Näytä kirjoitukset

Tässä osiossa voit tarkastella kaikkia tämän jäsenen viestejä. Huomaa, että näet viestit vain niiltä alueilta, joihin sinulla on pääsy.
Sivuja: [1] 2 3 ... 455

Viestit - ijasja2

Millaisellakohan sähkövinssillä saisi paska uppopumpun kiskottua ylös? Pumppu painaa reilun 100 kg ja jos tavara on jänkimpää ottaa paska myös vastaan. Nostomatkaa tulee n. 5 m. Noissa yleensä näyttäisi oolevan teräsvaijeri, tarkoittaa ilmeisesti sinkittyä.

https://www.tuontitukku.fi/kauppa/tarkennettu-haku/11/?keywords=s%E4hk%F6vinssi&nhbutton3=&categories_id=
https://www.tuontitukku.fi/tuote/sahkovinssi-1000kg-tc-eh-1000-1600w-tehokas-ja-laadukas-vinssi/4006825627602/?keywords=nostovinssi

Tuossa oli monenlaisia,  jotain mainostettiin rosterilla ja ikuisella takuulla mekaanisille osille. Noihin olosuhteisiin ei ehkä kannata satsata turhaan "laatuun", halpakin toimii kauan eikä syletä uusia ku happanee. Mulla tuollainen nostovinssi, merkki tosin eri. Kuivurin rakentamiseen ostin, oli näppärä tehtävässään. Aikaa jo toistakymmentä vuotta, ja siitä saakka ollut ajatuksena  kehitellä pajalle nostoavuksi, mutta hyvien ideoiden pitää antaa muhia riittävän kauan  ;D
Moton jäljiltä ajo on huomattavasti nopeampaa kuin metsurin jäljiltä. Siksi 5€ on kyllä ale hinta ja ajajia ei kovin löydy. Ja jos metsuri kasaa ajouran varteen 3m kuitua, ajo paljon nopeampaa, mutta teko on varmaan puolta hitaampaa ainakin kun vertaa pitkän kuidun hakkuuta oikoen.  Itse ajelin tos syksyllä itse tehtyä pitkää kuitua kuormallisen noin tuntiin lyhyeltä matkalta. Eli 7kiintoa. Kuormain tuskin ikinä hankkii hintaansa, mutta helpottaa tekoa huomattavasti.
Ijasja 2 taisikin puhua omalla motollaaan tekemiensä puiden ajosta eikä metsuripuiden.

Jep. Itse kun on aikanaan hakattu sahalla, on ajo ollut huomattavasti nopeampaa ku puut olleet isoissa kasoissa uran varressa. Nyt motolla joutuu joskus puimaan runkoja erilleenkin kun ei saa/kannata pyöritellä puiden välissä kolhien. Toki tavoite tehdä mahdollisimman isoja kasoja, mutta jos litrakoko hakkuulla 40 litran luokkaa ja "kasaan" tulee neljä puuta, ei se ajokaan kovin nopeaa ole.
Ajossa hidastaa eniten järeä kuormaaja suhteessa pieneen kärryyn, joka vaatii aina tukijalkojen laskemisen. Vanha yhdistelmä oli just toisin, iso kärry suhteessa pikkuiseen kalapuntariin. Oli nopeaa napsia uran varresta ku pärjäs jo muutaman kourallisen jälkeen ilman tukijalkoja, sopusuhtaiset mittasuhteet kolmosen ajoonkin, samoin lähs 50% isompi kuormatila joudutti ajoa paljon. Nykyinen toki paljon ketterämpi mutta kärry on kyllä väärää kokoluokkaa. Jos tekis/teettäs joskus paremman, kuten vanhakin oli. Edellinen kärry vanhensi kolme kuormaajaa yli 35 vuoden aikana... Tai ei viimeistä, mutta 5 metrin ulottuvuus oli tuskaa metsurihakkuulla ku ei yltänyt ku kuormatilasta alas :)

Ihan hyvältähän tämä talven alku näyttää. Se on normaalia, että lumet satavat sulaan maahan. Ajoreitit on valmisteltava eli ensin ajaa kertaalleen reitin läpi ja jättää sitten jäätymään. Sen jälkeen toimii. Moton jäljiltä on sitten urat risuja täynnä, kyllä siellä pärjää. Ei niitä viikkojen pakkasjaksoja ennen lumisateita enää tule, se on historiaa.

Jep, havut on kyllä kaikki haalittu uralle ja latvojakin tehnyt säästellen hakerangaksi, että saa lisää tikkua uralle.

Tuo traktorilla puiden ajaminen, jos omalla traktorilla saa kolme-viisi kiintoa tienvarteen tunnissa, voi arvailla ettei se urakoitsijakaan paljoa enempää saa. Eli ei liiku vitosen taksalla harvennuspuut, taksa lähempänä 15 euroa ja sitten huomaakin että pitäskö sittenkin sillä omalla yhdistlemällä harrastella hiljakseen. Totta että yhdistelmä kestää kauan aikaa, tuhansia tunteja jokatapauksessa pikkuremonteilla.
Valitettavasti se ajotaksa tahtoo olla sen 5 euroa harvennukselta. 15 euron ajotaksoja on vain päiväunissa.

Mottitaksalla ajaen varmaankin noin, mutta kuka ajaa kevyellä kalustolla, pitkää matkaa vaikeahkoissa olosuhteissa mottitaksalla, niin hölmöhän silloin on :) Tarkoitin että tuntihommiksi menee moiset ja silloin hintaa kertyy väksinkin. Mottitaksalla tekevät ajaa järeämmällä ajokalustolla, ja jos motteja kertyy hitaasti ts. homma kusee taksan myötä, saattaa olla ettei seuraavalla kerralla "ehdi" tulemaan ku ois tarvetta :)
Ihan hyvältähän tämä talven alku näyttää. Se on normaalia, että lumet satavat sulaan maahan. Ajoreitit on valmisteltava eli ensin ajaa kertaalleen reitin läpi ja jättää sitten jäätymään. Sen jälkeen toimii. Moton jäljiltä on sitten urat risuja täynnä, kyllä siellä pärjää. Ei niitä viikkojen pakkasjaksoja ennen lumisateita enää tule, se on historiaa.

Jep, havut on kyllä kaikki haalittu uralle ja latvojakin tehnyt säästellen hakerangaksi, että saa lisää tikkua uralle.

Tuo traktorilla puiden ajaminen, jos omalla traktorilla saa kolme-viisi kiintoa tienvarteen tunnissa, voi arvailla ettei se urakoitsijakaan paljoa enempää saa. Eli ei liiku vitosen taksalla harvennuspuut, taksa lähempänä 15 euroa ja sitten huomaakin että pitäskö sittenkin sillä omalla yhdistlemällä harrastella hiljakseen. Totta että yhdistelmä kestää kauan aikaa, tuhansia tunteja jokatapauksessa pikkuremonteilla.
Sähkäreissä tuppaa olemaan aika harvat välitykset vakiona, joten luomuna poljettaessa tahmeus voi johtua pelkästään liian isosta vaihteesta. 2016-mallivuoden stromerissa on 3 eturatasta ja sieltä löytyy kyllä sopiva vaihde luomuajoon. Hiljakkoin ajoin omalla brose-moottorisella reilun kilsan, kunnes ihmettelin, miksi pitää ylämäessä tarjota niin pientä vaihdetta. Olin unohtanut laittaa virrat päälle lähtiessä.  ;D

Tuo oma on raskas veivattava vaikka miten polkee, normi maastopyörällä ei samaa tahmeutta missään nimessä. Toki renkaissakin vähän ilmaa, mutta silti, kun ei auta vaikka ilmaakin lisää.  Halppis on halppis, puolen toista tonnin pyörä, vaihteitakaan ole kuin 7. 

5 eri tehoaluetta, ja tuossa tarkoittaa ykkösteho täydellä akulla noin 16km/h nopeutta, vähän kun akku kuluu niin noin 14km/h. Siitä sitten ylöspäin alueiden mukaan, tuo ei tunnista polkijan polkemismomenttia, aina avustaa täysillä  ku polkimeen koskee, siis heti kun poljiin liikahtaa, pyörä lähtee vetämään ja veto loppuu pienellä viiveellä.

Jos pyörällä kääntyy peltotiellä avustus päällä,suuri  todennäköisyys että löytää itsensä ojasta :D Kun pienikin polkimen liike saa vedon päälle ja tuo viive vedon loppumisessa, yllättää ainakin tottumattoman. Että avustus pois päältä kokonaan tai vaikka kaasulla käännös ahtaassa tilassa.  Eläkeläisillä sähköavusteiset pyörät, helkamat tms., ja ne sivistyneitä tähän verrattuna. Tällä kun pitää olla pienelläkin avustuksella tuo em. vauhti että itsekin tekee töitä, tarkoittaa jossain kinttupolulla melkoista menoa. Ei toki tarkoita etteikö hiki tulisi, saa kyllä polkea peltoteillä ym. niin paljon kaverina kuin sielu sietää.

Yhteistä melkein kaikille traktorin perään yhdistettäville metsäyhdistelmille on, että ovat järkiään todella vähällä käytöllä.

Jos tässä alueella olis pitkäjänteinen yrittäjä puita ajamaan, niin möisin omankin yhistelmän pois ja ostaisin palvelut.

Sama.  Jos löytyisi ajuri, joka ajaa sitä tahtia ku puuta tulee, niin saisi ajaa. Nyt vanhaisäntä ajaa mitä hakkaan, mutta tuleeko tunteja talven aikana kuin yhden öljynvaihdon verran... Pitkät matkat, vähän puuta ja hankalia maastoja, ne hyvät kun on kaikki tehty pelloiksi ajat sitten :) Tuolla yhdistelmällä tulisi kyllä kalliita puita muilla ajattamallakin, se oma työ kun ilmaista, että pysyy vanha isäntä terveenä :)
Täällä etelämmässä talvetkin olleet vähän sellaisia että vaikka ajettavaa olisi ollut niin ei paljon päässyt tekemään.
Harvennusosastolla ei viitsi rypeä, paljolti tasaisia savi- ja multapohjaisia metsiä.

Saa nyt sitten nähdä miten tämän talven kanssa käy. Sataa ensin  30 cm lunta sulaan maahan niin eipä taaskaan ihan vähällä jäädy :-/

20 senttiä höttölunta kasassa, tänään metsään mennessä piti ottaa linko perään ja putsata tiet. Pari päivää ennen Joulua oli täysin musta maa ja vettä satoi, sen jälkeen ei oo satanut ku yhtenä päivänä hiukan, vettä. Lunta hieman useaan kertaan, pikkuhiljaa kertyy ja estää jo kummasti routaantumista. Toisaalta, havutettuna urat alkaa kantamaan ku lumi tallaantuu, pakkastakin jo yli 3 astetta :D

Vanhaisäntä sai just ajolla kiinni, sen mitä on hakattuna, oli jo puut kuulemma hukassa osittain, mitä tänään ajoi. Näyttäs siltä, että kuukauden päästä voi päästä harvennuksille, jotka jäi kesken viime talvena ku ei tullut keliä. Jos tulee luvattu talvi...
Samanlailla se stromerin 500 w limppu takanapana jarruttaa, mutta kiihtyy ja kulkee kuin pieni sika. 40 kmh tulee hetkessä. Uusissa  on 670 w moottori. https://classicbike.fi/tuote/stromer-st1-miesten-sahkopyora-45km-h/

Noita napamoottoreita on kahta tyyppiä, vaihteella ja suoravetoisia.
Yllättäen vaihdeversio rullaa ilman sähköä herkästi, suoravetoisessa jää pieni magneettinen vastus.

Mulla napamoottorilla, ja onhan se älyttömän raskas polkea ku akku loppuu. Kannattaa olla lähellä laturia siinä vaiheessa, mikäli muutenkin pitkä lenkki takana :D Tuntui kotimatka pitkältä peltoteitä.

Ehkä se keskiövälitteinen ois ollut järkiostos, mutta hintaa ois ollut hyvällä pari tonnia enemmän. Tuo kuitenkin kulkee mukavasti, noin neljäänkymppiin loppuu välitykset  ja suunnilleen samaa menee vakiona olleella kaasullakin. Yllättäen tullut käytettyä pyöräillessä aina kypärää... Hyötykäyttöäkin jonkun verran, mm. puimurin vienyt etäämmälle pellolle, nopsaan polkee kotiin 30-35km/h vauhdilla.
Kasvintuotanto / Vs: Kalkkien vertailu
: 25.12.20 - klo:20:19
Kummalla tavalla vertaat kalkkeja. Nopean vai kokonaisneutralointikyvyn mukaan? Perustelut myös kiitos.

Kokonais. Ei oo tarvetta nopealle ph nostolle, joten hidas ja pitemmällä ajaa tehokas parempi. Toki vertaan mitä saa milläkin rahalla rahteineen, sekä levitettävyys tärkeä peruste myös.
Missä kohtaa ei tarvetta nopealle ph:n nostolle? Silloin kun kyseessä on ylläpitokalkitus ja ph on jo oikealla tasolla?

Just näin. Nopeavaikutteisella määrien pitäs olla pieniä ja usein, hieman pitemään vaikuttavalla samalla työllä pidemmäksi aikaa vaikutusta. Jos joku muu tekee työn ja samalla hintaa menee 3 tai 6 tonnia, niin silloin tuo 3 tonnia puolitetulla kalkitusvälillä. Sitä toki puoltaa levityksen tasaisuus kun usein levitetään, mutta työteknisistä syistä tuo isompi määrä järkevämpi kertalevitykseen. Eikä taida kukaan urakoitsija levittää 3 tonnia samalla hintaa kuin 6+ tonnia. Ainakin hinnan pitäisi olla eri, jos hehtaarimäärä kovin pieni.
Kasvintuotanto / Vs: Kalkkien vertailu
: 25.12.20 - klo:15:08
Kummalla tavalla vertaat kalkkeja. Nopean vai kokonaisneutralointikyvyn mukaan? Perustelut myös kiitos.

Kokonais. Ei oo tarvetta nopealle ph nostolle, joten hidas ja pitemmällä ajaa tehokas parempi. Toki vertaan mitä saa milläkin rahalla rahteineen, sekä levitettävyys tärkeä peruste myös.
Kasvintuotanto / Vs: jäykän maan ohra
: 19.12.20 - klo:00:30
Ensi vuodeksi vaihtuu aikainen Vertti joksikin muuksi. Vertti ei oiken menesty mielestäni jäykillä mailla. Pitäisikö palata takaisin Aukustiin, sehän puski julmetusti kortta ja tähkässä oli paljon jyviä mutta ei sitten pysynyt oikein pystyssä. Mikä neuvoksi?

Ihan samat ajatukset. Tai Aukustia oli vielä osa kesällä 2020 ja oli parempi jälkiversontaa vastaan kuin Vertti ja Aukustin tähkä ulettui puimurin pöydälle. Kyselin kuitenkin eilen lantamännenilta Vertin hintaa, niin myyjä sanoi, että sen lajikkeen haluaminen pitää perustella hyvin. Saatan kyllä vielä kokeilla, sillä lako Aukustikaan ei suuresti kiinnosta ja sen myöhäisempiä lajikkeita en edes katsele. Bragea joskus oli, mutta Aukustin jälkeen en siihen kyllä enää kajoa. Kokeilin kerran tiriliäkin, kun sen sanotaan menestyvän happamassakin, mutta siitä ei mitään hyvää sanottavaa. Kaiholla muistelen vihne perse Jyvää, ainakin hlp:t oli kohdallaan.

Tänään vein ohraa kuorman tehtaalle ja tuossa isossa siilossa Arildia ja Verttiä, jälkimmäistä suurin osa. Hlp. 72.6kg, joka taitaa olla paras koskaan myyntiin menneistä, virallisista mittauksista. Verttiä ollu ja tulee olemaankin, aikainen, ok. sadontuotto ja todella hyvä laatu monitahoiseksi. Jos oikeasti kuivaa, sitten kaksitahoista, kuten tuo Arild mulla. Jäykistä maista ei minkäänlaista kokemusta kun ei aariakaan savea, muutama aari hht yhden pellon nurkalla, joka on siis jäykkää maata täkäläisittäin.
Kasvintuotanto / Vs: 2-tahoset ohrat
: 27.11.20 - klo:21:59
Tuntuu kovalta satotasolta, jos maalajina hiesusavia ja maastot muuten mäkisiä töyryjä.
Tänä vuonna just pahimmissa hiesupenkoissa, heitin pyyhkeen kehään ekan ruiskutuksen jälkeen, näytti niin huonolta. Eli rikat ja hivenet ajoin. Petras loppukesää kohti ja lopuks näytti ihan hyvältä, sato 5 tn/ha.
Kuivaa oli mutta tais Treen eteläpuolella olla vielä kuivempaa mitä kattelin kun siellä suunnalla liikuin.
Kyllä Arildissa potentiaalia tuntus olevan vielä kolmosvyöhykkeelläkin, pellon kuntohan se ratkasee satotason.
Eikä täällä nyt kaikki pellot hiesutöyryjä ole..
Minullakin oli parhaat viljat eli ohra hiesusavisilla töyryillä. Ja kyllä, alkukesä aivan kaamea, mutta heinäkuun alun sateista virkosi, mitä ohra ei yleensä tee ja tuli erittäin hyvä sato noille alustoille. En ajanut edes rikkoja, enkä muutakaan. Oli ihan tuottava kasvi tänä vuonna. Arild voisi olla ensimmäinen kunnon perillinen Scarletille.
[/quote]

Arild tuottaa satoa kuivassakin, laatuakin vrt. monitahoiset. Rehevämmässä paikassa vaatii kyllä kovasti jarrua pysyäkseen pystyssä, mutta tulee myös satoa, oljen lisäksi. Hyvä kakstahoinen, sanoisin, Streif myöhäinen tähän verrattuna. Saanan seuraajaksihan tätä sanottu, aikaisuuden puolesta. Muuten ei olekaan mitään samaa, kun Arildista voi tulla myös kilojakin :)
Kasvintuotanto / Vs: Pellon myynti
: 23.11.20 - klo:22:15

Fortumissakin on omat riskinsä, mm Nordstream 2 ja isot omistukset Venäjällä.
Peltoon sijoittavia rahastoja on suunnitteilla, eli peltosijoittaminenkin kiinnostaa.

Paskin osakesijoitus tähän mennessä ollut edesmennyt Trigon agri, joka harjoitti maataloustoimintaa ex-ryssälässä. Jotakuinkin kaikki mahdolliset riskit realisoituivat ko. puulaakin toiminnassa.  ;D

Onko se lopullisesti nurin, Agromino nimellä nykyään? Kun näkyy edelleen rahanarvoisena sijoituksena tilillä, mutta ei voi myydä :D Eikä näy ostohintaa ainakaan OP:n palvelussa, ostopäivä muttei hintaa. Muistikuvaakaan ole ostohinnasta, oli olevinaan edullinen ostaessa mutta kallishan tuo olikin :) Ei päässyt vuolemaan kultaa mustalla mullalla  ::)
Koneet, laitteet ja tekniikka / Vs: Kuivuri
: 21.11.20 - klo:15:20
Mikähän noista taivasalla olevista merkeistä lienee nykyään paras? Antti , Mepu vai Arska.
Tarjouksia on jo useamman vuoden ajalta niin ainakin mepulla hinta on joustanut alaspäin. Arska taitaa olla edullisin, tosin siitä on jotain moitteitakin ollut, ainakin hevosmiesten mukaan.
Onko raadilla kantaa asiaan?
Miksiköhän se Arska on niin haukuttu maan rakoon?

Antti tai Arska . Arskaan ovat laittaneet kopin ympärille , syytä en tiedä .

Eiköhän Arska oo haukuttu maan rakoon ihan syystäkin, tämä tosin riippuu vahvasti mikä malli kyseessä. Toinen toimii, ja toisen tyyppinen kenno on hyvä ainoastaan poltoaineen hävityksessä.
Kuinka pitkä voi olla kaatosuppilo, jos ei puhuta päälle ajoa kestävästä suppilosta? Kuinka pitkä on vielä hyödyllinen kun kynnykseltä kipataan?
Nykyisin on elevaattorit niin tehokkaita et mitään suuria monttuja kannata tehdä . En tiedä toimiiko tuuletus pohjaiset tuorevilja siilot ne tulee varmaan halvemmaksi jos rinteitä ei pysty hyödyntämään .
Entäpä "varasto kuivaukseen "tarkoitetut peräkärryt .
Tuo on kyllä varmaan totta. Satahehtoset kippaa monttuun jos sen verran kokoa, 100t elevaattori alkaa imeä niin toisia kärriä hakiessa paikalle  elevaattori kolkottaa jo miltei tyhjää

Et ehdi satahehtoisia kärryjä kippailemaan monttuun, sitä tahtia ku elevaattori nielee. Oletuksella että kärryt katon alla, tyhjän pukkaat sisälle, vaihdat toisen kärryn ja peruutat kippaamaan. Aikaa kaikkeen värkkäämiseen noin 6.-7 minuuttia per kärry, sisältää kippauksen oheistoimintoineen. 365hl kuivuri täyttyy noin 20 minuutissa sadan tonnin elevaattorilla, eikä elevaattori niele edes tuolla nimellisteholla.  Oishan se hyvä, kun kaatosuppiloon menis kuivurillinen, mutta vaatii tasamaalla melkoisia rakennelmia isommilla kuivureilla.  Itse tekisin puskurisiiloa kuivurin vierelle, sieltä kuljettimella kuivuriin ja ko. siilon täyttö erillisellä elevaattorilla, olettaen että kaatosuppilon päällä oleva siilo/siilot ei riitä. Kaksi elevaattoria kuitenkin melkolailla pakollista kun kuivuria tekee, viljan siirtelyyn kesken kuivauksen. Elevaattoreissa se hyvä puoli, että eivät oo edes kalliita vs. muut rakennelmat.
Sivuja: [1] 2 3 ... 455