Näytä kirjoitukset

Tässä osiossa voit tarkastella kaikkia tämän jäsenen viestejä. Huomaa, että näet viestit vain niiltä alueilta, joihin sinulla on pääsy.
Sivuja: [1] 2 3 ... 450

Viestit - ijasja2

Meillä on kahdessa kuivurissa lämpökennot, tuloputki ja tulopääty eristetty. Kennojen saumojen väliin leikkaa jämptit palat alumiinipäällystettyä villaa, alumiiniteipil reunat kiinni ja sitten sellasta ohutta teräsprofiilia "hyllykiskoa" kennojen puoliväliin puristaan villaa kennoa vasten. Toi kisko siis ruuvattiin päistään pystysaumoihin itseporautuvil ruuveil. Aika hyvin on säilynyt kymmenisen vuotta. Putkien eristys verkkovillalla, sidonta rautalangalla ja sit popniiteillä alumiinipelti ympäri.

Mulla samoin, määrämittaan leikattuna eikä ole mitään muuta kuin teipit. Nyt ollut 12 vuotta ja vain palasista kootut osat hieman pullottaa. Kaikki paikoillaan ja ehjiä. Tein heti uuntena rakennusvaiheessa, joten teippi pysyy puhtaassa pellissä kiinni ja nuo palaset sai kunnolla paikoilleen kun kylmät kennot kasattiin hallilla ja sai nostaa kokonaisena paikoilleen. Sai teknisesti niin hyvää jälkeä kuin mahdollista.
Kasvintuotanto / Vs: viljan hinta
: 03.12.19 - klo:20:37
Nämä satokisat ovat aika hauskoja seurata, kun isännät täpinöivät menemään. Sitten ollaan lehtien palstoilla ja näytetään kuinka tällä ja tällä tavalla saa suuren sadon aikaiseksi.

Olisi parempi, että joskus edes joku ilmoittaisi kirkkain silmin, mitä peltoon on kaadettu. Osa on kuitenkin unohdettu mahdolliselle ala-tikkurilan shellille.

Tällä hetkellä rukiin viljelyssä on järkeä, jos satotaso ylittää kymppitonnin. Tai niinkuin böndellä on tapana sanoa, kymppitonnarin.
Jos sato saadaan ilman hybridin riskejä ja niiden torjuntaa, hommassa voi olla järkeä. Muutenhan siinä ei mitään järkeä ole.

Tänä vuonna kymppitonnin sato ei vaatinut mitään hokkuspokkuskeinoja. Lannoitus, rikat, korrensääteet, hivenet ja tautiaineet. Ihan samat aineet kuin vaatii muutkin viljat pl. kaura, jolle riittää usein vähempikin.

Voi olla m yös niin, että 170 kg maksimi-kirja-arvotypen kymppitonnari tekee hintelän nelitonnarin seuraavana vuonna, jos lannoitusta ei tarkenneta useana vuotena vastaamaan ravinnehävikkiä. Kymppitonnarirukiin olki ja juurakko vie seuraavana vuonna 40 - 50 kg typpeä pelkästään hajoamiseensa. Eri asia sitten on, jos todellinen typpitaso on 250 - 300 kg, kokonaistyppenä, silloin mikrobeille riittää hitaasti hajoavaa materiaalia ja typpeä.

Oljen poltto myös helpottaa tätä typen puutetta seuraavina vuosina. 20 tonnin maissisadon jälkeen on myös usein typen puutetta, varsinkin corn-on-corn kierrolla, aikaisemmin polttivat mutta se on joutunut ison veden takana vastatuuleen, niin kuin täälläkin.

-SS-

Joo, voi olla että tässä tulee sama ilmiö kynnetyillä pelloillakin, kuin tulee suorakylvössä hyvän sadon jälkeen. Hyvä sato tarkoittaa seuraavana vuonna juuri kuvatun kaltaista haippua, kun olkimassaa paljon maatumassa ja maa täynnä lahoavaa jätettä. Parhaalla lohkolla tuo kymppitonni pyöreästi, kun keskiarvokin oli kiitettävä vaikka heikoin lohko alkoi nippanappa kutosella. Kylvön alle naudan lietettä, keväällä maksimilannoitus ja jarruakin riittävästi. Todellinen typpitaso lannoituksesta yhteensä luokkaa 170kg/ha, maasta irtosi loput ja irtoaa vaikka kuinka. Savimaalla vastaava lannoitus ehkä 250kg typpeä tms. tai enemmänkin, kun tuo paras kasvusto ei meinannut valmistua millään ja laatu romahti sateissa puintia odotellessa. Jälkiviisaana, yhtä märkänä olisi voinut puida 2-3 viikkoa aiemminkin ja laatu olisi ollut nippanappa leipätavaraa. Tosin, mitä väliä, kun rehuna sai enemmän kuin viereiseen siiloon elintarvikkeeksi kippaamalla :/

Onhan nää viljan hinnat naurettavia, kun ottaa huomioon kaiken kulukehityksen ja rahanarvon muutokset. Se "markan kilo" EU-ajan alulta, ennen liittymistä kauhisteltu, olisi nykyään inflaatiokorjattuna todella kova hinta!  Rahanarvolaskurilla katoin, markan kilohinta ts. tonnin tonni, vastaa viime vuoden euroissa 240€/tn hintaa.

Kyllä meitä viedään kölin alta että kolisee.
Kasvintuotanto / Vs: viljan hinta
: 03.12.19 - klo:13:25
Nämä satokisat ovat aika hauskoja seurata, kun isännät täpinöivät menemään. Sitten ollaan lehtien palstoilla ja näytetään kuinka tällä ja tällä tavalla saa suuren sadon aikaiseksi.

Olisi parempi, että joskus edes joku ilmoittaisi kirkkain silmin, mitä peltoon on kaadettu. Osa on kuitenkin unohdettu mahdolliselle ala-tikkurilan shellille.

Tällä hetkellä rukiin viljelyssä on järkeä, jos satotaso ylittää kymppitonnin. Tai niinkuin böndellä on tapana sanoa, kymppitonnarin.
Jos sato saadaan ilman hybridin riskejä ja niiden torjuntaa, hommassa voi olla järkeä. Muutenhan siinä ei mitään järkeä ole.

Tänä vuonna kymppitonnin sato ei vaatinut mitään hokkuspokkuskeinoja. Lannoitus, rikat, korrensääteet, hivenet ja tautiaineet. Ihan samat aineet kuin vaatii muutkin viljat pl. kaura, jolle riittää usein vähempikin.
Metsätalous / Vs: hanskat kuivaks
: 01.12.19 - klo:17:22
tuo rättipatteri kun vaatii sen vesikiertoisen lämmityksen.

Tai käyttöveden kierrättää tuon kautta, jos se sallittua? Mutta juu, on ainakin toimivaksi todettu.
Avomaan vihannesten korotettu 200 € ympäristötuki oli loppumassa, mutta nyt lisäbudjetissa on varattu vuodeksi lisää aikaa, eli se paniikissa levitelty harsolumimaisema olikin ehkä turhaa ennekointia.

Minäkin koetin tänä vuonna päästä eroon omista Early Onwardeistani... no, saa niitä lisää. On helppohoitoinen kasvi, ja saa pitkän aikaa kerätä palkoja itsellekin.

-SS-

Eikö tuota koske korjuupakko kuten muitakin erikoiskasveja?
Jahas, löytyi tällainen vanha ketju kun hain tietoa kuinka nuo kompuran remmit saa ujutettua paikoilleen. Etukuormaajan sovitteet jus edessä, ettei nää oisko jossain kohta, josta remmin saa uitettua flektin sisälle. Kai otettava flekti irti. Meni kompura uudelleen, nyt on ollut aineet sisällä ym. mutta yks letku hajos tässä välissä ja aineet pääsi pariin kertaan vuotamaan ihan kuiviin. Ilmastointi toiminut koko kesän ja syksynkin, kuulemma meni yhtäkkiä lasit huuruun ja kohta nousi pellin alta savu. Kompura kerrasta kaput, jumissa ja remmit paloi poikki.

Joko jäi jotain pskaa kiertoon aiemmista rempoista tai sitten vain huonoa tuuria. Veikkaan pskaa järjestelmässä, toki ajotkin tuolla vähäisiä, että "syö" ilmastoinnin kestoa sitäkin kautta kun pitkiä aikoja ajamatta.
Oniarin 8600/12T kärryssä tulee puomin pohjaan herkästi lommo, on leveä ja ohutta ainetta. Käy herkästi ensimmäisen karikan päähän kun kaukaa kurkottelee.

Jep. Viimeisissä tehtaalta tulleissa vai oliko jossain muussa merkissä, oli puomiin pultattu tuolle kohtaa kolmiopala jolla puomi väistää tolppaa/ suojaa. Fiksu idea, kun se eka tolppa on aina samassa kohtaa ja siihenhän se käy kauas kurkottaessa.

Tuohon umpinaiseen sermin ja eka tolpan väliin, samaa on suunniteltu. "Paremmissa" kärryissä tuplakarikat keulalla, joka auttaa tuohon asiaan, tässä oniarin kärryssä rungossa nosturipukin vahvikkeet just tuossa, ettei ihan naps ja kops laiteta toista pankkoparia. Kärry kaatui eka kerran kun eläkeläinen alkoi tuollaista törröttävää kuitua ottamaan pois mutkassa, jossa huomasi puun. Ilman tukijalkoja...
kukahan se tuonkin osti?    saa jostain toisella kunnon merkillä varustettuna.       iha kuin keslalla on ihme taktiikka myytä sutta ja sekuntaa omalla merkillä..

Mitäs se Kesla nyt on myynyt...en ole niin seurannut ?

Ja ilmeisesti surkeampiakin kamppeita on tehty kuin nuo Oniarit - jos niitä nyt enää sitten tehdään. Ei ole kokemusta mutta ainakin mun silmääni ne järeämmät mallit näyttivät melko kohtuullisilta.

Kyselin kauppiaalta kevättalvella että miksei nuo sivut aukea, ei tiennyt asiasta mitään. On olleet jo vuoden verran "pimeänä".

Mulla Oniar 8600 ja kärry, muuta moitetta keksi kuin tuon 12tonnin kärry, joka olisi pitänyt ehdottomasti olla isompi. Nesteillä renkaisiin rauhoittui kummasti, hakkuupää oli hetken kuormaajassa ja silloin teetin vielä vajaan tonnin painon runkopalkkien väliin. Edelleenkään ei yhtään kärsi kuormaajaa kääntää kärryn ulkopuolelle ilman tukijalkoja, mutta asian kanssa pärjää kun muistaa...

Mikähän lie tuli tehtaalla, liian nopeaa laajentumista?

Otsikon kysymykseen, ei kahta puhetta kummat. A-jalat lähinnä henkinen tuki, kääntyvät voi olla vaikka kuinka järeät tarpeen mukaan.
Tuli suoralla aisalla sain vaihdettua pokattuun aisaan (itse vaihdoin, heti toinen tuli oikea, oli niin pieni virhe, että laitatti paikoilleen >:( ), nyt on maavarakin kohdallaan. Nestetäyttöä mietin myös, onko siitä apua maksaako vaivan? Mulla on omalla pumpulla, ei niitä jalkoja kauaa laske.

Kyllä se nestetäyttö selkeästi vaikuttaa, kun painoa on siellä missä pitääkin. Omalla pumpulla tuo omakin, tosin 80cc kertojalla, joka sinänsä hyvä että nostaa pumppua ylemmäksi aisan päältä. Tutulla 107cc pumpulla ilman kertojaa.

Millainen tuo pokattu aisa? En kyllä oo kuullut moitteita että ois liian matalalla, kärryn keula aika paljon korkeammalla kuin koukku. Kärry aikalailla vaaterissa, aisan jonkinverran alaviistoon ts. vetolenkki on selkeästi alempana kuin nivelen kohta.
kukahan se tuonkin osti?    saa jostain toisella kunnon merkillä varustettuna.       iha kuin keslalla on ihme taktiikka myytä sutta ja sekuntaa omalla merkillä..

Mitäs se Kesla nyt on myynyt...en ole niin seurannut ?

Ja ilmeisesti surkeampiakin kamppeita on tehty kuin nuo Oniarit - jos niitä nyt enää sitten tehdään. Ei ole kokemusta mutta ainakin mun silmääni ne järeämmät mallit näyttivät melko kohtuullisilta.

Kyselin kauppiaalta kevättalvella että miksei nuo sivut aukea, ei tiennyt asiasta mitään. On olleet jo vuoden verran "pimeänä".

Mulla Oniar 8600 ja kärry, muuta moitetta keksi kuin tuon 12tonnin kärry, joka olisi pitänyt ehdottomasti olla isompi. Nesteillä renkaisiin rauhoittui kummasti, hakkuupää oli hetken kuormaajassa ja silloin teetin vielä vajaan tonnin painon runkopalkkien väliin. Edelleenkään ei yhtään kärsi kuormaajaa kääntää kärryn ulkopuolelle ilman tukijalkoja, mutta asian kanssa pärjää kun muistaa...

Mikähän lie tuli tehtaalla, liian nopeaa laajentumista?

Otsikon kysymykseen, ei kahta puhetta kummat. A-jalat lähinnä henkinen tuki, kääntyvät voi olla vaikka kuinka järeät tarpeen mukaan.
Onko nois uudemmiskin Valtrois todella noi, että voi valita uutta ostaessa vain 540/540e tai 540/1000? Eikö sitä vähän voisi kattella kilpailijoiden vakiovarustelistaa 540/540e/1000/1000e
. Neljää eri nopeutta ei taida saada mutta kolme eri nopeutta saa mutta vakiona ei ole. Missäs malleissa on neljä nopeutta vakiona? Fendtissä ei näytä olevan.

Mihin muuten 1000e nopeutta käytetään? Joku ihan ylisuuri traktori pyörittämässä pientä klapikonetta?

Deutseissa mm. neljä nopeutta vakiona.
Kuinka leveä pöytä sinulla ijasja on? Minkälaisia ajonopeuksia... Tuossa joku väitti että 320 vrt aps 430 tucanon tehoero on hyvinkin 40% suomen oloissa. Claassi on myös helppo siivota, mm viettopinnat lähtee helposti irti. Vanhat dominaattorit oli ahtaita mutta tuo tucano vaikuttaa avaralta ja tilaa on jokapaikassa

5.4 pöytä, kavereilla 6m ja se ois varmasti sopiva. Toki tuokin riittää kun tavaraa tulee riittävästi, rukiilla ajonopeus oli 3km/h luokkaa kun tavaraa tuli oikeasti uskomattoman paljon. Ohralla 5-8km/h, normi ehkä 6km/h tai vähän yli, kun tavaraa tulee tuoreena 6-7tn/ha. Mitä enemmän tavaraa tulee, sitä lähempänä kapasiteetin rajoja tulee ajettua ihan huomaamattakin, raja jossain vajaan 30tn/h lähettyvillä. Kypsällä vehnällä rajana saattaa olla moottoriteho, joka omassa koneessa ei rajoita käytännössä koskaan kun sattuu olemaan joku speciaaliversio 320heppaisella koneella, toki 100% saavutettavissa pehmeällä multamaalla vehnää puidessa ja vauhdissa tyhjentäessä ilman puintitappioita.
Kaura on akilleen kantapää, sillä ei pääsee lähellekään samoihin tuntitehoihin kuin esim. ohralla. Liekö massa niin huonosti seuloista läpi menevää vai mitä, mutta rajaiseten määrä rajoittaa puintivauhtia lähes aina. Kauralla säädöt usein "väärinpäin" eli yläseula 12mm auki ja alaseula jopa 16mm tms, kuitenkin rajaisille tulee liikaa mun mielestä tavaraa. Kypsällä kauralla toki teho ok. mutta sitä pääsee todella harvoin puimaan.. Tätä kauran ongelmaa puitu aikoinaan maahantuojan kanssakin, eikä siihen tullut mitään selvyyttä. Kone vain ei tykkää kevyen hötön puimisesta vrt. "kunnon" viljat. Toki sitä massaa kertyy, että voihan olla ettei alaseula yksinkertaisesti vain läpäise enempää, on sitten tuuli nollilla tai täysillä tai jotain siltä väliltä. Tuuli kyllä riittää aina, puhallin todella paljon tehokkaampi kuin 320, toki 2-osainen viettopinta tarviikin paljon tuulta ettei seuloille tule enää turhaa kuormaa ts. pska lähtee taivaan tuuliin ennen seuloja.

58 on ollut, samoin 68, ja onhan tää ihan erimaata. Tilaa on reilusti, kohlimet paljon paremmat, samoin viettopinnoille pääsee käsiksi joko edestä kivitaskun kautta tai perältä seulojen yli ellei halua irroittaa. Etukautta nätti putsata kunnon kompuralla enimmät pskat. Samoin seulat kaksosaisin suht nätti käsitellä, toki painaahan ne mutta ei kolhi päätään kuten pienemmissä.

Kohlimien pöyhimiä oon usein haaveillut poistavani, olki tulee myttyinä karholle jonka huomaa jäljestäkin kun ajaa kovempaa. Tuntuu että ne vain jarruttaa kosteammissa oloissa vaikka pitäisi auttaa? Rutikuiva olki tulee nätisti, kummatkin menee kuitenkin tasaisesti puintikelan läpi.

Etukelan luukulle hankala päästä eikä sinne kelan vuoksi tarvettakaan kun on AINA ihan puhdas. Siitä luukun kautta kolatunnelin päällä hytin alla rimpuillen putsailla rajaisruuvin päätä. Sinne kietoo olkea ainakin kostealla viljalla ja pitää putsailla ehkä 100ha:n välein. Puintikelallehan ei etukautta näe lainkaan, kylkiluukuista jotain. JOS (kun) varstojen taakse tarttuu pskaa vihreää mössöä puidessa ja sen sinne tarttuessa ja osan pudotessa, kelan epätasapaino hankala putsata toisin kuin yhdellä kelalla olevat.

Kävin koeajamassa syksyllä tuota ostamaani konetta edellisellä omistajalla ja vakuuttavan tehokas se oli, ei kosteammallakaan röyhtäytelly yhtään ja vaikka koe mielessä koitin kovaakin nopeutta tappioita ei syntynyt...samaa kohlin tappio ongelmaa olen kuullut tucano 320 mallista kun tuosta w jontikasta...

Tää on oikea tapa ostaa kone :) Outojen ihmisten mielipiteisiin on hankala ottaa kantaa, kun ei tiedä kuinka tosissaan mielipiteineen on tai onko mitään vertailupohjaa. Kun ne kaikki omat koneet voi olla parhaita mahdollisia eikä mitään moitittavaa. Itse kokeilemalla tai koneiden kyydissä suunnilleen samoissa olosuhteissa käydessä, näkee miten kone käyttäytyy.

Tänä vuonna tuli puitua ko, koneella reilu 300ha ja suuri osa murskeviljaa liiankin märkänä, ongelmitta. 1500h takana ja ensikaudelle menee vaihtoon vilja sekä rajaiselevaattorin ketjut, märän viljan puinti rasittaa noita rajusti ja ovat venyneet säädön äärirajoille. Mitään syytä en  keksi, miksi vaihtaisin konetta tuoreempaan, ajetaan toinen mokoma ja katellaan sitten mitä teen. Hytti hiljainen, kaikki säädöt voi tehdä hytistä ja näkee säätöjen vaikutuksen joko mittareista tai silmällä, kone ollut luotettava ja riittävän tehokas. Mitäpä muuta koneelta voi pyytää?
Kasvintuotanto / Vs: Paljonko satoi vettä
: 12.10.19 - klo:08:33
Vettä tulloo kivasti, sade ropisee ikkunaan.
Varmaan kaikilla on jo syyshommat ns. pulkassa, eli sato korjattu, pellot muokattu ja koneet pesty, huollettu ja varastossa? 
Sitten voikin alkaa kekrin viettoon.
Ja paskat.

Jep, aloittamista vaille valmiit.

Maat on kuulemma pinnan alla paikoitellen pölyä edelleenkin, kuivaa jokatapauksessa. Pinnat voi olla paikoin litkuisia kun jatkuvaa pikkusadetta, muttei mitään suurempia sateita toistaiseksi. Eikä ole kummempia sateita luvassakaan, tulevan viikon aikana taitaa olla paljon muokkaajia liikkeellä, ne mitä syksyllä muokataan mennee mustaksi. Osa on jo aloitellut kyntöjä, mutta pääasiassa rauhallista on ollut toistaiseksi.
Sivuja: [1] 2 3 ... 450