Tosin isännältä ajattelematonta touhua jättää roskat palamaan yöksi tai niin että savu haittaa muita. Ihmiset kun ovat herkkiä valittamaan pienestäkin haitasta.

Meillä toissatalvena yksi hehtaarin heinämaan omistaja perinteiseen tapaan poltti syksyllä sen pystyynkuivanneena korjatun heinäläjänsä jokirannassa. Sateiden seurauksena sytytys kesti koko päivän, jolloin tuuli kerkes kääntyä kylälle päin ja pari päivää elettiin märän heinän palokitkussa... Ei kukaan valittanut, vähän kävi Pekkaa (nimi muutettu) sääliksi, ei varmaan ollut tarkoitus.

Petri

Onko kellään käytössä noita savenmaan pressuhalleja, kestävyys? Hinta olis aika sopiva

Ei Savenmaasta, mutta tein itse syksyllä kakkosnelosesta (vähän vanerinpaloja ja lautakin) valmiita "kaaria", jotka oli mitoitettu 8x12 "kestopeitteen" tekemään kattoa varten. Seinät 3x5 kevytpressuista, rakennusmuovista osa valoaukoksi, kattoon laitoin vielä vanhoja pressunretaleita aluskatteeksi. Lampaat ovat olleet nyt talven siellä...

Joo, tuli niin hyvä, että kun kesällä puretaan pois (kasattu 100% ruuveilla, ei yhtään naulaa), niin siirretään johonkin kunnon perustuksen päälle ja laitetaan peltikatto.

Puutavara maksoi 6*11 halliin noin tonnin. Pressuihin olisko menny kolmisen sataa. Ja reilu viikko työtä. Tuo viimeksimainittu tekee valmishalleista mielenkiintoisia, vaikka rahaa palaisi enemmänkin!

Petri

***Mä ainaski ruokin tuolla 60 hehtaarin säilörehualalla 120 lehmää...

Toisilla on elintarviketeollisuuden komponentteja apevaunuun läheltä tarjolla, toisilla ei. Tekee helposti aikamoisen eron.

Petri
täältä mäskinhajun läheltä

Ei tuo pitkin nokanvartta kattominen niin kauheen yleistä oo.

Mutta kyllä usein tälläkin palstalla tulee riveillä ja niiden välistä kommentteja, jossa 80-luvun traktorilla ajelevaa toivotetaan masinistien joukkoon "harrastamaan" tai jonkun uuden jutun (puhumattakan maatilan) aloittajan ongelmiin tuhahdellaan tyyliin "käyttäisit urakoitsijaa" tai "vuokraisit ammattilaiselle". Voi olla ihan fiksukin ehdotus, mutta jokainen meistä on joskus ollut pieni, heikko ja tietämätön...

Joo, itsehän olen tieni valinnut ja ehdoton enemmistö jaksaa kompata myös näitä pienten ongelmia. Ja ainahan voi lukea valikoivasti.

Mutta totta on, että lähes kaikki kokorajat ovat hallinnon keksimiä ja siellä rajoilla aiheuttavat ongelmia. Mielestäni kaikkiin investointitukiin tarvitaan kuitenkin omaa rahaa ja toiminnan pitää jatkua X vuotta investoinnin jälkeen: eiköhän tässä ne tärkeimmät kokoa rajoittavat kriteerit. Jos joku haluaa investoida pieneen JA on valmis sitoutumaan projektiinsa takaisinmaksumääräysten uhallakin, niin en lähtis rajoittamaan.

Petri

AI ai. Voi sitä ohdakkeen ja valvatin määrää ja niitä tunteja mitä pitää istua traktorissa, harata, kyntää...Poltto-ainetta menee paljonkin enemmän.
Tarkenna normaaliviljelyä niin pääset parempaan tulokseen.

Jos sulla (naapurilla) on tuo ohdake-valvattiviljelmä, niin luultavimmin on laajaperäisesti hoidettu luomuviljaviljelys? Asiallisella nurmikierrolla (min 1/3 nurmea) pysyvät aisoissa. Nouhauta, havainnointikykyä ja noista syntyvää toimintaa tarvitaan enemmän kuin tavanomaisessa; luomun "palokunta" on huomattavasti tavanomaista (Kemira, rounduppi) heikompi...

Mutta Heinolle: karjatila on peltojen osalta suht helppo siirtää luomuun. Käsittääkseni sinulla ei viljaa puitavaksi nytkään viljellä. Ainakin siirtymävaiheessa pitää varautua 20-30% sadonlaskuun eli nyt ei rehuhuollossa saisi olla "viimeinenkin korsi talteen" -meininkiä. Wejjon huomiot peltojen peruskunnosta on syytä ottaa vakavasti. Ja enemmän töitä nurmiviljelyssä on kuin tavan tiloilla: suoraan apilanurmesta apilanurmeen 4-5 vuoden välein uudistaminen ei toimi apilalla, vaan tarvitaan yksivuotisia siinä välissä. Siitä se lisätyö ja -kulu.

Petri

Entäs traktorin lasit? lennättääkö kiviä? (Ei, en oo ostamassa sitä sulta)  Tuli vaan mieleeni, kun viime kesänä welger lautasniittokone lennätti kiven oven lasiin.

Ei lennätä kiviä, tosin ei niitä juuri olekaan meidän pyörtänöillä. Mutta tietty pitää olla suojus (olen aika lailla parannellut alkuperäistä) sen pyörivän kettingin päällä. Ihan "paljaaltaan" riski on kyllä melkomoinen, toimintaperiaatteesta johtuen. Ja se hihnaveto on niin heikko, että kuminkäryä välttääkseni ajan aika pitkään sänkeen...

Petri

Petrin kannattaa nyt hyvissä ajoin suunnitella asia,silloin kun on puintihetki tulee aina pikkusen kiire kehitellä viljan varastointisysteemejä.

Totta puhut. En nyt viitsi viime syksyn olosuhteita lähteä kertomaan tässä, tulee sen verran epäuskottava tarina kaikesta, mikä voi kerralla mättää... Se tuli kuitenkin opittua, että kun on pienviljelijänä urakoitsijoiden varassa, niin pitää olla aina kaksi mahdollista ketjua työkohteeseen olemassa, niin hyvällä tuurilla toinen saattaa toteutuakin.

Petri

PS. vinkkejä tulevaa varten on tullut ihan kiitettävästi. Nyt on vielä aikaa viritellä kuvioita, kun puolimetriset hanget kimaltelevat vainioilla!

Konevalmistus R. Passisen (jotain tuonnepäin) "kesantosilppuri" eli sellainen hihnavetoinen ketjumurskain, halvin niistä. Jos on jotain murskattavaa, niin ei tahdo valmetista löytyä tarpeeksi pientä vaihdetta, ettei hihna luistaisi... Suojat ym. karisee helposti pois, jos vähänkin hipasee lähellekään puolen ranteen vahvuista vesaa. Nyt rajusti modifioituna voi käyttää pyörtänöiden niittoon, kenellekään kun sitä ei kehtaa lähteä myymään.

Petri

Jos viljaa pilaantuu se on aina kustannus myös.

Havaittu juttu, valitettavasti.

Petri

Olisit säilönyt propionihapolla (kuten syksyllä sulle ehdoteltiin) niin ei olisi homeessa.
Pilaat vielä terveytes sen homeviljan kanssa.

Vielä jatkokysymys: kuinka "huolettomasti" sen propionihapotetun säkin voi sulkea?

Kysyin silloin syksyllä liian myöhään, "oli jo housuissa". Olen homepölystä kyllä ollut itsekin huolissani, maski on tosin ollut päässä sitä homeista lapioidessa. Rakennukset (joiden seinää vasten sen auman tekisi) ovat toistaiseksi puuttuneet, joten tällainen temppuilu... Vissiin pitää ostaa peräkärryn perälautaan pieni viljaruuvi, niin saa sen hapon järjellisesti sekoitettua viljaan, lapiopelillä en keksinyt systeemiä. Ja auttaa se joissain muissakin siirto-operaatioissa?

Mutta harkinnassa on, miten toimia tulevaisuudessa? Tässä vaiheessa ollaan vielä "tasamaalla" eli mitään vanhaa (koneita, rakennuksia) ei ole tukena tai rasitteena. Kuitenkin viljaakin on tarkoitus viljellä; sekä viljelykierron, jyvien että oljen (jota täällä ei ole läheltä ostaa) vuoksi. Suunniteltu viljelyala on vuosittain jotain 20-30 ha välillä, ehkä jatkossa hieman enemmänkin. Pitäisi selvitä mahdollisimman pienillä investoinneilla ja työllä... Naapurikylässä on vuokra(lämminilma)kuivuri, mutta epäilyttää vankasti öljyllä 12 km päässä kuivatuksen talous. Onko missään opasta kylmäilmakuivurin tekoon, vai onko tämäkin menneen maailman meininkejä?

Petri

onko kaikki edelläolevat mielipiteet tulkittava Naton kannattajien kirjoittamiksi ?

Ei ole.

Nyt ollaan talvi availtu syksyllä "kaasutiiviiksi" teipattuihin suursäkkeihin laitettua kosteaa viljaa ja vielä en ole keksinyt selkeää selitystä vaihtelevaan (oman) työn laatuun. Muutamia säkkejä päältä asti kuranttia tavaraa, mutta joistain on lapioitu alusten alle reilustikin homeista tavaraa.

Nyt kuulisin kokeneempien kommentteja tai vinkkejä, miten se sisäsäkki pitää sulkea niin, että on varmasti tiivis? Teippi vai joku side? Ja millainen side tai millaista teippiä? Muita kikkoja? Suursäkkien loputtua tuhannen kiloa jeesusteipattiin "eräpussi" -nimellä myytäviin topakoihin polyeteenisäkkeihin ja niissä ei ole mitää huomautettavaa, mutta suursäkkityöskentelyssä on vielä opiskeltavaa.

Petri

Tuollahan olisi sopevia kohteita Kiinan ja Koreoiden suunnalla, sinne vaan uhoomaan. Samoin kuin Harlemiin tai Sohoon julistamaan valkoisen miehen filosofiaa, vois ruveta läski tummumaan.

Jokainen vaikuttaa siellä missä voi; moni tyytyy lätisemään tällä foorumilla, vaikka maailmassa olisi oikeasti paikkoja, jossa Miehiä ja Naisia tarvittaisiin.

Petri

Kyllä vain kyseessä on peltomaa joka on ollut kesannolla ja näissä lohkoissa olisi hieman ryteikköä mitä pitäisi raivata

Tällä hetkellä tukiin ei pääse kiinni millään. Jos on vapaita tilatukioikeuksia, niin niitä voi tietysti laittaa maksuun ko. lohkoilla.

Petri

jonka ympärillä on vaikka kuinka juuri tuollaisia "hieman ryteikköisiä" vanhoja peltoja...

Onkohan siellä upsalan ekonomit puikoissa? Duunarit on ainakin neekeikutyöperäisiämaahanmuuttajia kun liikevaihto/duunari on 30000 euroa.

Toistaiseksi on pumpattu rahaa tutkimukseen ja viranomaishyväksyntiin. Isoilla torjunta-ainealan toimijoilla vanhat (mutta vielä patentin suojaamat) aineet pumppaavat lähes ilmaista rahaa sisään, jolla saadaan tuo suhde vähän fiksummaksi. Tässä firmassa noita vanhoja rahalähteitä ei ole, vain pääomasijoittajia ja sellaisia.

Petri