Lainaus käyttäjältä: -SS- - 30.03.25 - klo:10:35

Lainaus käyttäjältä: Filosofi - 30.03.25 - klo:10:26

Ennustelisi huomiseksi vähän vesisadetta. Jokohan viimein sulattaisi kokonaan pari viikkoa sitten levitetyn apulannan? Että painuisi sitten ravinne tosiaan syvemmälle.

Kyllä sumut ja yökasteetkin sen sulattavat, kunhan ei vaan tule semmoisia 20% suhteellisen kosteuden myrskypäiviä, viikkoja toisensa jälkeen. Millejä ei ole pitkissä ennusteissa tiedossa kovinkaan paljon, nyt maaliskuulla on kertynyt vasta 8 mm sademäärää, itselläni on semmoinen näkemys, että noin 15-20 mm kertakastelu tarvitaan lannoitteen painumiseen riittävän syvälle, ainakin kesällä pintalannoituksen jälkeen orasten väri ei ala tummua, jos ei sada riittävästi. Toivottavasti sataa sen verran ennen vappua vielä.

-SS-

Somessa oli Yaran lannoitusohjeita syysviljoille ja siinä todettiin sama että suuri ilmankosteus riittää vapauttamaan ravinteet mutta siihen että ne kulkeutuu juurten ulottuville tarvitaan sade. Vanha toteamus että kasvi ei "syö" vaan "juo" ravinteita on hyvä nyrkkisääntö. Toki jos pelto on pintaan asti hyvin kostea uskoisin että sade ei ole niin kriittinen ravinteiden kulkeutumiselle.

Viime vuosi oli täydellinen esimerkki, kun eka sateet tuli Juhannusviikon tietämillä. Ruisvehnät oli talven pahoin kurittamia, mutta ne parhaat säästetytkin oli loppupelissä täyttä pskaa. Nätin vihertävää kasvun alettua mutta ei vaan tullut vettä, joka olisi vienyt ravinteet alas. Lopulta ne ravinteet osasi alas ja tuli mieletön jälkiversonta, heikommat kohdatkin oli ihan täynnä lyhyttä jälkiversontaa.

Tää talvi oli samaa luokkaa kuin edellinen, täysi katastrofi syysviljoille. Vieläkin on lumenriekaletta metsänreunassa mutta vähänkin aukeammalla ei lunta ole ollut suojana pitkiin aikoihin, mutta jäätä ja vettä senkin edestä, tammikuulta saakka ollut jääkansi päällä. Sulattanut osittain todella moneen kertaan, jäätyen taas uudelleen ennenkuin ehtii sulaamaan. Maa roudassa, ettei tapahdu vieläkään muuta kuin pintavaluntaa ja sitähän luonnollisesti ei ole tasaisilla mailla. Viiden-kymmenen sentin korkeusero kun on pellolla väärässä kohtaa vaikkapa kynnön lopetuksen vuoksi, sen taakse voi jäädä hehtaarin vesilammikko jossa oraat näkyy jään/veden läpi. Toki tuo jatkuva edestakainen sulatus ilman että kaikki jää lähtee, on paatanut jäätä ojia myöten ja "nostanut" pellon laitoja jäällä. Todella pienestä ollut kiinni, ettei jäät ole sulanneet kokonaan, toisaalta toisinkin päin, kylmemmillä keskilämmöillä vesi olisi pysynyt lumena.

Pari viikkoa sitten käväistiin keikka Suolahdessa, eikä perämeren rannikolta tarvinut mennä kuin 30km ja maisema alkoi muuttumaan lumisemmaksi. Haapajärvellä täys talvi, Suolahdessa kuin olisi Vuokattiin tullut. Ihmetyttää miksei noilla seuduilla viljellä enempää syysviljoja, talvehtimisen edellytykset loistavat, on lunta läpi talven ja kumpuilevia peltoja.

Edelleen mietinnässä mitä rukiin tilalle kesäksi kasvamaan, kumina kiinnostaisi, mutta tästä kesästä tulisi ns. välivuosi. Erittäin talvituhoherkkiä maita tosin, että selviääkö kuminakaan? Lievää muotoilua ehtisi tekemään ennen kuminan kesäkylvöä, multamailla ongelmana maan painuminen pellon eri osissa, priima pellon muotoilu vaatii säännöllistä pellon tasaamista ja jos edellisestä  muotoilusta aikaa jo joitain vuosia, kostautuu talvehtivien kasvien kanssa tällaisina talvina.

No, tyytyväinen pitää olla että kasvu ei ole vielä alkanut ja maat jäässä sekä pinnasta läpimärkiä. Tuleville päiville luvassa suht koviakin kelejä, läpi vuorokauden kestävää pakkastakin. Maa jäätyy uudelleen sulanneelta osin mutta etelän kasvuun lähteneet syysviljat voi olla ihmeissään, mikäli sielläkin pakkaset painuu öisin 5-10 asteen välille? Mikähän lie kriittinen raja, kun talvikaraistuminen hävinnyt ja kasvu alkanut ihanteellisissa oloissa, käsittääkseni?

Lainaus käyttäjältä: klapikasa - 21.03.25 - klo:08:17

Ei ole luomu, ja peräkäisinä kesinä alkukesän rikkojen idättömyys, kun ei vaan sateita tulleet. Ja sitten ihan tavallisia ristikukka jne niin mcpa ja joku muu nyt kostautuu. Joitain syksyjä ihastellut nämä, ihquja kukkia siinä seassa ja pölyttäjillä hommaa, kivaa? Se vielä useta keväitä peräkkäin nyt onnistunut hyvin jyrsin kylvö suoraan sänkeen, ei mitää perus  tai kylvömuokkausta muuten. Se peltopähkämö lauttat sen kun suurenee vuosi voudelta.

Eikö tuo ole ihan siitä kiinni kun hätäilee sen rikkatorjunnan kanssa? Jättää sen torjunnan sinne ihan loppumetreille. Jos oikein muistan niin monia rikka-aineita sai ruiskuttaa vielä lippulehdellekkin tuolloin jo hitaamminkin lähtävät rikat ovat liikkeellä.. 

SS tuossa mainitsikin millä saa puhdasta ts. jaettu käsittely, ottamatta kantaa tuohon aika ärhäkkään "kasvuohjelmaan" rikoille. Ensin puoli litraa MCPA tms. hivenien kanssa, riittävän myöhään toinen käsittely jolla lähtee ongelmarikat. Jos kerran ajaa myöhään, ja maassa kasvukuntoa ja voimaa, savikka ja vesiheinä on vallannut pellon totaalisesti, muitakin ns. helppoja voi olla mattona. Vesiheinä sinänsä ongelma, kun se innostuu kasvamaan MCPA käsittelystä, tarvii jotain muuta mikäli vesiheinä ongelmana. JOS lähtee pienellä tosi pienellä määrällä liikkeelle, toisessa käsittelyssä tarttee sitten ärhäkämpää annosta toisentyyppisellä aineella, ettei jää resistenssiä kasvattavaa kantaa henkiin. Sitä jota on "kasvatettu" tuolla ensimmäisen ruiskutuksen kiusauksella.

Lainaus käyttäjältä: kylmis

Ei se pötkö itsessään ole mikään autuus

Palataan realismiin. Seuraava kuva näyttää esimerkiksi yhdestä maakunnasta, miten lannan ravinnemäärä laskettuna alueen eläinmääriin jakautuu, alueella olevan peltopinta-alan mukaan.

Kuinkahan paljon tuosta fosforikartasta on turkiseläinten lantaa? Paikallisesti paljon, Kalajoki erottuu tummana pisteenä tuossa kartassa mutta silloin oli vielä turkistalous voimissaan. Melkoinen määrä on kadonnut fosforia kierrosta, jota ei takaisin saada 

Olikin mukavaa ainetta, silloin kun sitä sai. Lukemat jos/kun oli niin punaisella kuin vain olla voi, 2 kertaa reilulla levitysmäärällä eikä 10 vuoden jälkeenkään tarvitse levittää fosforia lannoitteen mukana. Tosin tuo teoriaa kevätkylmillä karkeilla hieta/multamailla, fosforia pitää saada nopealiukoisena rakeena siemenen viereen, niin että on mistä ottaa kun tarve on suurin. Tuo maahan sitoutunut fosfori irtoaa kasvin kannalta myöhässä. Toki yltäkylläisyydestä jotain irtoaa, mutta kevätkesästä nopeammin lämpenevillä savimailla paremmin ja täyteen pumpattu maa ei välttämättä pussista enää starttifosforia tarvitsekaan?

Lainaus käyttäjältä: Pesä - 24.02.25 - klo:21:29

Herneen puinti ei useimmiten ole herkkua, jopa ihan puimureita isostikkin hajotettu lakoherneeseen. Käsittääkseni härkäpavun puinti on ihan siedettävää hommaa kunhan vain valmistuis edes pääosin viimeistään syyskuussa? Se ei ainakaan mene liimalakoon. Nyt myös tuo härän parempi hinta hankkijalla houkuttais koittamaan, mutta varmaan se olis sit oltava noita myöhäisimpiä lajikkeita.

Uudemmat hernelajikkeet kestää kohtalaisesti pystyssä, kunhan niitä ei liikaa typellä lannoita. Puinnille on silti mentävä heti kun kasvusto antaa myöden. Herneen varsi mätänee pikkuhiljaa tuleentumisen edetessä, joten liimalako tapahtuu väistämättä jossain vaiheessa.

Mun kokemuksella lannoituksella ei ole mitään vaikutusta herneen lakoontumiseen, muut kasvutekijät tekee kasvustosta lakoontuvaa. Omissa olosuhteissa maasta irtoava typpi innostaa hernettä kasvamaan liikaa vartta. Toki satoakin tulee hyvin, mutta puinti on sitten takkuisempaa, riippuen keleistä jne. Herneellä on saatu edelliseen puimuriin näyttöön hassuja tekstejä, kuten puintikela ei pyöri sekä viljaelevaattori ei pyöri Eka kosteen noustessa, viimeisellä kierroksella imaistu pöydän kulman keräämä iso kasa ja toinen viljaelevaattorin yläpään muurautuminen umpeen päivän herneen puinnin seurauksena. Rajua leikkiä, mutta silti, viljelyn helppous viehättää Puin paljon rahtia ja tiloilla olisi halukkuutta viljellä hernettä, mutta olen luvannut etten koske niihin kasvustoihin kuin ehdottoman kuivana ja pystynä kasvustona ts. en pui "koskaan" muille. Jos hernettä viljelee, rahtipuimuria ei ainakaan näiltä nurkin puintiin helpolla saa, sen veran on kokemuksia kaikilla  Omalla ajalla ja koneella saa tehdä niinkuin tykkää.

 Tulevana kesänäkin hernettä tulossa kylvöön, nyt NOS Impact, haaveissa että pysyisi paremmin pystyssä kuin edelliset Ingrid ja Astronaute. Lannoiteeksi ehkä kalisuolaa viskalla ennen kylvöä (syö kylvökoneen syöttölaitetta ku rotta, mikäli kylvökoneen kautta) , mutta varmuudella pikkuripaus starttifosforia. Typpeä ei yhtään enempää mitä vähän startista tulee. Herneen oma typentuotanto riittää loistavasti herneelle hyvin soveltuvilla (liian rehevillä) mailla, edes starttityppeä ei tarvitse.

Lainaus käyttäjältä: Rakkine - 26.01.25 - klo:14:19

Etelä-Suomessa syysviljapellot on vesi- ja jääkenttien peitossa, ilmeisesti  kasvustot voivat hyvin siellä veden ja jään alla, kun ei  kommentteja niiden tilasta ole yli kahteen kuukauteen tänne tullut.

Aika karmea jääkansi ollut pari-kolme viikkoa, nollan molemmin puolin sahaava lämpö viimeisteli föhn-tuulen sulattamat lumet maksimaaliseksi jääksi. Ja sama homma jatkui viime päivinä, taas sulatti viime aikoina satanutta lunta ja aukeat mustan jäisiä, metsäisemmillä pelloilla vielä luntakin jään lisäksi. Oikeen "vanhan" ajan talvi ysäriltä ja vuosituhannen vaihteen nurkilta, parin vuoden takaiset "oikeat" talvet muisto vain. Asiaa ei auta nollakaadot pelloilla. Näytti vielä Jouluna ihan lupaavalta, vähän lunta suojana eikä jäätä, mutta nyt toivotaan rysähtämällä tulevaa kesää, joka voi pelastaa kasvustot jään alta. Pieniä järviä ei taida pelastaa mikään.
 Tää pohjoisempana rannikolla, sisämaahan mennessä tilanne paranee huomattavasti.

27.1 oli tilanne tuo. Sen jälkeen ollut plussakeliä ja "oikeaa" talveakin hetken aikaa, luntakin tuli jäätiköiden päälle. Nyt se lumi sulannut täysin pois, jäätikötkin vähenee pelloilla mutta edelleen ruis opettelee elämää iglussa joka vedessä. Vettä siis hyvin laajasti pelloilla, sekä jäätikköä.
Eilenkin tuli käytyä kävelemässä ruispelloilla ja kattomassa salaojakaivoilta vetävätkö pintavettä. Kaivot vetää jos vettä ympärillä. Ojastot joissa ei kaivoa pellolla pintakaivona/välikaivona, ovat täysin kuivia vaikka pelto järvenä. Ei mee vesi salaojiin routaantuneen maan läpi, kynnetty, muokattu ja kylvetty pelto tasaisemmin jäässä kuin vieressä pelkästään kynnetty. Kynnetyllä pellolla ei ole ko. järviä ts. roudassa on reikiä alaspäin ja vesi pääsee pois pelloilta.
Nollakaadolla olevilla pelloilla lanaamalla pyöristetyt pellot  tai matalammat päisteet jne. vedelle tehdyt reitit jäätyneet edestakaisin seilaavilla keleillä nostaen päisteeseen jääpatin, josta vesi ei pääse veto-ojiin.
Toiveissa että plussakelit jatkuisi vielä muutaman päivän, mutta taitaa perjantain kelin jäähtyminen nollan kahtapuolin pysäyttää hyvän edistyksen. Yöpakkaset stoppaa sulaamisen eikä vesi haihdukaan tähän vuoden aikaan vaikka päivällä sulattaa. Silti, sanoisin että tilanne on tämän lämpimän jakson loputtua parempi kuin viime talvena, jolloin nää jäätiköt pysyi kevääseen asti ja syksy oli todella märkä. Nyt kasvustot lähtökohtaisesti todella hyvässä kasvukunnossa ja nuo pahimmat jäätikköjärvet pienenee vain isoiksi talvituholaikuiksi, mikäli tuhoutuvat.
Ehkä ei tarvi tilata rypsin siemeniä mutta jotain noihin laikkuihin pitää ( toivoen ihmettä, että selviää talvesta ) kylvää, ehkä raiheinää että kestää rikkatorjunnan ja estää rikkojen lisäkasvun?

Puolen prosentin kaato, edes sellaisen kun saisi pelloille, olisihan se jotain ihmeellistä ja syysviljojen viljely helppoa ku heinän teko 

Lainaus käyttäjältä: ijasja2 - 29.01.25 - klo:21:48

Kaurat ei kelpaa minnekään, ja sillä kaurasadolla piti maksaa viime vuoden lannat jne.

Omituista, että tuollaista mahdollisuutta joku miettii. Minut tuolla naulattiin SEVO-seinään, kun totesin, ettei se viimeksikään hinnasta eikä tarjoamisesta ollut kiinni, vaan siitä, että täällä ei viljaliikkeissä vaan tikkua ristiin tehty ostamisen meiningissä. Kyllä se etukäteinen kauppasopimus tulee tehtäväksi, joka lajista ja 3 t määrällisestä sadosta.

Kyllä vilja kaupaksi menee, ei todellakaan ole ollut mitään ongelmaa. Ongelma on noilla kauroilla, joita isännillä varastoissa vaikka kuinka, ja niissä DON 7.5+. Ne ei kelpaa oikeen minnekään. Karjatilat otti puintiaikaan vastaan ja maksoivat noin puolet rehukauran käteishinnasta. Edullista evästä, jos sellaisia elukoita, joille voi syöttää. Tuota sun mainitsemaa sopimusviljelyä jne. tukkoista kauppaa ei ole vielä havaittu, laadukkaalle tavaralle löytyy aina osoite. Hinnasta voidaan olla myyjän ja ostajan kanssa kahta mieltä. Jos laatu klikkaa tms., sitten voikin olla vaikeampaa. Olen polttanut talven aikana stokerissa hakkeen seassa kauran lajittelujätettä viime keväältä. Onkin melkoista ruutia eli tässä voisi olla isommankin markkinoinnin paikka. Polttoarvo on kuitenkin melkoinen vrt. hake, ja seoksena menee missä tahansa laitoksessa.

mutta ootteko huomannu kuin vähän apupaskoja ostellaan?   just tänään myyjä kyseli miulta meinaanko ostella.. ja kerroin et ehä miä nuita tartte...    valitteli et on kauppa aikas hiljasta..  ja kyseli siementarvetta...

Normaalimäärä kauppaa tehtynä vuoden vaihteessa, näin omalla alueella kauppiaiden puheiden perusteella. Sillä erotuksella, että heinäkuussa tuli kauppaa normaalimäärä ihan hetkessä ja sen jälkeen onkin ollut hipihiljaista. Viime aikojen maakaasun hinnan nousu ja apulannan nousu perässä ehkä hiukan piristi kauppaa jos oli jaettua kauppaa. Ne jotka ostaneet aina keväällä, heillä voi olla se seinä edessä? Kaurat ei kelpaa minnekään, ja sillä kaurasadolla piti maksaa viime vuoden lannat jne. Tulevaisuuden ennustaminen on niin hirveä hankalaa, niin parempi ku tekee niinkuin itse parhaaksi näkee ja kokee. Sekä yrittää mennä vastavirtaan, sillä pärjää useimmin paremmin kuin sopulina 

Lainaus käyttäjältä: Last Man Standing - 28.01.25 - klo:14:11

>Onko jossain ollut uutinen tai jopa oikeaa tietoa, että valtio pienentää varmuusvarastoja??

Kirjoittanut: Filosofi
: tänään kello 13:14
>https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/uutiset/f9b1a840-2a06-4e1a-978c-a84a40455026

Kyse oli kylläkin oikeista uutisista eikä mistään MT-valheista.

Mistään ei löydy mainintaa tuosta kuin korkeintaan kopsattuna .

Anteeksi, olisin kyllä linkannut Seiskan uutisen, jos se uutisoisi jostakin muusta kuin uhkeista näyttelijättäristä.

Joo, ihan tosiuutinen näkyy olevan. Tänään vasta näin ko. aviisin, postia haetaan hyvin harvoin kun ainoita paperilehtiä maastulli ja onneksi ollut muutakin puuhaa kuin ihmetellä tällaisia. Aika paska uutinen, sekä viljelijän kannalta että koko kansakunnan, uhkiin ja riskeihin peilaten onko koskaan tehty hölmömpiä temppuja kuin tämä varmuusvarastojen pienentäminen just nyt. Syyt tulikin jo aiemmin ilmi, ei ainakaan paranna ahtaalla olevien viljelijöiden viljelyintoa kun hinnat saattaa romahtaa. Varastot pienenee just nyt ja tuotanto ensi kesänä. Kuulostaa lupaavalta mikäli joku kähinä syntyy

Laskinkohan oikein, 110 miljoonaa  kiloa, 200 euron tonnihinnalla olisi 22 miljoonaa euroa. Pieniä rahoja valtiolle, mutta kuinka suuren sählingin sillä saakaan aikaan. Päätöksen tehneet desantit 

ja kuinkahan paljon tuohon meinaa hallituksen päätös tuosta varmuusvaraston pienennyksestä?    alkaako kohta joka puolella,  - myös etelä-suomessa olemaan pajukoita peltoina...?

Onko jossain ollut uutinen tai jopa oikeaa tietoa, että valtio pienentää varmuusvarastoja?? Eikös ne myy viljaa ja vähän muutakin, mutta ainakin oman tiedon mukaan ostetaan myös tilalle eli kierrätetään varastoja. Elintarvikkeita ja tuotantopanoksia ei voi säilöä määrättömästi, niiden varastoa pitää säännöllisesti myös uudistaa. Tässä maailmanpoliittisessa tilanteessa ei taida olla yhtään ainoaa tyhmempää ideaa kuin varmuusvarastojen myyminen vapaille markkinoille. Uudistamisen kiireellä ymmärrän taas fiksuna varautumisena, jos joku onkin aiemmin hölmöyttään "säästänyt" pitämällä varastot sellaisenaan.

Etelä-Suomessa syysviljapellot on vesi- ja jääkenttien peitossa, ilmeisesti  kasvustot voivat hyvin siellä veden ja jään alla, kun ei  kommentteja niiden tilasta ole yli kahteen kuukauteen tänne tullut.

Aika karmea jääkansi ollut pari-kolme viikkoa, nollan molemmin puolin sahaava lämpö viimeisteli föhn-tuulen sulattamat lumet maksimaaliseksi jääksi. Ja sama homma jatkui viime päivinä, taas sulatti viime aikoina satanutta lunta ja aukeat mustan jäisiä, metsäisemmillä pelloilla vielä luntakin jään lisäksi. Oikeen "vanhan" ajan talvi ysäriltä ja vuosituhannen vaihteen nurkilta, parin vuoden takaiset "oikeat" talvet muisto vain. Asiaa ei auta nollakaadot pelloilla. Näytti vielä Jouluna ihan lupaavalta, vähän lunta suojana eikä jäätä, mutta nyt toivotaan rysähtämällä tulevaa kesää, joka voi pelastaa kasvustot jään alta. Pieniä järviä ei taida pelastaa mikään.
 Tää pohjoisempana rannikolla, sisämaahan mennessä tilanne paranee huomattavasti.

Onneksi lieviin kiinnityshintoihin ja hintaodotuksiin vastataan Yaralta, huomenna nousee apulannan hinnat 

Multa on jäänyt huomaamata koko Agromatikin osto. Onnea vaan H L:lle ! Nythän on hyvät kelit harjoitella pihalla, kun liukkaus antaa puolet anteeksi. Ja aluksihan lehmätkin osaa varoa, mutta sitten tuleekin joku sellainen lomittaja joka ei ole ajanut liukuohjatulla koskaan ja lehmät ei pelkää yhtään. Onneksi näin ei ole käynyt kuin ihan aluksi yksi innnokas naislomittaja lupas jakaa rehut  No ei siinäkään mitään pysyvää vammaa kellekkään onneksi tullut. Sen jälkeen kysynyt, että jos ei liukuohjatusta kokemusta, niin ensin harjoitellaan pihalla. Mutta sehän on niin mukavaa hommaa , että kyllä mä yleensä lomalla rehut silti käyn jakamassa, tosin saikulla ei oo aina pystynyt  Yks nais lomittaja olis kait tappanut ennemmin elukat nälkään, kuin ilmoittanut, että ei jakaa rehuja mitenkään. Lypsynavetassa ajelin sitten käsi hankissa yhdellä kädellä ja sanoin, että en pysty hiehoille jakamaan toisessa navetassa ja ne rehut pitää levitellä ja kuljettaa käsin oven takaa. Huuto kuuului reilun 100m päähän sisälle yhtenä aamuna , kun nälkiintyneet hiehot huusi. Edellisen lomittajan sinne halkaisema paali oli koskematon.

Meillä oli lomaringin lomittaja jostain kasarin lopusta vuosituhannen vaihteen yli, eli sama naislomittaja, jolta homma joutui. Jakoi rehut bobcatilla nätisti, mutta mitä käsittänyt, niin näissä liukuohjatuissa on aika suuri ero käyttäjäliittymässä Oli myöhemmin sitten kaikenlaista lomittajaa ja osa ei tosiaan uskaltanut koneisiin koskea. Sanoisin että näitä liukuohjattuja koneita jos kattelee, uusia tai uudehkoja, kannattaa katella myös vanhempia bobcatteja. Ne on kuitenkin käsiteltävyydeltään paremmin hallussa, ei tuu sellaisia oho eiku tilanteita lainkaan. Ja tehty kestämään "ikuisesti". Mullakin tuo pikkubobcatti -89 ostettu, nykyään käyttö ihan olematonta ts. yksittäisiä kertoja vuodessa kun trukkikin käytössä lavojen siirtoon hallilla ym., mutten mä siitä luovu siltikään 

Lainaus käyttäjältä: -SS- - 10.12.24 - klo:00:29

Lainaus käyttäjältä: ja101 - 09.12.24 - klo:17:34

......
Muutama vuosi varastointia seuraavaan pulaan niin kas kummaa ei doneja löydy.. 

Vuosien tasoittaminen vanhaa viljaa varastoimalla on aivan toimiva suunnitelma. DON 1500 ja don 250 kauraa voi sekoittaa suhteessa 4:1, ja lopputuote on leipärajan 1250 alapuolella. Sekoittaminen pitää tehdä kuljettimella yli koko erän, jotta kuormanäytteen otossa imukärsä ei osu DON-pesäkkeeseen.

Eli matalan DON-pitoisuuden kaura on itse asiassa paljon arvokkaampaa tavaraa kuin luulisi. Jos polttoon menevästä kaurasta saa viisikymppiä, rehukaurana 180, ja siilossa on korkean DON tavaraa 200 tonnia (suurimokauraksi hinta ehkä 220) , 250 DON tavaraa 100 tonnia. Niiden arvo olisi 200x50 + 100 x 220 =  10000+22000 = 32000, sekoittamalla nämä keskenään saadaan 300 tonnia 180 euron rehukauraa, eli 54000. Tällöin yhdistelyn tuotto olisi 22000 euroa.

Mittaaminen pitää tehdä omaan piikkiin ehkä, ja näytteenottoon viljavirrasta pitää panostaa erittäin paljon. Mutta kyllä tuohon pariinkymppiin mahtuu muuttamat näytteet viljalaboratoriossa ja yhdistelyn vaiva.

-SS-

Voi sen noinkin toteuttaa mut kun odottaa sen pulan niin ei löydy enää mitään mistään erästä... 

Eikä tuollaista seosta kannata jemmailla hetkeäkään ylimääräistä, riski homeiden lisääntymiseen melkoinen.

Polttoon kauppaat jollekin tutulle, jolla stokeri, vaikka sillä kaupalla että hän hakee em. erän. Juuri samanlaista lajittelujätettä sekoitellut hakkeen sekaan ja polttanut viime aikoina. Hyvä lämpöarvo, seassa hiukan muutakin kuin kaurankahuja, hlp. yli 55.

Muut lajittelujätteet käy kaupaksi putsattuna, mutta kaura on epäkiitollista myytävää heikkolaatuisena. Vielä olisi ehkä 5 tonnia em. pskaa poltettavaksi, niin eiköhän ne sinne painu.

Tänä vuonna tuli kuivurilta esiputsarijätettäkin noin 100 kuutiota, kaikki ajettu metsään mutta ehkä jatkossa pitää sekoitella kuivurin hakkeen sekaan, siellä ne palaa iloisesti. Ainoa negatiivinen seikka runsas tuhka, mutta liikkuvalla arinalla sulava tuhkakaan ei muodostu ongelmaksi, kuten tuossa pienemmässä stokerissa. Päivittäin pitää käydä poistamassa laavakakku palopäästä.

Ei tää niin paha sade ollutkaan. Lumen määrä taitaa jäädä alle puoleen ennusteesta. Ihan vesimärkää se lumi kyllä on ja tietty kun pohja on ihan sula osa sulaa maassa.

Oisko 3 senttiä lunta maassa, siellä missä sitä tuulen suojassa voi vähän arvioida. Oli luojan lykky että tuokin lumi on pakkaslunta, silti puuta on kaatunut kohtalaisen paljon. JOS olisi ollut märkää tuo lumi ja määrääkin, metsät ois lanautunut sileäksi. Aamulla puuskat 34m/s ja keskituulikin 28m/s, tuossa merellä olevassa mittauspisteessä. Aika rapsakkaa tuulta kun tuli "väärästä" suunnasta. Nyt enää normimyrskyä.

Muutama vuosi aiemmin samoihin aikoihin tuli sulaan maahan ja metsään märkää lunta ja tuuleskeli jonkunverran, silloin meni metsät kestävämpään kuntoon. Nyt on kaatunut lähinnä kuusia, kun toisenlaisella kelillä olisi mennyt myös mäntyä.