Täällä yksi tila kyntää sopivat maat jo huhtikuussa, joten viimeiset räntäsateet kerkiävät kostuttamaan maata ennen touoille pääsyä.

Jos saa apulaisen, niin ehkä 7-8 siipeä joutuu muutamassa pitkässä päivässä paljonkin. Pakkeri pitäisi olla kyllä. Entäpäs jos vetäisi auraan kiinnitettynä ketjulla jotain pölkkyä viklujen päällä ?

-SS-

Tosi paljon kyntää kevätpäivässä, jotenkin niitä tunteja on vain enemmän käytössä kuin syksyllä  Menneenä keväänä kynnin noin 70ha, ens keväänä enemmän ellei osaa kultivaattorilla kuten ajatukset, mutta siinä rajoitteena tapettu juolavehnä lakoisen kauran tai juolavehnäisen syysvehnän jäljiltä. Todennäkisesti pakko kyntää. Viidellä siivellä, noin 22 tuuman työleveydellä, yllättävän paljon tehokkaampi kuin 18 tuuman nelisiipisillä. Kakkosaurat nuo nelisiipiset, kun ei niitä ollut järkevää antaa vaihdossa, käyttöarvoa enemmän kuin vaihtoarvoa. Kun vain saa kuskin (eläkeläisen) innostumaan kyntämään, parissa pitkässä päivässä on 50ha mustana.

Ennen kevään sateita jos kyntää, kynnös kestää kuivahtaa pitkään. Hyvin usein vettä tulee keväällä juuri silloin kun pellot kuivahtaa nippanappa kylvökuntoon, ja jos silloin on kynnettynä, joutuu kuivumista odottelemaan pidempään kuin sateen jälkeen kynnettyjä. Kyntö on loistava tapa tasata kevätkosteus pellon eri maalajien ja osien välillä, mutta miinuspuolena työmäärä ja isompi kuivuuden herkkyys. Tuurista kiinni onko se kuivuus milloin, menneenä kesänä "oikeaan" aikaan tehdyt kylvöt kärsi enemmän alkukesän kuivuudesta kuin kesäkuun vaihteessa "liian myöhään" kylvetyt. Juhannuksen sade pelasti pitkät oraat, muttei jo tähkälle tulevaa kasvustoa, kun veden tarpeessa iso ero ja siinä, kuinka paljon sitä oli pellosta jo käytetty. Yleensä ajoissa kylvetty on parempi, mutta poikkeukset vahvistaa säännön. Siinä kevätkyntö auttaa kovasti, tuo lisää kasvupäiviä alkukauteen.

Joku kirjoitteli että sänget antaa enemmän peliaikaa keväällä, ettei pellot kuivu käsiin. Tuo on maalajikohtaista. Karkeat, multavat hietamaat pysyy kosteana niin pitkään, ja ennenkaikkea kylmänä, että viereiset pellot on jo pitkällä kasvussa ellei jollain tapaa koske sänkeen kun se vielä liian kosteaa suorakylvöön. Suorakylvöön maanlämpö sekä kosteus alkaakin olla sopiva jo Juhannusviikkoa edellisellä viikolla

Lainaus käyttäjältä: seegeri - 03.11.23 - klo:17:57

Kyllä parempi o kauppaan jättää. Tänä vuonna näkee hienoja lätäköitä märkänä muokattu väkisin 4m lautasel ja kylvetty syysvilja. Lätäköt kasvaa hienosti syyssateilla. Tollane 4m tinttari painaa aika paljon liikaa. Kyntö ja ei vedet seiso. Hommaa kunno aura enne jos ei ole.

Täytyis olla täysin kuivaa tai tinttaa uskomattoman paljon. Tänä syksynä tuskin oli kunnollista keliä perustaa lautasmuokkaajalla syysviljan perusmuokkaus.

Olipas Toki reilu 200mm satoi liikaa kylvön päälle, mutta se e ollut muokkaimen vika. Eikä tottapuhuen ollut eroa oraissa, oliko tinttarilla, kultivoituun vai kynnettyyn perustettu. Kaikki oli yhtä hyviä ennen sateita, keväällä näkee mikä selvisi tulvista vai selvisikö mikään.

Lainaus käyttäjältä: Oksa - 03.11.23 - klo:16:47

tosiaan hosumalla ei hyää tule.   mut kuin mahtaa ens kevät tuota hommaa hoitaa?    kun jää yhäti iso osa kyntämättä/muokkaamatta pelloista.    keväällä on sit hitonmoinen kiire..

Hyvällä tuurilla kevät on sellainen ettei alkuun oikein muuta pääse tekemäänkään kuin kyntelemään.. pitkälti kylmää ja kosteahkoa :-)
Jaa miten niin optimisti?

Eilen sellainen 90 kilometrin lenkki lähialueella, ei ainoatakaan kynnettyä/muokattua peltoa sattunut silmiin. Toki lumi haittasi havainnointia jonkinverran, mutta sänki törrötti hyvin monella pellolla, ellei sitten kesällä kasvanut jotain muuta kuin viljaa. Syksyn kelit oli karmeat, ensin ennätyssateita ja sitten ihan oikeat pakkaset päälle ja vielä lopuksi luntakin. Optimismia tarvitaan kevään kiireistä selviämiseen, kevätkyntö hyvin yleistä näillä nurkin, mutta jotain rajaa siinäkin touhussa

Syysrapsin houkuttelevuus alkaa vähetä, jos joutuu kesantoa pitämään sitä varten. Vaikka satoa saisi 3-4 t /ha, pörssihinnoilla tuotto jaa melko köykäiseksi, koska siinä nykypörssihinnoilla on kahden vuoden spekulatiivinen tuotto, ja sekin riskillä.

-SS-

Niin, ja talvehtii kunnolla joka viides vuosi, ehkä.

Tulihan tuosta sähköpostiin r-virastolta kirje:

Kasvipeitteisyyttä tarkastellaan satelliittiseurannalla. Maaliskuussa 2024 Vipu-mobiiliin voi tulla selvityspyyntö talviaikaisen kasvipeitteisyyden alasta, jolla on havaittu muokkausta.

Jos olet noudattanut ehdollisuuden talviaikaisen vähimmäismaanpeitteen vaatimusta, voit vastata selvityspyyntöön Vipu-mobiililla ottamallasi valokuvalla. Kuvan voit ottaa 15.3. jälkeen.

Poikkeuksena ovat syyskylvöisten kasvien alat, joille on ilmoitettu aito kasvipeite: vihertävästä kasvustosta kannattaa ottaa valokuva jo ennakkoon. Valokuva hyväksytään, jos se on otettu 31.10. jälkeen.

Ota valokuva Vipu-mobiilin Kuvat-osiossa. Kuvat tallentuvat Vipu-mobiiliin mahdollista myöhempää tarvetta varten.

Eli pitää lähteä lumihankeen kaivelemaan ja ottamaan kuvia syysviljoista.  Miksei noita voinut ottaa jo aiemmin, ennen tätä aikaista talvea? Todennäköisesti lumet vielä sulaa, ehkä, silloin pitää olla skarppina jos muistaa. Onhan tää ihan prseestä, mutta toisaalta näin syksyllähän ne pitää kuvata vihreänä kun ne on keväällä mustaa maata talven tappamana. Ja osa jo nyt syksyllä heikossa hapessa kun tulvat huuhtoneet

Mutta ei se hyvä olisi jos huhti-heinäkuussa sataa sen metrin. Tai ei viljat ainakaan lakoon mene kun siemenet jää säkkiin tai oraat hukkuu peltoon. Parempi ylenpalttinen sade kasvukauden ulkopuolella kun ei siellä pellolla tartte töitä tehdä.

Nojaa, vajaa 50ha ruisvehnää kylvettynä ja kylvön jälkeen, eli 15.9 satanut nyt 192mm vettä. Ja lisää tulee tihuuttamalla. Vuorokauden sademäärä 64.5mm. Haittaa aikalailla, osa oraista menetetty ja tämän sateen myötä menetetty alue kasvaa. Ellei mene kohta kaikki uusiksi.

 Ja kuten SS sanoi, kyllähän se kyrsii kun satoa vei osittain tänäkin vuonna kuivuus. Joka loppui kaatosateeseen joka hukutti viljaa. Eli ääripäästä toiseen, keskimäärin tilastoissa näyttää mukavalta mutta kasvukauden sisällä toista. Hiukan vettä kuivuuden keskelle, ja pois kaatosateesta, niin olisi ollut supervuosi, kuten jossain ihan lähistöllä.

1981 lienee ollut märkä joka paikassa, itse pikkupoikana olin isällä kaverina eli pyörittelin rattia kun isä laittoi traktorin vetämään puimuria ja itse hyppäsi puimurin rattiin. Kävi sitten pysäyttämässä traktorin kun kuivalle maalle pääsi. Muistan elävästi missä oltiin ja mitä tapahtui, Sen jälkeen ollut monet kerrat märkää ja toisaalta ultrakuivaakin. 2006 oli toisaalta kuivin kesä "koskaan", ja onpa noita sen jälkeen ollut muitakin. Kelit vaihtelee vuosittain rajusti, ennenkin ollut isoja vaihteluja mutta ehkä nykyvuosina vielä rajumpia. Ja alueelliset erot isoja, tässä rannikolla tullut omaan sääasemaan 210mm syyskuun alusta laskien, 60km sisämaahan 120mm. Tuo viimeksi mainittu vielä siedettävä määrä, meillä tässä satanut ihan överiä. Ei auta karkeat hietamaatkaan, kun kuivattavaa poutaa ei vain tule ja ojat ei meinaa ehtiä vetämään sitä mitä tulee.

2013 ei ollut kasitonnarien vuosi syysviljalla. Syy lienee syys-lokakuun äärimmäinen kosteus. Joulukuun äkkipakkanen umpiliettyneeseen maahan viimeisteli työn. Ruis oli keväällä ihan hengissä olevan näköinen, mutta oras kitui kevään ja tuotti melko hipsua kasvustoa. Mutta puitiin kuitenkin joltinenkin sato, vaikka esimerkiksi ruutukokeet peruutettiin sen vuoden osalta.

-SS-

Tämän vuoden syysviljat oli mitä oli, viime syksynäkin oli tosi märkää. Muttei tällaista. Tänään tullut jo 52 milliä mittariin vettä. Nyt myrskyää armottomasti ja sade hellittänyt hetkeksi. Yli 180 mm vettä kolmeen ja puoleen viikkoon. Eikä loppua näy. Ennätykset paukkuu, ja näitä sateisia loppusyksyjä on ollut useita, oisko kolmas neljään vuoteen. Syysviljat meinaa hukkua väkisinkin jo syksyllä, ei tarvi talvea jännittää, keväällä saa paikata tai uusia kaiken.

Lainaus käyttäjältä: SKN - 04.10.23 - klo:13:41

37mm viime yön sade. Näyttäs että ainakin ruis on jo valmiiks ottanu notkopaikoissa nokkiinsa kun on oranssin punaista sävyä, nyt on jo isoja lammikoita.

Miten käy vehnän kun lisää lupailee ja kylmääkin on tulossa..

Vehnät itävät hitaasti, vähän niin kuin viime huhtikuun kylvökset. Piikkiä on jo kuitenkin maan pinnalla. Enemmän huolettaa päisteiden vetisyys tuolla. Itse jätin nyt viimeisissä päisteet kylvämättä, rinnepeltoa pitkin tulee kaikki vesi siihen ruohotuppaan viereen. Aina keväällä  semmoinen likaruohoinen harvakko kumminkin. On vähän haastavampi kasvulohkojumppa sitten.

Sellainen ero näkyy selvästi, kynnökseen tehdyissä orasmaissa ei ole lätäkköjä, sänkeen äestetyissä on vesi pinnalla, vaikka ei edes satanut paljon, olisiko 13 mm mittarissa äsken.

-SS-

Ei oo oppinut oraat uimaan vieläkään. 145.25mm tarkka sademäärä mittariin pellolla, viimeisestä ruisvehnän kylvöstä laskien. Ekat saaneet vielä enemmän vettä. Ei auttanut optimaaliset olosuhteet kylvöaikaan, sen jälkeen ollut ihan karseaa. Tää meneillään oleva sade 18mm tähän mennessä, lupailee vielä 20mm lisää. Oraat sinänsä nättejä, nuo viimeiset kylvöt saaneet 121 astetta lämpösummaa, ekat huomattavasti enemmän kuin silloin kylvöaikaan oli tosi lämmintä öisinkin. Ihmeen hitaasti kehittyneet, lienee tuon veden syytä, kaikki energia hengissä pysymiseen. Ihan jees, paitsi ne kohdat mitkä talvi veisi, on menneet jo nyt.

Jos lohkolla jossain vaiheessa perataan ojia voisi ojamaat ajaa noihin kohtiin, jostain ulkopuolelta maan tuominen taitaa olla turhan iso työmaa.
Mulla on kanssa noita poutivia kettuhiekka kohtia missä käytännössä lähes joka vuosi kuolee niin syys kuin kevätkylvöisetkin kasvit, ikihömppä ei ole noihin ratkaisu, tulee viljelyteknisesti niin typeriä kasvulohkoja.
Yhden tällaisen vieressä muutettiin pihatien linjausta ja siihen hiekan päälle tuli reunaan jonkinlainen kerros hietaa, nyt tuon rajan erottaa selvästi, hietaa päälleen saanut kohta pysyi hengissä jopa tänä kesänä.

Oikeaa savea kun saisi noihin kuiviin kohtiin, sillä paranisi huimasti vesitalous. Salaoja kun menee tuollaisen kohdan yli, siinä kuivaan aikaan vihreä piiru kun maalajit sekoittuneet. Toisaalta ei ole isossa mittakaavassa vaihtoehtona pyöräyttää savea/hiesua pintaan pohjalta, kun siellä kiviä ja todella hapanta. Happamuuden kanssa voi elää, mutta kivien nostaminen pellon pintaan hölmön hommaa, saa ikuisen riesan. Jossain kuorittu noita harjanteita ja sitten välistä hiekkaa pois multamaalle kerrokseksi ja sieltä tilalle multavampaa maata+pintamaat takaisin. Toimii, mutta työlästä vaikka ajomatkaa ei olisi pellon sisällä kuin 100-200m suuntaansa. JOS pelkästään tasoittaa noita harjanteita, jää paras kasvumaa hiekan alle ja harjanteen paikat täysin raakaa hiekkaa. Ei kasva oikeen mitään missään

tällaista maata itsellä ehkä 35ha, jossa maalaji vaihtelee vuorotellen mullasta hienoon hiekkaan. Lohkolla maalaji voi vaihtua 10 kertaa pitkällä sivulla, joten työtä on paljon. Vielä sellaisena miinuksena että nuo matalammat, multavat kohdat painuu ts. tasaustarvetta aina.
Tuossa joku sanoi ettei isoja parannuksia kannata tehdä, niin en kyllä allekirjoita lainkaan. Tottakai parannuksia tehdään jatkuvasti, ei se pelto mihinkään häviä vaikka sukupolvet vaihtuu. Tuolla asenteella täällä keräiltäisiin vielä marjoja metsistä Rajansa kaikella, mutta maanvaihto omana työnä kuitenkin hyvinkin palkitsevaa ja tuo hyötyä kaikkina kasvukausina, ei vain kuivina. Jos lohko vaikkapa 20ha ja siinä tekee töitä 400h, sanoisin että paljon on tapahtunut. 500 kiloa keskimäärin lisää satoa hehtaarille, kymppitonni vuodessa. 200 euroa tonni, pari tonnia vuodessa. Kymmenessä vuodessa 20 tonnia. Sillä saa jo 50 euroa bruttona tunnille, kyllä sillä jo polttoaineita ja työkuluja maksaa. Mitään muuta oikotietä noissa karuissa maissa ei ole, kuin tasata korkeimpia kumpareita jolla tasoittaa kosteusoloja, sekä kuivana että märkänä vuonna.

Jos lohkolla jossain vaiheessa perataan ojia voisi ojamaat ajaa noihin kohtiin, jostain ulkopuolelta maan tuominen taitaa olla turhan iso työmaa.
Mulla on kanssa noita poutivia kettuhiekka kohtia missä käytännössä lähes joka vuosi kuolee niin syys kuin kevätkylvöisetkin kasvit, ikihömppä ei ole noihin ratkaisu, tulee viljelyteknisesti niin typeriä kasvulohkoja.
Yhden tällaisen vieressä muutettiin pihatien linjausta ja siihen hiekan päälle tuli reunaan jonkinlainen kerros hietaa, nyt tuon rajan erottaa selvästi, hietaa päälleen saanut kohta pysyi hengissä jopa tänä kesänä.

Oikeaa savea kun saisi noihin kuiviin kohtiin, sillä paranisi huimasti vesitalous. Salaoja kun menee tuollaisen kohdan yli, siinä kuivaan aikaan vihreä piiru kun maalajit sekoittuneet. Toisaalta ei ole isossa mittakaavassa vaihtoehtona pyöräyttää savea/hiesua pintaan pohjalta, kun siellä kiviä ja todella hapanta. Happamuuden kanssa voi elää, mutta kivien nostaminen pellon pintaan hölmön hommaa, saa ikuisen riesan. Jossain kuorittu noita harjanteita ja sitten välistä hiekkaa pois multamaalle kerrokseksi ja sieltä tilalle multavampaa maata+pintamaat takaisin. Toimii, mutta työlästä vaikka ajomatkaa ei olisi pellon sisällä kuin 100-200m suuntaansa. JOS pelkästään tasoittaa noita harjanteita, jää paras kasvumaa hiekan alle ja harjanteen paikat täysin raakaa hiekkaa. Ei kasva oikeen mitään missään

tällaista maata itsellä ehkä 35ha, jossa maalaji vaihtelee vuorotellen mullasta hienoon hiekkaan. Lohkolla maalaji voi vaihtua 10 kertaa pitkällä sivulla, joten työtä on paljon. Vielä sellaisena miinuksena että nuo matalammat, multavat kohdat painuu ts. tasaustarvetta aina.
Tuossa joku sanoi ettei isoja parannuksia kannata tehdä, niin en kyllä allekirjoita lainkaan. Tottakai parannuksia tehdään jatkuvasti, ei se pelto mihinkään häviä vaikka sukupolvet vaihtuu. Tuolla asenteella täällä keräiltäisiin vielä marjoja metsistä Rajansa kaikella, mutta maanvaihto omana työnä kuitenkin hyvinkin palkitsevaa ja tuo hyötyä kaikkina kasvukausina, ei vain kuivina. Jos lohko vaikkapa 20ha ja siinä tekee töitä 400h, sanoisin että paljon on tapahtunut. 500 kiloa keskimäärin lisää satoa hehtaarille, kymppitonni vuodessa. 200 euroa tonni, pari tonnia vuodessa. Kymmenessä vuodessa 20 tonnia. Sillä saa jo 50 euroa bruttona tunnille, kyllä sillä jo polttoaineita ja työkuluja maksaa. Mitään muuta oikotietä noissa karuissa maissa ei ole, kuin tasata korkeimpia kumpareita jolla tasoittaa kosteusoloja, sekä kuivana että märkänä vuonna.

Syyskuu 106mm. Viimepäivät vähemmän, vain sellaista märkyyden ylläpitävää kosteutta eli viime yönä 5mm, pari päivää aiemmin 13mm jne. Ihan ketun märkää, kolmatta rehuasatoa edelleen tekemättä karjatiloilla kun ei edes karkeille hietamaille ole asiaa, ja jos olisi kahden päivän pouta, sataa sitä ennen 30mm tjsp. että vesi seisoo pelloilla. Vettä on melkeen jokaisella pellolla jossain. Roundupin ruiskutukset onnistui kun teki radikaaleja muutoksia rengastukseen, aiemmin odoteltu kantavaa keliä, se piti tehdä sitten ihan itse. Muuten saa peltotöiden osalta sylkeä kattoon. Kuivimpia maita voisi kyntää toki huoletta, mutta rounduppaus estää homman pariksi viikoksi eikä pskaa voi ottaa vastaan pelloille ihan hetkeen.

Karkean hietikonkin päistenurkissa kynnetylläkin syysvilja harvahkoa kun kosteus kurittanut, puhumattakaan kaikista notkelmista jotka jo hukkuneet. Eipähän tarvi jännittää millaisia talvituhoja tulee, kun  ne on tulleet jo. Melkein 100mm tullut 15.9 jälkeen, jolloin sain viimeiset kylvöt tehtyä. Olosuhteet oli täydelliset siihen saakka, silloin keli muuttui toiseen ääripäähän. 

Lainaus käyttäjältä: Perussuomalainen porvari - 20.09.23 - klo:09:15

Lainaus käyttäjältä: Oksa - 20.09.23 - klo:08:48

potut riittää ens talvena?     liika vesi ei tuollekaan hyäksi.   ja jos osa jää taas nostamatta...    laatu saattaa jäätä aika kehnoksi..

Peruna on niin halpaa kaupastakin ostettuna, ettei sen omavaraisviljelyä voi perustella ainakaan taloudellisilla syillä.

Perunahan tulee kaupasta ihan kuin sähkö pistorasiasta 

Jep. Nostot näkyi alkaneen noin viikko sitten, ja nyt täysin seis kun vettä tullut yli 60mm viikonlopusta lähtien. Lupailee toki hyvää keliä mutta kosteaa on osalla peltoja. Eepeellä tilanne lienee pahempi kun lähtökohtaisesti raskaampia maalajeja ja vettä tullut pidempään enemmän.

Hattuarviolla voisi sanoa että peruna ei tule olemaan ylituotantoelintarvike tänä vuonna...

Vanha Jaakko-kuivuri vuosimallia 1987 ollut ns. eläkkeellä jo kohta 15 vuotta, siinä vajaa 10 000 tuntia. Alkuperäistä osaa kaikki, elevaattorin hihnaa myöten ja edelleen pelaa ku kello. Toki elevaattorin ylä ja alapäätä paikkailtu kuluvilta osin, esiputsarin siivet vaihdettu jne. Parhaana vuonna tuli noin 600 tuntia. "Uusi" kuivuri 2008 vuosimallia ja siinä nyt reilu 5300 tuntia.

Tuo 10 000h varmaankin sellainen raja, että siinä vaiheessa kannattanee vaihtaa esim. elevaattorin hihna. Tai miksei aiemminkin, vaikka 7tonnin kohdalla. Kun tuskin se kuivuri käytössä 20 000h mittarissa. Toki niitäkin on, mutta taitaa olla super harvinaisia. Tuo 10 000h ei ole vielä ihmeellinen määrä, mutta vaatii toki käyttöastetta eikä vain pihan koristeena olemista.

Tautitorjunta pääsääntöisesti lisää DONeja. Joillain aineilla vähenee, mutta silloinkin pitää ajaa semmoiseen aikaan että teho satoa alentaviin tauteihin on huono.

Eikai sentään, jos kaurallakin pitää ajaa kukinnan aikaan. Tarkoittaa aika myöhäistä käsittelyä, ja saadaan pitkä suoja lehdillekin. Niin, itse en ole koskaan ajanut kun ristiriitaista tietoa tehosta, mutta ehkä pitäisi kokeilla. Kaura kuitenkin pääsääntöisesti vihreää korreltaan vielä puidessa,  joskus niin "tervettä" ettei keltaista ole kuin jyvissä, korsi ja lehdet ihan vihreänä puintikosteuden ollessa lähellä 15%.

Yllättävän vähän on toistaiseksi ollut uutisia hometoksiineista. Liekö tyyntä myrskyn edellä. Punaisia jyviä löytyy jopa hyväkuntoisten ja tautitorjuttujen pystykasvustojen sadosta vähän joka viljalajilla. Hiukan jännittää, että mitä löytyy kun näitä ruvetaan puintien päätyttyä mittailemaan enemmän.

Tjaa, taitaa olla sitten alueellista. Ei näillä nurkin muusta puhutakaan kuin DONeista, jos kaurasta kyse ja  sataman varastot pullistelee homekauraa, vaikka sitä ohjataan muualle mikäli ennakkonäytteissä homeita löytyy. Kauraa oli alueellisesti harvinaisen paljon kylvössä ja lienee kaikista heikoin tilanne koskaan. Sato ihan ok. mutta homeet korkealla. Omat puitu ja kuivattu, lähes kaikki toimitettukin jo reilu viikko sitten ja rehuksi meni. Onneksi edes sinne kelpasi, nyt jännitetään mitä tuo kuorma mikä kuivattiin rahtia viime yönä. Nimittäin toisella kuivurilla ollut erä samoilta pelloilta meni kokonaan hylkyyn, eikä ole ainoa tuttu kenellä näin kävi eli ei kelpaa edes rehuksi. Nämä kylvetty myöhemmin kuin nuo omat, jotka sain puida loistosäässä ja kuivana, jäähdytysajalla piti säätää hehtopainoa kauroihin sekä yrittää hävittää doneja. Ei auttanut.