Ja nimenomaan alunperin oli kyse T-sarjan pultista? MT:n juttu on N-sarjasta.

Mikä pultti sieltä T 163:sta kirjoittajalta katkesi? Kuva ois hyvä, jäi ihan kiinnostamaan.

Vanhemmista T-sarjalaisistakin Aires pyrkii omille teilleen,  että ongelma on molemmissa akseleissa.

^
50 vuotta sitten jo tuolla pellolla kontannu sokerijuurikasta harventamassa,hiekalta se jo silloin näytti  .
Piti oikeen kaivaa viljavuustutkimus esille  tuosta hietamaasta. Kht:eeksi merkattu ja erm multavuus. Harva kesä jolloin tuo ei oireile kuivuutta varsinkaan yläpäästä.Ja tuo "yläpää" ei tarkoota mitään mäkeä,niitä ei täälläpäin ole mutta kaataa sen verran että silmällä näkee. Kolmena viime vuonna jättänyt kyntämättä ja keväällä ajettu lautasäkeellä ja spiikillä.Säätökaivo on lähes aina kiinni.

Naapurin syysvehnä oireilee vähän samaan tapaa yläpäästä,se taisi ottaa kyllä nokkiinsa toukokuun sateesta myös.

Erm Kht on jo hikevää maata Sellaisia itsellä jonkun verran, etuliite kun muuttuu pelkäksi ämmäksi tai tuo loppu muotoon Hhk, alkaa olla karua. Voi kun olisikin Hht...

Omilta pelloilta ei tartu renkaisiin multaa kuin nimeksi, vaikka olisi kasvusto läpimärkää ruiskuttaessa. Hiemankin lisää hienoa ainesta sekaan, ja jo kuratilsaa lentää tiellä. Naapurikunnan puolella yhdellä lohkolla maalaji sama Kht, mutta jo silmäämääräisesti hienompaa, samoin tarttuu renkaisiin. Pohjamaa hienompaa, niin on iso ero poutivuuden kestossa. Vasta nyt siellä oireita poutimisesta, kun kotikyän maat merkkas jo kesäkuun alussa eka kerran veden puutetta, siitä asti se on ollut enemmän ja vähemmän kroonista. Vesi on tärkein komponentti kasvussa, joko sitä on liikaa tai liian vähän, molemmat on pahaksi. Tällä kaudella alku oli optimaalinen kunnes vettä tuli  aivan liikaa, sen jälkeen ollutkin hiljaisempaa. Puintiaikaa odotellessa...

Lainaus käyttäjältä: Rakkine - 07.07.21 - klo:13:31

Ei voi kuin nauraa teidän yara-kirkkokuntalaisten paniikinomaiselle käyttäytymiselle. Yara pitää teitä sätkynukkeina ja te sätkitte yaran ohjailemina. Osta nyt kalliilla tai maksat vielä enemmän ensi kuussa, ja te kuuliaisesti tottelette yaran pappeja.  Yara on tehnyt suurimmasta osasta suomalaisia viljelijöitä täysiä pöljiä. Sidotte helvetisti rahaa kiinni  seisomaan lannoitteision, joita tarvitaan vasta lähes vuoden päästä vasta. Millään muulla tuotannon alalla ei toimita noin pöljästi, että sidotaan valtavasti pääomia varastoihin tuottamattomasti seisomaan.

Joka vuosi kysyn Yaran, belorin ja cemaron hinnat.
Ja ostan sitä mikä on halvinta, monena vuonna Yaraa on ollut edullisin.

Se että ne tilaa nyt, johtuu siitä että yleensä se on edullisinta nyt. Eikä keväällä, kun maksaa enemmän.
Ei se raha tilläkään korkoa kasva, se on sit eri asia jos ei ole niitä rahoja millä ne ostaa seisomaan varastoon.

Ja lannat laitoin tilaukseen.

Vaihtoehtona rahojen sijoittaminen jonnekin muualle, mutta missä saa samalle rahalle yhtä varmasti saman tuoton? Kun lantaa tarvitaan jokatapauksessa ensi keväänä, on hinta sitten mitä tahansa, ellei siirry luomuun.

Tilasin minäkin, maksuaika vuoden loppuun ts. se raha ehtii tuottamaan tai sen ehtii tienata tällä välillä, todennäköisesti hinta on jo jotain muuta kuin tällä hetkellä.

Yaraa tänä vuonna, viime vuonna oli Cemagroa. Ne vain nuo peesailijat osaa nostaa hintaa ihan samoin kuin rosvolaiva, ja tänä vuonna nostivat hintaa huimasti, oli jopa kalliimpaa kuin Yara.

Osaa se vielä näköjään vähän sadellakin,11 milliä tuli alkuillasta.Heinäkuun ensimmäiset,lisää saa tulla...

3 viikkoa ja päivä edellisestä sateesta,hietamaalla näkyy ensimmäisiä merkkejä pystyyn kuolemisesta ohralla.
Eilen ja toissa aamuna joku rohkea ajeli isoa tietä ruiskun kanssa,päivisin lämmöt tuossa 3 kympin molemmin puolin ja "sopivasti" tuulta.Ei hyvä.

Ei oo hietamaata, jos nyt vasta ensimmäisiä oireita Oireita ollut läpi kesän, ne oikeasti kuivat maat on jo vaalean harmaata tikkua, jos ohraa, syysvehnä kellertävän vihreää ja reilu viikko sitten tuli tähkälle. Vettä ja nopeasti,  alkaen nätillä sateella ettei tule lakoa nuutuneissa kasvustoissa, viikon aikana sellainen 50mm

Vai onko kuivuudesta aiheutuvaa ränsistymistä. Hiekkasimmissa kohdissa vehnä vetänyt ihan surkeeksi ja ränsistyneet laikut kasvaneet nopeasti. Samalla pellolla savisempaa osaa ja on tosi nättiä. Comet proon ajoin tähkälle ja silloin oli hiukan ränsistymistä, mut nyt on kasvanut paljon. Toukokuussa sai 80mm ja kesäkuussa 50mm ja oli tosi komee, mut nyt on koht pari viikkoa viime 6mm sateesta ja kokoajan helle. Voiko olla kuivuus vai onko kuiteskin joku tauti.

Normaalia poutimista hietikoilla. Ellei poudi, silloin muu Suomi valittaa sadekesästä ja hiekkamailla myhäillään. Poutii syysvehnäkin, kuten muutkin kasvit. Vettä ei tullut kesäkuussa ihan noin paljoa, Toukokuussa senkin edestä ja se heikensi kasvustojen juuristoja kun ei ollut tarvetta hakea vettä syvemmältä. Nyt se kostautuu pintajuurisilla kevätviljoilla, kun oireet alkaa vaivaamaan jo syysvehnääkin.

Galeraa en oppinut koskaan käyttämään ; 2018 kuiva kesä vioitti kirppojen raasimia lehtiä, omituista kiemuraa ja kituliasta kasvua ruiskutuksen jälkeen.

Cleravo, Clamoxin ohella toinen CL aine, ei mitään vioitusta, sirkkalehdeltä melkein kukintaan asti voinee laittaa. Targa ei vioita myöskään  ja luoho on sille herkkä.

-SS-

Galeralla tosiaan sai vioitusta aikaan, mutta silloin oli syynä ohjeenmukainen joko iso käyttömäärä aineella tai kiinnitteellä, aikaa jo kymmenkunta vuotta.

Cleravo teki samaa tänä vuonna, todella paljon otti rypsi nokkiinsa mutta toipui. Kasvustot niin heikkoja, ettei olisi ollut varaa jarruttelulle. On toki paikannut hienosti, mutta rypsin osalta hyvän satovuoden aikaikkuna meni jo ajat sitten,  Toukuun sateiden myötä ja sitä seuranneen poikkeuksellisen viileän kelin. Ei tuo sadekaan olisi ollut niin katastrofi, mutta toppatakki ja pipo kelit pitkään harvensi itämään kykenevän rypsin.

Viiden viimeisen viikon sademäärä 42mm. 8 eri sadetta, kuuroja. Kuivana ehti käymään, sateet piristi kasvua mutta niukalla vedellä mennään näköjään tämäkin vuosi. Noistakin sateista saa olla kiitollinen, enemmän kuin keskiarvo tässä kohtaa. 20-30mm sais tulla samantien.

Ukkosia meni ohi viikolla ryminän kanssa, niistä vettä 10mm. Naapurikylillä tuli liikaakin vettä, tai ainakin riittävästi.  Oli jonkinlainen yllätys kun ruiskun kanssa meinas sukeltaa, kun kotikylällä pelto pölisi ja muutaman kilometrin päässä oli vettä pellolla, eikä kuulemma oo "paljoakaan" satanut.

Isoa vesimäärää neuvoivat kanssa käyttämään,ei millään 120l/ha vaan 250-300 l/ha.

170l/ha ja siniset viuhkat tyynenä yönä, kovalla paineella että sumu hienoa. Pakko, kun etäpeltoja ja vesi riittää ruiskulla just tuohon määrään. Toki 400l saisi huuhtelusäiliöstä lisää, sen kun ottaa käyttöön, saisi 190l/ha. Ehkä tehtävä näin. Rypsit on pskoja, siitä ei pääse mihinkään. Ehkä puolet selvisi kevään monsuunisateista normaalisti, toinen puoli tyydyttävää tai heikkoa. OLISI pitänyt paikata mutta miten, kun siementä ei enää saanut ja kaikki oli peltoon kylvetty.

Syysvehnät on tehneet ihmeparantumisen kevään kitumisesta. Hieno kasvi, onhan noita vehnäpeltoja hienoa katella ja tuotteen markkinatkin varmemmat kuin rukiilla.

4mm eilen, viikolla lisäksi 1mm. 5mm ei ihmeitä tee osittain kituville kasvustoille, 3 viikkoa sitten loppui monsuuni ja sen jälkeen satanut tuon verran eikä lisää ole luvassa kuin jotain tippoja tuleville päiville. Ennen sateita kylvetyistä osa erinomaisessa kunnossa, osa ei niinkään, vaihtelut suuria ja lähes kaikki paikanneet osan ennen sateitä kylvetyistä. Tuota paikkauskylvöä ei ole koskaan ennen harrastettukaan, kukaan isäntä ei muista uusintakylvöjä tehneensä vaikka osa jo eläkkeelle jäämässä.

 Huippuvuosi menetytty, varsinkin kun tämä elvyttävä sade jäi tuhnuksi. Yltäkylläisessä vedessä lilluneet, pintajuuriset ohrat olisi tarvinneet kipeästi vettä kuivimmilla mailla.


Ne jotka myöhästyi parhailta kylvökeleiltä/pellot vielä märkiä (sen hetkisen tiedon ja maan kunnon puolesta) ennen sateita, ovatkin onnekkaita ts. nyt kesäkuun vaihteessa kylvetyt kasvustot erinomaisessa kunnossa. Eivät huuda vielä vettäkään samoin kuin aiemmin kylvetyt, ja ovat tasaisen nättejä. Syksy näyttää mikä oli lopulta paras vaihtoehto kylvöön, mutta paras terä osalta peltoalaa menetetty jo nyt.

Toissa iltana näkyi jo sateenkaari ja eilen tuli sitten 4 milliä. Vähän lisäsi kosteutta pintaan , oli mukava illalla ruiskuttaa. Likeltä meni molempina päivinä oikea sadekin.

Joo, samaa liki sadetta aiemmin eli ei oo sadekauden ts. reiluun viikoon satanut mitään. Annappa olla ku eilen aloitin kevätviljojen ruiskutuksen, niin piti palata ennen viimeistä lohkoa kotiin ku raju kuuro oli jo aukean toisella laidalla. Sinne jäikin, mutta ripsutteli vähän vettä ruiskutetullekin. Sama nyt, merellä vieressä sadealue joka yrittää päälle ja keli on ruiskuttamiseen niin täydellinen ku voi olla. Sellainen kerta kesässä keli, kostea,lämmin, pilvipouta ja tyyni. Mentävä riskilläkin, sade ei mereltä maalle tule

Vettä voisi sataakin, ei tee haitta enää märimmilläkään pelloilla ja kuivimmat sitä jo kaipaa.

Lainaus käyttäjältä: Make - 22.05.21 - klo:10:45

Tosi isoja eroja on ihan kylittäin. Maalajit ja aukeat varmaankin vaikuttavat. Jossain näyttää ulkopuolisesta ainakin, ettei koko kylässä ole oikein ojitukset kunnossa. Täälläpäin ainakin 1980-luvulla kun täydennysojitettiin peltoja ja niihin pääsi keväällä paljon aikaisemmin, kasvoivat paremmin ekä sadonkorjuussakaan tarvinnut rypeä lähes kaikki viljelijät lopulta tekivät täydennykset.

Kyllä tänä keväänä on 2016 ja 2018 ojitukset tuoneet jyviä laariin. Ihan selkeästi näkee märkien alueiden muuttuneen pieniksi plänteiksi ja ojien paikat ovat ensimmäisenä harmaana. Jopa hyvillä pelloilla lisäojista ei olisi haittaa. Valtaojien putkitus on myös hyvä juttu, kun laskuaukot ovat varmasti roudalta suojassa ja pystyvät laskemaan vapaasti läpi talven. Maahan on mahtunut hyvin vettä ja ennenkaikkea sadanta menee koko ajan eteenpäin. Vanhojen ojien väliin tehtävät lisäojat ovat verraten halpa investointi, kun pystyy itse tekemään kaivurihommat. Kyllä se raha kannattaisi sinne pellon peruskunnostuksen puolelle laittaa.

Jos peltoa vaikkapa pyöreä 100ha, 4ha pitäisi ojittaa joka vuosi. Silloin ojat pysyisi iskussa, vanhimmasta päästäkin toimii vielä jotenkin. Jos tuosta alkaa venyttämään, tarkoittaa että vanhimmat ojastot olisi tällä hetkellä 80-luvulta, ja sellaisella ojituksella on lähinnä nimellinen arvo. Ellei sitten satu olemaan alueella jossa ojat kestää pitkäänkin. 80-luvulla ojitetuista viimeiset tuli ojitettua uusiksi 2012, suuri osa jo aiemmin vuosituhannen alussa. Nuokin ojitukset uusiksi kun vanhat ei enää kunnolla toimineet, syynä maan painuminen ja liian harva ojaväli. Eikä mitään ennusmerkkejä, että tuplaojituksella menisi merkittävästi kauemmin, osa ojitettu jo kolmeen kertaan ja taas ois tehtävää syksylle tiedossa.

Huonoilla ojilla pilattu pelto, lähes sama mikä maalaji, kestää todella kauan toipua kasvukuntoon vaikka vesitalouden saakin kuntoon. Jos aikoo peltoja viljellä, kokonaistaloudellisempaa huolehtia ojituksesta hiukan etukenossa kuin myöhässä.

25 milliä tiputteli. Tänään taitaa olla sen verran poutaa, että saa päiviä kylvökoneessa maanneet lannat pois, ennenku tukkii koko vehkeen. Huomiselle lupaileekin taas vaihteeksi vettä.

32mm. Enää ei pölise, reilu viikon aikana 44mm ja lisää lupaa parille seuraavalle päivälle. Ja ens viikolle.

Eihän tuo sademäärä paha, mutta nyt kastelee oikeasti kun lämpötila oli eilenkin 8 asteen nurkilla. Nyt noin 10, ja koko tulevaksi viikoksi lupaa samaa noin 10 asteen lämpötiloja. Jos poutaantuu, vesi jää kasveille eikä haihdu taivaan tuuliin.

Lainaus käyttäjältä: Rakkine - 15.05.21 - klo:22:29

En oo seurannut sademääriä eri puolilla Suomea, mutta jos vähäsateisillakin alueilla pellot on liian märkiä kylvöihin, niin kyllä on maan rakenteessa vikaa,  tiivistymäongelma.

Ei oo  märkää Kevään perusteella tosi hieno vuosi. Ihan unelma ainakin maataisteluiden suhteen 

Jep, kuivaa on. Tänä iltana satanut noin 2mm, alkuviikosta 4mm. Siinä Toukokuun sateet, tasoittaa viime syksyn älyttömiä sademääriä. Lisää sais tulla, kylvöt hyvällä mallilla ennätysaikaisin. Paljon lunta myöhään keväällä, vähän routaa. Yleensä toisinpäin, ja se vähäinenkin lumi katoaa jo maaliskuun alussa, niin ehtii pellot routaantua kevään aikana syvästi.

Lainaus käyttäjältä: Magia - 09.05.21 - klo:19:41

Lainaus käyttäjältä: ijasja2 - 08.05.21 - klo:22:06

Lainaus käyttäjältä: Make - 08.05.21 - klo:19:58

Ruista ei kauheasti kylvössä näytä täälläpäin olevan. Jääntivilja on tehnyt niihin jonkinverran aukkoja. Ihan hyviltä nekin pääsääntöisesti näyttävät.
Syysvehnä ei enää hirmuisesti vettä tarvitse, eikä se toisaalta ihan helposti hukukaan. Tautitorjunta ennen kukintaa on yleensä paikallaan. Leipälaatua ei välttämättä kannata yrittäkään. Teollisuusvehnästäkin pääsääntöiseti saa kohtuullisen hinnan.

Syysvehnä tarttis lämmön lisäksi vettäkin, että heräisi tuo ruskean violetti kasvusto edes jotenkin eloon. Kumpaakaan ei oo ollut tarjolla, vettä ei lainkaan ja lämpöä oli tänään pitkästä aikaa "paljon", tais olla 7 asteen nurkilla päivän ylin.
Yli kaks viikkoa ollut todella raikasta, näkyy vehnä tykkäävän kyttyrää kun lämpimällä jaksolla, siis kolmena päivänä, alkoi heräilemään henkiin. Liekö peli menetetty, huonompaan suuntaan on menty ja paljon, kevään lumien paljastumisesta ja näteistä oraista.

1,8mm näkyi olevan toukokuun sademäärä. Jos ei vettä sada,ei tarvitse tehdä myöskään säilistä tälläkään kasvukaudella kesäkuulla muutamaa paalia enempää ha.

Suomi on iso maa, toukokuussa tullut 32 mm täällä varsinaisessa suomessa, vaihteluväli 10-40 mm paikasta riippuen. Toi 1,8 mm olis ollut parempi kevätkylvöjen suhteen jotka on alkutekijöissä.

Kylvökone hallissa valmiina starttiin aamusta, kiertokokeet otettu jne. ja siemen sekä apulantakuormat valmiina. Toinen jo pellollakin, mutta piti pressu vetää päälle... Poutaa on ollut, mutta kun kylvään pitäs, onkin sateen uhka päällänsä. Lumena on viime viikkoina tullut vähät sateet mitä satanut, pari viikkoa sitten satoi kyllä lunta ihan kunnollakin, vettäkin, milleinä 20-30 milliä. Mittarikin oli pihalla pyynnissä, muttei ehtinyt aamupäivän lumisateet sulaa kun mittari oli jo tyhjennetty apureiden toimesta. Ja toisen kerran iltapäivän vesisateista