Mutta nämä jääkelit eivät ole tuntematon asia, hiukan vanhemmalle ikäpolvelle. Nyt kun kuluneella viisitoistavuotiskaudella syysvehnien ja -rukiiden keskisadot käyvät poikkeuksetta kymmenen tonnin tienoilla, no, 2022 lukuun ottamatta, niin ehkä todennäköisyydet joskus kellahtavat toiseenkin suuntaan.

Mutta jotkut pellot sisämaahan päin ovat jo kauniin vihreitä. Hangon seutu on myös lumeton ja jäätön jo. Paimion-Turun välillä paljon mitään valkoista näy.

-SS-

Melkoisen optimisti pitää olla, jos hyvillä mielin katselee Helmikuulla vihertäviä syysviljoja. Ehtii maaliskuu ruskittamaan komeasti, ja ehkä maakin jäätyy ennen sitä, ellei ole jäässä. Muualla maassa kovasti lunta pelloilla, vettä lienee lumen alla kun maa jäässä. Vielä ei hätää syysviljoilla, noutaja on tullut jo syksyllä osalle ja lopuille kevät näyttää miten käy. Maaliskuun lopun-huhtikuun alun pakkaset lumettomaan maahan, kevään ahavaoittava tuuli. Mitään vihreää ei jää maanpinnalle jäljelle, sitten tuuristakin kiinni mitä sieltä nousee vai nouseeko mitään. Että toivotaan lumista ja oikeaa talven jatkoa edelleen, siihen ihmeeseen en usko että talvi olisi ohi etelärannikollakin.

Jääpolte oli 90-luvullakin nurmien tuho hyvin usein, viime talvi näytti sitä puolta pitkästä aikaa. Ehkä viimeiset 15 vuotta ollut helpompaa sillä saralla, vielä vuosituhannen alussa pahat jäätiköt oli enemmänkin sääntö kuin poikkeus. Viime vuosina sentään vain ehkä joka 3 vuosia tai jotain. Eivät tosin oo välttämättä tappaneet nurmia/syysviljoja samalla laajuudella kuin aikoinaan. Toki täällä pohjoisempana syysviljat on menetetty useana vuonna viimeisen 10 vuoden aikanakin, etelässä paremmat mahdollisuudet tai sisämaassa. Rannikko on rannikkoa, Varsinais-Suomesta Perämeren nurkille saakka.  Itäisellä Suomenlahdella ja perämeren perukoilla lumet taitaa pysyä paremmin rannoillakin? Ainakin sellainen mutu on, kun tulee toisinaan käytyä Oulussa, ja siellä poikkeuksetta lumista kevättalvella, kun vähän etelämpänä maat jo mustana. Ruukin koeasema kuuluu tuohon "hyvään" alueeseen talvehtimisen suhteen, vaikka pohjoisessa onkin.

Etelä-rannikon talvehtiminen yhdistettynä sisämaan kevään/kesän sateisiin ja pohjanmaan maalajeihin, siinäpä yhdistelmä jota lienee vain Loimaan nurkilla

Lainaus käyttäjältä: ijasja2 - 22.02.24 - klo:17:35

Lainaus käyttäjältä: Rakkine - 22.02.24 - klo:07:29

Lainaus käyttäjältä: SKN - 21.02.24 - klo:23:42

Keskiarvo kaikkineen 550e/ha. Ja kerääjäkasvit jäi väliin 2023.

Tohon kun laittaisi vielä viljatuloja 1000€/ha päälle, niin sitten näyttäisi hyvältä, pelkillä hömpilllä ei pitkälle pötkitä, varsinkin jos vielä maksaa pellosta vuokraa esim. 300 €/ha.

482€/ha, hömppäilyä jossain kohteissa missä ei oo järkevää viljellä. Viljaa, hernettä. Verolomakkeelta katottuna viime vuoden kasvinviljelyn myyntitulot kaikille hehtaareille, hömpillekin, laskettuna noin 1500 euroa. Edellisenä vuonna hiukan vähemmän, mutta ei merkittävää eroa, se ero tulee jo vuosittaista vaihteluista. Tulevan vuoden myynnin tietää jo nyt olevan heikompi, johtuen tarjolla olevista ja oletetuista viljan hinnoista sekä kiinityksistä. Sanoisin että tuo em. tonni on ihan ehdoton alaraja, mikäli aikoo jonkunlaista tulosta tehdä. Muutama vuosi aiemmin se oli hyvä tavoite, nyt toisin

Jos ne kaikki myynnit ovat sen vuoden viljoja ja jos vielä omaa siementä käytetään niin jonkin verran jää varastoonkin niin se on niinku 300e tonnihinnalla saatava 5t keskisato. Jos vielä hömppiäkin niin ei huono. Tuohon ei vain monikaan pääse.. 

-22 vuoden keskisato oli lähempänä kuutta kuin viittä tonnia ja hinnat ihan ok, sitä satoa myytiin menneen vuoden verotukseen. Viime kesänä sato jäi hiukan alle viiden, myynnit menee miten menee mutta aikalailla samalla suhteella vuodesta toiseen. Nyt on hiukan enemmän peltoa eikä enempää varastotilaa, ehkä menneenä syksynä oli hitusen enemmän myyntejä suhteessa hehtaareihin kuin jatkossa, johtuen syksyn myynneistä ja tilityksistä viime vuoden puolella, joten "todellinen" viime vuoden myyntitulo voi olla vähemmän tulevaan verotukseen. Sen näyttää tulevan vuoden myynnit, ehkä kolmen vuoden ka. olisi sopivampi mittari, ellei/kun säilö viljaa vuositolkulla. Tuo viiden tonnin sato pitäs olla myös minimi, viime vuosi oli kyllä paska vrt. edellinen, jossa herne pudotti keskisadon alle kuuden tonnin. Ainakin omalla kohdalla tuo viiden kuuden tonnin väli on jotenkin maaginen, koskaan ei ole kai ylittynyt keskisatona, toisaalta alle viiden jää harvoin. Varmasti olisi ylittynytkin vielä isommalla panostuksella, mutta omasta mielestä nyt on jo panostus aikalailla tapissaan. Kuitenkin se viimeinen viiva se tärkein, mitä kaikesta jää jäljelle. Silti, panostuksista säästetään esim. kasvinsuojelussa, joka tuntuu järjettömältä. Pelto+panokset, kiinni rahaa toistatonnia per ha ja sitten pihistellään kahdesta kympistä esim. tautitorjunnassa. Ei jummarra. Se on joko tai, viljellään tai sitten hömppäillään, tila/lohkokohtaisesti 200ha tila tekee edullisella pellolla parhaan tuloksen kun viljelee 50ha alalla parhaita peltoja täysillä pienellä/vanhemmalla kalustolla, ja nostaa tuet päälle 150ha hömppäilystä. Ei hömppäily sulje pois tehokasta viljelyä eikä toisinpäin. Kaikissa pitäs asua pieni hömppäilijä, niin saatas kotimaan markkinat kuntoon 

Lainaus käyttäjältä: SKN - 21.02.24 - klo:23:42

Keskiarvo kaikkineen 550e/ha. Ja kerääjäkasvit jäi väliin 2023.

Tohon kun laittaisi vielä viljatuloja 1000€/ha päälle, niin sitten näyttäisi hyvältä, pelkillä hömpilllä ei pitkälle pötkitä, varsinkin jos vielä maksaa pellosta vuokraa esim. 300 €/ha.

482€/ha, hömppäilyä jossain kohteissa missä ei oo järkevää viljellä. Viljaa, hernettä. Verolomakkeelta katottuna viime vuoden kasvinviljelyn myyntitulot kaikille hehtaareille, hömpillekin, laskettuna noin 1500 euroa. Edellisenä vuonna hiukan vähemmän, mutta ei merkittävää eroa, se ero tulee jo vuosittaista vaihteluista. Tulevan vuoden myynnin tietää jo nyt olevan heikompi, johtuen tarjolla olevista ja oletetuista viljan hinnoista sekä kiinityksistä. Sanoisin että tuo em. tonni on ihan ehdoton alaraja, mikäli aikoo jonkunlaista tulosta tehdä. Muutama vuosi aiemmin se oli hyvä tavoite, nyt toisin

täälä päin volsut ja bemut on kyllä manuja kun niitä ei autona ole myyty uutenakaan...    tosa just yks bora kuski manas kun tyttöystävällä pelkkä 78 kortti!    eipä sitä häppää pääse ottaankaan.     pakko pelkkää naintia...

Eläkeläisillä automaatti bemu, siinä vielä valintaa kummalla ottaa ja ehdoton valinta automaatti. Mulla oli aikoinaan 535 diesel bemari, eikä sitäkään saanut kuin automaattilaatikolla. Vääntö tappaa manuaaliaskin, tai kytkimen, halvempi paketti tuo automaatti kuin spesiaalina tehdyt hilut tiettyihin automalleihin. 500tkm+ oli mersussa kun lähti vaihtoon aikoinaan, bemarissa 400tkm+. Kummankin laatikko toimi moitteetta kokoajan, vaihtoi nätisti jne. Bemarissa tosin alkoi loppuajasta oireilemaan laatikko suurimmalla vaihteella 110km/h tms. nopeudella, kun kierroksia noin 1600tjsp. Kierrolukumittarin neula "eli" hieman vakkarilla ajaessa, syynä että ko. kierroksilla oli ajettu eniten juuri tuolla vaihteella ja venttiilikoneistossa kulumaa/tiivistevikaa (joku tämäntyyppinen vika). Oireilu ei vaikuttanut mitenkään ajamiseen, eikä sitä huomannut muusta kuin mittarista tuossa yhdessä kohtaa tietyllä nopeudella ja vaihteella, mutta korjaus olisi vaatinut laatikon käyttämistä ammattilaisella. Ei tuo mielestäni mikään ihmeellinen asia, manuaalivaihteinen diesel +300hv tehoilla olisi luultavasti ollut pajalla jo aiemmin ja ihan "oikeasta" syystä 

Tuossa yllä lypsyukko mietti kuinka emännältä onnistuu ajaminen. Hyvin Se oikealla jalalla jarruttaminen luonnollista, niin ei se paljoa vaadi ettei oikeaa jalkaa tarjoa "kytkimelle". Enemmän se kuulemma opetuttaa manuaalilla ajo kun automaattiin tottuu. Mulla molemmat autot, eikä kummankaan kanssa mitään ongelmaa, se ajaminen tulee niin selkäytimestä ettei koskaan tule erheitä käytön suhteen. Se on jokseenkin ihme, mutta näin se vain on käytännössä. Eikä vaimokaan oo valitellut että ois jotenkin hankalaa hypätä manuaalivaihteisen auton rattiin välillä, kun silläkin toisinaan ajaa.

Suurempi ongelma on traktorin/auton ajotavan valinnassa, kummassakin vakionopeudensäädin jota käytän paljon. Traktorin vakkari lähtee pois päältä kaasuun tai jarruun koskemalla, eli painamalla kaasua enemmän kuin ko. nopeus tarvii. Autossa lähtee jarrua hipaisemalla. Ei ole yks eikä kaks kertaa kun auton vakkaria yrittänyt pois päältä kaasuun hipaisemalla, mutta meno jatkuukin vanhaan malliin 

Uusista taitaa automaatteja olla lähes kaikki. Tai minä en uusia niin oo kattellu, mutta jotain alle 5v vanhoja jonkin verran selaillut ja niissä ainakin manuaalit todella harvassa. Voi toki olla merkkikohtaisia eroja. Ikinä en oo automaatilla ajanut eikä kukaan muukaan meidän perheessä. Nuorimmainen ajaa nyt autokoulussa manuaali korttia  joten manuaali etsinnässä. Toki autojen kierrätystäkin voisi harkita. Jospa emännyys sitois vasemman jalkansa lattiaan  Nyt taitaa jo merkkikin vaihtua  Ei kait täällä kellään ole kokemusta noista civikeistä 1,0 tai  1,5 koneilla ? Montaahan niitä ei vaihdokkina löydy ja hintaakin vähän liikaa meidän käyttöön.

Ootko kuullut koskaan kenestäkään, joka olisi ollut tyytymätön automaattivaihteisen auton hankintaan? Niin 

Meille tuli eka automaatti tasan 20 vuotta sitten, ja sen jälkeen ei oo muita ollutkaan. Silloin se tuli vähän pakosta, kun ei mersun 320 dieseliä saanut edes manuaalina. Eilen aamulla auto kävi huollossa, ja ajoin sijaisauto Kialla. Kyllä siinä kaupungilla käydessä huomas kuinka iso ero on autolla ja autolla.

Joten, suosittelen kattelemaan jotain automaattivaihteista autoa, vaikka pykälää vanhempaa ja erimerkkistä, mikäli budjetissa pitää pysyä vrt. manuaalivaihteinen auto. Ja mikäpä estää ajamasta automaatilla manuaalimoodilla, useista löytyy läpyskät ratin takaa, toisesta plussaa ja toisesta miinusta. Eipä tuu koskaan käytettyä, kun nykyinen kottero ei oo mikään sporttiversio, ei sinnepäinkään, vaikka nuo läpyskät ratin takana ovatkin. Se automaatti osaa vaihtaa just oikein vaihteet, ja oppivana oppii kuskin ajotavan hyvin äkkiä.

Jankkuroinnin pitäisi olla vain kertatoimenpide ja syväkuohkeutettu maa tulisi stabiloida eli sitoa syväjuurisilla kasveilla. Paras tapa lienee jankkuroida ensimmäisen vuoden nurmi keskikesällä kuivimpaan aikaan ja palata samalle lohkolle koneiden kanssa vasta seuraavana vuonna. Syväkuohkeutettu maa tiivistyy tosi helposti uudestaan, ja paljon syvemmältä, jos pellon ei anneta vakautua jankkurointitoimenpiteen jälkeen, vaan sinne mennään isoilla koneilla sotkemaan. Tuollainen pieni terä fältin perässä ei ole syväkuohkeutetusta, mutta en ymmärrä miksi sitäkään pitäisi käyttää jatkuvasti. Kuten tuossa joku jo aiemmin totesi, oikein kuivissa oloissa voisi käyttää kyntöanturan poistoon aina silloin, kun sellainen kuiva osuu kohdalle. Eli aika harvoin, ainakin varsinaisessa syyskynnössä.

Meillä porukalla Eversin kolmipiikkinen nurmijankkuri, toimii hienosti juuri tuossa tilanteessa. Syksyllä komea kasvusto ja juuristo syvällä. Monipiikkisen jankkurin väärä käyttö vie kantavuuden täysin, sitäkin kaveripiirissä kokeiltu ja kerrasta tyrmätty ajatus. Nurmimallin ja nurmen jankkurointi siistiä hommaa kesällä, vaatii pellon kesannoinin kunnostukseen ts. hyvä hömppäseos kasvamaan. Parin vuoden käsittelyllä luulisi huononkin pellon paranevan paljon. Toisaalta syksyllä ennen syyskylvöä myös sopiva hetki, tai jopa kylvön jälkeen. Ei ainakaan tilanne huonontunut, kun kokeilin lanttopaikkoihin jankkurointia ennen syysviljan orastumista

Tuo kyntöauran jankkuripiikki idea tosi vanha, pulpahtaa näköjään silloin tällöin nuorempienkin tai muuten vaan asian unohtaneiden mieleen. Jussi K Niemistö asiaa markkinoi jo lähes 30 vuotta sitten, ja edelleenkin jankkurointipiikki auroissa. Yksi piikki riittää neliteräisiin auroihin, ei sitä peltoa tarvi jokakohdasta raaputella syvemmältä.

Ei tässä Loimaalla enää niin paha kuin rannikolla. Kovaa lunta 15cm, mutta alta löytyy oraat ei juurikaan jäätä. Tilanne oli sama kattilanpohjassa ja erittäin viettävässä, joten oletan sulamisvesiä menneen läpi. Ihan täydet odotukset toistaiseksi. Raakaa pakkasta ilman lumen suojaa eivät ole saaneet, mutta pitkäksi muodostuu lumipeite. Homeita voi tulla, kukaan ei päässyt ruiskuttaan ainakaan.

Rannikko yltää pitkälle, monta sataa kilometriä Loimaalta. Oli ja on vettä/jäätä/kohvaa lumen alla. Noin 15 senttiä pudotti lumen pintaa edellinen lauhakeli, myrkkyä talvehtiville mutta ei vielä katastrofaalista. Ne hukkuvat kohdat meni jo syksyn tulvissa, näin oletan. JOS tulee hyvät kasvustot pl. täysin hukkuneet, ihme on. No, on niitä tapahtunut kuten toissakesän ruiskasvustot, sato yllätti positiivisesti kevään oraiden jälkeen. Jospa ruisvehnä tekisi saman.

Lainaus käyttäjältä: traktorikuski - 03.02.24 - klo:09:32

Lainaus käyttäjältä: turkki - 03.02.24 - klo:09:10

Itselläni ainakin ollut tuskaa antureille tulevien johtojen kanssa. Nehän taipuilevat koko ajan seulojen ja kohlimien liikkeen mukana. Ja yleensä sieltä pikku hiljaa langat katkeavat taipuisassakin johdossa, kun taivutuskertoja kertyy satoja per minuutti. Eivätkä johdot (tai niiden liitokset) ole mitään muutamassa minuutissa vaihdettavaa mailla ainakaan minun tappiomittarissani. Taisi olla niin, että kohlinanturinkin kohdalla joutuu koko anturin avaamaan ja tarttumaan tinakolviin. Seula-anturin johdot ovat kestäneet aika hyvin, mutta kohlinten huonommin.

Minkä merkkisessä puimurissa puintitappioanturit on kiinnitetty liikkuviin osiin? Meillä ainakin molemmat rungossa kiinni (tehdasvaruste) eikä johdotukseen kohdistu minkäänlaista liikerasitusta.

New Hollandissa ja Sampossa on ainakin seulakorissa seulatappiot ja kohlinten päässä kohlintappiot. 
Noihin pitäisi varmaan laittaa robottikaapelia tai vastaavaa mikä on suunniteltu jatkuvaan liikkeeseen kun niitä korjaa.

Claasissa oli sellainen kai, viimeinen pätkä koneen rungosta seuloille erilaista kaapelia eikä ole ollut koskaan ongelmia. Kolmessa koneessa ollut tappiomittarit, ja yli 3500h näissä kokemusta. Viimeisellä yli 2000h. Kerran on lähtenyt anturi irti seulojen takana olevalta levyltä, pieni kotelo levyn takana ja siellä sisällä oli liimattuna anturi tuohon alumiinilevyyn. Uusi liimaus ja hienosti pelitti.

Lainaus käyttäjältä: Make - 29.01.24 - klo:13:06

Oliskohan järjestelmässä virhe, kun noin monilla näyttää jääneen kasvipeitteisyyden tuki hakematta.

Voi olla. Minulla kasvipeitteisyys on kyllä kunnossa, mutta samassa rastituskohdassa oleva kiertotalouden edistäminen puuttuu. Ja oli kyllä kuitua jo levitettykin ennen hakemuksen jättöä. Ja parillakymmenellä muullakin on sama juttu. Ja monella oli vielä neuvojakin apuna. Minä mielestäni kiinnitin siihen rastiin erityisesti huomiota.

Lainaus käyttäjältä: -SS- - 29.01.24 - klo:13:15

Jospa ei ole osattu katsoa, missä se kasvipeitetuki tehdyssä hakemuksessa löytyy. Ei kannata katsoa ympäristösitoumuksista, vaan "valittujen tukien lisätiedoista".  Esimerkiksi tämmästä siellä voisi näkyä : "Ekojärjestelmätuki -> Talviaikainen kasvipeite -> Toimenpide valittu, ilmoita pinta-alat syysilmoituksella"

-SS-

Ympäristösitoumuksen lohkokohtaisissa toimenpiteissä se rastin paikka on. Joten kyllä se tiedossa oli ja tarkoitus merkitä.
Toki voi olla, että se on jäänyt lopulta ruksimatta, mutta meidän maataloussihteerin alueella näitä kiertotalousvirheitä on todella paljon suhteessa muihin virheisiin. Sihteerin mielestä ihan liikaa. Viittaisi hänen mielestään ohjelmavirheeseen. Katsotaan. Ei tuo minulle kovin merkittävä asia ole, mutta kun kerran raha on luvattu, niin pitäisihän se maksaa.

Mulla taas puuttuu valumavesien hallinta. Raksi kyllä piti tulla papereihin, kun tukihaun aikaan oli säätösalaojitus meneillään ja kylvettiin satokasville menneelle kaudellekin. Neuvoja mulla tukena, katotaan mitä tulee mutta jätetyissä papereissa ei tuota ruksia kuitenkaan ole, jossain vaiheessa se on pudonnut pois. Ala ei kovin suuri, ei puhuta tonneista tai kymmenistä, kuten nuo kaksi muuta rastia, jotka löytyvät.

Lainaus käyttäjältä: Magia - 26.01.24 - klo:07:25

Lainaus käyttäjältä: Filosofi - 25.01.24 - klo:09:44

Kaikennäköisiä hevosaikakauden jäänteitä löytyy s-piikeistä ja muista vielä tänäpäivänäkin, mutta hevosenkenkää ei ole löytynyt piiiiitkään pitkään aikaan. Ja sen kyllä huomaa!

Paalinarut ja muovit ei näytä loppuvan pelloilta koskaan.Löytyy vielä joskus legentaarisia Mastalone-tuubejakin.

Näyttää olevan melkein maanlaajuinen tapa, että Mastalonetuubit heitettiin sontakuoruun. Näin jälkikäteen ajateltuna, ei mitään järkeä, mutta sellainen oli tapana.

Meillä ei oo heitetty koskaan, mutta Eläinlääkärit ja ehkä joku lomittajakin heitti lietekouruun. Kauan niitä löytyi pellosta, vaikka suurin osa roskiin joutuikin. Tenavana muistoissa se roskis, jossa paljon tuubeja. Niitä sitten sieltä omaan käyttöön otettiin, vettä ruutailtiin ja jossain vaiheessa bensaakin Rengassokkia ei oo kukaan tahallaan peltoihin pudotellut eikä niitä usein katoa, jos yks vuoteen? Silti äkeen piikeistä löytyy, ihmeellinen magneetti löytämään hevosenkengät, sokat, pressukiinnikkeet ym.

Teknisesti tuo lohkon jakaminen osiin ja tyypitysten antaminen lohkon osille toimii kyllä varsin mukavasti. Siitä on annettava pisteet hallinnolle.

Jep, jos käyttää kasvulohkoja, niin menee naks ja kops.

Pskan levitykseen samoissa tapauksissa onkin enemmän puuhaa, pitää lisäksi piirtämällä erottaa se valtaojan varsi tai vesistö, vaikka kasvulohkoina onkin levittänyt selkeästi osalle peruslohkoa. Kun siihen ojan varteen ei saa pskaa levittää, vaikka lannoittaa saa. Aiemmin tämä oli helppo juttu, kun peruslohkon koko oli se yksikkö ja siitä ilmoitettiin levitetty ala ts. ei mitään kasvulohkojen ilmoitusta ja niistä vielä piirtämällä aari, tai muutama pois. Hankalaa kaikkien kannalta, yksinkertaisesta asiasta turhan monimutkaista. Näkee että joku ingenjöör on kehitellyt "yksinkertaisempaa".

Muutenhan homma toimi mukavasti, ryhmätoiminnoilla selkeää toimintaa jne.

Poika on töissä rekkahuollossa. Ilmoitti viikonloppuna että uusimmalla Valtralla ei sitten ajeta kovalla pakkasella. Oli koko viikon korjannut ureavehkeitä ja rikkinäisten jono kasvoi jatkuvasti.

Eikai siinä mitään, jos lämpimästä hallista lähtee ja sinne palaa, ilman monien tuntien taukoja. Tosin, nytkin mittarissa melkolailla -35´c, aamupäivällä oli vielä rapsakampi pakkanen eli ei näillä keleillä viitsi traktoria käyttää edes pihalla lämpimästä hallista, ellei ole pakko. Kaikista suurinta säästöä kuten poikasi sanoi, ei aja metriäkään kuin pakon edessä, kun pakkaset menee näille arktisille lukemille.

Lainaus käyttäjältä: Töveli - 12.01.24 - klo:11:11

Tämäkin "välttämätön uudistus" lienee tuottanut jo kymmeniä miljoonia. Pankille.

Pankin yksipuolinen ilmoitus on hermostuttanut viljelijöitä. Uudistuksen vuoksi palvelumaksut nousevat tuntuvasti.

OP vaihtaa viljelijöiden käyttötilejä yritystileiksi https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/uutiset/3b486f99-9ddc-5403-9de4-eb3c429ddbd2

Tuo uutinen on ollut v 2016, onkohan ne luopuneet tästä pakkonaittamisesta kun asiakkaat ovat vaihtaneet pankkia? Meille ei ole tullut minkaanlaista ohjetta vaihtaa yksityistiliä yritystiliin.

Eikö todellakaan? Ei tullut mitään ohjetta, vaan pankista soitettiin että pitää perustaa yritystili eikä vaihtoehtoja ole. Kesken puintien toissa vuonna, sai sentään siirtohommat siirrettyä puintien jälkeen. Onhan tuosta ollut jumppaa melkoisesti, ja maksut nousi huomattavasti. Muita negatiivisia puoliakin tuossa aiemmin käsitelty. Ihan normaali viljatila normaaleine lisukkeineen, liikevaihtoa reilusti alle puoli miljoonaa.

Niin paljon homma jurppi silloin, että lähellä oli pankin vaihtokin, ja tuossa tilanteessa se olisi ollut selkein tehdä kun jokapaikkaan piti uudet tilinumerot ilmoittaa. Vanhaa tiliä EI VOINUT muuttaa yritystiliksi, oliko joko tilin ikä vai mikä syynä. Nyt on sitten useita tilejä ja pankki tykkää...

Niin kaupasta saa vaikka ja mitä, ei vaan vielä tullut vastaan sellasta joka niitä myis.

Tarkoitus olis saada kaikki irti pienestä ja vanhasta puimurista.

Tuossa ensimmäisellä qooqle-haulla, toinen listalla. Onko tuttu tuote?

https://www.mescomp.com/en/digital-grain-loss-monitor/74-digital-grain-loss-monitor.html

Tässä kuvahaulla sama haku, voi katella kuvista mikä olisi ehkä sopiva ainakin päällepäin. Tavaraahan maailmalta löytyy ja tulee Suomeen hetkessä, ja todennäköisesti jopa toimivaakin. Nuo kun ei ole kuin palat levyä, joiden takana akustinen ? anturi.

https://www.google.com/search?sca_esv=595441494&rlz=1C1GCEA_enFI803FI803&sxsrf=AM9HkKlAZLLObBn89W01lcX476JhcTYTJA:1704312138477&q=combine+harvester+loss+monitors&tbm=isch&source=lnms&sa=X&ved=2ahUKEwi9rOa8gcKDAxU5FBAIHamBBQgQ0pQJegQICBAB&biw=1920&bih=919&dpr=1

Lainaus käyttäjältä: metsajussi - 30.12.23 - klo:00:12

Lainaus käyttäjältä: kylmis - 29.12.23 - klo:20:24

Tässä ketjussa kun hehkutetaan näitä vaihtoehtoisia sijoitusmuotoja, niin ihan omasta kokemuksesta voisin kommentoida, että pelto ja metsä on olleet ylivoimaisesti varmimpia sijoituskohteita. Henk.kohtaisesti pidän metsää vielä parempana kuin peltoa.

Näin voi ollakin.

On metsälläkin riskinsä, tällä hetkellä suurimpana ehkä nämä erilaiset EU:n viherideologiat ja vastaavat.

Täysin riskitöntä mutta hyvätuottoista pitkän ajan sijoituskohdetta ei liene olemassakaan...

Toisaalta metsän kasvatuksen riskeinä näkisin entistä enemmän tulevaisuudessa jatkuvat kuivat kaudet ja tuulituhot. Samaan aikaan tuholaiset lisääntyvät, metsiä täytyy kaataa liian aikaisin, ettei kirjanpainaja tms. iske. Kuusikot todella ovat vaarassa. Sekametsiä pitäisi kasvattaa, mutta koivu on käytännössä arvoton puu ja männyn taimet taas maistuvat erityisen hyvin hirville. Ei ole helppoa, metsätalouskaan.

Ja lumituhot.

Niitä tullut entistä enemmän viime vuosina. Tänä vuonna näyttää erityisen pahalta. Appiukolla dataa säästä pitkältä ajalta, ja tämä alkutalvi on tällä hetkellä toiseksi lumisin 50 vuoteen. Näkyy pahasti varsinkin männiköissä, mitä näillä nurkin metsät yleisesti ovat, puuta taipuu tai katkeilee. Kolmisen viikkoa sitten ollut lauha keli oli pahimmoilleen, ei pudottanut kaikkea lumia puista, tarttui entistä lujempaa eikä lauhan hetken tuuletkaan riittäneet. Sen jälkeen lunta tullut tasaisen tappavaan tahtiin+ kosteahkoa pakkasilmaa kun mereltä painaa kosteutta. Puut kuin postikortissa, lunta kuin kainuussa tai lapissa mutta puut ei ole samaa kynttilämallia tai perimältään sen muotoisia että kestäisivät.

Marraskuun lopussa harvennettu metsä pitää käydä uudelleen läpi keväällä ennenkuin lumet lähtee, ja perkata kaatuneet/katkeilleet puut pois Ei oikeen innosta ostamaan metsää, nyt olisi ollut lähes rajalla myynnissä harvinaisen iso kohdekin. En edes tarjonnut, aiemmin tullut tarjottua useista kohteista ja aina jäänyt luu käteen. Pellon ostossa sama. Kummankaan hinnat ei ole olleet pitkään aikaan järkevällä tasolla, alueellisesti. 100km sivuun, ja hinta olisikin jo ihan muuta.