Ainiin, jos joku haaveilee vastaavasta isäntälinjan koneesta tai itse asiassa muutamaa pykälää järeämmästä. Mulla ois vanha keto51 hallilla trukkilavalla, valmiina seuraavaan palvelukseen. Yks patruunaventtiili puuttuu kun lainattu uudempaan koneeseen, ja aivot ts. ei mittalaitetta kun sekin siirretty uuteen kouraan. Halvalla lähtis, mitäpä tuo tuolla hallissa pölyttymässä. Teeseitse miehelle, toimivana vaihdettu uudempaan lähinnä pituusmitan epäluotettavuuden vuoksi, tässä kun erillinen mittapyörä, uudemmat mittaa suoraan telasta. Sinänsä tuo ei haittaa mitään, jollei tartte jokaista puuta sentilleen saman mittaiseksi tehdä ts. tukkia.

Oiko okrassa, juttelin sen valmistajan kanssa, eniten hän haukkui muita merkkejä kuin kertonut omasta.....

Tuo on sitä parasta kaupankäyntiä, helpottaa ostopäätöstä ts. voi vaihtaa seuraavan koneen katselun

Siis Yaran lannoite riittää ? Okei.

Mielenkiintoista on se, että luomuruiskaan ei kelpaisi, jos Prentissä on käytetty normaalia polttoöljyä, tai kuivurissa myös.

Bioöljyn voi myös hankkia kuivurin säiliöön tai laittaa moniöljypolttimen, samalla menee varmaankin peräöljyt samaan kauppaan. Neste My kuivuriöljy taitaa olla se nimi. Taitaa olla Lantmännenin ja Nesteen päälliköillä ollut  melkoisen kostea saunailta jossakin vaiheessa....

https://www.neste.fi/yritysasiakkaat/tuotteet-ja-palvelut/polttoaineet/neste-my-uusiutuva-polttooljytm

-SS-

Juurikin näin.

Lainaus käyttäjältä: kylmis - 08.09.21 - klo:23:31

Lainaus käyttäjältä: Rakkine - 08.09.21 - klo:20:06

Uutta haastetta rukiinviljelyyn:

https://www.kauppalehti.fi/uutiset/nelja-suomalaisyhtiota-ottivat-ohjat-omiin-kasiin-viljelyn-paastojen-vahentamiseksi-kehittivat-oman-maataloustukiohjelman-halukkaita-olisi-ollut-enemman-kuin-pystyimme-ottamaan/1414f556-8bf0-4b61-b7f6-345b779f03b4?ref=twitte oli


Kovat on ehdot.

Merkittävimmät päästövähennykset syntyvät 100-prosenttisten biopolttoaineiden käytöstä työkoneissa, jota ohjelma edellyttää ehdottomasti. Päästöjä vähentävät myös pelloilla käytettävä matalapäästöisempi lannoite. Lisäksi viljan kuivaamiseen tar***** energian tuottaminen tulee tehdä joko uusiutuvilla polttoaineilla tai metsähakkeella.

Hiilensidontaa edellytetään hiiliviljelyn periaattein, jolloin pellot olisivat jonkinlaisessa kasvipeitteessä ympäri vuoden. Puinnin jälkeen maahan tulee jäädä aluskasvillisuutta, kuten nurmea tai apilaa.

Luonnon monimuotoisuuden säilyttämiseksi viljelijöiden tulee jättää pelloille kukkivia vyöhykkeitä hyönteisille ja pesimäalueita linnuille sekä välttää niittoa peltolohkojen reuna-alueilla

Kollega lähetti nuo Lantmannen yksityiskohtaiset viljelyehdot. Oli todella kovaa tekstiä. En usko, että lähtee kovin nopeasti yleistymään. Itse en ainakaan suostu missään olosuhteissa sitoutumaan niihin. Enkä yksinkertaisesti myy noille mitään.

Maksaavat sitte rukiista vähintään sen 250€/ton?

Ei sentään, eihän rukiista tuollaisia voi maksaa Sopimushinta sellainen, että taitaa kattaa kulut :p 

Nuo yllämainitut sopimusehdot, yllättävän helpot toteuttaa mikäli isoimmat vaatimukset natsaa jo ilman lisätoimenpiteitä. Omalla kohdalla tarkoittaa kukkapeltoa ts. kaistaletta jonnekin, neliömäärä ei kummoinen per hehtaari. Samoin biodieseliä pitää ostaa, eli nesteeltä sekoitusta tietty litramäärä per ruishehtaari, luonnollisesti sitä ei tarvi käyttää just näille hehtaareille, sehän olisi aikalailla mahdotonta. Muuten meneekin olemassaolevalla systeemillä, kun on nurmea viljelyssä, kuivurilla hakepannu jne. Lannoitteet tarkoittaa Yaran lannoitetta, sattumoisin tänä vuonna sitä tulee olemaankin, hivenet myös heiltä jos niitä käyttää jne.

Paksu puru ts. haitariletku kestää yllättävän kauan, luokkaa vuosia, vanhin käytössä oleva yli 10 vuotta vanha. Ja yhdellä jesarirullalla reilun puolen metrin pätkä letkua saa toisen mokoman jatkoaikaa, halvalla ja helpolla.  Toki ei se letkukaan maata kaatavan kallista ole, vaikka uusii samantien ku hajoaa mutta oma värkkäämisensä vaihtaa putken lähdöt uuteen letkuun.

Oon kuullu et 160g syksyllä vei ohralta halut pikkuhiljaa. Samalla menee mangaani ja kahut jos tarpeen. Lämpöö oli yli 20.

 

Kevätrypsit ja pienen kirpoilta söästyneen palstan rapsia puin pois. Valkopila oli kauniisti kukalla ja peitti rapsit ja melkein myös rypsit.

Satotaso alkoi rypsillä kakkosella, rapsilla ehkä jopa kolmosella.

-SS-

Kaunista valkoista kukkaa on tosiaan rypsipellossa, orvokiksi olen sen tulkinnut. Ihan outo kasvi ollut tähän saakka, nyt sitä on jokaisella hehtaarilla missä rypsiä. Nämä maat olleet kaukana historiassa luomussa, ja oman viljelyhistorian aikana ei ole orvokista ollut haittaa. Nyt sitä tulee paikoin reippaasti sadon mukaankin, ja kestää näköjään kuivata noita vihreitä nuppuja. Cleravolla torjuttu rikat, ja näyttää olevan aukko torjuntatehossa juuri orvokin kohdalla. Tarkoitus oli kultivoida ja kylvää syysvehnää, mutta menee näköjään kynnön kautta, että saa tuon vihreän massan haudattua nätisti. Keveillä mailla ei kultivointi onnistu, ellei pelto ole puhdas.

Sato ensimmäiseltä 5.5ha alalta tuoreena reilu tonni hehtaarilta, loppualalta lienee 2.5 tonnin nurkilla. Keskisato kuivattuna asettunee keskimääräisen valtakunnallisen, normaalikesän, satotason nurkille. Voi kai sanoa iloinen yllätys, harmittavasti vain nuo ekalohkot monsuunisateet pilasivat totaalisesti. Kai tuohon satoon oltava tyytyväinen tällaisen rutikuivan vuoden jälkeen, vaikka maa olikin hikevää ja multavaa. Eilen puintia noilta pskoilta aloittaessa, hyvä kasvusto tuotti positiivisen yllättyksen, ehdottomasti.
 Ohra oli totaalinen pettymys, muuten kasvit yllättäneet positiivisesti vaikka heikosti satoa tulikin, ennen puintia näytti lohduttomalta. Käytännössä kaikki kylvöt tein ennen kevään monsuunisateita, ja paikkokylvettävää oli vähän. Vieläkään en tiedä kumpi olisi ollut parempi vaihtoehto, kun myöhään kylvetyistäkin puinut todella heikkoja satoja vaikka teoriassa piti olla toisin.

Rypsin puintia aloittelin tänään, ja näyttää siltä että eka kertaa koskaan joutuu harkitsemaan lajittelua ennen myyntiä. Tarttee kysellä seuloja lajittelijalle.

Ihmeellinen kesä saanut Clearfield rypsinkin pettämään, tosin orvokkia taitaa ko. läpi kasvanut rikkakasvi olla peltojen vanhan luomuhistorian peruina ja Cleravo ei taulukoiden mukaan siihen kummoisesti tehoa. Paikoin tulee säiliöön enemmän oheistuotetta kuin rypsiä. Laatuvähennykset moisella moskalla lienee melkoiset, kuivurissa ei saa kuin osan pois, kiitos rypsin pientäkin pienemmän kuivan kesän siemenen.

Lainaus käyttäjältä: ijasja2 - 02.09.21 - klo:20:38

Syysvehnät meni tuolla em. systeemillä osittain viime syksynä, viimeiseksi kylvetyt suoraan siilosta, kevytmuokattuun ilman apulantaa. Eilen puin, 5400kg/ha. Hieman heikommin kuin peitatuista ja syksyllä lannoitetuistakin

Oletko kokeillut lisätä sen käyttämättömän syyslannoituksen kasvukauden kolmanteen lannoituskertaan ? Koska jos et, niin silloin et vertaa samaa lannoitustasoa toisiinsa.  Kyllä kevätkylvöisellä viljallakin on eroa, jos  lannoitus on 170 kg/ha tai vain 140 kg/ha. Ainakin saa lisää valkuaista leipävehnätasolle, ja jos sen 30 kg typpeä käyttää toukokuulla sopivan sadekuuron alle, on reilu sadonlisä melko varma. Hyvin talvehtinut syysvehnä potee ravinnepuutetta aina 250 kg/ha N asti !  Siksi hernemaahan perustettu hitaasti seuraavana kesänä vaikuttava ja syyskarjanlannalla turvotettu syysvilja toimii säännönmukaisesti 2-4 tonnia /ha paremmin, kuin pelkällä viljakierrolla ja kirjalannoituksilla viljelty laiho.

-SS-

En kokonaan, mutta ajoin keväällä kaikille yykuutosta ennen rankkasateita. Tosin taisin ehtiä ajaa viimeisetkin lannoitukset ennen sateita... Kesällähän ei sitten satanutkaan, joten se selittää satotasoa, pientä pipanaa oli syysvehnäkin kun pakkotuleentui veden puutteessa.

Nyt puinnin alla rypsiä, jonne tulee pskaa välittömästi, huomenna alkaa urakoitsija ajamaan ja kai kynnettävä että saa heinämaisiin rikkoihin kuria. Syysvehnää näihin, ja tuo pskan vaikutus on kyllä kiva ensi kesänä, kun alkaa vaikuttamaan heti kasvin herättyä kasvuun ja antaa voimaa koko kesäksi, tasaisena annoksena. JOS se olisi omasta takaa ja ylenmäärin, joka vuosi, näkyisi se väkisinkin pellon kasvukunnossa. Tahtoo nykyisillä lannoitusrajoilla ja hyväkuntoisilla mutta ravinneköyhillä mailla maat köyhtyä kovaa vauhtia jos/kun saa ok. satoja.

Broadway vie ohran pikkuhiljaa kuoliaaks. Ajoissa ajat ja mangaanit kahut menee samalla jos tarvis.

Millaisella käyttömäärällä "oot kuullut" ajettavan ? Mateno Duo tms. ollut aikeissa, mutta vois kokeilla noille kahdelle ohraiselle lohkolle broadwayta.

Lainaus käyttäjältä: -SS- - 03.09.21 - klo:23:40

Jos asiaa oikein ajattelee, ei se tonnihinta edes ole yhtään sen parempi, vaikka viisi kertaa olisi
ruiskulla kiertänyt ruismaassa syksyllä ja heinäkuussa jo kylvöä hankkinut.

Muilta olen kuullut positiivisia kokemuksia Mateno Duon tehosta kylänurmikkaan, tämä kyllä kiinnostaa vaikkei kukaan viljasta enempää maksaisikaan.

Sama. Rukiilla alkaa käsittelyäaika lähestymään. Huomattavasti halvempaa kuin Boxer+DFF, vaikka käyttäisi 1l+0.1l seosta. Onkohan tehossa eroa?

Joko ne on ruiskutettavissa? Ei kannata kylvää elokuussa. Lisää vain kahu- ja lumihomeriskiä. Nyt tulee kylmä yö sunnuntaita vastaan ja kärpäset vähä rauhottuu. Ei niitä satoja syksyllä ruiskupörräämisellä tehdä. Yli 8tn tuli nyttenki ilman syyskäsittelyjä suoraan siilosta tossia.

Rukiista kannattanee rikat ajaa jo syksyllä, pääsee paremmin pensomaan, ainakin hybridit? Oliko jotain ainetta, millä sais jääntiohran rukiista pois, syksyllä? Kymmenkunta hehtaaria kevytmuokattua, pörröohran jälkeen, ja tällaisena pskavuonna pientä ohraa myös pellossa puimurin jäljiltä. Ja jokainen kahu itää.

Syysvehnät meni tuolla em. systeemillä osittain viime syksynä, viimeiseksi kylvetyt suoraan siilosta, kevytmuokattuun ilman apulantaa. Eilen puin, 5400kg/ha. Hieman heikommin kuin peitatuista ja syksyllä lannoitetuistakin, mutta taloudellinen tulos aikalailla sama. Kun ei tullut mistään kunnon satoa, niin tuo syysvehnä oli niihin nähden iloinen poikkeus. Ehkä samaan tyyliin ensi viikolla vehnää maahan, jos ehtii rypsin puimaan alta pois, mikäli sateet ei pilaa suunnitelmia. Vaihteeksi sataa

Lainaus käyttäjältä: ijasja2 - 26.08.21 - klo:22:27

Lainaus käyttäjältä: kärmeskytö - 20.08.21 - klo:11:16

ijasja 2:nen taitaa kuivata hakkeella. Jos jättää taukotulen päälle seuraavaa satsia varten niin jäähdytysilma on lämpöisempää kuin ulkoilma.

Jep. Eilen illalla kauraerän laitoin jäähdytykselle ku 15 näytti kosteudeksi, tänään satamaan nuokin ja kuivia olivat. Satoi vettä jäähdytyksen aikanakin.

Vähän menee aiheen ohi mutta ootko öljykasveja kuivannut hakkeella? Tuuminut että kun ne on muutenkin tarkkoja kuivattavia niin kuinkas tuo hakkeella onnistuu kun kuivuu vielä jäähdytyksen aikana vielä lisää. liian kuivatkaan ei ole hyviä ainakaan kylmäpuristuksessa,prosessit hidastuu puristettaessa.

Ei oo vielä kokemusta, mutta eipä tuon ongelma pitäs olla kun katkaisee kuivauksen sopivassa kohtaa, uskoisin että himpun vajaa 10 % katkaisu, niin menee sopivaksi. Tais olla viime vuonna kun kuivasin rahtina syysrypsiä, ja alkukosteutta näytti 7% päälle. Kokeiltiin kuivata hetki, mutta päädyttiin jäähdyttämään pelkästään. Samaa luokkaa oli vastaanottokosteuskin,  vettä lisätä että ois saanut sopivia   On joskus lipsahtanut myös ihan "normaalisti" kuivatessakin noille nurkin, voi olla että puristamolla hankaluuksia muttei noista sakotetakaan. Itse saa kärsiä menetettyinä kiloina ja kalliimpana kuivauksena.

Lainaus käyttäjältä: ht - 27.08.21 - klo:09:30

Vetääkö pohjaimuri siitä alkuperäisestä liitoksesta pohjakartion yläreunasta? Jos näin, niin sen vois muuttaa imemään elevaattorin suppilon yläreunasta. Olis alipaine ja ilman virtaus suosiollisempia...

Pohjaimuri on alkuperäisessä paikassa pohjakartion yläreunassa. Tässä ei ole elevaattorisuppiloa ollenkaan, vaan pohjakartion putki on yhdistetty suoraan elevaattorin runkoon (ahtaat paikat). Hyvä idea tuo kyllä - jos laittaisi sen sijaan Y-haaran siihen alapäähän jonka ylempään yhteeseen tuon imun.

Tai tuot pannulta "sopivalla"  putkella korvausilmaa pohjakartioon? Ylipaineisessa se putken koko ratkaiseva, ei tarvitse olla isokaan, että muuttaa tuota alipainetta pohjakartiossa lievemmäksi. Silti siellä ilma vaihtuisi vielä nykyistäkin paremmin.
Nimimerkillä samoja pähkäillyt kun muutin alipaineiseksi kuivurin, alaimuri on turha, ajatus tuoda pannulta kipinälaatikosta suoraan kuumaa ilmaa myös alakartion korvausilmaksi. Muutenkin alipainetta liikaa, joten voi vetää reilumman kokoisen putken avittamaan alipaineen laskua ja lisäämään kuivausilmaa. Sieltähän se ilma menee sitten syöttölaitteen telojen kautta poistopuolelle. Sama kuivurin ahtaus vaivaa, ei voi rakentaa järkevästi isompia ilmaputkistoja helpottamaan liiallista alipainetta. Pohjakartioon suunnatulla lämpimällä korvausilmalla kaksi kärpästä yhdellä iskulla, alipainetta kuivurissa pienemmäksi ja viljan virtaus elevaattorille takuuvarmaksi. Elevaattorissa on jo yläpäässä imuri, joka auttaa kunhan elevaattorin kaatosuppilon puoleinen läppä kiinni kuivauksen aikaan, samoin takaosan syöttösuppilon luukut kiinni.

ijasja 2:nen taitaa kuivata hakkeella. Jos jättää taukotulen päälle seuraavaa satsia varten niin jäähdytysilma on lämpöisempää kuin ulkoilma.

Jep. Eilen illalla kauraerän laitoin jäähdytykselle ku 15 näytti kosteudeksi, tänään satamaan nuokin ja kuivia olivat. Satoi vettä jäähdytyksen aikanakin.