Tässä osiossa voit tarkastella kaikkia tämän jäsenen viestejä. Huomaa, että näet viestit vain niiltä alueilta, joihin sinulla on pääsy.
releellä
Ja/tai diodilla.
Mika
Kumpi miksun mielestä on helpompi tavallisen pulliaisen asentaa? Rele vai diodi? 
Minä ainakin laitan kelojen rinalle diodeja 10 kpl yhden releen asennusvaivalla. Jos siis ongelma piikintappodiodilla korjaantuu. Jotkut kytkimet voivat olla niin hentoja että ne eivät kunnolla kestä kelan virtaa, oli sitten diodi tai ei... silloin se on releen paikka.
Miksi rääkätä tavallisia koneita rikki kun hommaan on omat koneensa. Esim Makitalta löytyy verkkosähköön kulmahiomakoneen näköinen kulmapora jossa moottoriteho on noin 1 kW ja hitaamman vaihteen MAKSIMIkierrokset noin 300. Ei muuten hätäänny mutta vääntääääääää.... saa painaa rauhallisesti kaasu pohjassa. Lupaavat jotain >110 mm terää puuhun. Noin isoa en ole kokeillut mutta mitä mokomalla porailua kerran messuilla katselin niin ei se hirsi ollut minkäänlainen vastus pidemmällekään terälle. Pikkuisen kierrokset putosivat mutta melkein meni kuin olisi ilmassa vaan pyörittänyt
Myös isot, kW-luokan sekoituskoneet selviäisivät hommasta ilman nikottelua, saa vielä 2 kaveria pitää kiinni jos siltä tuntuu, vastaavat riittävän hitaat kierrokset niissäkin vaihteistosta löytyy. Terää ei välttämättä saa kiinni ilman tee-se-itse adapteria. Ja kaikissa ei ehkä ole pakkia :-(
Jos sitä vauhtia pitää koko ajan hillitä liipaisimella ryömittämällä mutta täydellä väännöllä, niin nopeudensäätöelektroniikka ja muukin hiillostuu ajanmittaan varmasti. Kunnon vaihteisto ja sillä sipuli.
Niittokoneen teriä, varsinkin talvella. Hylsysarja josta räikkä pskana ja josta puolet hylsyt halki ja loput loppuunkuluneita. Nippu lopppuunkuluneita kiintoavaimia jolla rystyset ja joskus jopa auran kuorimet saa auki. Vissypullo. Ruostuneita pultteja ja muttereita, jotka ei sovi mihinkään, tuumasia vielä mielellään. Halpa ristiturpa meisseli jolla ruuvi ei aukee, mutta päään saa murjottua niin että pajalla tarvitaan porakonetta sen ruuvi irrottamiseen. Rengassokkia josta rengas lähtenyt hel**ttiin. Nekin ruosteiset käy mitä löytää äkeen piikistä keväällä.
Tässä on jotain tuttua.... :-))
Laatikon pohjalla ajelehtinut niittokoneen terälappu oli muuten juuri sopiva prikan korvike kylvöpellolla kun kylvimen merkkarin lautanen ja se iso prikka tipahtivat sokan kuluttua poikki. Rautanaulakin löytyi sokan hätäkorvikkeeksi.
Joko siihen punaiseen on saatu asialliset hydrauliletkut?
Pari vuotta sitten kaverin uutta äestä useampaan kertaan korjailtiin mun letkuvarastosta.
1-kerrosletkut ja jyrkkiä taivutuksia. Alkoi tihkua letkujen läpi :-(
Eihän tuo asiana iso juttu ole ja takuuseen sain tilalle, mutta olisin siihen hintaan olettanut kyllä saavan myös kunnon letkut. Lienee ollut jokin kokeilu että kuinka paljon tässä kohdassa voitaisiin säästää.
Ja sopivaan väliin viikon sadejakso
Sataa se vesi Horschinkin päälle. Ja jos sitä vedetään yhden miehen voimalla ei etenemä ole kovin kummoisempi päivässä kuin 3m kahdessa vuorossa. Yritin lähinnä vastata tuohon "miten kustannustehokkaasti".
3m koneen voisi myös ajaa 900+750 renkailla olematta kylvökonetta leveämpi niin maantiesiirrot olisi nopeat ja vaivattomat, ja kulutus pienempi kuin paripyörillä, etenkin kun 3m koneen voi vetää jopa painotetulla 4-syl.llä. 400 ha urakkakylvö on kuitenkin vain n 50 000€ liikevaihto joten ei sillä nyt mitän ihmekoneita makseta.
Tuolla taksalla kylvöurakointi olisi kultakaivos! Pari vuotta sitten maksoin puolet tuosta. 
Samaa minäkin ihmettelin - jos tuossa summassa siis vain kylvötyö. 125 e/ha.. hui.
Bassoharrastaja katsellut liikaa näitä:
https://www.youtube.com/watch?v=pfFVXSq7n_sTukka putkella... voihan tuo jo vähän ravistella, sieltä ja täältä.
Kyllä rattorissa pitää ratiot olla 
https://www.youtube.com/watch?v=ow7kIZVzYOM
Ei taida Valtran varustelistalta löytyä noin hienoa paneelikattoa.
Kyllä sillä oma merkityksensaä on.
Minulla ainakin vasen polvi jo muistaa sen että mekaanista kytkintä on muutaman kerran paineltu tässä vuosikymmenten mittaan :-(
Pikkusievä kylvöyhdistelmä.
Ei taida kulmia peruutella... ja maa on kai aina riittävän kuivaa. Pelkkä 525/50 painaa yli 20 t.
https://www.youtube.com/watch?v=mFkwQlF_BTAAika rakennelma se on tuokin, vaan näkyy tuolla aakeeta laakeeta riittävän:
https://www.youtube.com/watch?v=6w-ZnkeXI7c
mutta toimiiko uspiportti?
Ei sitä tarvita kun isobus löytyy :-)
Kyllähän totuus on että tuota kanto- ja kivikäyttöä ei mikään perusmalli kestä, varsinkin jos sitä vedetään koneella joka painaa enemmän kuin mf35. Jos se nurkka tarraa jäisen kannon tai kiven kulmaan, niin jo reippaassa kävelyvauhdissa voimat ovat hurjat kun edessä on massaa 5-6 t. Huvikseni laskin, jos pysähtyy 0,3 sekunnissa vauhdista 6 km/h (1,7 m/s) niin hidastuvuus on 5,7 m/s². Voima siinä nurkassa kuuden tonnin massalla on tällöin 34 000 N, plus se mitä traktori yrittää vielä vetää, helposti 10 000 N ("tonni") lisää. Eli sen rungon pitää kestää mielellään ainakin 5 tonnia vetoa siiven kulmasta... vauhtia lisää tai terävämpi pysähdys niin voimat vaan kasvavat. Aika harva lanakaan kestää tuollaista 'käyttöä'. Kyntöauroissakin on laukaisulaitteet, mutta linkorassukassa ei ole. Joku voisi vaikka kehittää sellaisen...
Omaa 2252-kotipiha-Eskoani olen koettanut kovasti varoa, mutta on sinne muutaman kerran eksynyt sinne kuulumatonta tavaraa. Viimeksi tutun ja ennen esteettömän peltotien reunassa oli yllättäen pään kokoinen musa - kas joku kyntömies oli heittänyt kiven pois pellolta ja heitto oli mennyt vähän pitkäksi.
Se on totta että h-esiohjattu on aika pomminvarma. Ja sen osaa itse korjata jos joku kiusaa.
Ainoa ongelma on joissakin systeemeissä tuottaa fiksusti se pieni paine. Ja mahdolliset sijoitteluvaikeudet ohjaamossa. Ynnä kovalla pakkasella vähän tahmea toiminta kunnes öljyt vähän siellä pikkuletkuissa norjistuvat.
Molemmissa nostureissani on tuo, enkä muista milloin olisi joku häiriö ollut. Kerran katkesi yksi letku kun jäi johonkin väliin. Siinä kaikki :-)
Varmasti mettiäisen hinta/laatu-suhde on huonompi kuin vaikkapa perusmallin kaivinkoneella, joita tehdään valtavia määriä, ympäri maailmaa. Mutta ei se suhteen huonous tahallista ole, parempaan ei vaan kyetä. Koneet ovat liian tehokkaita, niitä ei tarvita miljoonaa kappaletta :-)
Liittimistä... kyllä niitä hyviäkin saa kun tietää mitä haluaa. Ongelma on aina siinä, että kun se toinen puolikas on jo olemassa niin pitäisi tietää tarkalleen mikä pahuksen tyyppi se on jotta saisi yhteensopivan. Ja noitahan riittää ajoneuvoissa vaikka minkälaisia :-( Taatusti ei siihen hätään omasta varastosta sopivaa löydy.
Elämä on helpompaa jos voi asentaa kokonaisen uuden liitinparin.
Esimerkiksi tiivistehuulelliset Deutschin liittimet ovat mielestäni asiallisia - ainoa vika noissa useimmissa on se että oikeaoppinen pinnien asennus vaatii erikoistyökalun.
Siitä olemme varmasti samaa mieltä että maavehkeiden sähköissä olisi monella valmistajalla rutkasti kehitettävää. Kurjimpia ovat jotkin isot rintapellissä tms olevat liittimet jotka rapistuessaan ovat lähes mahdottomia korjata asiallisesti. Yhdessä vanhassa natikassa sellaisen kanssa manasin puoli päivää.
Olikos ne maat siellä Loimaalla melko multavia?
En ole itse siellä käynyt, mutta näin joku mainitsi että olisivat helpompia kuin nämä meikäläisen savijuntit.
