Kaksivuotinen nurmi siis.

Pitäis vähän täsmentää maalajin, leveysasteen ja ojituksen kunnon kanssa.

Peruskuvio kuitenkin palkokasvi-heinä -seos. Heinäksi ehkäpä timotei-ruokonata -seos olisi paras heiniä yhteensä kymmenisen kiloa/ha. Peruspelloille puna-apilaa, hyvissä taimettumisoloissa (hikevä hieta, moreenimaat) pari-kolme kiloa, huonoissa (vähämultaista hiesua ym.) sitten tuplasti. Vedenvaivaamille ja erityisen happamille alsikeapilaa, hyvin kalkituille ja ojitetuille mailasta, 10-15 kg/ha.

Ja jokerina noille kunnolla kuivatuille mesikkää (valko-, kelta-, rohto-) heinien kanssa. Eka kesänä ei näytä mitään erityistä muihin verrattuna, mutta jos talvehtii hyvin, niin rajuinta mitä pellolla voi kasvattaa toisena vuonna. On aidosti kaksivuotinen. Helposti 2-3 metrinen kasvusto, mahdoton paalujuuri, voimakkaat allelopaattiset juolavehnän torjuntaominaisuudet. Vaatii, kun myös mailaset, typpibakteerilisän siemenen kaveriksi  kylvövaiheessa.

Mesikkä on vähän edellisiä riskialttiimpi, koska mahdollisesti saatavilla oleva siemen on yleensä vain "kauppasiemen" -luokitusta, eli lajikkeista ei taida olla paljoa käsitystä myyjillä. Perustaminen ilman suojakasvustoja eka kesänä rikkojen torjuntaniiton kanssa. Siementä saattaa löytyä Naturcomilta tai sitten jostain hunajayhtymältä ym. Jos haluaa näytteen kasvustosta, niin käykää heinäkuun lopulla ihmettelemässä Pietarissa Nevan rantojen joutomaita...

Petri

Pilikkikilipaelujahan nuo pitelöö tuossa järvellä. Lunta ei oo ennää ihan puolta metrie. Maantiet alakaa olla sulat ja kelirikkoa pikkuteillä.

Eikös pidä kysyä, että vieläkö pellolla? Hain tänään maisemaraivauksista rankakuormaa pois ja hyvin kesti vielä  - routa. Varsinaiset pellot ovat jo 60% auki, tuolla ikikuloheinäniityllä vähän enemmän lunta ja vielä kesti routa, ettei tarvinnut velliä kuopia kuin pari kertaa. Eikä tuiskupaikoissakaan ole enää kuin 30 cm, joten kärsivällisesti kaivamalla menee kyllä läpi, ei tartu enää pohjastaan.

Petri

Ei kanata! Ja hyvä ihminen, loppuelämällä voi muutakin tehdä kuin viettää lampaitten kanssa köyhtyen... Varsinkin jos odotettavaa loppuelämää on pitkästi.

Lähipiirissä on jopa yksi viljelijä, jolla ei lampaiden lisäksi ole mitään muita tuloja ja näyttääpä tuo pärjäävän. Mutta tietty yhdellä eikä kymmenelläkään pärjää ja hommat on tehtävä tehokkaasti.

Onko täällä muita menossa pelloilla luomuun tänä keväänä? Osaiskohan kukaan sanoa varmuudella tähän mitään: saanko uudistaa ei-tukikelpoisten hevosten laitumet pikalaidunseoksella, joka ei ole luomua?

Niin vielä pointti: tukikelpoisuus ei vaikuta sääntöjen noudattamisvelvoitteeseen. Eli luomuvalvonta ja sitten tämä tukiapparaatti ovat kaksi ihan eri asiaa, omasta kokemuksesta (josta voisi vähän katkeroituakin, mutta en nyt viitsi) viisastuneena. Eli pitää sekä hakeutua valvontajärjestelmään että anoa tukia, jos jäljenmainittuja haluaa. Pelkkä valvonnassaolo ei tarjoa tukea, mutta myöskään pelkkä tukien haku ei tuo valvontaa tilalle (jolloin myös tuet jäävät saamatta...)

Petri

Onko täällä muita menossa pelloilla luomuun tänä keväänä? Osaiskohan kukaan sanoa varmuudella tähän mitään: saanko uudistaa ei-tukikelpoisten hevosten laitumet pikalaidunseoksella, joka ei ole luomua?

Jos nyt hatusta muistan Wejjon listaa ulkoa, niin käsittääkseni italianraiheinää eikä myöskään yksivuotisia apiloita (persianapilaa) saa luomutuotettuna tänä vuonna, joten tavanomaisen peittaamattoman lisäysaineiston käyttö on sallittua. Mutta kuten Wejjo totesi, Tee- ja Kahvikeskuksen väki vastaa kyllä, kun kysytään.

Petri

onko kokemuksia kultakasvusta??

Ei ole, mutta tapa viestiä ( www.elom.fi ) ei herätä luottamusta. Yhtään tutkijanimeä, referenssiä tai vaikutusmekanismia ei ole dokumentoitu, kenttäkoetuloksissa ei ole hajontaa/luottamusvälejä ym. muuta sisällöllistä ylimalkaisuutta.

En väitä, etteikö voisi tehota. Joskus vuosikymmen sitten lietelannan ilmastusta tutkiessani "riesakseni" ilmestyi WTW-putket, joiden piti aktivoiden veden avulla tehdä sama duuni mitä ilmastin tekee työntämällä happea lietteeseen. Viestintä oli samanlaista kuin edelläkuvaamani. Mutta tutkijana mitään ei saa tuomita, ennenkuin se on tehottomaksi havainnoitu.

Maailmassa on paljon asioita, joiden tapahtuminen voidaan kenttäkokeilla ja tilastotieteellä osoittaa, vaikkei teoriataustasta ole hajuakaan. Ja sekin riittää. Kultakasvun tapauksessa valitettavasti molemmat puuttuvat tai niitä ei haluta esittää.

Petri

Ei ole luomua mitään vastaan mutta tääläpäin kaikki luomutilat on sellasia että satoa ei korjata kuin pakosta.

Joo, kyllä monessa paikkaa luomuviljelijä on yhä vielä se kylän *******, jonka tekemisistä yleistetään eteenpäin. Vaikka kuten aikanaan yövartiossa leirintäalueella: valkolaiset sai meuhkata yökaudet ilman naapurien häiriintymistä, mutta jos tumma korotti ääntään, niin kyllä vartioon tuli palautetta... Ja meuhkaaja oli aina mustalainen, ei koskaan naapuriruudun mies.

Pellon hinta on noussut kahden vuoden inflaation verran, saman kuin palkkojen nousu kahdessa vuodessa.

Suomessa esim. vehnän hinta on nyt 50 e/t alhaisempi kuin hinta Hampurin satamassa.

Nuo on kumpikin sellaisia kotikutoisia, viljelijöistä itsestään riippuvia juttuja. Harva muu on vedättämässä pellon hintaa ylöspäin.

Viljan halpa hinta taas on markkinataloutta: muutama voimakas sisäänostaja pompottamassa laajaa, yhteistyöhön kykenemätöntä yrittäjäjoukkoa. Maksavat vain sen verran, että tavaraa saa. Lueskelin juuri brittein saarilta analyysia (luomu)markkinatilanteesta ja tilanne on juuri tämä (jonka kyllä tuttu ekonomiviljelijä valotti minulle jo vuosia sitten). Vasta kun nämä yrittäjät kykenevät keskinäiseen sitovaan yhteistyöhön markkinoinnissa tilanne korjaantuu. Ei ole mikään etujärjestöjuttu, vaan pitää yhteisiä yrityksiä, yritysmuodolla (osuuskunta, Oy, ??) ei ole merkitystä.

Tapahtuukohan tämä joskus?

Petri

Luonteri Surf: Maanviljelijän omatunto herää

Tj ei ruikuta muuta kuin parhaillaan menossa olevaa propagandamyllytyksestä ts. viljan hinnan kaksinkertaistumisesta samalla jättäen kertomatta tuotantokustannusten rajusta noususta, tukien leikkauksesta ja sitä, että vv. 2000- 2005  viljan hinta romahti neljänneksen. Kannattavuuskerroin nyt ei ole sen korkeammalla kuin v. 2000.

Voi vttu on se surkeeta, kun ei varauksetta olekaan surkeeta...

S-ketju = kepu (ehdottomasti)
K-kauppa = kokoomus (perinteisesti)
TB = venäläinen äärikokoomus (totuuden mukaisesti)

Eikö sitoutumatonta ruokaa saakaan mistään?

Petri

Niinpä. Mutta vaaditaanko muuallakin 30 min. palokatkoon tuplakipsit kahtapuolta seinää ( nelinkertanen levytys mun mielestä) vai onko tämäkin vaan palosedän kiusantekoa?

Kuulostaa aika rajulta. Tulityökurssilla opetettiin, että tulityötilan seinät (sisäpuolelta) ovat tuplakipsiä, saumat eivät kohdakkain.

Yhteenvetona alkuperäiseen kysymykseeni: ei näytä olevan missään selkeitä sääntöjä, paitsi hyväksyttyjen palo-ovien tyyppikilvissä...

Petri

Nämä palomääräykset riippuu ihan paikallisesta viranomaisesta.

Näin ole itsekin ymmärtänyt, ja kyllä tuntuu olevan lähinnä prseestä tämä homma. Tietty joku sanoo, että voi paikallisesti käyttää järkeä, mutta siitä tulee helposti mielivaltaa...

Petri

...Laahavannaskoneella kylvetään aina muokkauspohjaan ...

Tuo on vähän maalajikysymys. Aiemmassa elämässä keveillä hikevillä moreenimailla oli suunnilleen sama miten muokkasi, kunhan sai jyvän edes jotenkin piiloon. Nyt multapintaisilla pohjahiesuilla vaatii jo enemmän tarkkuutta. Mutta jos on savi-hiesu vähämultaisena, niin yhdyn edelliseen.

Petri

Pitäiskös täs ny vielä miettiä että mitäköhän madot tykkää.

Onkos maanmuokkauksella paljon muitakaan tavoitteita, kun maan rakenteen ja sitä kautta kasvukunnon ylläpitäminen?

Petri