Tässä on nopeudet kohillaan... muuta kuin skaalaamaan isompaan käyttöön.

https://www.youtube.com/watch?v=q9lf1E9wWz8

Sellainenhan on jo keksitty. Sellainen jossa raskaassa vauhtipyörässä pyörii kirveenterä tai kiila. Nopeus riittää, kierrosluvusta riippuen melkein kerran sekunnissa voi tuupata uutta pölliä peliin :-))
Noita taisi olla jo maamoottoriaikakaudella.

Pärehöylääkin voisi soveltaa...
Ai mikä se sellainen työturvallisuus on ? Syötävää?

https://www.youtube.com/watch?v=w2itwFJCgFQ

Kaikkeen ne pystyy.

Meidän bittiguru on noiden kanssa puuhannut, tehnyt softaa ja printtejä. Niissä on aika paljon älyä.

Tyypillisesti siellä on

- GPS
- kompassi
- kiihtyvyysanturi
- asentoanturi
- korkeusmittari (paineanturi)

Käytännössä noita on yhdistelty usein yhteen tuota varten rakennettuun siruun. Ja tarpeen mukaan voi tietysti kehitellä lisääkin.

Mikro-ohjaimissa pyörii softaa joka hallitsee niin lentotilaa kuin noita paikannus- ja muita oheistoimintoja.
Noiden tietoja, karttadataa ja muuta yhdistelemällä siitä saa melko 'älykkään'. Sille voi 'sanoa' vaikka että lennä määrätty reitti määrätyllä korkeusprofiililla ja nopeudella ja palaa kotiin. Jos lähtökalibroinnit on tehty oikein niin se saattaa vaikka tehdä työtä käskettyä.

Vaan kyllä tuollaisen pystyy hukkaamaankin, joskus on löytynyt  vasta  parin päivän päästä - fiksua olisi olla myös lähettävä GPS jonka voi paikantaa lento-onnettomuuden tapahtuessa... jos sen tipauttaa vaikka ½ kilometrin päähän metsään, niin että ainoastaan epämääräinen suunta on tiedossa.... :-) Tuossakin auttaa jos siinä on kamera jota voi livenä seurata lennon aikana.

puhuttako te suomea .

:-)

Mulla on tässä juuri työn alla

- 2U ATX Supermicro SC823T B 1x5.25" 6x3.5" SATA H/S  2x500 W
- Supermicro X7DBE 8FB-DDR2 3PCIX 3PCIe 6SATA 2GE
- 2 x Intel Xeon E5335 quad core Clovertown EM64T 2000/1333 MHz 2*4 MB LGA771 80 W
- 8 x 72-bit ECC DDR-II FB-DIMM  4 GB 667 MHz PC2-5300 CL5

Asennettu OS on CentOS 7, kahden levyn peilillä, ja  siihen qemu/KVM hallintapalikoineen. Kuusi muuta levyä muodostavat ZFS RaidZ 5 poolin (ZoL).
Ongelmana on nyt löytää zfs_arc_max -parametrille sellainen arvo että levyjen suorituskyky on hyvä mutta muisti ei lopu kesken. Muutamaan otteeseen näin pääsi käymään. ZFS:n oletus on napata 50% muistista tuohon Adaptive Replacement Cacheen :-(
Tarkoitus on pyörittää nippua virtualisoituja käyttöjärjestelmiä; httpd (Apache), tiedostopalvelin SMB ja NFS, postipalvelin (Exim + Dovecot), DNS (bind), PXE ja DHCP ym. Etätyöpöydät toteutan NX:llä ja RDP:llä, backup Baculalla. UPS on vanha Line-Interactive Powerware 5125 rack E-BATilla, kytkin ProCurven web-managed layer 2. WLANia ei verkkoratkaisussa ole, kylläkin VLANeja :-)
Etähallintaan ja -valvontaan ilmeisesti Icinga ja/tai Foreman, perusjutut ihan SSH:lla. Lisää levyä ehkä iSCSI:lla toiselta serveriltä. Tuosta löytyy vain 3 TB.

Suomeksi: kokoan vanhaa räkkipalvelinta uuteen elämään.

Sorry, ei liity aiheeseen mutta tämä IT-suomi on sellaista että en voinut vastustaa kiusausta :-/

Tärkeämpää olisi varmaan suunnitella ja valmistaa täällä niin hyviä (mutta kohtuuhintaisia)  koneita että niitä ostettaisiin niin kotimaassa kuin ulkomaillakin.
Sitten ovat varaosatkin kotimaisia jos alkuperäisissä pysytään.

Pelkkä katteen lisäys ja/tai läpilaskutus tuontitavaralle ei paljon työpaikkoja lisää, suurpääomatkin saattavat päätyä ties minne.

Luin juuri että Raute sai kotimaahan 30 miljoonan tilauksen Varkauden LVL-linjaan.

Tilailkaa vain varaosat ulkoa, ja ihmetelkää sitten kun suomesta loppuu ne"vähätkin" varaosavarastot, ja luulisin että kun varaosalla on kiire (esim puimuri/paalikone) niin odotelkaa osia sitten ulkomailta. Mieluummin maksan vähän enemmän, ja saan osan suomesta, ja täten ylläpidän suomen varaosaliikkeitä!!!

Muuten hyvä mutta heikosti keskusliikkeetkään kohta kotimaassa varastoivat. Sieltä ne lähtee maailmalta tulemaan jos täällä joku kaipaa.

Ei koske tavallisimpia kulutusosia ja huoltotarvikkeita. Sitten kun ei Euroopan varastossakaan ole niin alkaa kestää. Ja kun lopulta tulee, tulee väärä osa...

Meillä on ainakin originaalit kestäneet  yli 10 v ja vajat 1000 ha.
Napoja ei ole painepesurilla pesty... koputetaan kiekkoa.

Sitten kun niitä alkaa mennä kannattaa kai vaihtaa kerralla kaikki.

Minä innostuin kerran että tilaan tuosta linkkumassikasta pienoismallin. Olisi edes joku joka olisi lähelle alkuperäistä vielä :-)

http://www.classic-combines.com/mf1200.html

Tuolta löytyi oikein hieno malli, ja otin yhteyttä heihin. Tekevät käsityönä ja vain tilauksesta, 1400 'sterling' eli silloin se oli about 1700 euroa. 1800 erillistä osaa ja siitä kooten.... nostan hattua kyllä yrityksestä.

Jätin tilaamatta ja päätin sitten korjata tuota 1:1 mallia, mutta pienemmällä summalla.

Itse olen autoihin tilannu Englannista ja Saksasta tavaraa. Yleensä 30-50% halvempia vastaaviin kotimaisiin myyjiin verrattuna. Turboja, vaihdelaatikon osia jne... ALV-palautuksen haku vaatii hieman enemmän vaivaa mutta kyllä siinä hyville tuntipalkoille pääsee. Kun vaan tietää tasan mitä tarvitsee niin hyvin käy homma, toimitukset kotiovelle noin viikossa.

Jos joku jotain tarttee niin saa kysellä apuja.

Jos EU:n sisältä tilaa alv-rekisteröitynä yrityksenä toiselta vastaavalta yritykseltä, niin ei alvia tarvitse liikutella rahana ollenkaan.

Tavara lähtee myyjältä ilman lähtömaan arvonlisäveroa (myyjän tarvitsee tietää ostajan ALV-tunnus).
Ostaja ilmoittaa sen periaatteessa maahan tullessa suoritettavana verona mutta saa samalla sitten ilmoittaa sen ostojen hyvitettävänä verona ja lopputulos on +-0. Eli arvonlisäveroa ei tällöin liikutella kauppasumman mukana valtiosta toiseen eikä verottajankaan suuntaan.

Tuossa ohjeessa esimerkki 3.

http://tinyurl.com/po68uv8

Epäselvissä tapauksissa myyjän kannattaa tarkistaa ostajan ALV-tunnuksen voimassaolo jottei joudu veroepäselvyyksissä itse maksumieheksi myöhemmin.
Näin olen itsekin tehnyt kun olen tavaraa myynyt suoraan ulkolaiselle yritykselle. Näistä eteläisten veljeskansojen firmoista ei aina voi olla niin varma... tulostin tuolta myyntipäivänä noudetun voimassaolotodistuksen kirjanpitoon mukaan.

Tarkastaminen käy vaikka tuolta:

http://ec.europa.eu/taxation_customs/vies/?locale=fi

Onkos siinä lohkon sisäänmenopäädyssä virtauksensäätö? Kaikissa sitä ei ole, lisävaruste kai ollut. Voiskohan se aiheuttaa tuollaisia oireita?

Joskus ne 1/2-toimisuuden valintaruuvit on vuotaneet (sisäisesti) ja aiheuttaneet oireita mutta ei taida ihan sopia tähän taudinkuvaan...

Lohkot on vanhimmissa yksilöissä Boschin tekemiä ja uudemmissa Rexrothin. Boschilaiset on kolmella pinnapultilla kasassa ja Rexit neljällä.

On siinä virtauksensäätö - sen kai pitäisi vaikuttaa vaan siihen yhteen karaan, jos siis on kunnossa.
Vuotavat valintaruuvit voivat varmaan hukata tuottoa ja/tai päästää sylinterin ryömimään. Hmmm, pitänee ne tsekata vielä toisenkin kerran.

Pulttien määrää en tässä pääse tarkistamaan mutta tämä on alkupään Suomeen tuotuja, vm -87 3070. Ehkä sitten Bosch. Onneksi tuossa ei ole mitään sähköön liittyvää.... olisi varmasti rikki.

Ilmeisesti yhtä selvää tyyppivikaa ei ole, eli pitää nyt tutkia ja mahdollisesti myöhemmin sitten purkaa.
Yritän muistaa kertoa mikä häntä vaivasi sitten.

Lainaus käyttäjältä: metsajussi - 03.03.15 - klo:09:30

Pitänee sitten tutkia niitä vielä. Juuri nyt ei viitsi alkaa konetta purkamaan kun sitä tarvitaan, mutta ennen toukoja täytynee ryhdistäytyä.

Sellainen viipalelohkohan se on, valmistajasta ei ole hajua, mutta näkemissäni kolmetonnisissa on aina ollut samannäköiset.
Vaijerit eivät kyllä jumita, ja lohko on kai itsekeskittävä. Ainakin vivut liikkuvat herkästi, palaavat keskelle ja niissä itsessään ei ole mitään jousta tai mekaniikkaa.

Suhinaa kuuluu silloin kun jotakin karaa käytetään ja painetta tarvitaan, erityisesti kuumilla öljyillä. Tuntuu että kaikki litrat eivät päädy siihen lähtöön.
Lepotilassa antaa pientä painetta lähtöihin, varmaan juuri sen mitä piirin vapaakierron vastukset aiheuttavat. Juuri sen verran että letkun kytkeminen voi olla sottaista hommaa ellei onnistu aivan pikatökkäisyllä. Olenkin jo oppinut Case 956-käyttäjäksi: sammutetaan kone jos tarvitsee letkuja kytkeä...

956:sen lohkoissa on mun tietääkseni kellunta...

Voi ollakin. Sen mitä olen tuollaista ajanut niin huomasin vaan että en saa letkuja kiinni jos kone käy. En lähtenyt tutkimaan kaverin koneen kaikkia hienouksia ja ohjeeksi sain että 'sammuta se' :-)
Massikassa olen oppinut ettei mitään temppuja tarvitse tehdä jos kone on kunnossa.
Siis harvoin ... ei vaineskaan :-)

En sitten tiedä Casesta että onko vika vai ominaisuus - tietääkseni se on kyllä ollut tuollainen lähes uudesta saakka.

Tritonin 120 olisi. Apollo ei myöskään vaikuttaisi pahan hintaiselta. Löytyykö siitä keltään kokemuksia?

Ei ole omia, mutta sivulta olen seurannut, tavaraa pikku-Apolloon kauhonut ja kyydissä istunut... mutta siis vain yhden kevään aikana.

Levitystulos ei kai pärjää näille nimekkäille isoille valmistajille. Rakenteet ja voimansiirto vaikuttavat suhteellisen järkeviltä. Pohjakuljettimesta meni kolia solmuun kun peräluukku painettiin alas kuorman loputtua ja pohjakuljetin pyöri vielä. Sinne oli jäänyt yksinäinen kivi pohjalle ja kuljetin painoi sitä luukkua vasten niin että kolia vääntyi. Hienompaa kompostitavaraa tykkäsi 'levittää' alleen juovaksi jostakin kuljettimen ja rungon välin raosta, tähän tuli kai myyjältä jotain erilaisia kumeja tms. En osaa juuri muuta sanoa, puuha ei ole mun ominta alaani :-(

Pitänee sitten tutkia niitä vielä. Juuri nyt ei viitsi alkaa konetta purkamaan kun sitä tarvitaan, mutta ennen toukoja täytynee ryhdistäytyä.

Sellainen viipalelohkohan se on, valmistajasta ei ole hajua, mutta näkemissäni kolmetonnisissa on aina ollut samannäköiset.
Vaijerit eivät kyllä jumita, ja lohko on kai itsekeskittävä. Ainakin vivut liikkuvat herkästi, palaavat keskelle ja niissä itsessään ei ole mitään jousta tai mekaniikkaa.

Suhinaa kuuluu silloin kun jotakin karaa käytetään ja painetta tarvitaan, erityisesti kuumilla öljyillä. Tuntuu että kaikki litrat eivät päädy siihen lähtöön.
Lepotilassa antaa pientä painetta lähtöihin, varmaan juuri sen mitä piirin vapaakierron vastukset aiheuttavat. Juuri sen verran että letkun kytkeminen voi olla sottaista hommaa ellei onnistu aivan pikatökkäisyllä. Olenkin jo oppinut Case 956-käyttäjäksi: sammutetaan kone jos tarvitsee letkuja kytkeä...

Ja tosiaan keskiasennossa ollessaan eivät pidä sylinteriä yhtään paikoillaan vaan vaikkapa metsäkärryn aisa kääntyy kaltevassa paikassa omia aikojaan täysin linkkuun 10 sekunnissa.

Vika on tullut vähitellen, huomasin sen nyt pahentuneen kun oli hetken letkut kiinni ilman ulkopuolista lukkoventtiiliä. Muuten kun sellaiset on niin työntövarressa, kaltevuudensäätimessä kuin siinä kärryn aisapiirissäkin. Venttiileitä on liikuteltu aika vähän, yhdestä lähdöstä on kyllä ollut kierto ulos kuukausia kerrallaan käytössä. Paluu muuta reittiä.. Pienet kuormat liikkuvat hyvin ja kevyesti mutta painetarpeen kasvaessa vauhti hidastuu kuin säätyvällä pumpulla ikään :-/

Oireet sopisivat sinänsä riittävän sohloihin karoihin, mutta tämä vaihtoehto tuntuu muuten ihmeelliseltä. Mulla on tietääkseni ollut aina puhtaat öljyt ja karoja on liikuteltu melko vähän. Systeemissä on ylimääräinen painesuodatinkin ek:n kierron piirissä koneen omien lisäksi. Ensin ajattelin hydrauliikan laiskuudesta että pumppu on väljä (ei olisi mikään ihme noin 12 000 h ajetussa) mutta se taitaa olla tuo lohko joka päästää jotakin jonnekin väärille reiteille.

Pitää tutkia ja hutkia siis. Luulisin että tuo lohko ei voi sisältää kovin monia mahdollisia vikapaikkoja. Toista on joku ls-pöytä jossa voi löytyä karakohtaiset painerajat, paine- ja virtauskompensointi ja vielä ns. imuventtilit.  Ls-kanavien ja -osien lisäksi. Siellä joku roska sopivassa välissä voi tehdä mielenkiintoisia juttuja...

Oireet:

- koneen käydessä tuntuu että painetta löytyy koko ajan niin A- kuin B-linjoistakin. Letkujen kytkentä hankalaa koneen käydessä.
- vuotavat todella reippaasti läpi. Eli sylinteri ei todellakan pysy yhtään paikallaan ilman erillistä lukkoventtiiliä.
- käytettäessä tuntuvat suhisevan ja pihisevän ylimääräisiä ja osa tuotosta voi olla hukassa.

Menevätkö nuo oikeasti noin järjettömän väljiksi vanhuuttaan, vai onko siellä esim. joku tiivisteongelma jonka pystyy korjaamaan?
En ole niitä vielä viitsinyt purkaa (ei oikein jaksa kiinnostaa...) mutta olisi kiva tietää ennalta että nakkaanko suoraan mäelle ja korvaan muulla lohkolla, vai kannattaako niitä sen enempää tutkia?

Sinänsä hassua että kaikki 3 tekevät tismalleen samaa. Luulisin että jos joku kara olisikin pilalla niin eivät kuitenkaan kaikki 3 samaan aikaan.

Asennanko tuppisovitteet miten kovilla pulteilla riittääkö 8.8 varmaan laippaan saa olla 10.9?

Mulla on laipassa 12.9.
Välillä yksittäisiä katkeilee kovan paukahduksen saattelemana, lieneekö sitten liian kovia?
Tai sitten pääsevät löystymään huomaamatta.

Tynkä oli kyllä originaalin tilttirungon reiässäkin silloin kun tuo mulle tuli... että joku muukin oli niitä poikki sannut.

Sivulle ei kannata kääntää, pyrkii ojaan.... :-)