Tervetuloa, Vieras. Ole hyvä ja kirjaudu tai rekisteröidy.

Näytä kirjoitukset

Tässä osiossa voit tarkastella kaikkia tämän jäsenen viestejä. Huomaa, että näet viestit vain niiltä alueilta, joihin sinulla on pääsy.
Sivuja: 1 ... 223 224 [225] 226 227 ... 291

Viestit - metsajussi

mutta toimiiko uspiportti?

Ei sitä tarvita kun isobus löytyy :-)
Kyllähän totuus on että tuota kanto- ja kivikäyttöä ei mikään perusmalli kestä, varsinkin jos sitä vedetään koneella joka painaa enemmän kuin mf35. Jos se nurkka tarraa jäisen kannon tai kiven kulmaan, niin jo reippaassa kävelyvauhdissa voimat ovat hurjat kun edessä on massaa 5-6 t. Huvikseni laskin, jos pysähtyy 0,3 sekunnissa vauhdista 6 km/h (1,7 m/s) niin hidastuvuus on 5,7 m/s². Voima siinä nurkassa kuuden tonnin massalla on tällöin 34 000 N, plus se mitä traktori yrittää vielä vetää, helposti 10 000 N ("tonni") lisää. Eli sen rungon pitää kestää mielellään ainakin 5 tonnia vetoa siiven kulmasta... vauhtia lisää tai terävämpi pysähdys niin voimat vaan kasvavat. Aika harva lanakaan kestää tuollaista 'käyttöä'. Kyntöauroissakin on laukaisulaitteet, mutta linkorassukassa ei ole. Joku voisi vaikka kehittää sellaisen...

Omaa 2252-kotipiha-Eskoani olen koettanut kovasti varoa, mutta on sinne muutaman kerran eksynyt sinne kuulumatonta tavaraa.  Viimeksi tutun ja ennen esteettömän peltotien reunassa oli yllättäen pään kokoinen musa - kas joku kyntömies oli heittänyt kiven pois pellolta ja heitto oli mennyt vähän pitkäksi.

Se on totta että h-esiohjattu on aika pomminvarma. Ja sen osaa itse korjata jos joku kiusaa.
Ainoa ongelma on joissakin systeemeissä tuottaa fiksusti se pieni paine. Ja mahdolliset sijoitteluvaikeudet ohjaamossa. Ynnä kovalla pakkasella vähän tahmea toiminta kunnes öljyt vähän siellä pikkuletkuissa norjistuvat.

Molemmissa nostureissani  on tuo, enkä muista milloin olisi joku häiriö ollut. Kerran katkesi yksi letku kun jäi johonkin väliin. Siinä kaikki :-)
Varmasti mettiäisen hinta/laatu-suhde on huonompi kuin vaikkapa perusmallin kaivinkoneella, joita tehdään valtavia määriä, ympäri maailmaa. Mutta ei se suhteen huonous tahallista ole, parempaan ei vaan kyetä. Koneet ovat liian tehokkaita, niitä ei tarvita miljoonaa kappaletta :-)

Liittimistä... kyllä niitä hyviäkin saa kun tietää mitä haluaa. Ongelma on aina siinä, että kun se toinen puolikas on jo olemassa niin pitäisi tietää tarkalleen mikä pahuksen tyyppi se on jotta saisi yhteensopivan. Ja noitahan riittää ajoneuvoissa vaikka minkälaisia :-( Taatusti ei siihen hätään omasta varastosta sopivaa löydy.
Elämä on helpompaa jos voi asentaa kokonaisen uuden liitinparin.

Esimerkiksi tiivistehuulelliset Deutschin liittimet ovat mielestäni asiallisia - ainoa vika noissa useimmissa on se että oikeaoppinen pinnien asennus vaatii erikoistyökalun.

Siitä olemme varmasti samaa mieltä että maavehkeiden sähköissä olisi monella valmistajalla rutkasti kehitettävää. Kurjimpia ovat jotkin isot rintapellissä tms olevat liittimet jotka rapistuessaan ovat lähes mahdottomia korjata asiallisesti. Yhdessä vanhassa natikassa sellaisen kanssa manasin puoli päivää.

Olikos ne maat siellä Loimaalla melko multavia?

En ole itse siellä käynyt, mutta näin joku mainitsi että olisivat helpompia kuin nämä meikäläisen savijuntit.

Niin se on miten asiaa miettii. Jos mietii tota meidänkin versu valtraa etukuormaajalla ja siihen kytkisi vetävän metsäperävaunun sähköohjatulla nosturilla niin vaikka toki raktorissa yksittäiset palikat on vaan murto osan hinnaltaan niin osia on kuitenkin vähintään saman verran kun perus ajokoneessa. Raktoriyhdistelmän ovh on kuitenkin jossain 150 tonnin alvittomassa hinnassa kaikkine peruutuskameroineen ja ajouraopastimineen sekä ketjuineen ja ajokone menee varmaan pitkälti yli 300000. Toki komponenttien laatu maksaa mutta käytännössä laadukas osa ei saisi maksaa paljoa enempää koska työtä ei sen valmistukseen ole juurikaan enempää. Paljon vaan myydään laatua mielikuvilla eikä perustuen todellisiin kuluihin.

Kyllä se laatu joissakin tapauksessa maksaa oikeasti. Enemmän materiaalia, parempia materiaaleja, vaativammat lämpökäsittelyt/pinnoitteet, paremmat työstötarkkuudet, monimutkaisempi rakenne valmistaa, enemmän ominaisuuksia ja yksityiskohtia.
Eri asia on sitten tämä 'mielikuvalaatu' jonka hinnalle ei juuri perusteita ole. Onneksi sentään komponenttivalmistajat yleensä käyttävät tuota ensinmainittua laatua, jälkimmäiseen törmää useammin kuluttajatuotteissa joissa myydään mielikuvia ja brändiä.

Niin no, no niin. Se traktoriyhdistelmä ei vaan ole sama kone. Jos rakennat siihen samat tekniikat ja saman suorituskyvyn niin taitaa maksaa saman verran kuin ajokonekin, mutta on vaan kömpelömpi ja hankalampi. Paino on aika hyvä mittari, metsäkoneessa ei juuri kestävyyden kannalta turhaa rautaa ole, ja silti painoa on luokkaa 7 t enemmän. Eli yhden traktorin verran..
Yhdessäkään traktoriyhdistelmässä en vielä ole nähnyt edes mettiäiselle pärjäävää nosturia ja hydrauliikkaa. Siis nopeus, ulottuvuus, voima, kestävyys  ja hallittavuus. Ja käryn vedonkin pitäisi sitten jaksaa ja kestää tuupata 25 t yhdistelmää rinteeseen, tarvittaessa lähes yksinään. No, ei ne tahdo kestää noissa pro-vehkeissäkään :-(

Eron huomaa käytännössä kun teekee ison firman kanssa verenmaku-suussa-diilin urakoinnista ja koluat muutaman vuoden ajan yhden koneketjun keskimääräisen hakkuumäärän (noin 35 000 m3 vuodessa) tienvarteen. Tuo määrä on jo vanhaa tilastotietoa, nykyään luultavasti korkeampi mutta olkoon tähän hätään, luvun lähde on Metsätieteen aikakauskirja 3/2006. Kaikkia puutavaralajeja, kaikenlaisista maastoista. Muistakin kuin niistä helpoimmista.

Yhtä hyvin voi suuresti ihmetellä mikä siinä traktoriyhdistelmässä oikein maksaa, Kellfriltä saa mönkijän perään vaunun muutamalla tonnilla,  ja  mönkijäyhdistelmässä on myös lähes samat osat siinäkin kuin traktorissa. No ohjaamo puuttuu juu :-)

Tietysti pienellä valmistumäärällä on hintaa voimakkaasti korottava vaikutus. Suunnittelu-, testaus- ja valmistuksen aloituskulut kohdistuvat pienempään kappalemäärään. Mutta ei teknikkakaan traktoriin verrattuna kovin samanlaista ole kuin korkeintaan yleisinä sanoina paperilla. Kiinalaisetkaan eivät ole vielä maailman metsäkonemarkknoita mullistaneet. Hintaa nostavat myös kaikenlaiset pakolliset turvallisuustestit ja määräykset ja asetukset. Ymmärtääkseni traktorin ohjaamoilta ei vaadita samanlaisia päällepudotus- ym testauksia kuin metsäkoneille.

Jos nyt lopettelun sijaan aloittelisin metsäpuuhasteluani, niin kyllä se olisi ehdottomasti oikea metsäkone, käytetty sellainen. Tuottavuudessa kun on vielä suurempi ero kuin koneiden hinnassa. Ei toki ilmene jos ajelee vuodessa sen 150 m3 omia eh-puita tutuista metsistä tai keräilee pitkin teitä tuntityönä risuja tonteilta tms. Mutta jos sillä pitää hankkia metsästä mottiperusteella leivän päälle makkaraa niin asia on aika pihvi.

Jos tuntuu siltä että pystyisi suunnittelemaan ja valmistamaan edullisempia ja silti nykyisille  metsäkoneille ominaisuuksissa pärjääviä koneita, niin markkinat ovat varmasti vastaanottavaiset, kauppa kävisi varmasti iloisesti ja voittoakin olisi tiedossa runsain mitoin:-) En kuitenkaan sijoittaisi tähän uuteen valmistajaan kovin luottavaisena....

Oletko koskaan ajanut nykyaikaista ajokonetta? Minusta nämä maatilaluokan nosturit ym ovat hinnakkaita verrattuna siihen mitä ne ovat :-/ :-) Mutta onhan niilläkin käyttökohteensa, en minä sitä yritä kiistää. Ja kaikki koneet ovat nykyään liian kalliita.
Ei ole jos yhteys on kunnollinen. Oma noin 15/20, kaveri näytti juuri 50/20. Molemmat LTE.
Riippuu paljolti siitä että kuuluuko niihin mahdottomiin olosuhteisiin oikea suorakylvö, vai pelkästään muokatun maan kylväminen.
No sitä en muista,mutta ei akut siitä pilalle menny.

Akkujen mahdollisten korkkien tuuletusreiät ovat niin pienet että ei niistä juuri liemet vaihdu vaikka upottaa veteenkin. Sieltä pitää tulla jotain samasta reiästä pois jotta jotain uutta mahtuu tilalle. Ja muutama tippa ylimääräistä vettä ei vielä kennon toimintaa tuhoa ellei se nyt ihan kuravettä..
Huoltovapaiden tuuletussokkelot eivät ainakaan päästäne vettä helpolla sisään saakka.

Suolainen tai muuten riittävän epäpuhdas vesi toisiaan lähellä olevien jännitteisten osien ympärillä saa sitten aikaan kaikkea mielenkiintoista elektrolyysiin ja sähköiseen syöpymiseen liittyvää. Ajan mittaan näin syntyvät hituvirrat myös tyhjentävät akun, tähän kyllä menee vähintään päiviä.

On muuten jännä ettei akut tyhjene,vaikka kone on parivuorokautta vedenalla :o


Merivesi olisi eri juttu.

Unitronicsin pömpelit näyttävätkin mielenkiintoisilta. Missä hinnoissa ne liikkuvat? Logoja tuntui olevan melkein joka kaupassa, mutta Unitronicseja ei tahdo löytyä mistään.


http://www.klinkmann.fi/e-palvelut/e-info/e-info-10-2012-email/

Halvin Jazz näkyy olevan tällä hetkellä 59 e + ALV.... :-) Sekin tuohon riittänee jos ei liikoja vaadi. Muistaakseni tekstiviestiohjaus tuossa oli jotenkin hankala, ainakin joillakin gsm-modeemeilla joiden ulostama tekstiviestiformaatti oli jotain ihan muuta kuin mitä tuo halusi sisään.

Sarjan yläpään värinäytöllinen Vision 1040  on 790 e sis päivän koulutus :-)

Jazzin liitännät ovat muistaakseni painettavilla liittimillä (en muista tyypin nimeä tässä, sama kuin vaikka Epecin korteilla. Ei ole kovin paha vaikka napata uunin päälle talveksi. Lisäksi on sen verran edullinen että raaskii pitää vaikka varalaitetta hyllyllä. Jos vaikka herra Ukkonen pääsee tekemään tuhojaan.
Mites tuo logiikkapömpeli suhtautuu hystereesin käyttöön. Vai voiko sitä järkevästi ohjelmoida?

Perustuukos nuo anturilta tulevat tiedot keskeytyksiin vai lukeeko pömpeli antureiden arvoja vuorotellen toisensa perään?  Jälkimmäisellä vaihtoehdolla vikatilan ja väliaikaisen piikin voi erottaa ajastuksella.

Vai meneekö se ooreiluksi ja ändäilyksi?

Perusversiot kiertävät silmukassa ja suorittavat ohjelma-askelia peräjälkeen. Ja piikit ja kosketinvärähtelyt voi suodattaa tosiaan softassa. Systeemit jotka ohjaavat paperikoneita ovat sitten eri juttu, niihin saanee mitä vaan mitä rahalla voi saada.
Kuivurissa ei ole mitään niin reaaliaikaisuutta vaaativa, voi vaikka tarkkailla inputtia ja muutoksen havaitsemisen jälkeen lukea tila sekunnin päästä vielä uudelleen , ennen toimenpiteisiin ryhtymistä..

Hystereesin voi ohjelmoida.  Eihän se tarvitse kuin eri vertailuarvon on- ja off tiloille.

Periaatteella

Hystereesi=5
- jos lämpö yli 70 kytke lähtö pois
- jos lämpö alle (70-hystereesi)  kytke lähtö päälle

Muissa tapauksissa lähdön tilaa ei muuteta.


Myös timereilla voi joissain tapauksissa tietysti estää turhan nopeita ees-taas sahailuja. Joistakin logiikoista löytyy myös  valmis PID-moduli  johon kuuluu parametrina deadband tms.

Minun kokemukseni aiheesta rajoittuu pienimuotoiseen teollisuusautomaation, kuivurit ovat sen ulkopuolella. Mutta ihmiset ne ovat niitäkin ohjaussysteemejä tehneet...
En ole tarkemmin tutustunut logiikkaohjatun nykyaikaisen kuivurin sielunelämään, joten alkoi kiinnostaa että miten ne on periaatteessa toteutettu.

Korvaako se logiikka vaan käsiohjatun keskuksen nappulat vai onko äly- ja turvatoiminnot siirretty oikeasti sille logiikalle? Eli onko esim käynnistyssekvenssit tehty yhä ketjulla perinteisiä aikareleitä, ja ovatko turvatoiminnot yhä viidakko releiden vetojen ja apukärkien kytkentöjä? Siis esim syöttäjä ei voi pyöriä ellei elevaattori pyöri jne, poltin ei käynnisty ellei puhallin pyöri jne..

Epäilen että vaan ne nappulat on korvattu. Toisessa tapauksessa itse keskus yksinkertaistuisi hurjasti, siellä ei oikeastaan tarvittaisi kuin moottorikohtaiset kontaktorit ja lämpöreleet, mutta itse logiikan pitäisi olla sitten erittäin toimintavarma ja bugiton. Ja luultavasti täyttää jotakin erityisiä määräyksiä ja vaatimuksia.

Logiikan suhteen kannattaa varmaan hetki miettiä mitä tapahtuu vaikka sopivan sähköhäiriön sattuessa. Hetkellinen paha jännitenotkahdus saattaa saada logiikan tilaan jossa se ei resetoidu mutta ei ole järjissäänkään. Perinteinen kello+relehässäkkä on tuossa suhteessa hieman tunteettomampi. Paranoidimpi suunnittelisi siihen jonkinlaisen vahtikoiran joka edes sammuttaa systeemit jos äly vaikuttaa pitkään kovin älyttömältä (logiikka voi sisältää sellaisen jo sisäänrakennettuna). Ukkosen aiheuttama induktiopiikki voi myös antaa muutaman millisekunnin täysin väärää tietoa antureilta tms. Logiikan nopeus on tuossa tapauksessa haittana, perinteinen rele ei ehdi vetää vaikka täyttöanturilta tulisikin nopea pulssi eikä pulssin energiakaan riitä relettä hetkauttamaan, mutta logiikka ehtii sen jännitetason kyllä huomata ja jos kytkentä/ohjelma ei ole tähän varautunut niin toiminta voi yllättää.
Kyllä se varmaan aivan mahdollista on. Logo ei ole mulle tuttu, mä olen tehnyt omat projektini Unitronicsin palikoilla. Nuo ohjelmoidaan ihan sillä perinteisellä tikapuukaaviolla. Tai sitä itse käytän, kai niihin kehittyneempiin versioihin löytyy moniakin ohjelmointityökaluja.

Sitä en tiedä että pitääkö tuollaisella automaatiosysteemillä sitten olla joku mokoman hyväksyntä.. eli jos kuivuri vaikka palaa niin mitä vakuutusnyhtiö sanoo jos ohjaus on DoItYourself-systeemi. Byrokratian tuntien herää vaan epäilyksiä...
Sivuja: 1 ... 223 224 [225] 226 227 ... 291