Näytä kirjoitukset

Tässä osiossa voit tarkastella kaikkia tämän jäsenen viestejä. Huomaa, että näet viestit vain niiltä alueilta, joihin sinulla on pääsy.
Sivuja: [1] 2 3 ... 460

Viestit - ijasja2

Syysvehnää ja Ruista lähes 50% kylvössä, kevät näyttää mitä kasvatetaan loppuun saakka. Lopuille ohraa ja kauraa sekä hömppiä. Tuotantopanokset ostettu jo, joten panostus ja loppupinta-alan määrittelee ainakin osittain kiinnitettävän vijan hinta. Mennyt vuosi oli ihan jees loppupeleissä, kun ohraa oli vähiten pitkään aikaan ja tilalla syysvehnää sekä rypsiä.
Kasvintuotanto / Vs: Paljonko satoi vettä
: 17.10.21 - klo:17:53
Yli 40mm eilen ja tänään, ja lisää tulee tällä hetkelläkin aika reippaasti. Ei mitään asiaa muokkaustöihin pelloille, onneksi ne hommat jo tehty mutta ajettuja ojamaita pitäs levitellä ym. perusparannuksia. Kaivinkone jäi toissa iltana pellon nurkalle levitystä odottamaan, 2.5m leveällä tasauskauhalla homma nopeaa mutta pitää odotella siihenkin hommaan että kuivahtaa. Ne kasat on peltojen pienissä lanttopaikoissa, joten saattaa olla muutama sentti vettäkin hetken aikaa. Jos olisi kynnettävää  jäljellä, en tosiaankaan lähtisi märälle pellolle väkisin vääntämään.
Kasvintuotanto / Vs: Syyskylvöt 21
: 09.10.21 - klo:23:13
21.9 kylvämäni Reetta tuli pinnalle ja veti saman tien 3-4cm pitkää orasta. Näyttää todella hyvävoimaiselta ja virkeältä. elokuussa kylvämäni Granatit ovat nuupeita ja veteliä. Onkohan tässä rukiinkylvön salaisuus. Pitäisi kylvää hämmentävän myöhään?

Vielä muutamia päiviä sitten elokuun 20. kylvetty hybridi näytti jotenkin vähän nuutuneelta, johtuen varmaankin syyskuun viileydestä mutta nyt on yötäpäivää tasaiset 10+- lämpötilat tehneet kosteuden kanssa ihmeitä. Näyttää ihan ookoolta, pensookin osittain kuten kuuluu mutta ehkä jäi tänä vuona pensominen vähäisemmäksi kuin olisi toivonut. Jospa syyskuun viileys oli vain plussaa, ettei ehtinyt liian paljoa kasvamaan.
Kasvintuotanto / Vs: Apulannan hinta
: 07.10.21 - klo:09:02
Ei toimi tuo strategia, jos laittaa koko pinta-alan höpöheinälle, tuet pienenee. Et voi saada täysiä tukia koko alalle.

Voi saada, höpöheiniä niin monenlaisia, kasvivalikoima laaja jonka katson ko. kirjoon. Ei omaa kokemusta moisesta tukien keräilystä, mutta keinot kyllä olisi ja ensi kesänä moni käyttänee mikäli sadonkorjuuvelvoitetta ei tuoda takaisin. Tuo sadonkorjuuvelvoitteen poistuminen tuo laajan kasvivalikoiman, ja tukitasoja/siemenen hintoja kattomalla löytyy se optimaalisin kasvi. Täyttä pelleilyä, mutta ensi vuonna tulee olemaan totta monella tilalla.
Kasvintuotanto / Vs: Apulannan hinta
: 06.10.21 - klo:20:21

Pelkkä typpi 27 belorilla 425, mut eihän sitä voi ostaa, kun se on ryssäläistä, tuumii yaramies, ja itkee ja  maksaa itsensä kipeeksi yaran saltusta.

Kova paikka nyt Yara-uskovaisilla.

CAN27 maanantaina 350€/tn, nyt Yaran vastaava 540€/tn. Ellei oo vielä apulannat hallissa, tai edes tilattuna, voi olla ihmeissään että mitä tekis. Ja kun on jo hallissa, mietinnässä myös vaihtoehto B eli apulantojen myyminen ja ensi vuoden varma tili höpöillä... Oletan että viljasta tulee pulaa jokatapauksessa, joten kesällä ostetuilla lannoilla kannattaa tuottaa. Nykyisillä hinnoilla miettisin jo kovasti  ::)
Kasvintuotanto / Vs: Apulannan hinta
: 04.10.21 - klo:11:08
Ite oon peitannu ravinneliuoksella. Ajanee saman asian. Vaikeahan tosta on sanoa miten on apuja mutta hyvin ovat itäneet.

Ei aja samaa asiaa, kun lasket ravinnesuhteita. Tai lasket vaikka pelkän siemenen sisältämän fosforin ja siihen peittaamalla saatavan fosforilisän, niin merkitys hyvin pieni. Startista tulee vesiliukoista fosforia ihan erimääriä, suoraan siemenen saataville.

Hivenien suhteen onkin erijuttu, niistä apua. Itsekin hiveniä lisännyt peittauksessa, mutta erojen todentaminen hankalaa kun ei vain viitsi tehdä tarkkoja koealoja erilaisilla siemenillä. Puimuirn satomittarista eroja ei ole näkynyt, mutta mangaanimittarilla oraista mitaten kyllä, kunhan olosuhteet mangaaninpuutteelle kohdillaan. Eli kuiva alkukesä ja karkea maalaji, hyvin kalkittu maalaji. Hivenillä tekee enemmän satoa kuin siemenen "fosforikuorrutuksella". Viime vuonna meni ketuiksi yritykset, kun ei starphos CMZ ja Bariton halunneet tulla lutkupumpun letkuista läpi, pidempään peitatessa putket ryytyi ja vaati jatkuvaa sekoittelua. Joko ensi kaudeksi toinen pumppu tai eri aineet.
Näin on. Ei se henkilöautoliikenne sitä tietä rasita. Eikä ainakaan täällä ole
mettäporukat linkoomaankaan vaatineet. Ei tosin ole viime vuosina luntakaan ollut.

Riippunee varmaan liikennemäärästä. Toissa iltana kävin metsällä, ajelin kotoa kymmenen kilometriä josta puolet metsätietä, kahden eri tienhoitokunnan tietä. Metsän kohdalla olin liikkeellä siis noin 10 minuuttiaj ja kohtasin neljä autoa. Viides auto meni ohi ku lähdin autolta metsään ja latailin haulikkoa. Kävin pikkulenkin, niin lähellä tietä että kuului soran rapina ja ehkä 4 autoa meni ohi, viides oli parkissa muutaman sadan metrin päässä ja oli tulossa toisesta suunnasta. Ja joo, kyllä tää metsämiesten liikenne kuluttaa tietä oikeasti. Ilman sitä ei olisi nimismiehen kiharaa ts. pientä koloa teissä yhtäpaljon kuin nyt. Tiet on lähtökohtaisesti erinomaisessa kunnossa, osa paremmassa kunnossa kuin mikään lähistön valtion soratie, kiitos tuulimyllyjen.

Toisinaan laitan seuralle maksulappua tienkäytöstä, kun ei niitä entisajan talkoolaisia löydy tienhoitokunnan raivauksiin ym. (eikä tarvettakaan nykykoneilla, rahaa ne vaatii :) ) . Seuran mielestä ok. että laskutetaan teiden käytöstä, metsästäjät se suurin käyttäjäryhmä ainankin näin syksyisin. Hirvimiehet pikkujuttu vrt. pienriistan metsästäjät.

Se tässä ajatuksena, että metsästäjämäärä suhteessa alueeseen ja sen tiestöön, vaikuttaa todella paljon onko siitä "haittaa" vai ei. Jos autoja menee kymmeniä päivässä samoja raiteita, joka päivä, on se kuitenkin melkoinen rasitus tien pinnalle jos siinä vähäkin kuoppia ja vettä. Aivan älyttömästi vaikuttaisi yllä mainittu erijälkiä ajaminen kun tilaa olisi, tuo liikenne tekisi tosiaan vain hyvää tielle, mutta joku veto niissä auton jäljissä täytyy olla kun samaan raiteeseen osuu poikkeuksetta...
Ainiin, jos joku haaveilee vastaavasta isäntälinjan koneesta tai itse asiassa muutamaa pykälää järeämmästä. Mulla ois vanha keto51 hallilla trukkilavalla, valmiina seuraavaan palvelukseen. Yks patruunaventtiili puuttuu kun lainattu uudempaan koneeseen, ja aivot ts. ei mittalaitetta kun sekin siirretty uuteen kouraan. Halvalla lähtis, mitäpä tuo tuolla hallissa pölyttymässä. Teeseitse miehelle, toimivana vaihdettu uudempaan lähinnä pituusmitan epäluotettavuuden vuoksi, tässä kun erillinen mittapyörä, uudemmat mittaa suoraan telasta. Sinänsä tuo ei haittaa mitään, jollei tartte jokaista puuta sentilleen saman mittaiseksi tehdä ts. tukkia.
Oiko okrassa, juttelin sen valmistajan kanssa, eniten hän haukkui muita merkkejä kuin kertonut omasta.....

Tuo on sitä parasta kaupankäyntiä, helpottaa ostopäätöstä ts. voi vaihtaa seuraavan koneen katselun :)
Kasvintuotanto / Vs: Syyskylvöt 21
: 09.09.21 - klo:17:26
Siis Yaran lannoite riittää ? Okei.

Mielenkiintoista on se, että luomuruiskaan ei kelpaisi, jos Prentissä on käytetty normaalia polttoöljyä, tai kuivurissa myös.

Bioöljyn voi myös hankkia kuivurin säiliöön tai laittaa moniöljypolttimen, samalla menee varmaankin peräöljyt samaan kauppaan. Neste My kuivuriöljy taitaa olla se nimi. Taitaa olla Lantmännenin ja Nesteen päälliköillä ollut  melkoisen kostea saunailta jossakin vaiheessa....

https://www.neste.fi/yritysasiakkaat/tuotteet-ja-palvelut/polttoaineet/neste-my-uusiutuva-polttooljytm

-SS-

Juurikin näin.
Kasvintuotanto / Vs: Syyskylvöt 21
: 09.09.21 - klo:09:57
Uutta haastetta rukiinviljelyyn:

https://www.kauppalehti.fi/uutiset/nelja-suomalaisyhtiota-ottivat-ohjat-omiin-kasiin-viljelyn-paastojen-vahentamiseksi-kehittivat-oman-maataloustukiohjelman-halukkaita-olisi-ollut-enemman-kuin-pystyimme-ottamaan/1414f556-8bf0-4b61-b7f6-345b779f03b4?ref=twitte oli


Kovat on ehdot.

Merkittävimmät päästövähennykset syntyvät 100-prosenttisten biopolttoaineiden käytöstä työkoneissa, jota ohjelma edellyttää ehdottomasti. Päästöjä vähentävät myös pelloilla käytettävä matalapäästöisempi lannoite. Lisäksi viljan kuivaamiseen tar***** energian tuottaminen tulee tehdä joko uusiutuvilla polttoaineilla tai metsähakkeella.

Hiilensidontaa edellytetään hiiliviljelyn periaattein, jolloin pellot olisivat jonkinlaisessa kasvipeitteessä ympäri vuoden. Puinnin jälkeen maahan tulee jäädä aluskasvillisuutta, kuten nurmea tai apilaa.

Luonnon monimuotoisuuden säilyttämiseksi viljelijöiden tulee jättää pelloille kukkivia vyöhykkeitä hyönteisille ja pesimäalueita linnuille sekä välttää niittoa peltolohkojen reuna-alueilla

Kollega lähetti nuo Lantmannen yksityiskohtaiset viljelyehdot. Oli todella kovaa tekstiä. En usko, että lähtee kovin nopeasti yleistymään. Itse en ainakaan suostu missään olosuhteissa sitoutumaan niihin. Enkä yksinkertaisesti myy noille mitään.

Maksaavat sitte rukiista vähintään sen 250€/ton? :P

Ei sentään, eihän rukiista tuollaisia voi maksaa :D Sopimushinta sellainen, että taitaa kattaa kulut :p 

Nuo yllämainitut sopimusehdot, yllättävän helpot toteuttaa mikäli isoimmat vaatimukset natsaa jo ilman lisätoimenpiteitä. Omalla kohdalla tarkoittaa kukkapeltoa ts. kaistaletta jonnekin, neliömäärä ei kummoinen per hehtaari. Samoin biodieseliä pitää ostaa, eli nesteeltä sekoitusta tietty litramäärä per ruishehtaari, luonnollisesti sitä ei tarvi käyttää just näille hehtaareille, sehän olisi aikalailla mahdotonta. Muuten meneekin olemassaolevalla systeemillä, kun on nurmea viljelyssä, kuivurilla hakepannu jne. Lannoitteet tarkoittaa Yaran lannoitetta, sattumoisin tänä vuonna sitä tulee olemaankin, hivenet myös heiltä jos niitä käyttää jne.
Paksu puru ts. haitariletku kestää yllättävän kauan, luokkaa vuosia, vanhin käytössä oleva yli 10 vuotta vanha. Ja yhdellä jesarirullalla reilun puolen metrin pätkä letkua saa toisen mokoman jatkoaikaa, halvalla ja helpolla.  Toki ei se letkukaan maata kaatavan kallista ole, vaikka uusii samantien ku hajoaa mutta oma värkkäämisensä vaihtaa putken lähdöt uuteen letkuun.
Oon kuullu et 160g syksyllä vei ohralta halut pikkuhiljaa. Samalla menee mangaani ja kahut jos tarpeen. Lämpöö oli yli 20.

 :)
Kasvintuotanto / Vs: Viljojen sato
: 05.09.21 - klo:22:47
Kevätrypsit ja pienen kirpoilta söästyneen palstan rapsia puin pois. Valkopila oli kauniisti kukalla ja peitti rapsit ja melkein myös rypsit.

Satotaso alkoi rypsillä kakkosella, rapsilla ehkä jopa kolmosella.

-SS-

Kaunista valkoista kukkaa on tosiaan rypsipellossa, orvokiksi olen sen tulkinnut. Ihan outo kasvi ollut tähän saakka, nyt sitä on jokaisella hehtaarilla missä rypsiä. Nämä maat olleet kaukana historiassa luomussa, ja oman viljelyhistorian aikana ei ole orvokista ollut haittaa. Nyt sitä tulee paikoin reippaasti sadon mukaankin, ja kestää näköjään kuivata noita vihreitä nuppuja. Cleravolla torjuttu rikat, ja näyttää olevan aukko torjuntatehossa juuri orvokin kohdalla. Tarkoitus oli kultivoida ja kylvää syysvehnää, mutta menee näköjään kynnön kautta, että saa tuon vihreän massan haudattua nätisti. Keveillä mailla ei kultivointi onnistu, ellei pelto ole puhdas.

Sato ensimmäiseltä 5.5ha alalta tuoreena reilu tonni hehtaarilta, loppualalta lienee 2.5 tonnin nurkilla. Keskisato kuivattuna asettunee keskimääräisen valtakunnallisen, normaalikesän, satotason nurkille. Voi kai sanoa iloinen yllätys, harmittavasti vain nuo ekalohkot monsuunisateet pilasivat totaalisesti. Kai tuohon satoon oltava tyytyväinen tällaisen rutikuivan vuoden jälkeen, vaikka maa olikin hikevää ja multavaa. Eilen puintia noilta pskoilta aloittaessa, hyvä kasvusto tuotti positiivisen yllättyksen, ehdottomasti.
 Ohra oli totaalinen pettymys, muuten kasvit yllättäneet positiivisesti vaikka heikosti satoa tulikin, ennen puintia näytti lohduttomalta. Käytännössä kaikki kylvöt tein ennen kevään monsuunisateita, ja paikkokylvettävää oli vähän. Vieläkään en tiedä kumpi olisi ollut parempi vaihtoehto, kun myöhään kylvetyistäkin puinut todella heikkoja satoja vaikka teoriassa piti olla toisin.
Rypsin puintia aloittelin tänään, ja näyttää siltä että eka kertaa koskaan joutuu harkitsemaan lajittelua ennen myyntiä. Tarttee kysellä seuloja lajittelijalle.

Ihmeellinen kesä saanut Clearfield rypsinkin pettämään, tosin orvokkia taitaa ko. läpi kasvanut rikkakasvi olla peltojen vanhan luomuhistorian peruina ja Cleravo ei taulukoiden mukaan siihen kummoisesti tehoa. Paikoin tulee säiliöön enemmän oheistuotetta kuin rypsiä. Laatuvähennykset moisella moskalla lienee melkoiset, kuivurissa ei saa kuin osan pois, kiitos rypsin pientäkin pienemmän kuivan kesän siemenen.

Sivuja: [1] 2 3 ... 460