Vaikeus asiassa on siinä, että naapureiden tehtyä valintansa ei meillä juuri ole sananvaltaa.  Lisätieto ei tietenkään olisi pahitteeksi, muttei ihmisillä taida olla aikaa eikä kärsivällisyyttä odottaa sitä 50-100 vuotta, jonka jälkeen referenssitietoa olisi riittävästi. Mitään muitakaan teknologioita ei ole testattu niin kauaa.....

Joo, ei ole testattu niin kauaa, mutta DDT:lläkin on puoliintumisaika luonnossa ja se on hiljan hävinnyt. Aktiiviksi - ongelmallista tai ongelmatonta - muuntunutta DNA-pätkää ei poista systeemistä mikään, siinä tärkein laadullinen ero.

Itseäni yhä ihmetyttää, että tuohon kustannussäästöargumenttiin (viljelijänäkökulmasta) uskotaan. Kaikessa uudessa teknologiassa varhaiset omaksujat hyötyvät vähän aikaa, sen jälkeen markkinatalous korjaa löysät pois ja hyöty on ihan jossain muualla. Maanviljelytyöpaikoista tulee laboratoriotyöpaikkoja.

Se, ettei toiminnan laajemmista yhteiskunnallisista vaikutuksista puhuta tai edes epäsuoria ekologisia vaikutuksia hyväksytä riskiarviointiin mukaan, kertoo valitettavasti hyväksyttävyysarvioinnin tasosta. Pari vuosikymmentä sitten Naturessa (oliskohan maailman arvostetuin yleisluonnontieteellinen julkaisu) julkaistiin USAlainen tutkimus, jossa todettiin luomupellon eroosion olleen 40-vuotisella seurantajaksolla vain neljännes "tavanomaisesta". Pohdinnoissa todettiin, etteivät väkilannoitteet tai torjunta-aineet sinänsä aiheuta tuota eroa, vaan se viljely, jonka ne mahdollistavat.

Kun GMO-jalostuksella tehdään herbisidi/tuholaisresistenttejä kasveja, tasoitetaan tietä teolliselle monokulttuuriviljelylle, joka monipuoliseen viljelykiertoon verrattuna on maaperälle ja luonnon monimuotoisuudelle huomattavasti pahempi juttu. Siinäpä onkin pohdittavaa, onko gmo-kasveilla ja monokulttuuriviljelyllä yhteyttä keskenään, kun päätetään gmo-viljelyn hyväksyttävyydestä.

Petri

Tainneet jäädä tyhjiksi nuo uuhet. Kesäkuu on niin valoisaa aikaa ettei kiimoja esiinny.

No, meillä on muutama viikko kesäkuuta, ettei aurinko laske ollenkaan... Mutta kyllä siellä tiineitäkin on, mikäli yhtään osaan lukea kerityn uuhen vyötäröä - ja hiljalleen turvonnutta utaretta. Odotellaan, eihän tässä muuta voi.

Petri

[/quote]

Jos bioenergian raaka-aineen hinta Yhdysvalloissa nousee, noussee myös öljyn hinta. Tämä aiheuttaa kuntannusten nousua maataloudessakin.
[/quote]

Mutta, huomaatkos, myös tuotteiden hinta nousee. Jos markkinatalous edes vähän pelaa, siis.

Itse ihmettelen maataloussektorin kitinää öljyn ja energian hinnasta; maalla on mahdollisuus hyödyntää uusiutuvaa energiaa ihan eri malliin kuin kivihiilikaukolämmön varassa asuessa ja parhaimmillaan jopa saada rahaa energiaraaka-aineen myynnistä.

[[/quote]
Ei siitä ole kokemusta (kantaika lienee täsmälleen sama), mutta sinun kannattaisi käyttää tästä lähtien pässin astutusvyötä hyväksi. Värillinen liitu antaa erittäin varman ja tarkan todisteen uuhen astutuspäivästä. Omassa katraassa tiesin aina muutaman päivän tarkkuudella mikä uuhi seuraavaksi oli vuonimisvuorossa, lampolan seinällä olevan listan mukaisesti.
[/quote]

Joo, on hankintalistalla. Tämä vaan tapahtui kesäkuussa laitumella, mutta tekosyitähän (ns. "parempaa tekemistä") ne tietty ovat, kun ei tullut oltua paikalla. Viime kevään "tipottelusta" viisastuneena nyt on astutus tehty kompaktimmin eli pässi otetaan ajoissa pois laumasta.

Ei kait tuo viipyminen muuten suuresti haittaa, mutta kun on juuri lähdössä neljän päivän reissulle (lampolaretki Ruotsiin) ja jää koko sirkus täällä muiden huolehdittavaksi...

Petri

Kesäkuussa astutettuja suomenlammasuuhia odotellaan karitsoivaksi... Laskujeni mukaan alkaa olla vähintään 150 vrk täynnä jo kaikilla joka tapauksessa eikä vieläkään ole kuin turpeat vatsat ja lievästi turvonnut utare vetimineen. Kirjoissa puhutaan 145 vrk kantoajasta +/- jotain. Nyt tuntuu että mennää reilusti yli.

Onkos kokemuksia, onko syyskaritsoivilla sama kantoaika kuin kevätkaritsoivilla?

Petri

Minkäslainen on agrolaasten matkapuhelinhistoria:

Nokialaisia lukuunottamatta yhtä Benefonia; ensimmäistä ja viimeistä lukuunottamatta kaikki käytettynä hankittuja


880
3210 (jäi perheeseen, hiipui vasta nyt kesällä!)
Benefon Twin
3410 (jäi myös perheeseen)
3310
2626

Missä olit tutkijana?
[/quote]

Aikanaan luomututkimusta Juvan Partalassa, erilaisia yhteistyöprojekteja siellä täällä koti- ja ulkomailla, sittemmin oman yrityksen kautta.

Kevennetty muokkaus ja etenkin suorakylvö ovat asioita joissa maataloustutkimus jäi tavallisten viljelijöiden jälkeen eli niitä alettiin kunnolla tutkia vasta kun menetelmät yleistyivät käytännön viljelyssä. Ruotsissa sen sijaan oli jo vuosia sitten jopa 20-vuotisia kokeita kyntämättä viljelystä ja myöskin suorakylvöstä monivuotisia kokeita.

Näin siinä saattoi käydä, toisaalta meillä oli Jyrki Pitkäsen vetämänä pitkä (toistakymmentä vuotta) kevennetyn muokkauksen kenttäkoesarja, joka taidettiin juuri lopettaa ennenkuin asiat tulivat "muotiin". Ja mikä estää hyödyntämästä ruotsalaisia koesarjoja, meille onneksi Ruotsin maatalousyliopisto on Uppsalassa varsin jäykillä mailla, joten jopa kenttäkoeaineisto on kait aika hyvin sovellettavissa Lounais-Etelä-Suomeen ainakin. Suorakylvö tuli yllättäen, mutta ainakin kevennetystä muokkauksesta tieto oli olemassa. EI ollut typpiporraskokeiden tapaisia koesarjoja näyttää, mutta mielestäni kevennetyn muokkauksen vaikutuksista tietoa oli olemassa; toinen asia sitten oli, oliko se siinä muodossa ja sellaisilla foorumeilla, että (äänekkäät) riviviljelijät sen ymmärsivät.

Vaatii tutkijoilta ja organisaatiolta aika rohkeutta tehdä tällaisia perustutkimuksen kaltaisia seurantoja kiristyvien budjettien "kolmevuotinen hanke ja kaupallistettava innovaatio" -hegemonian alla. Tuostakin minimuokkauskoesarjasta muistan, kuinka yhtäkkiä reilun kymmenen vuoden jälkeen yhden koepaikan minimimuokkausruuduille ilmestyi lieroja, "tyhjästä".

Mutta edelleen useissa tapauksissa peräänkuuluttaisin tutkijoilta laajempaa teoreettista näkemystä, jonka avulla voisi vastailla myös kysymyksiin, joihin  ei löydy suoraa vastausta jostain "koesarjasta".

Unski844 kirjoitti:Mun mielestä viimeistään agrologin tasosta ylöspäin ihmisen pitäisi ymmärtää lukemaansa ja osata soveltaa. Eikai kukaan nyt kuvittele ryhtyvänsä ilman luetunymmärrys taitoa viljelijäksi?

Itse vanhana tutkijana ja nykyisenä viljelijänä osaan lukea  noita tieteellisiä perusjulkaisuja Lontoon kielellä (ja parilla muullakin vieraammalla murteella), ja jatkan harrastusta yhä. Mutta jos satojen julkaisusivujen läpilukemista (ei värikuvia, huom!) vuodessa edellytetään jokaiselta viljelijältä, niin ei sekään voi olla perusolettamus.

Petri

Lainaus käyttäjältä: Heino Leino - 16.11.07 - klo:21:49

Läsähtikö ruutuun, vae ehikkö emporullalle?

                                             

Lisää huomiota maailman menosta, kiitos tästä!

Jos tutkimus alkaisi kovin innovatiiviseksi, siis keksisi jänniä uusia tutkimusaineita, kävisi siinäkin hassusti. Valtaosa aiheista osoittautuisi ihan huuhaaksi mutta toisaalta varmasti löytyisi niitä helmiäkin...joskus. Rahanmeno olisi ainakin yhtä hirvittävää kuin nytkin, mutta tulokset entistäkin heikommat suhteessa kuluihin verrattuna nykyiseen.

Tämähän se on ongelma; ennustaminen on vaikeaa, varsinkin tulevaisuuden ennustaminen... Eli rajulla etunojalla tutkijat tekisi paljon sellaista, jota viljelijät pitäisivät huuhaana. Erityisesti, jos tutkitaan soveltavaa etunojassa.

Tutkijoiden pitäisi tehdä nykyistä huomattavasti enemmän teoriaa ja perustutkimusta. Sitä voidaan aina soveltaa. Soveltavaa tutkimusta on usein paha lähteä siirtämään muihin tilanteisiin. Agroekologian professori Juha Heleniusta lainatakseni: "mikään ei ole niin käytännöllistä kuin hyvä teoria. "

Yksi surkeus on mielestäni suomalaisen maataloustutkimuksen ohkainen teoriapohja. Käytännön viljelijän kannalta vielä surkeampaa on, että tulosten tulkintaa ei ole ollenkaan. Käytännössähän riippumaton neuvonta on ajettu alas; ei ole henkilöitä, jotka ymmärtäisivät käytäntöä ja teoriaa ja koettaisivat nitoa näitä yhteen. Ja jotka osaisivat myös haastaa tutkijoilta vastauksia oikeilla kysymyksillä.

Ainoat kunnolla resursoidut neuvojat löytyvät Kemiralta, K/H -maataloudesta ja rehutehtailta. Ongelma on, että heidän neuvonsa eivät ole kovin halpoja.

Ja erityisesti tutkimustoiminnan surkeus on jatkuvasti supistuva rahoitus, tutkimusorganisaatiota ei ole supistettu vastaavasti. Tämä johtaa tilanteeseen, jossa MTT on vain apurahatyön toteuttaja. Mitään ei tehdä, ellei saada rahoitusta ulkoa.

Rahoittajia on karkeasti jaettuna kahdenlaisia: tieteellisiä ja kaupallisia. Tieteelliset vaativat niitä lontoon murteella kirjoitettuja kansainvälisiin tieteellisiin lehtiin meneviä asiantuntijatarkastettuja artikkeleita. Eivät leviä kädestä käteen viljelijäkentässä. Kaupalliset taas vaativat tuloksia, joilla voidaan myydä enemmän (tuotantopanoksia viljelijöille). Nämä kyllä leviävät viljelijäkentässä, kovaan hintaan... MTT:n johtokunnan pj:kin oli (ainakin takavuosina, lieneekö vieläkin) Cultorin johtaja Esko Lindstedt; arvaatkaapa, miten siinä low input -tutkimusaiheet ovat suosiossa. Pohtikaapa, millainen hegemonia liikkuu johtokunnan nimittäneessä MMM:ssä.

Ei, ei minulla ole mitään lääkkeitä siihen, miten saataisiin pitkäjänteisesti ja laaja-alaisesti näkeviä ohjausorgaaneja maataloustutkimukseen ja tällaiselle työlle vielä nykyisessä uusliberalistisessa talouspolitiikassa rahoitusta. Ehkäpä tähän surkeuteen kypsyneenä parempi puoliskonikin jätti vakiviran maataloustutkimuksessa ja heittäytyi projektitöiden ja pusikkoraivausviljelyn auvoisaan arkeen.

Maataloustutkimuksessa on paljon asiantuntevaa, osaavaa ja ahkeraa väkeä. Toki myös hankalia tapauksia ja muita epähenkilöitä - läpileikkaus ihmispopulaatiosta. En ole täysin vakuuttunut siitä, että kaikilta osin merikarttojen tulkinta on kunnossa. Enkä tiedä, kuka oikeasti olisi oikea henkilö ja taho tuohon työhön.

Petri

>Tuossa on kyllä palopommin ainekset kasassa.
[/quote]
Tietty lämpölampun kiinnitys pitää varmistaa, ettei ole yhden ketjun varassa. Ja ohjeenmukaiset suojaeristykset jnpp. Mutta tietty, riski on varmaan suurempi kuin muilla systeemeillä - siinäpä sitten fundeeraamista, millaisia riskejä on valmis ottamaan.

>ole pelkoa. Sen sijaan vesiämpäri voi vetää pinnasta jäähän.

Jos rakennukseen tulee virtaa valtakunnanverkosta, niin ämpärin päälle lämpölamppu palamaan ja alle jotain eristystä. Tai iso ja pieni ämpäri päällekkäin ja väliin vähän uretaania pullosta. On alhaalta lämpöeristetty ja päältä lämmitettävä astia. Vielä kun ottaa I/II -kytkimellä varustetun lampunsuojuksen, niin on tehonsäätökin ulkolämpötilan mukaan.

Ehkei kaikkein energiapihein systeemi, mutta edulliset investoinnit ja tulee yövalo samalla.

Suzuki Alto, vähällä kulkee (keskimäärien ehkä 6l/100), työkäytössä Hilux bensakoneella, 8-10 l/100 km. Kumpikin rautaiselta 80-luvulta.

Onko tää taas joku trolli hahaa unohtakaa saa maalla toki asua mutta moinen puuhaloitten perustaminen palkkarahoilla on silkkaa ajan ja rahan haaskausta jättäkää nää hommat ammattilaisille

Tiedä sitten trollista, tuollaisia tiloja on Suomenmaassa aika lailla. Ja läheskään kaikki nuo eivät syötä mäntytukkia lehmilleen. Itse olemme lähteneet kolme vuotta sitten paljon karummista lähtökohdista (ei ollut lehmiä eikä muitakaan nelijalkaisia); velkaa ei olla vielä tehty (kohta tehdään), työtä on tehty penteleesti ja rahaa laitettu sisään, jotta on saatu tuotanto pyörimään. Puoliso palkkatyössä, itsellä toinen puolivuotisesti työllistävä yritys. Tietty, traktorien yhteenlaskettu arvo on noin 7000 euroa ja muutenkaan ei ole kovin paljoa K-maataloutta lihotettu.

Nyt tuota mahdollista velanottoa varten tehtiin Likviä erilaisilla tulevaisuuden skenarioilla ja ainakin vielä jatketaan.

Mutta molempien ei kannata heittää palkkatyötä pois, se on ihan selvä. Se paremmin yksinäistä puurtamista kestävä ja fyysistä työtä pelkäämätön viljelemään. Koneiden ja vehkeiden kanssa pelaamista ei saa pelätä.  Peltoa hiljalleen lisää ja elukoita kans, jos lehmillä meinaatte jatkaa. Markkinoiden ja ammattitaidon mukaan joku erikoiskasvi antaa jännitystä ja onnistuessaan myös lisätienestiä.

Apilaan linja on se, josta voi lukea Maatilan Pirkasta ja muista Käytännön Maamiehistä. Sillä meiningillä alle 100 hehtaarin viljelijät saavat vain konkurssin aikaiseksi, isommat saattavat pärjätä hyvinkin. Pientilan pyörittäminen voi olla taloudellisesti kannattavaa ja hauskaa, vaikkeivat nämä maamiehenpirkat välttämättä Viljelijänä pitäisikään...

Petri

Ruotsissa Arla on jälleen nostanut maidon luomulisää. Kotimaan tuotanto ei vastaa kysyntää ja suurkeittiöille luomumaidon tuonti Tanskasta on herättänyt närää. Luomulisä on nyt 76,9 äyriä/litra eli reilut 8 cent/litra. Luomulisän nosto oli neljäs tänä vuonna.


alkuperäinen www.ekoweb.se -lainaus:

KRAV-tillägget höjs hos Arla igen
Under hösten har det rått en akut bristsituation på ekologisk
mjölkråvara hos Arla. Företaget tvingades att lägga tillverkningen av
konsumentförpackad ekologisk standardmjölk i malpåse för att säkerställa
produktionen av övriga eko-produkter. Den åtgärden räckte inte utan man
blev dessutom tvungen att leverera dansk ekologisk mjölk till sina
storkökskunder, vilket ledde till missnöje på många håll. För att komma
till rätt med problemet har ett intensivt arbete inleddes för att
rekrytera fler ekologiska mjölkbönder och KRAV-tillägget har i flera
omgångar höjts under hösten. Nu höjer Arla tillägget igen. Från och med
den 5 november blir tillägget 76,9 öre. Det är fjärde gången under 2007
som tillägget höjs.