Semmonen 60tn ollut tässä vakio tosi monella. Aika mukava sesongin alku. 94-95% puhtaudet mitkä on savelta hyviä lukemia. Sokeri itellä 15,5% ja 16,2% korkein mitä kuullut. Nämä Iberiasta molemmat.

Kyl se tästä viä kurasemmaks saadaan. Oli kyllä munaus viime vuonna olla ottamatta muuttuvahintaista. Niin korkealla liihotti sokerimarkkina et tekihän ne tiliä väkisin. Nyt mulla on kolmannes.

Keväällä oli jo melko selvää, et jurtti on ykköspyssy ja painotin sitä niin paljo ku pystyin. Nyt se on sitten jo satavarmaa et jurtin katteet aivan omassa luokassaan. Mulla tyyliin 40ha ja työlukuna 100k myynnit plus 50k tuet. Ihan varastamisesta seuraavaks parasta hommaa.

Peruna? Miten vertautuu jurttiin kulurakenteeltaan?

Pari päivää sitten oli puhetta että tärkkiperuna 12 senttiä kilo, sitä jos tulee 45 tonnia hehtaarilta, tekee 5400€ myyntituloa. 800€ tuet, 6200. Melkeen 250 tonnia tulopuoli, mutta on rajut myös kulut, mm. rahti haukkaa heti sentin, puolitoista, siemen kolmanneksen myyntituloista jne. ja kuka nostaa, istuttaa ym. ym.

Tässä nurkilla oli jurttia isosti pari vuotta sitten mutta sen jälkeen ollutkin kai hiljaisempaa. Joskus aikojen alussa "kaikilla" ollut jurttia, meilläkin, mutta aikaa siitä 60 vuotta tjsp.

Lainaus käyttäjältä: lypsyukko - 28.09.24 - klo:22:03

Lainaus käyttäjältä: ht - 28.09.24 - klo:20:30

Ainakin Överumin V terässä kuuluu olla 14" vantaat jos aura on säädetty 16" työleveydelle

Miksi ? Ja miksi niihin myydään 16" vantaita vaikka säätö loppuu 16" , siis jos kuuluu olla 14

Niin en tiedä V stä mutta samaan Fk:n oon pyytänyt 16" vantaat ja sellaiset saanut. Tuolla samalla SR-övverin periaatteella.

Hinattavissa ja pitkäojasvälisissä leveyssäätö oli 14"-18". Hinattava pitäojasvälisessä taisi olla maksimi 22" Semmoinen ohje niissä oli, että 2" pienempi vannas kuin viilunleveys.

Mulla 22" vannas, ja yleensä sama myös työleveys. Maksimi 24 tuumaa. En oo huomannut mitään haittaa, vaikka toisinaan menee 13 tuuman leveydelläkin kun kiiloja oikoo, paras työjälki tulee noin 16 tuuman säädöillä tuolla kvernen 34 muovisiivellä, puukoilla ja kuorimilla. Toki jälki on nättiä myös noin 20 tuuman säädöillä, kun vannas on pitkä ja siipi tarkoitettu leveään työleveyteen. Huima ero polttoaineen kulutuksessa millä työleveydellä ajaa, juuri loppuviikosta sain kynnettyä 17ha lohkon, jolla meni pellolle siirtymisineen tasan 190l polttoainetta. Ei paha mielestäni, reilu 11 litran kulutus hehtaarille, 22-23 sentin työsyvyydellä.  Pienemmillä auroilla ja pienemmällä kotimaisella veturilla ei pääse millään samaan hehtaarikulutukseen eli kynnössä jos missä, työleveyden lisääminen vähentää pääsääntöisesti polttoaineen kulutusta ja saa jotain päivän aikana valmiiksikin. Käännökset vähenee, samoin päisteet nopeammin kynnettynä, enemmän aikaa itse työhön. 

Lainaus käyttäjältä: Peukalo - 27.09.24 - klo:23:27

Lainaus käyttäjältä: ja101 - 27.09.24 - klo:22:55

Lainaus käyttäjältä: Peukalo - 27.09.24 - klo:22:09

Lainaus käyttäjältä: Mopomies - 05.09.24 - klo:16:41

Kuinkas suorakylväjät? Kylvääkö joku pelkällä suorakylvökierrolla syysvehnää? Hybridiruista tuli kynnettyyn maahan kylvettyä, mutta vatserin hinnat eivät oikein enää houkuttele.

On tuota ceylonivehnää tullu suorakylvettyä aiemmin peräperää pari syksyä,  Mut nyt käytännön syistä kyntelin vehnämaat. Sai tasattua kuoppia ja painumia.. Multamaalla takiaiset tosi suuria herneen jälkeen, kun ei saa ruiskutettua kesällä. Sellainen havainto, ettei takiainen pystynyt tekee vartta, vaan suuria lehtiä tiheän herneen alle.. En oo nähnyt tuollaista ilmiötä. Kuivan kesän ansioita.

Ei kerinny glyfotella sateilla, nopeempi kyntää sateella ja kylvää poudalla.

Takavuosina taviksessa joskus pari kolmekin yritystä peräkkäin. Onnistuminen kiinni monesta muusta seikasta enemmän kuin perättäisviljelystä.

Britti Harry esitteli juuri uusimmalla videolla et hyvin meni kolmaskin vuosi vaikka ei pitäisi.. nooh ei ihan puhdasta suorakylvöä kun carrierilla käydään pahnoja pöllyttelemässä..

Omasta mielestäni tärkein se, ettei suorakylvetty vehnänsiemen ole missään kylpylässä, vaan pellon tulisi viettää johonkin päin, kuten kynnetyssäkin. Talvi ratkaisee myöskin. Ja hanhet.

Harmi kun ei oo vielä riistalintu tuo valkoposki, vaikka vuosi sitten uutisoitu, että saattaa muuttua lain asetukset.. Katselin jo isompaa pataa..

Joo ei se jyvä saa uida. Muutama lähisyksy ollut niin älyttömän märkä että kaikki ui eikä vehnäkään olisi ollut pokkeus. Itse ajelin joskus jankkurilla notkopaikat niin se auttaa paljon. Oltava vain keliä kun se kylvön jälkeen tehdään.

Lainaus käyttäjältä: Mopomies - 10.09.24 - klo:17:31

Kuinka paljon yleensä vuokralaiset tai vuokranantajat ylläpitävät pHoota, KVK:a tai hiilitasetta? Ojituksesta puhumattakaan.

Tottakai vuokramaat kalkitaan ja ojituksia kunnostetaan samoin kun omillakin mailla. Pitkillä vuokrasoppareilla alkuun ja jatkokausia on saatu ilman että asiasta on tarvinnu edes keskustella

Just näin. Omat ja vuokramaat on samalla viivalla, ja käytännössä osa myös samaa peltolohkoakin iloisesti sekaisin omat ja vieraat. Kun peruslohkoko on pieni, useamman omistajan peltoja yhdistelemällä saa järkevämpiä lohkoja. Ainoa harmitus näissä hommissa ettei niitä ole tehty osassa peltoja jo kauan sitten, yli 40 vuotta kun on ollut osa vuokralla ja yhdistämiset tehty vasta 15 vuotta sitten, jotain on opittu. Toki kummankin pitää luottaa toiseen osapuoleen, sekä vuokralaisen että vuokranantajan.

Lainaus käyttäjältä: fote - 02.09.24 - klo:16:49

jos on vihreitä jyviä mukana paljon ,parempi kun  kuivaa käsikäytöllä jäähdytys asia erikseen

Hygrostaatin kärjet on vaikea saada auki, jos puintikosteus on 13 nurkilla, ja pyrkii 13,5%, että pari tuntia pitäisi saada lämmitettyä. Parin päivän päästä on kuitenkin yli 14% , jos ei kuivaa.  Käytän siinä tapauksessa aikakuivausta, joka on automatiikalla valittavissa. Hygrostaatin voi valita käsin vaihtokytkimellä on/off. Lämpötilaraja poistossa on aina aktiivinen, jotta ei tule karkeaa ylikuivausta vaikka liian pitkän ajan valitsemisen takia.

Nykykuivaamot ovat paljon hienompia, niissä on vaa'at ja kaikki. Mutta kyllä melko yksinkertaisilla rensseleillä saa vanhankin kuivaamon sellaiseksi, ettei tarvitse siinä vieressä nuokkua jyviä pureskelemassa.


IFM electronics I/O -yksikkö ja näyttö, ohjelmointi Codesys

-SS-

Hienot on systeemit.

Tuo kello Hygrostaatin/termostaatin lisäksi on pakollinen. Noin 10 vuotta Mepulla kuivailin, kunnes sain sellaisen hommattua. Todella monesti kuivurilla käväistessä kosteus 14.5 tms. ja tietää että vielä hetki kuivausta. Termostaatilla täyttä arvontaa useinkin, kelloon kun laittaa puoli tuntia, tietää tasan tarkkaan että kuivaus loppuu just oikeaan aikaan. Vanhalla Jaakollakin hyvin usein kuivailtiin kellolla, vaikka mielestäni hygrostaatti on tarkempi kuin poistoilmatermostaatti.

Kyllä Loimaata siunataan sateilla nyt. Täällä  viikonloppuna noin 6 mm ja viime yönä 3,5 mm, ja sankka sumu.

Doneja on kuulemma ihan pystykasvustostakin löytynyt.

-SS-

Mulla kauraa noin 50ha eikä lakoa ole lainkaan. Donit 0.25-7.5+. Viime vuonna aloitin puinnit komealla pystykauralla, odotukset ennätyssadosta mutta ei tullut sitä, eikä lainkaan elintarvikelaatua. Kaikki meni rehuksi. Viimeisenä puin toista lajiketta, joka pahoin laossa. Se oli lähes elintarvikelaatua. Todettua monella suulla, että lakoviljalla ja doneilla ei oo korrelaatiota, tai hyvin vähän. Kyllä se taitaa maalajeista ja kesän keleistä lähteä, lajikekin tärkeä. Ei muuten voi selittää miksi kovilla mailla tulee vähän doneja, mutta multamailla enemmänkin sääntö kuin poikkeus, mikäli vähänkin altistavat olosuhteet. Tänä vuonna olosuhteet oli viime vuoden kaltaiset. Röyhylle tulon jälkeen sade oli käytännössä päivittäistä, millejä ei kerry mutta kasvusto pysyy kosteana. Mä uskon että reilummat kertasateet putsaa kasvustoa pöpöistä,  mutta tuollainen hautova tuhnu on tosi paha. Tarkoittaa että ne millitkään ei merkkaa, vaan se kuinka ne kasvukauden aikana kertyy.

23/37 sadepäivää kesäkuun lopulta elokuun loppuun.

Lainaus käyttäjältä: -SS- - 29.08.24 - klo:15:58

Satoennätykset rikkoutuvat, Suomen ja muun Euroopan sadot turpoavat suuriksi, ja hinnat ovat laskusuunnassa.

Jo kohtuullinen viljasato saa hinnat putoamaan (KM uutiskirje)
Eli joukkopsykoosilla, kalkituksen, ylilannoituksen ja tautitorjunnan laajalla käytöllä saadaan aikaan halvempaa viljaa enemmän. Viljakauppa ja teollisuus tienaavat paremmin.

-SS-

Mut hei, jos se sato on jo kiinnitetty hinnan puolesta?

Minäkin siirryin ekan kerran elämässä jaettuun lannoitukseen, siltä vehnän tipalta mitä oli rahakasvien lisäksi. Oli kesäkuun loppua, tulossa piti olla rapsakka 20-30mm sade. Ylöön sitten beferttiä ja lenkkiä heittämään kituvan kellertävän eepoksen sekaan. No, sitä sadetta ei sitten tullut koskaan. Toukokuu-kesäkuu ja heinäkuun kolme ekaa viikkoa mentiin alle 20mm yhteismärkyydellä. Kun koitti elokuu niin vettä sitten saatiin. Oli siinä se hyvä puoli että rahakasvit räjähtivät kasvuun mutta vehnälle siitä ei enää ollut mitään hyötyä.

Jälkikäteen ajatellen on ilo, onni ja kunnia kuulua suomalaisen tukipolitiikan mahdollistamiin raha-automaatteihin. Reilu 7hehtaarin vehnän keskisato oli rapiat 2000kg per hehtaari. Sinne se meni pystykauppana, sai itte keskittyä oluen juontiin pihakeinussa ja nauttia lämpimästä syyssäästä.

Eli ei valittamista viljanhinnoista. Kylväkää vaan ensi vuonnakin niin paljon kuin ehtii, sillä tavalla ei saksikäsi käy tukirahoihin kiinni...

Mitä tuossa satamaan kauroja kelkkoessa ja muita viljelijöitä jonossa haastatellessa, tulee rahakasvien viljelyyn huima lisä Siinä kun kaurakuorman kanssa tulee näytteenottoon, ja tunnin, puolentoista jonottamisen jälkeen saakin lähteä saman kuorman kanssa takaisin kotiin ihmettelemään mitä näille tekis ku homeet kiusaa, niin alkaa kiinnostamaan varmemmat keinot tässä ylikuumentuneessa ylituotantotilanteessa. Siinä ei paljoa lohduta 240 kiinnityshinta, jos 60 euroa saa ko. kauroista jonnekin mullitilalle kippaamalla. Ehkä.

Toinen vuosi putkeen, että kauroissa ongelmia Donien suhteen. Tähän lisäksi että varastot pullollaan myös 2023 satoa, sekä rehua että vientilaatua. Niin mitäpä olisi ensivuodelle tarjolla kauran viljelyyn, ei ainakaan parempia ehtoja kuin tänäkään vuonna. Se on joko ok. hinta vientilaadusta tai vielä nykyistä noin 150 rehulaatua alhaisempi hinta, eikä rehulle luvata soppareissa mitään hintaa. Kuilu niin iso, ja sattumalla suuri merkitys mitä sattuu pellosta saamaan. Hömppä alkaa kiinnostamaan paatuneempaakin "yrittäjää" 

Rehuohra näillä nurkin ykköskasvi, menekki varmaa ja myös sadot aikalailla varmoja, laatu vaatiikin sitten enemmän. Täällä mainittuja, savikoiden 2-3 tn. satoja ei "normaalilla" viljelyllä helpolla saa aikaiseksi jos perusasiat pellolla kunnossa, kevään kosteus riittää tasaiseen itämiseen eli lähes kaikki saa nätit oraat, joka onkin jo iso tekijä kohtuulliseen satoon pääsemisessä.  Iso ohrasato vaatii isoja panoksia/riskejä, hinnan ollessa heikko, onko järkeä siinä isossa riskissä jos parhaimmillaan saa omat pois ja vähän voita leivän päälle.

Kuivurissa toiseksi viimeinen erä pyörimässä, ei haittaa vaikka ois päivä poutaa että sais kuivurin pariksi kolmeksi päiväksi tukkoon :/ Puintikosteudet olleet tosi alhaisia. Eilinen mukaanlukien edelliset 8 päivää, niistä 7 sadepäivää.Silti, hyviä, kuivattavia kelejä. Jatkuvaa sateen uhkaa tai sadekuuroja ollut, mutta silti puinnit on jollain tavalla edenneet. Tosin ei yhtään ainoaa puintipäivää koko syksynä, että olisi aamulla 10-11 maissa saanut aloittaa ja puida iltaan saakka. Silti puinnit kohta puituna, enää noin 70ha jäljellä.

Ohrat olleet puituna jo jonkun aikaa, vieläkin jäi silläkin keskisato alle tavoitteen. Tosin lähellä oli, ja ilman omaa typerää valintaa, sato olisi ollut tavoitteen mukainen. Onerva on vain paska lajike, nyt sen uskon kun kahtena vuotena "täydellisistä"  kasvustoista rehevillä mailla sato jää reiluun viiteen tonniin. Vieressä Vertti huomattavasti parempaa, puhumattakaan Bredosta tai Mairesta. Onkohan Tuomas ohrasta millaisia kokemuksia?

Kauraa kaksi kolmannesta puituna, Donit kiusanneet mutta on ollut myös yksi täysin puhdas erä. Sadot aikalailla tavoitteiden mukaisia mutta painot olleet matalahkoja, kuivurissa kuivausta 2-3 tuntia lämpö päällä jolla menee jo 12 nurkille kosteus, jäähdytystä 4-6h ja koko ruljanssi syöttölaite täysillä sekä esiputsari sopivalla asetuksella .Tällä hieromisella saa painon parhaimmillaan 59 luokkaan, "normaalilla" käsittelyllä jää 54-55 nurkille ja ainakin niissä erissä donit paha ongelma. Lajikkeista Niklas oli heikoin, Ringsaker vaikuttaa tosi hyvältä, Hurjaa suht vähän puituina mutta siitä toistaiseksi parhaat sadot. Odotukset siitä ehkä enemmänkin, kun kesällä näytti Atfarm 160kg typenottolukemia röyhylle tullessa, kasvustot oli synkkiä. No, parhaat vielä pellossa ja kävikö niin, että niistä tuli näiden sateiden myötä jälleen kerran heikoimmat. Ei vaan kuivuri vedä määräänsä enempää, ja näin hektisenä korjuukautena toivoisi olleensa hidas kylvöjen suhteen ts. jotain myöhäisiä kylvöjäkin. Kaikki lajikkeet ja lajit kypsyi kerralla.

Ruisvehnästä siemensadoksi tarkoittettu lohko puituna, talvituhot oli armottomat ja kesäkuun 10. päivään saakka jatkunut kevään pouta viimeisteli tilanteen. Heräsi osittain henkiin vasta kesäkuun lopulla, heinäkuulla ja puidessa aukkopaikatkin melko täynnä lyhyttä vihreää kasvustoa täynnä vihreää tähkää. Sato yli 11 tonnia, mutta hehtaareita monta  40-50 ha kylvöalasta säästyi koskematta ainoastaan tuo yksi lohkon osa, loput säästetyistä ja ohralla osittain paikatuista olisi pitänyt ehdottomasti rikkoa kuten suurin osa. 10ha tuota paskaa odottaa puintia, sato-odotukset jossain 3 tonnin nurkilla hehtaarilta, sekin lähinnä tuon paikkaohran vuoksi.

Ruisvehnän siementä peitattuna ja pusseissa odottamassa noin 8 tonnia. Ehtis ja jaksais tehdä sille maata valmiiksi, niin ehkä sitä pitää kuitenkin hiukan kylvää. Että saa pettyä

Eilisen ja yön sateet omaan mittariin 16mm, ympärillä enemmän, muutaman kilometrin päässä 30mm. Hiekkasärkät 50mm. Nytkin sataa tihuuttaa ja lisää lupailee. Ei hirveän hyvää tee puimattomilla ja täysin kypsille viljoille, viime yönä oli sentään niinkin viileää kuin 17 astetta.

Lainaus käyttäjältä: ja101 - 27.08.24 - klo:23:30

Lainaus käyttäjältä: Rakkine - 27.08.24 - klo:22:51

Kaura olis helppo viljeltävä, jos ei DONeista tarvis huolehtia, mutta noiden takia se ei ole huoleton viljeltävä, vaikka jotkut niin väittääkin. Kyllä ohra on helpoin, sitä pääsee ainakin ensimmäiseksi puimaan kevätviljoista, ja satoakin saa, jos malttaa pysyä kaksitahoisissa, monitahoiset on toivottomia etelä-suomen hiesusavilla.

Johan vitsin murjaisit... 

Asiat on niin kuin ne koetaan. Ja mun kokemukset kauran ja ohran viljelyistä on ne kuvaamani. Ehkä sulla on toisenlaiset kokemukset.

Juuri samat kokemukset, tosin monitahoisillakin onnistuu kunhan ei ihan aikaisia. Niillä ongelmaa painojen kanssa, pl. Vertti jälleen kerran laadukasta. Ohra on pomminvarma suorittaja, jonka viljelyssä voi vaikuttaa laatuunkin, lajikevalinnalla ja kuinka viljelee. Kaura ihan liikaa tuuripeliä. Nyt viety lajiteltu kuorma kauraa, +7.5 donit putos reiluun neljään. Väliin kuorma puhdasta elintarvikkeeksi toista lajiketta, kolmatta kokeeksi ja rehupuolelle 2+ doneilla. Eiku kiireellä puimaan ku kahvikuppi tyhjä. TEORIASSA sitä puhdasta kauraa. On vielä pellossa yli 200 tonnia ja kuivuri ei niele, niin onhan tää... Ohraa saa vain kuivata ja jäähdyttää, kauraa hetki kuivata ja pyörittää sitten tuntitolkulla toivossa jos menisi elintarvikkeeksi.
Tautitorjuntaa en tehnyt tänäkään vuonna, mutta taas kerran ristiriitaisia tuloksia siitäkin, enkä ole vielä vertailukelpoisia nähnyt.

Kuuskymppiä rehukaura, jossa reippaasti doneja. Nättiä kauraa mutta jälleen kerran... On muuten jonkunmoinen ero 245€/tn kiinnityshintaan Lajittelijan läpi yks erä, kokeeksi. Edellinen kuorma oli lähes elintarvikelaatua ja mielestäni heikompaa olisi pitänyt olla. On tää sellaista arvontaa jälleen kerran. Kuivausajat olisi lyhyitä, mutta saa pyörittää 5h jäähdytystä, ellei enemmäkin, että saa edes teoriassa doneja alas. Sellaisia tositarinoita taas liikkeellä, että on tää uskomatonta arvontaa, onko erä puhdas kunniamaininnoin vai ihan täyttä pskaa, kelvaten vain tuolla em. 60 hinnalla. Kauran viljely mennyt liikaa tuuripeliksi, taitaa näiltä nurkin vähentyä huimasti.

Mä olen helpommissa melupaikoissa käyttänyt noita Valcon VMK20-kuulokkeita. Oikeastaan lähes hifi-tasoiset luurit, eivätkä ole vastamelutoiminnollaan / vaimennukseltaan jonkin Peltorin veroiset, mutta hiemankin nykyaikaisemman koneen koppiin täysin riittävät. Ja voi sitten hiljaisuudessa kuunnella kännystä vaikka suosikkejani, Ylen Tiedetrippejä :-) Tylsätkin hommat kuten kyntö menevät huomaamatta... eivätkä ole niin kalliit että täystuhon sattuessa harmittaisi suunnattomasti. Nimimerkki 'yhdet talvi-illan hämärässä renkaan päälle jättänyt'...

Paljon mukavammat ja kevyemmät pitää kuin oikeat kuulosuojaimet, kovin korkeita ääniähän noiden ANC ei pysty tehokkaasti vaimentamaan mutta mun käyttökohteissani kukaan ei ole vieressä takomassa RHS-palkkeja lekalla eikä sirkkelöi alumiinilevyjä... kovin meluisassakin (esim vanha puimuri) toimivat muuten kohtuullisesti mutta puheluihin ei mikrofonin ominaisuudet silloin riitä eikä muu kuuntelukaan ole niin nautinnollista enää. Ei liene mikrofonille mitään älykästä taustametelin suodattavaa algoritmia eikä monen mikrofonin tekniikkaa noissa.  Toisaalta musa toistuu sitten ihan omalla tasollaan kun on vain kohtuullista taustameteliä tai peräti hiljaista.
Oikeastaan mulle plussaa kun kuitenkin kuulee koneen olennaiset kolinat kohtuullisesti.

Makuasioitahan nämä ovat.

Tuo mikrofoni ainoa miinus vastamelukuulokkeissa ns. normitöissä. Esim. kuivurilla imee kaiken melun vastapuolelle. Mulla bosen quiet comfort II kuulokkeet päässä lähes kaikkialla missä tarvii handsfreetä. Mustat peltorit sitten oikeasti meluisissa hommissa, ja niissä mikrofonikin eritasoa.

Traktorissakin toisinaan nuo kuulokkeet päässä, kun traktorin oma handsfree vähän sitä sun tätä ku mikrofoni katossa. Sieppaa vain puheluja satunnaisesti sinne tänne, jos monta bluetoothia päällä/lähistöllä yhtä aikaa.

Naapuri kyntää peltoja syysohralle. Ei meinaa aurat pysyä maassa kun on niin kuivaa.

Kyntäessä pölähteli pölykuivaa multaa, multamaalla. Ei oo satanut koko kesänä sadetta, joka olisi kastellut maan oikeasti. Kylvöolosuhteet oli täydelliset, multamaasta nousee kosteutta idättämiseen ja kasvun alkuun. Pahoin pelkään viime ja toissa vuoden syyssateita, sellaisia monsuuneja että kaikki syystyöt loppuu puinteihin.

Lainaus käyttäjältä: -SS- - 22.08.24 - klo:15:42

Lainaus käyttäjältä: Agronautti - 22.08.24 - klo:07:46

...Ja  vituix menee taas.. piti eilisten ennusteiden mukaan sataa to-la >20mm, nyt näyttää reilusti alle 10...
 Taitaa ruiskylvökset kokea samanlaiset olosuhteet kuin kevätviljat keväällä.. vettä ei vaan tule.

Aika aukkoisia ovat kylillä jo aikaisemmin kylvetyt hybridit..

Rukiinviljely meni boikottiin tuon hybridihypen takia. Kasitonnari tai nollatonnari, heitä kolikko, levitä Sluxxia päälle.

-SS-

Joo ei hybridiä.. Puolan D. Granaattia lisäykseen kylvin... Saapi sitten kasvipeite-höpppäruistakin jatkossa laittaa surutta.

Just tuli pari pientä sadekuuroa, lopettaen puinnin tältä päivältä. Eilen aamulla ja tänä aamuna nimenomaan hybridiä maahan, ja nyt lähen kylvämään loput noin 8ha. Ainoa syy rukiin kylvöön on hybridi, noista tavallisista ei tuu ikinä koskaan satoa, olkea ja nätin näköistä mutta se tärkein puuttuu täysin. Hybridillä toisin, viimeksi oli niin paskaa että meinasin keväällä luovuttaa, mutta niin vain siitäkin torajyväinen himpun vaille kuuden tonnin keskisato tuli. Talviaikainen kasvipeitteisyys pakottaa kylvämään syyskasveja, vaikka tänäkin vuonna puitavaksi jätetyt täyttä paskaa. Nyt tulee vajaa 30ha ruista maahan, myöhemmin sitten ruisvehnää. Syysvehnä harkinnassa, ei oo omaa siementä, ja turhaa enää enempää lajeja sotkea. Keväällä tulee kuitenkin vielä kylvöön sitä sun tätä. JOS olisi ollut mahdollista ja olisi jatkossa, syysrypsiä kylväisin. Ei vaan ehdi millään puinnin jälkeen kylvämään, tää ruiskin on ihan prseestä kun tuhottoman monta työtä meneillään yhtä aikaa. Syyskasvit ei missään nimessä tasaa työhuippuja, vaan tekee niistä valtavia vuoria...

Lainaus käyttäjältä: IsoPata - 15.08.24 - klo:09:35

Lainaus käyttäjältä: ja101 - 15.08.24 - klo:07:22

Lainaus käyttäjältä: lypsyukko - 14.08.24 - klo:21:37

No joo ei mulla montaa kuormaa puitavaa ole. Ihan paska keli oli tänään kun puoli kahdelta aloitin. Parani lypsyaikaa kohden ja sen jälkeenkin sain vielä jotain pois. Sato on ihan paska, mutta onneksi muut saa ennätys satoja 

Kerran muistan kun taidettiin kevätvehniä puida hieman heikoissa oloissa. Kosteuskin yli 20 taisi olla 25. Kalenterista kun katsoi niin ei tehnyt mieli odotella. Mut kun saatiin puiduksi niin tulikin kahden viikon kuiva ja kohtuu lämmin jakso. Mitä silloin muiden vielä kesken olevista puinneista kuulin niin kosteuden laski kuin lehmän häntä. Itse tuli poltettua löpöä ihan riittävästi.. 
Silloin hieman otti päähän mut tuo ainut kerta ainakin mikä mieleen jäänyt.

Herneet puitu sato huono. Alta 2t taitaa hehtaarilta kertyä. Paskaruohot valtasi ja vettäkin saivat liikaa.. tuleekin hyvään saumaan välivuosi palkokasveista ens vuonna sen verran ottaa päähän.. 

Aina on helppo olla jälkiviisas. Viime vuonna keskeytin rukiin  puinnin, kun kosteus oli reilusti päälle kahdenkymmenen. Säät oli hyviä ja aurinko paistoi. No sitten satoikin pari-kolme viikkoa. Ruis alkoi itää tähkässä, vaikka pystyssä olivat. Ja niitähän sitten kuivattiin 20 tuntia satsi   
Tuosta oppineena nyt ajetaan aina, kun aurinko paistaa ja valmista on...

Niin sen valmiin tavaran raja on vain häilyvä.. 
Tässä vaiheessa vuotta voi katsoa 20% vielä keskentekoiseksi. Kuukausi eteenpäin niin puidaan.. 

Se on just noin. Eilen lopetin puinnin lohkolla, jossa loppuosa meni 20 väärälle puolelle. Viikko sitten sai puida 14-17% ohraa, sato jonkunlainen mutta laatu paskaa, kuusnelosta käytännössä lähes kaikki, aikainen lajike ei tykännyt valmistumisajan hellejaksosta. Eikä pantterilaikusta, johon ei edes tähkälle suorittu tautisuojaus tepsi.

Kuukauden päästä ois puitu täyttä häkää loputkin pellosta ja jatkettu toisaalla Ehti puimaan kylillä mukavasti tässä välissä, ja nyt se kohtuullinen sääennuste muuttuikin huomiseksi sateen uhkaksi/sateeksi. Eka kuuro tulikin nyt illasta,  muistuttamaan ahneen lopusta.

Herneestä tuossa että paskaa, tässä kylillä hiukan hernettä ja näyttää tosi komealta! Jopa suurin osa vielä pystyssäkin, mutta ehtii kaatumaan jos satelee, lähes valmista kun on. Muuten on ohrat olleet pettymyksiä, viime viikot vei huippusadolta näyttäneen sadon normaaliksi. Eka lohkolla Verttiä, josta sato melkolailla tasan 6 tonnia hehtaarilta kuivauksen jälkeen ja olin pettynyt ku näytti ennätyssadolta. Kuinka väärässä olinkaan, muut aikaiset lajikkeet viereisillä lohkoilla heikompia. Jyviä paljon, mutta koko jää pieneksi ja sitä myöten hehtopainokin putoaa. Harmittaa noita kaupitella eteenpäin, 200 tonnin siilollinen samaa "laatua".