistolla on elinikää, laittaisin kunnollisen polttoautomatiikan lambdalla ja moninkertaisen sammutusjärjestelmän. Meinasin polttaa liikaa kotimaisella, mutta pariin vuoteen ei nykyisellä sakemannilla ole ollut häiriöitä eikä yhtään vaaraa. Lämmityksen riesa on siirtynyt pelkän hakkeenteon puolelle.