Tervetuloa, Vieras. Ole hyvä ja kirjaudu tai rekisteröidy.

Näytä kirjoitukset

Tässä osiossa voit tarkastella kaikkia tämän jäsenen viestejä. Huomaa, että näet viestit vain niiltä alueilta, joihin sinulla on pääsy.
Sivuja: 1 ... 221 222 [223] 224 225 ... 295

Viestit - metsajussi

Ajaaks myyräaura saman asian ku jankkuri

Ei oikein sellaisenaan, mutta noihin paikallisiin tiivistymä- ja vesiongelmiin kyllä auttaa.

Jos siihen vaihtaisi sellaisen samanlaisen nostavamman terän kuten jankkureissa niin kai se sitten kävisi 1-piikkisestä jankkurista?

Jossain kattelin julman kokoista "kantoharaa", jossa tehosuositus oli yli kakssataa heppaa. Ei tuollaisia saisi edes viedä pellolle, kun työleveyttä tais olla se vajaa kolme metriä. Järjettömiä oikopolkuvehkeitä tehdään nykyään aivan liikaa, varsinkin jankkuripuolella.


Jotkut maailmalla tehdyt vehkeet on tehty aivan erilaisiin olosuhteisiin ja tarpeisiin kuin täällä Suomessa.
Siellä tehdään tämän tapaisiakin hommia :

https://www.youtube.com/watch?v=-_A3ffDFWU4

Catti painaa yli 100 tonnia..
Täällä ei taida joka vuosi tulla ollenkaan sellaisia olosuhteita että jankkurin kanssa kannattaisi pellolle lähteä.
Ihan vaan jäykkäpiikkinen siipikultivaattori, voi sillä ajaa matalampaankin.

Jankkuri varsin turha. Ostat silläkin rahalla jotain syväjuurista kasvia ja heinänsiementä. Ne tyhjät säkit on paljon helpompi hävittää kuin turhaksi jäänyt jankkuri.

2 eri asiaa.. jankkuri ja kultivaattori.

Siipikultivaattori on ollut jo yli 20 vuotta käytössä. Toimii savilla, multavemmilla mailla pitkä sänki tai juolanjuuret pilaavat jäljen. Käytän auroja, kultivaattoria tai lautasmuokkainta aina olosuhteiden ja tarpeen mukaan. Jankkuria ajattelin lähinnä täsmäavuksi esim kohtiin joissa vesi ei aina tahdo osata salaojiin, liian märkänä survottuihin päisteisiin jne. Myyräaura olisi varmaan myös yksi vaihtoehto tähän. Noin paikallisia ongelmia on vähän hankalaa korjata fiksummalla viljelykierrolla. Ellei sitten 'korjaa' koko lohkoa, eipä sekään varmaan haitaksi olisi :-)

Yksi mahdollinen käyttökohde saattaisi olla myös vesitilan antajana syysviljan/syysöljykasvin suorakylvölle - jos se siis toimisi ja olisi sillä hetkellä riittävän kuivaa.

Monen käyttäjän kimppakonehan tuollainen joutaisi olla, ei olisi enää suuri pääomakulu silloin. Tai läheltä vuokrattavissa tms. Miksei urakointipalvelunakin, jos noin pieniin hommiin kehtaisi urakoitsijaa vaivata, ainakaan kauempaa ei kuulostaisi enää järkevältä.

Muuten kuivuuden vaivaamat kesät näyttävät olevan melkoisen tehokasta luonnon omaa jankkurointia. Savimullalla halkeamat ulottuvat kevyesti puoleen metriin, joskus ollut nilkan nyrjähdys lähellä kun hukkispartiossa on jalka osunut tuollaiseen railoon.

Jos tarvii tehokkaampaa tai painavempaa romua jankkurin eteen, niin silloin pellossa on erittäin vakava rakenneongelma tai sitten työskentelyvälineet ovat aivan jostain pimeestä perseestä.


En olisi aivan noin jyrkkä - 5 teräinen leveillä kärjillä pistää kuivalla savella oikeasti hanttiin jos ei aivan pintaa raavi. 150 hepoa ja reipas massa ei ole yhtään  liioittelua.

Pienempään tarpeeseen kolmiteräinen on tietenkin helpompi. Riippuu siitä onko tarkoitus ajaa 1, 10 vai 100 ha.

Pitoa se vehe tarvii. Teho sitten määrittelee työsaavutuksen. Paripyörää joka kulmaan ja eteen painoa reipaasti. Joku telavetovehe vois olla hyvä. Silloinkin jo viherlannoitusnurmi pitää olla alla, jos siitä parempaa hyötyä hakee.

Kuiva savi on hurjaa vedettävää.

Alamme olla aivan samaa mieltä. Se on vähän hankala yhtälö - savellehan ei pidä mennä kuin oikeasti kuivana, ja sitten se tosiaan koettelee.

Parasta lienee mitoittaa jankkuri vähän alakanttiin ja vetäjä vähän yläkanttiin niin homma käy, vaikka työsaavutus ei sitten huimaakaan.
Katselin juuri Rolmakon jankkureita ja jäin miettimään koko jankkkurijuttua että olisiko sellainen itselleni hyödyllinen ja kannattava, vaiko ei.
Energiahan on katoamatonta, mutta sen kerääminen ja siirtäminen on työlästä tai lähes mahdotonta.

Hienommissa teorioissa massalla ja energialla on ekvivalenttisuus, ja ne voivat muuntua toisikseen, mutta ehkä nämä teoriat menevät ohi tämän palstan tarkoituksesta.
Esim auringossa ja ydinvoimaloissa näin tapahtuukin. Kvanttifysiikka on kyllä erittäin mielenkiintoista, ainakin minusta.

Aika paljonhan tuo vääristää kuvaa mutta samalla tulee selainen "jännä" efekti kuvaan, ikäänkuin syvyyttä... tai jotain...  ???


Ainakin Kellfrin kauhanpoikanen näyttää kameran lähellä ihan oikean luiskakauhan kokoiselta :-)



Jos tarvii tehokkaampaa tai painavempaa romua jankkurin eteen, niin silloin pellossa on erittäin vakava rakenneongelma tai sitten työskentelyvälineet ovat aivan jostain pimeestä perseestä.


En olisi aivan noin jyrkkä - 5 teräinen leveillä kärjillä pistää kuivalla savella oikeasti hanttiin jos ei aivan pintaa raavi. 150 hepoa ja reipas massa ei ole yhtään  liioittelua.

Pienempään tarpeeseen kolmiteräinen on tietenkin helpompi. Riippuu siitä onko tarkoitus ajaa 1, 10 vai 100 ha.

Tänä viikonloppuna pitää testata miten pitkälle tuo wifi todella kantaa, joku väitti saavansa satojen metrien kantomatkoja, eli "busted" vai "plausible".... 8)

Kyllä se optimaalisissa oloissa saattaa kantaa yllättävän pitkälle. Ongelma on vaan vaikea ennustettavuus kun olosuhteet eivät aina ole riittävän optimaaliset vaan välissä saattaa olla rakennus, puita, muita radiohäiriöitä tms.

Mulla on yksi WLAN-silta/toistin tässä pihanurkissa. Etäisyyttä 50 m, vakiopurkit, ei suunta-antenneja, ja signaalissa täydet palkit. Tietä pitkin pihasta ajellessa jossain 150 m paikkeilla alkaa pätkiä, tuossa vaiheessa välissä on jo kaikenlaista estettä ja minkäänlaista näköyhteyttä AP:hen ei enää ole. Ylhäällä vaapaalla taivaalla pääsisi varmasti kauemmaksikin.

Oli mielenkiintoinen lukea, luin koko jutun.

Saadun palautteen perusteella menetelmä siis toimii jos kohde ei ole kovin  raskaasti kuormitettu.
Onko kenellekään tuttu termi 'metal stitching' ?

Minulle oli aivan uusi juttu.. näkyvät korjaavan tuolla menetelmällä hyvinkin haastavia (kalliita/mahdottomia vaihtaa) kohteita.

Kuvia ja tietoa aiheesta esimerkiksi tuolta, tekniikka lienee kuitenkin sinänsä yleinen ja tunnettu. Ainakin joissakin piireissä.. jos puuhiin kuuluvat laivadieseleiden lohkojen korjaukset ym.

http://www.metalcrackstitching.com/

Käyttääköhän täällä Suomessa joku em. menetelmää ?
Onkohan tuo jo liian kaltevaa lannanlevitykseen ?
https://www.youtube.com/watch?v=RJR56kvsOQw
Letkulevittäjä (saman hepun lataama) https://youtu.be/Ej2ZTvbneis


:-))

Ei taida sitten koskea 15% kaltevuussääntö tuolla viljeleviä...

Eikä survo raskas levityskalusto peltoa :-)


Onkohan tuo jo liian kaltevaa lannanlevitykseen ?

https://www.youtube.com/watch?v=RJR56kvsOQw
Sen sisemmän vivun idea on seuraava:

Säätökaaren takaosassa, välipysäyttimen takapuolella, on nostovarsien asennonsäätö. Takana varret ovat alhaalla ja siinä 'transport' asennossa ylhäällä. Riippuen vähän sen pysäyttimen paikasta, vivuston säädöistä ja vetokoukun nostotankojen pituudesta jossakin kohtaa mennään yläasennon 'yli' eli varret eivät voi enää nousta mutta pumppu painaa yhä eli paine nousee maksimiinsa ja menee varoventtiilin läpi. Se 'constant pumping' on asento jossa näin tapahtuu varmasti, käytännössä jo jossain aikaisemmin. Näitä takana olevia lähtöjä on sitten vaihtelevalla tavalla liitetty siihen samaan painepiiriin, eli jos öljy pääse sinne niin esim kippi nousee.

Se oikeanpuoleinen vipu sitten liittyy periaatteessa työntövarresta tehtävään vetovastustunnusteluun. Vipu täysin takana totellaan vain sokeasti sitä sisempää vipua, vipu täysin alhaalla ei yritetä missään tilanteessa nostaa mitään vaan lasketaan koko ajan. Jossain välillä on sitten kohta jossa tilanne on tasapainossa, ei nouse eikä laske, paikka riippuu työntövarren kiinnityshahloon kohdistuvasta kuormasta. Sillä voi periaatteessa säätää vaikka kyntöaurojen syvyyttä mitatun vastuksen perusteella.

Jos mitään ulkopuolista laitetta ei käytetä, sisempää vipua ei pidä pitää niin edessä että nostolaitteet ovat äärimmäisessä yläasennossaan. Tällöin nimittäin hydrauliikka painaa väkisin koko tuottonsa jatkuvasti varoventtilin läpi, ja rasittuu turhaan kovasti. Fergun mäntäpumppu tai se varoventtili alkaa usein naputtaa tai kolkuttaa jos näin käy, kuulee sen moottorin äänestäkin.

Alue siitä 'constant pumping' kohdasta eteenpäin on sitten paineensäätöalue jota et luultavasti koskaan tarvitse. Siinä voi säätää painetta (voimaa) jolla esim nostolaite pyrkii jatkuvasti nostamaan. Alunperin se oli kai tarkoitettu hinattavien työkoneiden hallittuun keventämiseen ja takapyörien pidon parantamiseen, siihen kuului erityinen painonsiirtokaari jolla vaikka kärryn aisaa nostettiin sopivalla voimalla. Siinä constant pumping -kohdassa annetaan täydet paineet ja siellä edessä alhaalla hyvin vähän painetta.
Vehkeessä ei siis ole mitään tuon tapaisia hallintavipusia?

Eli hakusessa olisi viljakärryt mikä olisi kuutio ja lompakko ystävällisin vaihtoehto?
Tuossa
http://www.hyvakone.com/fin/Tarjoukset/.25.579.html?query=&cat=0

Ei anna oikein hyvää kuvaa jos jo pienellä vehnäkukkuralla mennään pari tonnia  luvatun kantavuuden yli.

150 hl x 82 kg/hl => 12,3 t

Tietysti jos ajaa vain hallan panemaa luomukauraa... uskaltaa kääntää kuorma päällä asvalttipihallakin.
Edullinenhan se kyllä on.
Sivuja: 1 ... 221 222 [223] 224 225 ... 295