Ei 5 tonnia varmaan riitä, jos apulannalla kasvattaa tai maksaa pellosta vuokraa. Mutta hinnan kiinnittämisen mukana useimmiten tulee määrän kiinnitys. Olisihan erittäin kannattavaa tehdä kaikista viljelykasveista hintakiinnitys, ilman velvoitetta toimittaa yhtään mitään.

Vaikka voisi luulla, että 7 tonnin hehtaarisato kaurasta on kiinni vain siitä, että ottaa käteensä Kasvuohjelma™ -oppaan ja toteuttaa sen orjallisesti, niin pieni epävarmuustekijä voi aina tulla tavoitteiden ja toteutuman väliin. Esimerkiksi sää.

-SS-

Jep.

Kolme edellistä vuotta Niklasta pienemmällä alalla hyvällä pellolla ja sato keskimäärin noina vuosina lähempänä 7 kuin 6 tonnia, joten uskalsi laittaa kiinni vajaan viiden tonnin sadolla ison määrän. Kasvustot oli tänä kesänä hienoja multamailla, jotka ei kärsineet kuivuudesta ainakaan näkyvästi, ja vettä tuli riittävästi jyväkoon kehittyessä. Niinkin riittävästi, että se oli se kaiken pilaava juttu. Vaikka Niklakset pysyi hienosti pystyssä riittävällä jarrulla, kasvusto tosi nättiä, sato jäi jonnekin sateisiin. Ja homeita oli mielettömästi, vaikka sai puida melkein varastokuivana ja kuivurissa piti pyörittää extraa että sai painoa ja homejyviä pois.

Aika pahoin lakoontunut Avaus-kaura tuotti paremmin ja puhtaampaa doneista, mutta heikompaa laatua muuten vaikka oli tilan parhailla pelloilla. Keskisato jäi kauralla jonnekin viiden tonnin päälle, tonnit ja hehtaarit tiedossa mutta ei oo tullut sen tarkemmin laskettua kun pettymys oli odotuksiin (kasvustoihin) nähden melkoinen. Toki sato oli sinänsä hyvä, ja varsinkin siihen nähden mitä muualla on ollut taistelua vielä puinnin aikaankin. Se kesän pouta oli just puintien aikaan vähän repaleisena, ja kylvöistä Juhannukseen. Juhannuksen jälkeen onkin muuten tullut vettä uusia ennätyksiä paukutellen, ihan kaikki syystyöt tekemättä pl. kikkailemalla tehdyt roundupruiskutukset.

Mikä olisi SE kaura, joka tuottaa satoa ja laatua, aikaisuus plussaa? Korrenlujuus myös avaintekijä.

Toiveissa ns. normaali kasvukausi, ettei olisi jollain tapaa poikkeavia kasvuoloja. Tulisi vettä säädyllisesti, lämpöä sen verran että kesältä tuntuu ja sadon saisi pois normaalisti. Kun taaksepäin kelailee, taitaa 2013 olla edellinen vuosi, jolloin ei jotain poikkeavaa. Huippusatoja on tullut sen jälkeen jostain yksittäisistä kasveista kuten em. kaura, mutta silloin ei sitten hinta ole kohdannut, kuten rukiin huippuvuosi 2019. Kun kuitenkin satoakin tärkeämpää olisi hyvä hinta, paljon parempi kombinaatio 20% vähemmän satoa mutta 25% enemmän hintaa mikäli viljelykulut seuraa alempaa tuotantoa.

Toivottavasti moni muukin laittaa reilusti hömpälle ensi vuonna, olisi edes toivoa järkevästi hinnasta maailmanmarkkinahintoihin peilaten.  Tämän kesän kannattavin kasvi taisi olla herne, omalla siemenellä kylvettynä, lannoittamaan syysviljaa.

JS-Perttulan Black Friday tarjous elintarvikekaurasta elo-lokakuun 2024 toimitukseen 250 €/tn +/- laatu satamaan toimitettuna! Voimassa vain tänään 24.11.23 klo 15 asti rajoitetulle erälle. Ota yhteyttä viljanostajiimme.

Loppu jo

245 kauempana Naantalista, oli myös ja meni, kai. Laitoin jonkunverran kiinni, vaikka kauraa ei pitänyt kylvääkään tämän kesän paskan kokemuksen myötä. Ne homeet tulee aina toisinaan, ja sitten on kaikki samaa pskaa Niklas kelpaa hyvinkin, kun SS tuolla epäili. Parhaimmillaan seula alle 2, hlp. noin 60 ja puhdasta. Tänä vuonna oli sitten toisin....

Oletteko huomannut, että öljyn hinta on tullut yllättävän paljon alaspäin vaikka Lähi-itä on epävakaa ja maailmantilanne on sellainen kuin on. Odotin näkeväni jotain 1,60 lukemia, mutta vielä mitä. Kesälaatukin 1,40.

Kyllä se lamaa nyt tekee, ei voi mitään.

Ja eilen katoin mittarihintoja asemalla, kakkosella alkoi kaikki hinnat. Oletus että löpökin taas kallista, mutta ei näköjään olekaan noussut, laskenut vain edellisestä piikistä.

Tällä seudulla missä ei ole kuin tasaisia peltoja niin syyskasvit ovat tiukoilla tälläisillä vesimäärilläkin.

Joo, kun vettä tuli uudet ennätykset paukkuen syyskuun puolivälistä pakkasiin saakka, jolloin maat oikeasti jäätyi. Nätit oli oraat ennekuin suuri osa oli oikeasti veden alla, niin että vene+laituri pellonlaidoissa olisi ollut täydellinen järvenrantatontin myynti-ilmoitus. Vesi oli pahimmassa korkeudessa noin 2 päivää, mutta vielä muutama päivä myöhemmin maa oli totaalisen läpimärkää. Niin kuin se oli ollut jo aiemmin, ihan velliä kohtuu kuivissakin paikoissa. Taas ollut muutaman päivän pikkupakkasta ja kuivempaa, herättää toiveita mutta se vesi jäi jäätyneenä pellon sisään sekä pintaan. Rouste keväällä raju kun vellinä jäätynyt maa sulaa?

Viime syksy oli todella märkä, lähes identtinen tämän kanssa eli syysmuokkaukset jäi paljolti tekemättä. Tänä vuonna jäikin käytännössä kaikilta kaikki muokkaamatta, siinä nämä syyskylvöt oli jonkinlainen pelastus kun maa muokattuna kevääksi vaikka talvi veisikin kaiken. Näitä todella märkiä syksyjä on nyt viime vuosina ollut liikaa, peruskunnostustyöt joita normaalisti tehdään syksyllä ok. olosuhteissa, ovat melkolailla mahdottomia.

Tällä hetkellä meinaa vähän harmittaa, kun tuli pinnisteltyä puintiaikaan ja ennätysmäärä kylvöön, tuntuu että se vaikuttaa edelleen väsymyksenä. Joillakin jäi kylvöt tekemättä kun sateet alkoi juuri kylvöhetkellä, harmitus suuri silloin mutta jälkikäteen hyvinkin tyytyväisiä. Kylvöolosuhteet oli syyskuun 15. päivään saakka täydelliset.

Toivon että saa paikata, eikä tarvi kylvää uusiksi ihan kaikkea kuitenkaan. Ylimääräistä siementä saa varata paikkauksiinkin useita tonneja, ellei enemmänkin  :-\Toki tämän kevään opit oli karut, olisi kannattanut kylvää uusiksi vähänkin heikomman näköistä kohtaa. Joskus ne toipuu, useimmin kasvu vain hiipuu vaikka aluksi vihertäisikin lupaavasti. Toiveissa että lunta tulisi suojaksi, peittämään jääkentät, sillä nyt sulanut vesihän ei salaojiin painunut kuin osittain, johtuen roudasta.

Porukalla ajetaan maat pois, ellei joku isäntä halua levittää omille pelloilleen. On se sellaista moskaa, että harvempi sitä haluaa ja usein sellaista ruostepskaa, että tukkii salaojia edelleen pellolle levitettynä. Ensi viikolla vastaava projekti, ja yllä olevalla tavalla toimitaan. Hyötyjiä enemmän kuin heitä, kenen peltojen kohdalla kaivetaan. Laskut lähtee kaikille ositusten mukaan, useammalle kuin talkoissa näkyy

Lainaus käyttäjältä: Toivo Tonta - 05.11.23 - klo:16:53

Lainaus käyttäjältä: Oksa - 05.11.23 - klo:11:06

saman kokonen ?   ja noin hirmu ero...   kuin paljon joku paja ottaa asennuksesta?    tiällä hallin nosturin vuokra 450 e /vrk...

Ei kovin voimakasta nosturia tarvita, mutta tarvitaan kuitenkin.
Venttiilin ja ohjaimen asennus isoin työ, luulis tonnilla selviävän.

En ole vähään aikaan kuormainta asentanut, mutta kyllä minusta suurin homma oli niiden raskaiden rautojen kääntely, sovittelu ja nostelu, vanhan koneen ruosteisten pultinreikien siivoilu kierretapeilla ja takasiltatukien virittely kun ensin tappeli umpijumissa olevat sivurajoittajien pultit irti ja muuta sellaista pientä. Metsäkäytössä olleen koneen perän pohjapanssarikin piti poistaa kun eivät samaan aikaan mahtuneet siellä olemaan. Parit hydrauliletkut ja hallitavivun vaijereineen nyt rakenteli siinä lopuksi vähän jo jäähdytellessään... Niiden rautojen kanssa väännettiin 3 kaverin voimin, loput laittelin iltapuhteella yksin. Seuraavana päivänä laitoin vielä painesuodattimen kuormaimen kiertoon kun sattui sellainen olemaan käsissä ylimääräisenä. Pitänee peräöölit vähän puhtaampana kun koko ajan kiertää sen läpi.

Uuteen koneeseen taitaa olla helpompaa, sovitteet ovat yksinkertaisempia (ei takatukia) ja pultinreiätkin vielä puhtaat, korkeintaan maalia täynnä.

Varmaan riippuu paljon traktoristakin, ja millainen venttiiliratkaisu on valittu.

Aikaa jo vuosia kun deutsiin laittoivat Ismen kuormaimen. Oiskohan kahdella miehellä mennyt 3 tuntia aikaa. Kun katsoi mitä kaikkea tekivät mm. hydraulikan puolelle lähdöt/paluut ym., aika sähkästi homma kävi yhtään hosumatta. Näki ettei ollut eka kerta noissa hommissa   Purkamista heillä ei ollut lainkaan, pl. etupainojen ja telineen pudottaminen pois. Tähän peilaten kaikki yli tonnin asennukulut töiden osalta on ehdottomasti liikaa tällaisessa perusasennuksessa, päälle sitten mitä hiluja tarvii sekä matkakulut.

Lainaus käyttäjältä: Oksa - 03.11.23 - klo:19:20

tuo liikennekulttuuri täällä kyllä ihmettä.   kun kattelee millasilla teillä net brittiviljelijät ajelee...   kivirauniota tienposket ja kapia tie mut auto on se joka väistää..   mut täällä jopa tietä auki auratessa saat väistää kun se kosla ei voi metriä lähemmäs  aurausviittaa lähestyä...  tuloo lommo!    ihan sama kesällä tienlanauksessa...  m iä ajan keskitiellä kun se on miun oikeus!!

Toisaalta siellä on rajoitettu nopeutta aika reilusti jos kone ylittää normaalin 2,55 m leveyden
https://www.nfuonline.com/updates-and-information/high-speed-tractors-vs-standard-tractors-what-s-the-difference/

Taannoin tuli vastaan myös juttu minkä mukaan jossain Etelä-Amerikan maissa olisi  maatalouskoneilla  liikkuminen yleisillä teillä sallittua ainoastaan valoisaan aikaan.

Mutta se liikenne on melkoista siellä ränneissä, vedetään välillä kuin rac-rallissa. Aika reipaasti ajan mielestäni, mutta tuolla oli hyvin usein joku takapuskurissa kiinni. Itsellä jotenkin kolkutti alitajunnassa, että tuolta kiviaidan tai pusikon sisästä voi tunkea joku tielle koneineen. Kun autollakin ne risteykset karmeita, näkyvyyttä ei lainkaan. Ei puhettakaan, että olisi voinut olla joku 4m kiinteärunkoinen lautasmuokkari perässä, kun pelkän traktori+peräkärry yhdistelmän ohittaminen oli sula mahdottomuus. Onneksi sama missä maailmalla, on liikenne järkevämpää kuin Suomessa, jossa itsekkyys on kaikki kaikessa liian monelle. Suomalaisella liikennekulttuurilla romun määrä olisi melkoista, on sitten taittuvaa tai kiinteää maatalouskalustoa liikenteessä.

Lainaus käyttäjältä: turkki - 02.11.23 - klo:10:52

Mitenköhän nyt käy syysviljojen jäätiköitymisen kanssa... Ensin maa jäätyi lokakuun pakkasilla ja nyt tuli 15 cm lunta, joka sulanee ensi viikolla. Pahimmillaan voi tulla 6 kuukautta pysyvä jäätikkö oraiden "suojaksi".

Onko maa kuinka vahvasti jo jäätynyt, jos pelkona on, ettei lähde vesi salaojiin painumaan?

Vähintään 15 senttiä. Jos pitää ennusteen mukaisia plus 1-3 asteen lämpöjä läpi vuorokauden, muutaman päivän, lumet sulaa mutta maa pysyy jäässä. Ihan normi tilanne, keskellä talvea, mutta ei Marraskuun alussa.

Täällä yksi tila kyntää sopivat maat jo huhtikuussa, joten viimeiset räntäsateet kerkiävät kostuttamaan maata ennen touoille pääsyä.

Jos saa apulaisen, niin ehkä 7-8 siipeä joutuu muutamassa pitkässä päivässä paljonkin. Pakkeri pitäisi olla kyllä. Entäpäs jos vetäisi auraan kiinnitettynä ketjulla jotain pölkkyä viklujen päällä ?

-SS-

Tosi paljon kyntää kevätpäivässä, jotenkin niitä tunteja on vain enemmän käytössä kuin syksyllä  Menneenä keväänä kynnin noin 70ha, ens keväänä enemmän ellei osaa kultivaattorilla kuten ajatukset, mutta siinä rajoitteena tapettu juolavehnä lakoisen kauran tai juolavehnäisen syysvehnän jäljiltä. Todennäkisesti pakko kyntää. Viidellä siivellä, noin 22 tuuman työleveydellä, yllättävän paljon tehokkaampi kuin 18 tuuman nelisiipisillä. Kakkosaurat nuo nelisiipiset, kun ei niitä ollut järkevää antaa vaihdossa, käyttöarvoa enemmän kuin vaihtoarvoa. Kun vain saa kuskin (eläkeläisen) innostumaan kyntämään, parissa pitkässä päivässä on 50ha mustana.

Ennen kevään sateita jos kyntää, kynnös kestää kuivahtaa pitkään. Hyvin usein vettä tulee keväällä juuri silloin kun pellot kuivahtaa nippanappa kylvökuntoon, ja jos silloin on kynnettynä, joutuu kuivumista odottelemaan pidempään kuin sateen jälkeen kynnettyjä. Kyntö on loistava tapa tasata kevätkosteus pellon eri maalajien ja osien välillä, mutta miinuspuolena työmäärä ja isompi kuivuuden herkkyys. Tuurista kiinni onko se kuivuus milloin, menneenä kesänä "oikeaan" aikaan tehdyt kylvöt kärsi enemmän alkukesän kuivuudesta kuin kesäkuun vaihteessa "liian myöhään" kylvetyt. Juhannuksen sade pelasti pitkät oraat, muttei jo tähkälle tulevaa kasvustoa, kun veden tarpeessa iso ero ja siinä, kuinka paljon sitä oli pellosta jo käytetty. Yleensä ajoissa kylvetty on parempi, mutta poikkeukset vahvistaa säännön. Siinä kevätkyntö auttaa kovasti, tuo lisää kasvupäiviä alkukauteen.

Joku kirjoitteli että sänget antaa enemmän peliaikaa keväällä, ettei pellot kuivu käsiin. Tuo on maalajikohtaista. Karkeat, multavat hietamaat pysyy kosteana niin pitkään, ja ennenkaikkea kylmänä, että viereiset pellot on jo pitkällä kasvussa ellei jollain tapaa koske sänkeen kun se vielä liian kosteaa suorakylvöön. Suorakylvöön maanlämpö sekä kosteus alkaakin olla sopiva jo Juhannusviikkoa edellisellä viikolla

Lainaus käyttäjältä: seegeri - 03.11.23 - klo:17:57

Kyllä parempi o kauppaan jättää. Tänä vuonna näkee hienoja lätäköitä märkänä muokattu väkisin 4m lautasel ja kylvetty syysvilja. Lätäköt kasvaa hienosti syyssateilla. Tollane 4m tinttari painaa aika paljon liikaa. Kyntö ja ei vedet seiso. Hommaa kunno aura enne jos ei ole.

Täytyis olla täysin kuivaa tai tinttaa uskomattoman paljon. Tänä syksynä tuskin oli kunnollista keliä perustaa lautasmuokkaajalla syysviljan perusmuokkaus.

Olipas Toki reilu 200mm satoi liikaa kylvön päälle, mutta se e ollut muokkaimen vika. Eikä tottapuhuen ollut eroa oraissa, oliko tinttarilla, kultivoituun vai kynnettyyn perustettu. Kaikki oli yhtä hyviä ennen sateita, keväällä näkee mikä selvisi tulvista vai selvisikö mikään.

Lainaus käyttäjältä: Oksa - 03.11.23 - klo:16:47

tosiaan hosumalla ei hyää tule.   mut kuin mahtaa ens kevät tuota hommaa hoitaa?    kun jää yhäti iso osa kyntämättä/muokkaamatta pelloista.    keväällä on sit hitonmoinen kiire..

Hyvällä tuurilla kevät on sellainen ettei alkuun oikein muuta pääse tekemäänkään kuin kyntelemään.. pitkälti kylmää ja kosteahkoa :-)
Jaa miten niin optimisti?

Eilen sellainen 90 kilometrin lenkki lähialueella, ei ainoatakaan kynnettyä/muokattua peltoa sattunut silmiin. Toki lumi haittasi havainnointia jonkinverran, mutta sänki törrötti hyvin monella pellolla, ellei sitten kesällä kasvanut jotain muuta kuin viljaa. Syksyn kelit oli karmeat, ensin ennätyssateita ja sitten ihan oikeat pakkaset päälle ja vielä lopuksi luntakin. Optimismia tarvitaan kevään kiireistä selviämiseen, kevätkyntö hyvin yleistä näillä nurkin, mutta jotain rajaa siinäkin touhussa

Syysrapsin houkuttelevuus alkaa vähetä, jos joutuu kesantoa pitämään sitä varten. Vaikka satoa saisi 3-4 t /ha, pörssihinnoilla tuotto jaa melko köykäiseksi, koska siinä nykypörssihinnoilla on kahden vuoden spekulatiivinen tuotto, ja sekin riskillä.

-SS-

Niin, ja talvehtii kunnolla joka viides vuosi, ehkä.

Tulihan tuosta sähköpostiin r-virastolta kirje:

Kasvipeitteisyyttä tarkastellaan satelliittiseurannalla. Maaliskuussa 2024 Vipu-mobiiliin voi tulla selvityspyyntö talviaikaisen kasvipeitteisyyden alasta, jolla on havaittu muokkausta.

Jos olet noudattanut ehdollisuuden talviaikaisen vähimmäismaanpeitteen vaatimusta, voit vastata selvityspyyntöön Vipu-mobiililla ottamallasi valokuvalla. Kuvan voit ottaa 15.3. jälkeen.

Poikkeuksena ovat syyskylvöisten kasvien alat, joille on ilmoitettu aito kasvipeite: vihertävästä kasvustosta kannattaa ottaa valokuva jo ennakkoon. Valokuva hyväksytään, jos se on otettu 31.10. jälkeen.

Ota valokuva Vipu-mobiilin Kuvat-osiossa. Kuvat tallentuvat Vipu-mobiiliin mahdollista myöhempää tarvetta varten.

Eli pitää lähteä lumihankeen kaivelemaan ja ottamaan kuvia syysviljoista.  Miksei noita voinut ottaa jo aiemmin, ennen tätä aikaista talvea? Todennäköisesti lumet vielä sulaa, ehkä, silloin pitää olla skarppina jos muistaa. Onhan tää ihan prseestä, mutta toisaalta näin syksyllähän ne pitää kuvata vihreänä kun ne on keväällä mustaa maata talven tappamana. Ja osa jo nyt syksyllä heikossa hapessa kun tulvat huuhtoneet

Mutta ei se hyvä olisi jos huhti-heinäkuussa sataa sen metrin. Tai ei viljat ainakaan lakoon mene kun siemenet jää säkkiin tai oraat hukkuu peltoon. Parempi ylenpalttinen sade kasvukauden ulkopuolella kun ei siellä pellolla tartte töitä tehdä.

Nojaa, vajaa 50ha ruisvehnää kylvettynä ja kylvön jälkeen, eli 15.9 satanut nyt 192mm vettä. Ja lisää tulee tihuuttamalla. Vuorokauden sademäärä 64.5mm. Haittaa aikalailla, osa oraista menetetty ja tämän sateen myötä menetetty alue kasvaa. Ellei mene kohta kaikki uusiksi.

 Ja kuten SS sanoi, kyllähän se kyrsii kun satoa vei osittain tänäkin vuonna kuivuus. Joka loppui kaatosateeseen joka hukutti viljaa. Eli ääripäästä toiseen, keskimäärin tilastoissa näyttää mukavalta mutta kasvukauden sisällä toista. Hiukan vettä kuivuuden keskelle, ja pois kaatosateesta, niin olisi ollut supervuosi, kuten jossain ihan lähistöllä.

1981 lienee ollut märkä joka paikassa, itse pikkupoikana olin isällä kaverina eli pyörittelin rattia kun isä laittoi traktorin vetämään puimuria ja itse hyppäsi puimurin rattiin. Kävi sitten pysäyttämässä traktorin kun kuivalle maalle pääsi. Muistan elävästi missä oltiin ja mitä tapahtui, Sen jälkeen ollut monet kerrat märkää ja toisaalta ultrakuivaakin. 2006 oli toisaalta kuivin kesä "koskaan", ja onpa noita sen jälkeen ollut muitakin. Kelit vaihtelee vuosittain rajusti, ennenkin ollut isoja vaihteluja mutta ehkä nykyvuosina vielä rajumpia. Ja alueelliset erot isoja, tässä rannikolla tullut omaan sääasemaan 210mm syyskuun alusta laskien, 60km sisämaahan 120mm. Tuo viimeksi mainittu vielä siedettävä määrä, meillä tässä satanut ihan överiä. Ei auta karkeat hietamaatkaan, kun kuivattavaa poutaa ei vain tule ja ojat ei meinaa ehtiä vetämään sitä mitä tulee.

2013 ei ollut kasitonnarien vuosi syysviljalla. Syy lienee syys-lokakuun äärimmäinen kosteus. Joulukuun äkkipakkanen umpiliettyneeseen maahan viimeisteli työn. Ruis oli keväällä ihan hengissä olevan näköinen, mutta oras kitui kevään ja tuotti melko hipsua kasvustoa. Mutta puitiin kuitenkin joltinenkin sato, vaikka esimerkiksi ruutukokeet peruutettiin sen vuoden osalta.

-SS-

Tämän vuoden syysviljat oli mitä oli, viime syksynäkin oli tosi märkää. Muttei tällaista. Tänään tullut jo 52 milliä mittariin vettä. Nyt myrskyää armottomasti ja sade hellittänyt hetkeksi. Yli 180 mm vettä kolmeen ja puoleen viikkoon. Eikä loppua näy. Ennätykset paukkuu, ja näitä sateisia loppusyksyjä on ollut useita, oisko kolmas neljään vuoteen. Syysviljat meinaa hukkua väkisinkin jo syksyllä, ei tarvi talvea jännittää, keväällä saa paikata tai uusia kaiken.