Tässä osiossa voit tarkastella kaikkia tämän jäsenen viestejä. Huomaa, että näet viestit vain niiltä alueilta, joihin sinulla on pääsy.
Eihän se kauppa edes aina pyydä tarjousta brändi -tuotteista, vaan ainoastaan niistä pl -tuotteista. Paha edes tarjota, jos ei kysytä.
Kukin kansanedustaja on nyt taas vuorollaan ollut sitä mieltä, että kriisi on ja tukea tarvitaan. Näin oli muuten viime syksynäkin. Mutta mitä on tapahtunut, muuta kuin lehdet ja televisio sekä netti on ollut pullollaan näitä kriisitukien vaatijoita. Viime vuoden tuki on muuten vielä lausunnolla: Lausuntopyyntö luonnoksesta valtioneuvoston asetukseksi tulvien ja rankkasateiden vuoksi kiireellisenä tukitoimenpiteenä viljelijöille myönnettävästä tuesta vuonna 2018 annetun valtioneuvoston asetuksen 1 §:n muuttamisesta
Lausunnot viimeistään 17.8.2018
Lähde:
https://mmm.fi/lausunnolla Keskivertokansalainen on sitä mieltä, että sitä on maksettu jo useastikin ja paljon. Näinhän sen pitäsikin olla, mutta hitaat on herrojen kiireet.
Olen samaa mieltä, että ei mitään uusia tukimuotoja, vaan jo olemassa olevan lfa -tukeen vaan reipas korotus ja sekin maksuun heti.
Peurojen ruokinta tulisi ehdottomasti kriminalisoida. Kaikki voisivat näin aluksi kieltää sen ruokintapaikan ylläpitämisen ainakin siellä omassa metsässä.
Riistanhoitoyhdistykset pitäsi velvoittaa ottamaan osaa peurakolareiden vahinkojen korvaamiseen. Ihmettelen mikseivät vakuutusyhtiöt ole tätä asiaa ottaneet esille. Nämä peuravahinkojen korvaukset tulevat kalliiksi kaikille vakuutuksia maksaville.
Valkohäntäkauris on vieraslaji. Nyt kaikki ilmoittamaan vahingot; siis ihan kaikki vahingot peltokasvien syömisestä, tallaamisesta, puutarhakasvien ja -kukkien syömisestä, ajoneuvovahingoista, hukkakauran levittämisestä, paskomisesta pihoille ja pelloille jne.
http://www.vieraslajit.fi/lajit/MX.47629/show
Yhtiömuotisen maatilan maakauppa on parhaita investointeja. Varsinkin omalla pääomalla tehty kauppa näkyy suoraan tasearvon nousuna, mitä parempi tase, niin sitä enemmän voi nostaa veropaita osinkoja.
Yhtiömuotoisen maatilan nettovarallisuutta ei rasita velalla ostettu pelto jos muuten yhtiön perse kestää ostaa peltoa. Käteisellä ostettu pelto kasvattaa tosiaan sitä osingonmaksua potensiin.
Osakeyhtiönkin nettovarallisuutta laskettaessa otetaan velat huomioon. Eli varat - velat. Pankkitilillä olleet rahat ovat jo nettovarallisuutta nostaneet, joten jos ne rahat käyttää pellon ostoon, ei se nettovarallisuuslaskelmaa muuta.
ai, jos vaikka makuuttaa tilillä sekin ok. mutta koneinvestointi oy:ssa huono koska poistot syö nettovarallisuutta, mutta pellossa arvo pysyy.
En minä mistään koneinvestoinneista ole kommentoinut. Pellon ostaminen ei muuta nettovarallisuuslaskelmaa, jos rahat ottaa tililtä oli ainoa mitä kommentoin.
Yhtiömuotisen maatilan maakauppa on parhaita investointeja. Varsinkin omalla pääomalla tehty kauppa näkyy suoraan tasearvon nousuna, mitä parempi tase, niin sitä enemmän voi nostaa veropaita osinkoja.
Yhtiömuotoisen maatilan nettovarallisuutta ei rasita velalla ostettu pelto jos muuten yhtiön perse kestää ostaa peltoa. Käteisellä ostettu pelto kasvattaa tosiaan sitä osingonmaksua potensiin.
Osakeyhtiönkin nettovarallisuutta laskettaessa otetaan velat huomioon. Eli varat - velat. Pankkitilillä olleet rahat ovat jo nettovarallisuutta nostaneet, joten jos ne rahat käyttää pellon ostoon, ei se nettovarallisuuslaskelmaa muuta.
eikös tällä vuosikymmenellä ole perustettu ihan kivasti noita yhtymiä? ainakin kun listoja lukee niin aikas moni on yhtymä... eli suunta oikia..
Yritysmuodolla ei ole kyllä mitään vaikutusta kannattavuuteen.
jakolaskussa suhde jaettavan ja jakajien välillä ratkaisee osamäärän eli pienistä tiloista ei tule "isoja", jos isännät perustaa yhtymän tai yhtiöitetään tiloja. Jotain marginaalisia etuja tulee työn, hankintojen, koneiden ym kautta....kannattavuus voidaan myös haaskata, jos aina "joku katsoo, kun toinen tekee" tai konekantaa ei oikeasti supisteta. Jos ottaa traktorin katolle jonkun sensorin, niin vain yaran liikevoitto kasvaa, ellei viljelijä saa tuotannosta kuluja takaisin. Itänaapurissa kokeiltiin aikanaan isojakin tiloja, jotkut menestyi, mutta suuruus ei taannut isossakaan mittakaavassa hyvää tulosta. Tappion moninkertaistaminen on helpompaa kuin voittojen. Lehtien palstoillakin ensin ollaan alan julkaisuissa, sitten viimeksi kauppalehdessä.
Se miten maatilalla toimitaan, oli se sitten iso tai pieni, voidaan toteuttaa monella tapaa. Ulkopuolelta se toiminta saattaa näyttää järkevältä tai typerältä. Se millaisessa toimintamuodossa maatila on ei vaikuta asiaan. Yritysmuodolla on sitten vaikutus esimerkiksi verotukseen. Sekä osakeyhtiöllä että tavallisella kakkoslomakemaatilla voi olla tuloksen jakajia yksi tai useampia. Molempia on saatu myös menestymään ja konkurssiin.
eikös tällä vuosikymmenellä ole perustettu ihan kivasti noita yhtymiä? ainakin kun listoja lukee niin aikas moni on yhtymä... eli suunta oikia..
Yritysmuodolla ei ole kyllä mitään vaikutusta kannattavuuteen.
Moni maaseutupankki on kusessa, kun rakennusten vakuusarvo on nolla, vaikka velkaa on vielä asiakkaalla lyhentämättä. Sopivalla hallilla sopivalla sijainnilla voi olla pieni arvo ilman alkuperäistäkin tuotantoa, mutta iso navetta keskellä-ei-mitään on melkoinen kustannus, jos sen joutuu ylläpitämään edes jonkin näköisessä kunnossa saati purkamaan. Sotien jälkeen tehdyt pikkunavetat luonto jo maisemoi jollain aikataululla melko näkymättömiin ja kaivurilla pikkuisen avustamalla ne häipyvät historiaan, mutta kuinkas tuollainen 100 kertaa 30 pohja plus 10 metriä korkea rakennus valtavine "uima-altaineen". Vai soveltuuko ne hyvin tähän tulevaan hyönteiskasvatukseen?
Huh joo... Parhaillaan X:n maakunnassa esim. Z-pankilla on n. 30 roskalainaa, millistä kahteen luottotappioita tiedossa/tapaus. Muut luotottajat sitten päälle
Samaan aikaan tämä Z -pankki rahoittaa maatalouden panosteollisuutta ja -jalostusteollisuutta. Eli saako se sitä kautta sitten kuitattua tappiot vai pitäsikö sittenkin pankinjohtajan alkaa ymmärtämään tätä suurempaa kuviota!
>onko tämä niin kannattamaton toimiala, ettei pystytä rahalla kauppahintaa maksamaan.
On
Eikä voi lahjaksikaan antaa, kun ei ole lahjaveroihinkaan varaa.
Ei muuten lopu ihan hetkeen nämä syytinkien ongelmat ja koukerot. PTT:n hiljattain ilmestyneen selvityksen mukaan kolmanneksella spv - tiloista jää luopujille hallintaoikeus kiinteistöön ja 35 % muodostetaan syytinki. ( file:///C:/Users/Ojanen/Downloads/tp_190%20(1).pdf s. 35) Siis onko tämä niin kannattamaton toimiala, ettei pystytä rahalla kauppahintaa maksamaan vai eivätkö myyjät oikeasti haluakkaan kaikkea myydä vai eikö ostaja halua oikeasti ryhtyä yrittäjäksi? Haluaako myyjäosapuoli kuitenkin jättää itselleen sen vahtimisen, neuvomisen ja opastamisen eikä oikeasti luoteta siihen jatkajaan vai ostajako se ei aio jatkossakaan kaikkea työtä tehdä.
Kyllä tuottajahinnat nousevat. Nyt keväällä tehtyjen investointitukihakemusten pakollisena osana on liiketoimintasuunnitelman laatiminen ja sen täyttöohjeissa hallinto antaa hinnat mitä pitää käyttää.
https://lomake.fi/c/ec/lomakepalvelu/download?s=nMtihkYUxZEk8P5&id=16843%2F15236DDF85DD8F0E44F6729D6C55B54F&type=statics viimeiseltä sivulta löytyy. Samanaikaiseti Luke julkaisee toteutuneita hintoja
http://stat.luke.fi/maataloustuotteiden-tuottajahinnat . Nuo liiketoimintasuunnitelmassa käytettävät viljan hinnat ovat kaiken lisäksi hintoja tehtaan siilossa. Että kyllä ne hinnat nousee.
Jätän tästä nyt pois sen osan, jossa ihmettelen investointilaskelmien paikkaansapitämättömyyttä.
Edustusmenot ovat vain osittain verovähennykseen oikeuttavia menoja, sen sijaan esim. asiakkaiden, sidosryhmien edustajien kanssa käytävät tai yrityksen sisäiset neuvottelut ovat kokonaan verotuksessa vähennettäviä eriä.
Kuinka kannattaisi menetellä, jos yhtiöittäminen tehtäisiin esim 2017 toukokuusta eteenpäin. Kannattaako nyt hankkia tuotantopanoksia etupainotteisesti ja siirtää tulosta ensi vuoteen?
Tietysti kannattaa. Täysrehu on hyvä. Sää helposti puolen vuoden rehut varastoitua ja saman määrän rahaa siirrettyä seuraavalle vuodelle. Toinen on polttoöljy. Kohtuudella saa vuoden löpöt. Meri kontti ois kans Kiva. Sais muovia ymm. Kätevästi varastoitua vaikka parin vuoden tarpeet.
jos ostan nyt kokonaan ens vuoden väkirehut ja ens vuonna kans seuraavan tyyliin reilulla ennakkolaskulla ja yhtiöitys 2018. Puuttuuko verottaja peliin?
Sä täytät 2 -lomakkeen osakeyhtiöittämispäivään asti ja oy tekee veroilmoituksensa/tilinpäätöksensä sitten osakeyhtiön perustamispäivästä alkaen. Se kumpi tekee esm. poistot on vähän kinkkisempi juttu. Mutta yhtiöittämisvuonna tehdään kahdet veroilmoitukset (toki oy:n tilikausi voi olla muukin kuin kalenterivuosi)
Nimenomaan. Jos olen ostanut 2017 ennakkolaskulla seuraavaksi vuodeksi vaikka sitä väkirehua, ostaako Oy sitten multa sen "varaston"?
Jos Oy:n tekee toimintamuodon muutoksella (TVL 24§) osakeyhtiö ei osta sinulta yhtään mitään, vaan omaisuus siirtyy osakeyhtiöön apporttina.
Mä Oon käsittänyt että ne voi poistaa mitkä on pihaan tullut. Eli jos ostat vuoden rehut, niin poistaa voi ne mitkä on tullut pihaan.
Siis ne mitkä olet ostanut/maksanut vähennät verotuksesssi (2 lomakkeellla). Puhut kuitenkin poistoista? Tämä kohta (yhtiömuodon muutos) on kuitenkin aika tarkkaan verottajan taholta seurattua, että kannattaa pyytää ennakkopäätös ja jopa käyttää jotain konsulttia.
Kannattaisko perustaa ne osakeyhtiöt jos veroprosentti aiheuttaa huonoa oloa?
Mietinnässä kyllä, mutta ei se yhtiöittäminenkään ole oikotie onneen, joutuu maksaan veron kahteen kertaan, eka firma ja sitte itte kun ottaa rahaa ulos..
Kannattaisko sun miettiä tämä juttu ihan uudemman kerran. 
Palkkakustannus on vähennyskelpoinen meno myös oy:ssä.
Tuotanoin, mitähän sä nyt mahdat tarkoittaa, että siiis perustais yrityksen ja sitten maksais tuloksen palkkana ittelleen vai? Siinä tapauksessa yhtiöittäminen on turhaa. Kaksinkertaisella veron maksulla tarkoitan yksinkertaisesti sitä, että verovapaata osinkoa ei ole enää.
Siis palkoista menee vero vain kerran ja osingoissa sitten on osittain päällekäistä veroa. Miten paljon sitten kumpaakin maksaa itsellen on vähän tapauskohtaista.
