Tervetuloa, Vieras. Ole hyvä ja kirjaudu tai rekisteröidy.

Näytä kirjoitukset

Tässä osiossa voit tarkastella kaikkia tämän jäsenen viestejä. Huomaa, että näet viestit vain niiltä alueilta, joihin sinulla on pääsy.
Sivuja: [1] 2 3 ... 473

Viestit - ijasja2

Kasvintuotanto / Vs: Syyskylvöt 2022
: 23.03.24 - klo:20:38
Eikö se 1.4. rajoitus koske vain lantaa tai or­gaa­nis­ia lan­noi­te­val­mis­tei­ta? Väkilannoitteita saa huiskia maaliskuussakin; ei tosin "kos­kaan lumi­peit­tei­seen, rou­taan­tu­nee­seen tai ve­den kyl­läs­tä­mään maa­han". Eli ei taida olla vielä mitään asiaa lannoittamaan, kun samalla orasmaalla on sekä seisovaa vettä, routaa että lunta.

Jossain päin Suomeako tosiaan jo sormet syyhyää lannoituksille?
Kolomannen päivän on satanu lunta putkeen,taitaa olla kohta lunta enemmän kuin koko talavena.Tuntuu ouvolta puheet peltojen lannottamisesta...

Perämeren etelärannikolla räntää tullut eilisestä aamusta saakka, puolitoista vuorokautta. Tänään jäi hiukan maahankin, eilen ei kokopäivänä mitään eli sulatti vanhaa lunta mukavasti. Märkää on, syysviljapellot sohjoisella lumipeitteellä/ umpijäässä. Lunta paikasta riippuen nollasta sentistä 50 senttiin, nollaa tosin hyvin marginaalisesti ja nekin viljan sänkeä, jossa lumi lähtenyt sängen avustuksella. Syysviljapelloilla ei orasta näy missään, pl. jään läpi vähän näkyi vihreää. Voi olla että saa kylvää tänä keväänä isosti uusiksi, syksy oli huippukylvökelien jälkeen supermärkä, joka muuttui kerrasta talveksi, jäädyttäen pellot. Routa lienee osin lumen hautomana hävinnyt kun salaojista tulee ainakin jossain vettä, mutta jääkansi on kaikkialla missä tasamaalla muutaman sentin notkoa. Kun ei muuta ole kuin tasamaata, jäätiköitä on siis kaikkialla. Ei passaa kuitenkaan heittää kirvestä kaivoon, ootella ensin KEVÄTTÄ, että lumet sulaa ja kuivattavat tuulet kera pakkasten kurittaneet kuukauden oraita. Huhtikuun lopulla näkee heräävätkö henkiin ja tarviiko lannoittaa...



Tässä kyselyssä  pyydetään  kahdesta lohkosta neljää vastausta.1. Ehdollisuuden kasvipeitteeseen voi vastata kuvalla, joka on otettu 15.3 alkaen
ja 2. Ekojärjestelmän kasvipeitteeseen pitää ottaa kuva 16. 4 alkaen
Se vaan on outoa, että tuossa ehdollisuuden kasvipeitteen vastausohjeessa lukee selvästi, että voit vastata  selvityspyyntöön myös aikaisintaan 31.10.2013 otetulla kuvalla.
Voiko olla niin, että ehdollisuuteen riittää, että on kylvetty ja syksyllä on kasvusto
Tässä ei kuitenkaan ole mitään muuta kuin "Ota kuva" painike
Mulla näkyy siinä ota kuva painikkeen alapuolella teksti "tai käytä kasvulohkolta otettua kuvaa" ja 5.11.-23 lohkolta ottamani kuva.

Kuvaa voisi käyttää, jos sellainen olisi. Nimittäin syysviljat tuli kuvattua syksyllä kun pyyntö tuli että kuvatkaa, mutta kukaan ei puhunut noiden hömppäpeltojen kuvaamisesta eli riistapellosta. Sellaisesta ei ole kuvaa esittää luonnollisestikaan kun omat kuvat ei riitä, kun metsällä ollaan riistapellolla kasvustossa...

Joo. No näistä muista sen kasvipeitteisyyden pystyy todentamaan vielä keväälläkin, muokattuun kylvetty talvella kuollut syysvilja on enemmän tulkinnanvarainen.

Jep. Toki kuollut kasvustokin näkyy kylvöriveinä, hajakylvö voikin olla tarkastajan mielestä vaikka jääntiviljaa  ::)
Oletus että nää tehtävät häipyy vähin äänin kun satelliitti kuvaa muutakin kuin valkoista hankea.
Ei näiden kanssa kannata olettaa mitään. En tiedä miten ihmeessä minun kaikista lohkoistani yksi ainoa sieltä jostain lumen alta keksittiin, että tuossa ei ole sitä mitä pitäisi. Eli toisin sanoen, sateellittikuva oli nähnyt kynnöksen herneensängestä.

No, mulla kaks eri pyyntöä ja kummatkin on yhteydessä toiseen lohkoon, sama kasvi. Ihan sattumanvaraista toimintaa, ei oo mitään logiikkaa miltä pellolla näyttää nyt tai on näyttänyt puinnin jälkeen, kun sitä lohkojen virtuaalista rajaa ei näe mistään muusta kuin kartalta. Eri omistaja, niin lohkot erillään vaikka on viljelty toista näistä esimerkeistä yhdessä noin 40 vuotta...

Oletan edelleen, että korjaus tulee jossain vaiheessa kun näitä ihmissilmin tarkastetaan. Nyt kone arponut, tai sitten nää on nimenomaan satunnaisotantaa. Tosin ois luullut enemmän osuvan omalle kohdalle kun kymmeniä lohkoja kasvupeitteisenä.
Play kaupasta löytyy, että olen päivittänyt tämän 14.3.2024 ja ohjelmaversio on 1.1.17
Onko olemassa uudempi?

Oot ollut liian nohevana, kun päivität ohjelmaa vaikka ei pyydetäkään  ;D

Kokeilin kirjautua, pallo vain pyörii mutta ei pääse sisälle. Taitaa olla ihan pikkainen ruuhka...

Ihan pärseestä, olla koekaniina. En aio tehdä mitään ennen ens kuun 16. päivää. Mikäli silloin vielä tehtäviä, tarvinee tehdä jotain. Oletus että nää tehtävät häipyy vähin äänin kun satelliitti kuvaa muutakin kuin valkoista hankea.
Mulla ei tuollaista tekstiä ole. Mistä näkee, että onko viimeinen versio, ja onko joku versionumero

Ihan ensimmäisenä vipupalvelu käski lataamaan uusimman ohjelmaversio, ilmoitti että vanha ei toimi lainkaan. Kokeile päivittääkö ohjelman play-kaupan kautta? Päivitä ohjelma nappi tuli siellä näkyville tai peru.
Tässä kyselyssä  pyydetään  kahdesta lohkosta neljää vastausta.1. Ehdollisuuden kasvipeitteeseen voi vastata kuvalla, joka on otettu 15.3 alkaen
ja 2. Ekojärjestelmän kasvipeitteeseen pitää ottaa kuva 16. 4 alkaen
Se vaan on outoa, että tuossa ehdollisuuden kasvipeitteen vastausohjeessa lukee selvästi, että voit vastata  selvityspyyntöön myös aikaisintaan 31.10.2013 otetulla kuvalla.
Voiko olla niin, että ehdollisuuteen riittää, että on kylvetty ja syksyllä on kasvusto
Tässä ei kuitenkaan ole mitään muuta kuin "Ota kuva" painike
Mulla näkyy siinä ota kuva painikkeen alapuolella teksti "tai käytä kasvulohkolta otettua kuvaa" ja 5.11.-23 lohkolta ottamani kuva.

Kuvaa voisi käyttää, jos sellainen olisi. Nimittäin syysviljat tuli kuvattua syksyllä kun pyyntö tuli että kuvatkaa, mutta kukaan ei puhunut noiden hömppäpeltojen kuvaamisesta eli riistapellosta. Sellaisesta ei ole kuvaa esittää luonnollisestikaan kun omat kuvat ei riitä, kun metsällä ollaan riistapellolla kasvustossa...

Syyskasvit tämän karun talven jälkeen ainakin osittain kuolleita, ei voi olla vihreää keväällä jokapaikassa mutta tehty kuten ohjeissa neuvotaan ja kasvipeitteiseksi ilmoitettu.

Tuo SS:n mainitsema lohkojen poisto toimisi ainakin omalla kohdalla mukavasti, kun aariakaan ei ole kynnettyä/muokattua maata, johtuen syksyn olosuhteista. Kun ei pystynyt pelloilla mitään tekemään syksyn toimenpiteistä kylvön jälkeen, helppoa paperilla. Käytännössä sitten isännät onkin kusessa nyt keväällä kun koskemattomat pellot kaikilla.
Tyhjänä peruutellessa lisäpaino varmasti hyväksi. Veto olisi varmasti hyvä, edes yhdellä akselilla.
Modasin rotaattoriin käymään  1/2-3/8 nipat avainvälin hiomalla pienemmäksi, en muista mitä virityksiä oli alunperin.
Paljonko tuli nesteistä painoa?

Ei mitään muistikuvaa, jossain lienee taulukko eri rengaskoolle, kuinka paljon tulee painoa.
Sama 8600/ 12t yhdistelmä on mullakin. Ei siitä 14T kärrystä varmaan mitään haittaa olisi, olen oppinut tuon kanssa elämään. Ihan tukeva se on kun painaa jalat kunnolla maahan, jotain yksittäistä tukkia tulee nosteltua kun on puolikas kuormaa, jalat on kyllä kohtuu nopeat käyttää. Rotaattorin letkunipat oli aluksi huonot, piti itse modata, rotaattori on 3/8, letkut 1/2. Kouran kun laittaa ensimmäisen pankon päälle rotaattorin suojakaari litistää keskimmäisiä letkuja, pitäisi vähän parantaa.
Onko nestetäyttö kannattava hankinta?

Tuo rotaattorin suojakaari syönyt letkuja, kun menee niin tiiviiksi nipuksi, ja niitä nippoja on tosiaan pitänyt kirrailla, että alkoi pitämään, löystyi helpolla. Tukijalat nopeat joo, mutta oishan se kiva kun ei niitä aina tarvis. Edellisellä yhdistelmällä tukijalat sai unohtaa kun kuormaa oli vähänkin, kärry käytännössä isompi kuin 14tn kärry mutta kuormain pieni kirppu.

Nestetäyttö tuli silloin kun oli hetken sykeharvesteri kuormaajassa kiinni, nestetäytön lisäksi kuormatilaan tehtiin kotelo, jossa rungon sisällä 50mm "peltiä" tonni, pari. Noilla kärry vakautui huimasti, mutta tuo nestetäyttö kaikkineen hyvä juttu. Ainoastaan pehmeällä ja runsaalla lumella meinaa tyhjälläkin kärryllä renkaat tulla suttina perässä ja ahtaassa paikassa tyhjänäkin kääntäessä/peruuttaessa kanittaa vastaan kun tyhjät renkaat kelluisi paremmin lumella. Moton perässä hakaten yleensä kovat urat ja kaikki risut pyrin puimaan uralle, paljon tulee kauhottua sivustakin risua jos joutuu puimaan kohti.. Sulan maan aikana ei ajeta käytännössä kalikkaakaan.
Tuli tästä mieleen että minkälaisia kokemuksia Oniarista on tullut?
Ei ole tarvetta käytettyä hankkia mutta mielenkiinnosta...

8600 kuormaimena ja 12tn kärry, muuta moitittavaa ole kuin kärryn pieni koko/keveys. Toki keveyteen apuna omassa nestetäyttö renkaissa, mutta ei kuormaajaa voi tuoda yhtään pankkojen ulkopuolelle tyhjällä kärryllä ilman tukijalkoja etteikö keikkaa.

Letkuja vaihdettu kouralta sekä puomin päästä pätkiä jotka tekee mutkaa ja ovat isoimmalle rasitukselle alttiita. Toisen tukijalan letkurikkoventtiilin on joku jossain vaiheessa kopsahtanut ja oli putkilähdöt vähän vinossa, korjaantui uudella teetetyllä/taivutetulla putken pätkällä jossa toisessa päässä kiinteällä putkilähdöllä oleva banjoliitin, jäi yksi kiristettävä nippa pois.  Letkut jotka rikkoontuneet helppo vaihtaa ja hyvällä paikalla. Sylintereitä, venttiilipöytää tai letkutuksia muuten ei ole tarvinut ropeltaa eikä yhtään mistään ole hitsattu tehtaalta lähdön jälkeen.

Voimaa on  tajuttomasti, ainakin kun vertaa vanhaan pikkuhakkiin. On sitä myös moton 995 logmeriin verrattuna aika mukavasti, keton 51 kourasta lipsuu puu kun yrittää vetää lähemmäksi jostain hankalasta paikasta, tuolla kuormaajalla saa saman puun nykäistyä lähemmäksi kun ote pitää ja voimaa jatkeessa yllättävän paljon.
Tuosta voimasta sitten se miinus, että nosto on hidas.  Pumpun tuotto työkierroksilla karkeasti 100l/min.

Ajettu jotain, tuohon haarukkaan osuu ainakin alapään osalta, 2500-4000 kiintoa.

JOS nyt pitäisi ostaa uudelleen sama paketti, kärry esteenä. 14tn kärryllä ois sopivampi pari, tukevampi tyhjänäkin. Kotimaiset paketit olisi muutama vuosi sitten maksaneet 2 kertaa enemmän. Tällä tarpeella liikaa. Kova juttu olisi jos kuormaaja olisi tupessa ja perässä kärry millä keräillä esim. kiviä keväällä, mutta näillä mennään ja pidetään tuo yhdistelmä metsässä kun ei tukijalat kovin kätevät ole pellolla  :)

Kasvintuotanto / Vs: Erikoiskasvit
: 29.02.24 - klo:17:17
Tässä meren rannalla pitää asennoitua siten, että aamulla klo 9:20 kun alkaa merituuli niin pytty on tyhjä. illalla taas 21:15 pääsee jatkamaan. Yleensä jurtin ruiskutuksen aloitan aamulla klo 3-4välillä ja viljaa ajan iltaisin. Jurtilla paras teho kun kosteudessa ilmaraot auki.

Se on just noin aikataulujen kanssa, melkoista minuuttipeliä. Illalla voi aloittaa vähän varastaen vaikka ysiltä, kun näyttää että tuuli loppuu just. Aamulla keli muuttuu hetkessä mahdottomaksi, puoli ysiltä kun säiliö tyhjä ja saapuu kotiin täytölle, joutuu miettimään mitä ja miten tekis (vesimäärä, paine, suutinvalinta vai lähteekö lainkaan).

Illalla tilanne "elää" pidempään, kun on valmiina lähtöön, joskus saattaa keli yllättää ja pääseekin jo kasin jälkeen aloittamaan. Ne harvat päivät, että saa päivälläkin ajaa, on melkoista luxusta. Kaste on kiusana käytännössä aina, ainakin täällä perämeren rannikolla. Aamulla vesimärkänä valuva kasvusto, niin illalla useimmin parempi keli nousevaan kasteeseen. Aamun kaste häviää pahimmoilleen kun tuulikin nousee, aikaikkuna aika pieni. Riippuu toki mitä ja milloin ajaa, rikkaruiskutusten aikaan ei niin väliä mutta lippulehdelle ajaessa vesimärkä kasvusto huuhtelee aineitakin. Illan virkkuna illan ajot onkin mukavaa puuhaa, aamun sitten jotain muuta ;D Toki siihen vaikuttaa myös ajomäärät, kun ajettavaa riittävästi, aina on ajettava kun keliä, on aamu tai ilta. Ja usein myös jonkinmoisessa tuulessa, mutta siinä auttaa oikea kalusto paljon. Sinisen tai keltaisen viuhkan keliä on loppupelissä ehkä 30% ajasta, muulloin pelattava suutinrulettia.
Kasvintuotanto / Vs: Syyskylvöt 2022
: 24.02.24 - klo:20:06
Mutta nämä jääkelit eivät ole tuntematon asia, hiukan vanhemmalle ikäpolvelle. Nyt kun kuluneella viisitoistavuotiskaudella syysvehnien ja -rukiiden keskisadot käyvät poikkeuksetta kymmenen tonnin tienoilla, no, 2022 lukuun ottamatta, niin ehkä todennäköisyydet joskus kellahtavat toiseenkin suuntaan.

Mutta jotkut pellot sisämaahan päin ovat jo kauniin vihreitä. Hangon seutu on myös lumeton ja jäätön jo. Paimion-Turun välillä paljon mitään valkoista näy.

-SS-

Melkoisen optimisti pitää olla, jos hyvillä mielin katselee Helmikuulla vihertäviä syysviljoja. Ehtii maaliskuu ruskittamaan komeasti, ja ehkä maakin jäätyy ennen sitä, ellei ole jäässä. Muualla maassa kovasti lunta pelloilla, vettä lienee lumen alla kun maa jäässä. Vielä ei hätää syysviljoilla, noutaja on tullut jo syksyllä osalle ja lopuille kevät näyttää miten käy. Maaliskuun lopun-huhtikuun alun pakkaset lumettomaan maahan, kevään ahavaoittava tuuli. Mitään vihreää ei jää maanpinnalle jäljelle, sitten tuuristakin kiinni mitä sieltä nousee vai nouseeko mitään. Että toivotaan lumista ja oikeaa talven jatkoa edelleen, siihen ihmeeseen en usko että talvi olisi ohi etelärannikollakin.

Jääpolte oli 90-luvullakin nurmien tuho hyvin usein, viime talvi näytti sitä puolta pitkästä aikaa. Ehkä viimeiset 15 vuotta ollut helpompaa sillä saralla, vielä vuosituhannen alussa pahat jäätiköt oli enemmänkin sääntö kuin poikkeus. Viime vuosina sentään vain ehkä joka 3 vuosia tai jotain. Eivät tosin oo välttämättä tappaneet nurmia/syysviljoja samalla laajuudella kuin aikoinaan. Toki täällä pohjoisempana syysviljat on menetetty useana vuonna viimeisen 10 vuoden aikanakin, etelässä paremmat mahdollisuudet tai sisämaassa. Rannikko on rannikkoa, Varsinais-Suomesta Perämeren nurkille saakka.  Itäisellä Suomenlahdella ja perämeren perukoilla lumet taitaa pysyä paremmin rannoillakin? Ainakin sellainen mutu on, kun tulee toisinaan käytyä Oulussa, ja siellä poikkeuksetta lumista kevättalvella, kun vähän etelämpänä maat jo mustana. Ruukin koeasema kuuluu tuohon "hyvään" alueeseen talvehtimisen suhteen, vaikka pohjoisessa onkin.

Etelä-rannikon talvehtiminen yhdistettynä sisämaan kevään/kesän sateisiin ja pohjanmaan maalajeihin, siinäpä yhdistelmä jota lienee vain Loimaan nurkilla :)
Keskiarvo kaikkineen 550e/ha. Ja kerääjäkasvit jäi väliin 2023.

Tohon kun laittaisi vielä viljatuloja 1000€/ha päälle, niin sitten näyttäisi hyvältä, pelkillä hömpilllä ei pitkälle pötkitä, varsinkin jos vielä maksaa pellosta vuokraa esim. 300 €/ha.

482€/ha, hömppäilyä jossain kohteissa missä ei oo järkevää viljellä. Viljaa, hernettä. Verolomakkeelta katottuna viime vuoden kasvinviljelyn myyntitulot kaikille hehtaareille, hömpillekin, laskettuna noin 1500 euroa. Edellisenä vuonna hiukan vähemmän, mutta ei merkittävää eroa, se ero tulee jo vuosittaista vaihteluista. Tulevan vuoden myynnin tietää jo nyt olevan heikompi, johtuen tarjolla olevista ja oletetuista viljan hinnoista sekä kiinityksistä. Sanoisin että tuo em. tonni on ihan ehdoton alaraja, mikäli aikoo jonkunlaista tulosta tehdä. Muutama vuosi aiemmin se oli hyvä tavoite, nyt toisin :(
Jos ne kaikki myynnit ovat sen vuoden viljoja ja jos vielä omaa siementä käytetään niin jonkin verran jää varastoonkin niin se on niinku 300e tonnihinnalla saatava 5t keskisato. Jos vielä hömppiäkin niin ei huono. Tuohon ei vain monikaan pääse..  ::)

-22 vuoden keskisato oli lähempänä kuutta kuin viittä tonnia ja hinnat ihan ok, sitä satoa myytiin menneen vuoden verotukseen. Viime kesänä sato jäi hiukan alle viiden, myynnit menee miten menee mutta aikalailla samalla suhteella vuodesta toiseen. Nyt on hiukan enemmän peltoa eikä enempää varastotilaa, ehkä menneenä syksynä oli hitusen enemmän myyntejä suhteessa hehtaareihin kuin jatkossa, johtuen syksyn myynneistä ja tilityksistä viime vuoden puolella, joten "todellinen" viime vuoden myyntitulo voi olla vähemmän tulevaan verotukseen. Sen näyttää tulevan vuoden myynnit, ehkä kolmen vuoden ka. olisi sopivampi mittari, ellei/kun säilö viljaa vuositolkulla. Tuo viiden tonnin sato pitäs olla myös minimi, viime vuosi oli kyllä paska vrt. edellinen, jossa herne pudotti keskisadon alle kuuden tonnin. Ainakin omalla kohdalla tuo viiden kuuden tonnin väli on jotenkin maaginen, koskaan ei ole kai ylittynyt keskisatona, toisaalta alle viiden jää harvoin. Varmasti olisi ylittynytkin vielä isommalla panostuksella, mutta omasta mielestä nyt on jo panostus aikalailla tapissaan. Kuitenkin se viimeinen viiva se tärkein, mitä kaikesta jää jäljelle. Silti, panostuksista säästetään esim. kasvinsuojelussa, joka tuntuu järjettömältä. Pelto+panokset, kiinni rahaa toistatonnia per ha ja sitten pihistellään kahdesta kympistä esim. tautitorjunnassa. Ei jummarra. Se on joko tai, viljellään tai sitten hömppäillään, tila/lohkokohtaisesti :) 200ha tila tekee edullisella pellolla parhaan tuloksen kun viljelee 50ha alalla parhaita peltoja täysillä pienellä/vanhemmalla kalustolla, ja nostaa tuet päälle 150ha hömppäilystä. Ei hömppäily sulje pois tehokasta viljelyä eikä toisinpäin. Kaikissa pitäs asua pieni hömppäilijä, niin saatas kotimaan markkinat kuntoon  :)
Keskiarvo kaikkineen 550e/ha. Ja kerääjäkasvit jäi väliin 2023.

Tohon kun laittaisi vielä viljatuloja 1000€/ha päälle, niin sitten näyttäisi hyvältä, pelkillä hömpilllä ei pitkälle pötkitä, varsinkin jos vielä maksaa pellosta vuokraa esim. 300 €/ha.

482€/ha, hömppäilyä jossain kohteissa missä ei oo järkevää viljellä. Viljaa, hernettä. Verolomakkeelta katottuna viime vuoden kasvinviljelyn myyntitulot kaikille hehtaareille, hömpillekin, laskettuna noin 1500 euroa. Edellisenä vuonna hiukan vähemmän, mutta ei merkittävää eroa, se ero tulee jo vuosittaista vaihteluista. Tulevan vuoden myynnin tietää jo nyt olevan heikompi, johtuen tarjolla olevista ja oletetuista viljan hinnoista sekä kiinityksistä. Sanoisin että tuo em. tonni on ihan ehdoton alaraja, mikäli aikoo jonkunlaista tulosta tehdä. Muutama vuosi aiemmin se oli hyvä tavoite, nyt toisin :(
Koneet, laitteet ja tekniikka / Vs: 78
: 21.02.24 - klo:10:58
täälä päin volsut ja bemut on kyllä manuja kun niitä ei autona ole myyty uutenakaan...    tosa just yks bora kuski manas kun tyttöystävällä pelkkä 78 kortti!    eipä sitä häppää pääse ottaankaan.     pakko pelkkää naintia...

Eläkeläisillä automaatti bemu, siinä vielä valintaa kummalla ottaa ja ehdoton valinta automaatti. Mulla oli aikoinaan 535 diesel bemari, eikä sitäkään saanut kuin automaattilaatikolla. Vääntö tappaa manuaaliaskin, tai kytkimen, halvempi paketti tuo automaatti kuin spesiaalina tehdyt hilut tiettyihin automalleihin. 500tkm+ oli mersussa kun lähti vaihtoon aikoinaan, bemarissa 400tkm+. Kummankin laatikko toimi moitteetta kokoajan, vaihtoi nätisti jne. Bemarissa tosin alkoi loppuajasta oireilemaan laatikko suurimmalla vaihteella 110km/h tms. nopeudella, kun kierroksia noin 1600tjsp. Kierrolukumittarin neula "eli" hieman vakkarilla ajaessa, syynä että ko. kierroksilla oli ajettu eniten juuri tuolla vaihteella ja venttiilikoneistossa kulumaa/tiivistevikaa (joku tämäntyyppinen vika). Oireilu ei vaikuttanut mitenkään ajamiseen, eikä sitä huomannut muusta kuin mittarista tuossa yhdessä kohtaa tietyllä nopeudella ja vaihteella, mutta korjaus olisi vaatinut laatikon käyttämistä ammattilaisella. Ei tuo mielestäni mikään ihmeellinen asia, manuaalivaihteinen diesel +300hv tehoilla olisi luultavasti ollut pajalla jo aiemmin ja ihan "oikeasta" syystä  :)

Tuossa yllä lypsyukko mietti kuinka emännältä onnistuu ajaminen. Hyvin :) Se oikealla jalalla jarruttaminen luonnollista, niin ei se paljoa vaadi ettei oikeaa jalkaa tarjoa "kytkimelle". Enemmän se kuulemma opetuttaa manuaalilla ajo kun automaattiin tottuu. Mulla molemmat autot, eikä kummankaan kanssa mitään ongelmaa, se ajaminen tulee niin selkäytimestä ettei koskaan tule erheitä käytön suhteen. Se on jokseenkin ihme, mutta näin se vain on käytännössä. Eikä vaimokaan oo valitellut että ois jotenkin hankalaa hypätä manuaalivaihteisen auton rattiin välillä, kun silläkin toisinaan ajaa.

Suurempi ongelma on traktorin/auton ajotavan valinnassa, kummassakin vakionopeudensäädin jota käytän paljon. Traktorin vakkari lähtee pois päältä kaasuun tai jarruun koskemalla, eli painamalla kaasua enemmän kuin ko. nopeus tarvii. Autossa lähtee jarrua hipaisemalla. Ei ole yks eikä kaks kertaa kun auton vakkaria yrittänyt pois päältä kaasuun hipaisemalla, mutta meno jatkuukin vanhaan malliin  :)
Koneet, laitteet ja tekniikka / Vs: 78
: 20.02.24 - klo:22:18
Uusista taitaa automaatteja olla lähes kaikki. Tai minä en uusia niin oo kattellu, mutta jotain alle 5v vanhoja jonkin verran selaillut ja niissä ainakin manuaalit todella harvassa. Voi toki olla merkkikohtaisia eroja. Ikinä en oo automaatilla ajanut eikä kukaan muukaan meidän perheessä. Nuorimmainen ajaa nyt autokoulussa manuaali korttia  ;D joten manuaali etsinnässä. Toki autojen kierrätystäkin voisi harkita. Jospa emännyys sitois vasemman jalkansa lattiaan  ::) Nyt taitaa jo merkkikin vaihtua  :( Ei kait täällä kellään ole kokemusta noista civikeistä 1,0 tai  1,5 koneilla ? Montaahan niitä ei vaihdokkina löydy ja hintaakin vähän liikaa meidän käyttöön.

Ootko kuullut koskaan kenestäkään, joka olisi ollut tyytymätön automaattivaihteisen auton hankintaan? Niin  :D

Meille tuli eka automaatti tasan 20 vuotta sitten, ja sen jälkeen ei oo muita ollutkaan. Silloin se tuli vähän pakosta, kun ei mersun 320 dieseliä saanut edes manuaalina. Eilen aamulla auto kävi huollossa, ja ajoin sijaisauto Kialla. Kyllä siinä kaupungilla käydessä huomas kuinka iso ero on autolla ja autolla.

Joten, suosittelen kattelemaan jotain automaattivaihteista autoa, vaikka pykälää vanhempaa ja erimerkkistä, mikäli budjetissa pitää pysyä vrt. manuaalivaihteinen auto. Ja mikäpä estää ajamasta automaatilla manuaalimoodilla, useista löytyy läpyskät ratin takaa, toisesta plussaa ja toisesta miinusta. Eipä tuu koskaan käytettyä, kun nykyinen kottero ei oo mikään sporttiversio, ei sinnepäinkään, vaikka nuo läpyskät ratin takana ovatkin. Se automaatti osaa vaihtaa just oikein vaihteet, ja oppivana oppii kuskin ajotavan hyvin äkkiä.

Sivuja: [1] 2 3 ... 473