Näytä kirjoitukset

Tässä osiossa voit tarkastella kaikkia tämän jäsenen viestejä. Huomaa, että näet viestit vain niiltä alueilta, joihin sinulla on pääsy.
Sivuja: [1] 2 3 ... 449

Viestit - ijasja2

Oniarin 8600/12T kärryssä tulee puomin pohjaan herkästi lommo, on leveä ja ohutta ainetta. Käy herkästi ensimmäisen karikan päähän kun kaukaa kurkottelee.

Jep. Viimeisissä tehtaalta tulleissa vai oliko jossain muussa merkissä, oli puomiin pultattu tuolle kohtaa kolmiopala jolla puomi väistää tolppaa/ suojaa. Fiksu idea, kun se eka tolppa on aina samassa kohtaa ja siihenhän se käy kauas kurkottaessa.

Tuohon umpinaiseen sermin ja eka tolpan väliin, samaa on suunniteltu. "Paremmissa" kärryissä tuplakarikat keulalla, joka auttaa tuohon asiaan, tässä oniarin kärryssä rungossa nosturipukin vahvikkeet just tuossa, ettei ihan naps ja kops laiteta toista pankkoparia. Kärry kaatui eka kerran kun eläkeläinen alkoi tuollaista törröttävää kuitua ottamaan pois mutkassa, jossa huomasi puun. Ilman tukijalkoja...
kukahan se tuonkin osti?    saa jostain toisella kunnon merkillä varustettuna.       iha kuin keslalla on ihme taktiikka myytä sutta ja sekuntaa omalla merkillä..

Mitäs se Kesla nyt on myynyt...en ole niin seurannut ?

Ja ilmeisesti surkeampiakin kamppeita on tehty kuin nuo Oniarit - jos niitä nyt enää sitten tehdään. Ei ole kokemusta mutta ainakin mun silmääni ne järeämmät mallit näyttivät melko kohtuullisilta.

Kyselin kauppiaalta kevättalvella että miksei nuo sivut aukea, ei tiennyt asiasta mitään. On olleet jo vuoden verran "pimeänä".

Mulla Oniar 8600 ja kärry, muuta moitetta keksi kuin tuon 12tonnin kärry, joka olisi pitänyt ehdottomasti olla isompi. Nesteillä renkaisiin rauhoittui kummasti, hakkuupää oli hetken kuormaajassa ja silloin teetin vielä vajaan tonnin painon runkopalkkien väliin. Edelleenkään ei yhtään kärsi kuormaajaa kääntää kärryn ulkopuolelle ilman tukijalkoja, mutta asian kanssa pärjää kun muistaa...

Mikähän lie tuli tehtaalla, liian nopeaa laajentumista?

Otsikon kysymykseen, ei kahta puhetta kummat. A-jalat lähinnä henkinen tuki, kääntyvät voi olla vaikka kuinka järeät tarpeen mukaan.
Tuli suoralla aisalla sain vaihdettua pokattuun aisaan (itse vaihdoin, heti toinen tuli oikea, oli niin pieni virhe, että laitatti paikoilleen >:( ), nyt on maavarakin kohdallaan. Nestetäyttöä mietin myös, onko siitä apua maksaako vaivan? Mulla on omalla pumpulla, ei niitä jalkoja kauaa laske.

Kyllä se nestetäyttö selkeästi vaikuttaa, kun painoa on siellä missä pitääkin. Omalla pumpulla tuo omakin, tosin 80cc kertojalla, joka sinänsä hyvä että nostaa pumppua ylemmäksi aisan päältä. Tutulla 107cc pumpulla ilman kertojaa.

Millainen tuo pokattu aisa? En kyllä oo kuullut moitteita että ois liian matalalla, kärryn keula aika paljon korkeammalla kuin koukku. Kärry aikalailla vaaterissa, aisan jonkinverran alaviistoon ts. vetolenkki on selkeästi alempana kuin nivelen kohta.
kukahan se tuonkin osti?    saa jostain toisella kunnon merkillä varustettuna.       iha kuin keslalla on ihme taktiikka myytä sutta ja sekuntaa omalla merkillä..

Mitäs se Kesla nyt on myynyt...en ole niin seurannut ?

Ja ilmeisesti surkeampiakin kamppeita on tehty kuin nuo Oniarit - jos niitä nyt enää sitten tehdään. Ei ole kokemusta mutta ainakin mun silmääni ne järeämmät mallit näyttivät melko kohtuullisilta.

Kyselin kauppiaalta kevättalvella että miksei nuo sivut aukea, ei tiennyt asiasta mitään. On olleet jo vuoden verran "pimeänä".

Mulla Oniar 8600 ja kärry, muuta moitetta keksi kuin tuon 12tonnin kärry, joka olisi pitänyt ehdottomasti olla isompi. Nesteillä renkaisiin rauhoittui kummasti, hakkuupää oli hetken kuormaajassa ja silloin teetin vielä vajaan tonnin painon runkopalkkien väliin. Edelleenkään ei yhtään kärsi kuormaajaa kääntää kärryn ulkopuolelle ilman tukijalkoja, mutta asian kanssa pärjää kun muistaa...

Mikähän lie tuli tehtaalla, liian nopeaa laajentumista?

Otsikon kysymykseen, ei kahta puhetta kummat. A-jalat lähinnä henkinen tuki, kääntyvät voi olla vaikka kuinka järeät tarpeen mukaan.
Onko nois uudemmiskin Valtrois todella noi, että voi valita uutta ostaessa vain 540/540e tai 540/1000? Eikö sitä vähän voisi kattella kilpailijoiden vakiovarustelistaa 540/540e/1000/1000e
. Neljää eri nopeutta ei taida saada mutta kolme eri nopeutta saa mutta vakiona ei ole. Missäs malleissa on neljä nopeutta vakiona? Fendtissä ei näytä olevan.

Mihin muuten 1000e nopeutta käytetään? Joku ihan ylisuuri traktori pyörittämässä pientä klapikonetta?

Deutseissa mm. neljä nopeutta vakiona.
Kuinka leveä pöytä sinulla ijasja on? Minkälaisia ajonopeuksia... Tuossa joku väitti että 320 vrt aps 430 tucanon tehoero on hyvinkin 40% suomen oloissa. Claassi on myös helppo siivota, mm viettopinnat lähtee helposti irti. Vanhat dominaattorit oli ahtaita mutta tuo tucano vaikuttaa avaralta ja tilaa on jokapaikassa

5.4 pöytä, kavereilla 6m ja se ois varmasti sopiva. Toki tuokin riittää kun tavaraa tulee riittävästi, rukiilla ajonopeus oli 3km/h luokkaa kun tavaraa tuli oikeasti uskomattoman paljon. Ohralla 5-8km/h, normi ehkä 6km/h tai vähän yli, kun tavaraa tulee tuoreena 6-7tn/ha. Mitä enemmän tavaraa tulee, sitä lähempänä kapasiteetin rajoja tulee ajettua ihan huomaamattakin, raja jossain vajaan 30tn/h lähettyvillä. Kypsällä vehnällä rajana saattaa olla moottoriteho, joka omassa koneessa ei rajoita käytännössä koskaan kun sattuu olemaan joku speciaaliversio 320heppaisella koneella, toki 100% saavutettavissa pehmeällä multamaalla vehnää puidessa ja vauhdissa tyhjentäessä ilman puintitappioita.
Kaura on akilleen kantapää, sillä ei pääsee lähellekään samoihin tuntitehoihin kuin esim. ohralla. Liekö massa niin huonosti seuloista läpi menevää vai mitä, mutta rajaiseten määrä rajoittaa puintivauhtia lähes aina. Kauralla säädöt usein "väärinpäin" eli yläseula 12mm auki ja alaseula jopa 16mm tms, kuitenkin rajaisille tulee liikaa mun mielestä tavaraa. Kypsällä kauralla toki teho ok. mutta sitä pääsee todella harvoin puimaan.. Tätä kauran ongelmaa puitu aikoinaan maahantuojan kanssakin, eikä siihen tullut mitään selvyyttä. Kone vain ei tykkää kevyen hötön puimisesta vrt. "kunnon" viljat. Toki sitä massaa kertyy, että voihan olla ettei alaseula yksinkertaisesti vain läpäise enempää, on sitten tuuli nollilla tai täysillä tai jotain siltä väliltä. Tuuli kyllä riittää aina, puhallin todella paljon tehokkaampi kuin 320, toki 2-osainen viettopinta tarviikin paljon tuulta ettei seuloille tule enää turhaa kuormaa ts. pska lähtee taivaan tuuliin ennen seuloja.

58 on ollut, samoin 68, ja onhan tää ihan erimaata. Tilaa on reilusti, kohlimet paljon paremmat, samoin viettopinnoille pääsee käsiksi joko edestä kivitaskun kautta tai perältä seulojen yli ellei halua irroittaa. Etukautta nätti putsata kunnon kompuralla enimmät pskat. Samoin seulat kaksosaisin suht nätti käsitellä, toki painaahan ne mutta ei kolhi päätään kuten pienemmissä.

Kohlimien pöyhimiä oon usein haaveillut poistavani, olki tulee myttyinä karholle jonka huomaa jäljestäkin kun ajaa kovempaa. Tuntuu että ne vain jarruttaa kosteammissa oloissa vaikka pitäisi auttaa? Rutikuiva olki tulee nätisti, kummatkin menee kuitenkin tasaisesti puintikelan läpi.

Etukelan luukulle hankala päästä eikä sinne kelan vuoksi tarvettakaan kun on AINA ihan puhdas. Siitä luukun kautta kolatunnelin päällä hytin alla rimpuillen putsailla rajaisruuvin päätä. Sinne kietoo olkea ainakin kostealla viljalla ja pitää putsailla ehkä 100ha:n välein. Puintikelallehan ei etukautta näe lainkaan, kylkiluukuista jotain. JOS (kun) varstojen taakse tarttuu pskaa vihreää mössöä puidessa ja sen sinne tarttuessa ja osan pudotessa, kelan epätasapaino hankala putsata toisin kuin yhdellä kelalla olevat.

Kävin koeajamassa syksyllä tuota ostamaani konetta edellisellä omistajalla ja vakuuttavan tehokas se oli, ei kosteammallakaan röyhtäytelly yhtään ja vaikka koe mielessä koitin kovaakin nopeutta tappioita ei syntynyt...samaa kohlin tappio ongelmaa olen kuullut tucano 320 mallista kun tuosta w jontikasta...

Tää on oikea tapa ostaa kone :) Outojen ihmisten mielipiteisiin on hankala ottaa kantaa, kun ei tiedä kuinka tosissaan mielipiteineen on tai onko mitään vertailupohjaa. Kun ne kaikki omat koneet voi olla parhaita mahdollisia eikä mitään moitittavaa. Itse kokeilemalla tai koneiden kyydissä suunnilleen samoissa olosuhteissa käydessä, näkee miten kone käyttäytyy.

Tänä vuonna tuli puitua ko, koneella reilu 300ha ja suuri osa murskeviljaa liiankin märkänä, ongelmitta. 1500h takana ja ensikaudelle menee vaihtoon vilja sekä rajaiselevaattorin ketjut, märän viljan puinti rasittaa noita rajusti ja ovat venyneet säädön äärirajoille. Mitään syytä en  keksi, miksi vaihtaisin konetta tuoreempaan, ajetaan toinen mokoma ja katellaan sitten mitä teen. Hytti hiljainen, kaikki säädöt voi tehdä hytistä ja näkee säätöjen vaikutuksen joko mittareista tai silmällä, kone ollut luotettava ja riittävän tehokas. Mitäpä muuta koneelta voi pyytää?
Kasvintuotanto / Vs: Paljonko satoi vettä
: 12.10.19 - klo:08:33
Vettä tulloo kivasti, sade ropisee ikkunaan.
Varmaan kaikilla on jo syyshommat ns. pulkassa, eli sato korjattu, pellot muokattu ja koneet pesty, huollettu ja varastossa? 
Sitten voikin alkaa kekrin viettoon.
Ja paskat.

Jep, aloittamista vaille valmiit.

Maat on kuulemma pinnan alla paikoitellen pölyä edelleenkin, kuivaa jokatapauksessa. Pinnat voi olla paikoin litkuisia kun jatkuvaa pikkusadetta, muttei mitään suurempia sateita toistaiseksi. Eikä ole kummempia sateita luvassakaan, tulevan viikon aikana taitaa olla paljon muokkaajia liikkeellä, ne mitä syksyllä muokataan mennee mustaksi. Osa on jo aloitellut kyntöjä, mutta pääasiassa rauhallista on ollut toistaiseksi.
Onko tuo nyt oikeasti ongelma? Oliko muka keskon aikana hyllyssä mitään erikoisempaa? Epäilen että ei. Nyt olisikin parempi jos oikeasti noihin jäljellejääviin tulisi kunnon kattavuus ettei heti tarvitse turvautua maahantuojaan tai euroopan varastoon.  Se kun lähes aina tarkoittaa vähintään päivän odotusta. Perus kulutusosat nyt jokainen valveutunut viljelijä on ottanut omaan hyllyyn ettei meno lopu jonkin hihnan katkeamiseen..

Ei oo tullut mieleenkään jemmata puimuriin hihnoja :o Tälle vuodelle vaihdoin silppurin hihnan joka ollut lähes uudesta saakka jemmassa kun vanha otti kipeää oman mokan seuraksena lähes uutena kun silppurin otin pois päältä mutten kiristänyt hihnaa uudelleen hihnapyörälle. Puhaltimen hihna vaihdettu aiemmin, oli kai jotain valmistusvirhettä, murtumia joten päätin vaihtaa ettei hajoa kesken puintikauden. Muuten remmit alkuperäisiä, 1500 pyörähti puimurin mittariin ja kymmenes puintikausi.  Noin 1/3 puintiunneista oljet pitkänä, vähän reilustikin.

Terälappuja, sormia, lakopiikkejä. Siinäpä varaosat, toki pakissa myös ketjun jatkoja ym. mutta mitään noista em. ei tarvinut pl. yksi lakopiikki vääntyi. Tuuriakin ettei edes terälappuakaan, mutta muuten puimurin kulutusosia on vaikea jemmata kun ei tiedä mitä ne oikeen ois?  Tuo silppurin remmikin maksoi yli 500€, ettei noita vähän pidempiä remmejä viitsi kovin jemmailakaan. Hommataan sitten, jos/kun joskus hajoaa. 


Ajatus olisi että saa kerralla puutja pensaat pois kun nostelee samalla kyytiin. Paksummat voisi jättää sahattavaksi, ja niistäkin voisi latvan napata valmiiksi pois.
Silppuri on siitä huono että joutuu ajamaan joka vuosi ja niittokoneen jäljiltä pensaat on ojan tukkeena.

Luulisin että tuossa ao. koura toimii kyllä.

Homma on vähän sellaista että siitä joko tykkää tai sitten ei. Voi olla hitaampaa kuin kuvittelee, varsinkin ilman keräilytoimintoa. Mukavakäyttöinen nosturi on olennainen juttu.

Jatkossa ehkä murska tai niittokone on kuitenkin tarpeen, jokaisesta kannosta lähtee kuitekin 10 uutta vesaa. Helpointa ehkä antaa vähän kasvaa ja sitten vetää glyfosaatilla. Saa olla vähän aikaa rauhassa...

Jos saaliille ei ole hyötykäyttöä niin juurineen nyhtäminen on avuksi rajoittamaan uutta kasvua, mutta aina sinne pätkä jää.

Onhan nuo vähän leluja, kun nimenomaan niille sopivaa pajupuskaa olisi tarjolla. Monihaaraisia, niin ei saa kevyttä kouraa työnnettyä tyvelle tai jos saa, letkut vaarassa. Tuli kikkailtua hetken aikaa 150 nisulalla, kunnes ostettiin kymppikoura. Kaivinkone tunnoton, ja saa pakotettua isonkin ryteikön kouraan. Kallistajalla saa aina sopivaan asentoon. Ehkä kymmenkertainen työteho vrt. kourakuormaajassa kun sopivaa pajupusikkoa, optimioloissa "vain" useita kertoja tehokkaampi :)

Hakkaa toki moottorisahamiehen sopivassa kanavan luiskassa tms. jossa hankala työskennellä. Helpommissa oloissa sahalla poikki samaan suuntaan, kuormaajalla kasaten ja siitä kyytiin. Nuo nipsuttimet kaipaa keräilypihtejä, kuten yllä todettu.
Kasvintuotanto / Vs: Paljonko satoi vettä
: 03.10.19 - klo:10:31
Elokuussa  92 mm, 9 sadepäivää, enimmäkseen poutainen kuukausi.
Syyskuussa 72 mm, mutta 17 sadepäivää.  Että semmoinen kosteanlämmin jakso.

Vuoden alkupuolikkaan sademäärä ja satotasoindeksi seurravat toisiaan mukavasti,
en paljon piittaa näistä kasvuohjelmatuloksista, samalla kasvuohjelmalla
samalla pellolla vuoden sademäärien vaihtelut tekevät jättiläismäisiä
satovaihteluita, verrattuna johonkin yksittäisen panoksen lisäämiseen.



Rain makes grain.

-SS-

Elokuu 88mm, 10 sadepäivää, syyskuu70mm ja 15 sadepäivää. Aikalailla identtiset sademäärät. Alkukesä kuiva mutta jostain syystä viljaa tuli tänä vuonna paremmin kuin viime vuonna, vaikka koko kesän sademäärä vielä vähäisempi, varsinkin Juhannuksen seudulla ei tullut toivottua sadetta eikä heinäkuulla jyvän täyttymisen aikaan. Viileys pelasti.

Onneksi ei enää puitavaa, maa kuurassa varjon puolella vaikka kello lähentelee jo yhtätoista. Pikkuhiljaa alkaa kaikki sateet näkymään, veto-ojissakin jo hieman vettä ja jopa salaojien laskuaukoista on tullut hieman vettä. Vettä ei tarvitsisi enää tippaakaan syystöitä ajatellen, toisaalta salaojien huuhtelu vaatisi veden painetta ojastoon. Kun tällaisen vuoden jäljiltä varmaa, että ruostepskaa on ojissa jämähtäneenä ja ne ei sieltä itsekseen lähde. Kevääksi pitäisi olla ainakin kokoojien kunnolla auki, jos meinaa ensi keväänäkin päästä ajoissa pellolle.
Jos ja kun pöytäkonetta aikoo hankkia, siinä parempi vaihtoehto on ettei tyydy johonkin valmispakettiin.Kokoaa itse tai teettää jollain alan tyypilla sellasen mitä tarvii.Ja kaiken lisäksi saapuhtaan koneen, missä ei ole niitä merkkikoneen turhanpäiväiisiä ohjelmia taustalla pyörimässä.

Ja on vieläpä halvempi, sekä takuu toimii kun ostaa lähialueelta. Eka oikea pöytäkone oli sukulaisen suosittelema Compag presario. Puolessa vuodessa vanhan aikainen, kun 90-luvulla tietokoneet kehittyi huimaa vauhtia. Kavereiden pelikoneet pysyi ajan hermolla vähän pidempään, halvemmalla hinnalla :)
Kasvintuotanto / Vs: Puinnit 2019
: 29.09.19 - klo:14:44
No kylläpä poltatti öljyä ! 40 euroa tonni kuivaukseen, 120 euroa jos saisi kiinnitellyksi, kymppi rahtia ja muutamakymppi hehtaarilta muokkaukseen, niin tarvitsee sen varman  kymppitonnarin, että saa hybridisiemenet ja laajan kasvinsuojelupaketin maksetuksi, voi olla, että ei riitäkään. Savimailla seuraavan vuoden sato on aikas kellertävä, jos todellakin 400 kg:n salpietarilla saa kymppitonnarin.

Tuo ongelma on aika monessa katelaskelmassa, että kuivauskuluja ja rahtikuluja ei nosteta samaan tahtiin satotason noustessa. Ja sitten sen 4 t sadon siemenkustannus on sen 300 €/tonni/0,3 tonnia /ha , vaikka tosiasiassa sen 4 t sadon voi kylvää ihan sillä samalla 120 euron siiloviljalla.

Eri asia on, jos viljan hinta on 230 €/tonni, silloin kannattaa pää täristen laittaa kaikki laillinen ja laiton, mitä irti saa.

-SS-

Juu, tuota luokkaa oli öljyn kulutus, karkeasti tuo kun kaks kertaa 5 tonnin säiö kurppas sopivasti tyhjäksi. Todellinen kulutus 9 tonnin nurkilla, tonnille 45l,  sylettää kovasti kun ensimmäiset 415 tonnia ohraa meni yhdellä täytöllä ts. eka täyttö kun oli kuivattu tuo määrä. Loppujen lopuksi kului keskimäärin paljon per tonni, kun ruista tuli poskettomasti ja se vaati paljon öljyä. Rukiin hinta myydylle rehulle 130 euroa tonni, tässä tapauksessa oli ehkä hyvä ettei ollut mitään kiinnityksiä kun voi olla ettei tuolle paremmalle eli vajaan 100 sakoiselle rukiillekaan leipäreikää löydy. Menee nekin rehuksi sitten joskus, sais parikymppiä lisää, niin ois jo lähempänä siedettävää hintaa.

Keskisato reilu 8 tonnia a´130 euroa eli 1040€ tulo rukiilla.  Ohraa JOS 5 tonnia a´140 euroa, tulot 700 euroa. Kuivauksessa ohralle  alle 40 euroa löpöön, rukiilla 265€.
Erotus rukiilla 1040-265 = 775€, ohralla 700-40= 660€  eli reilu satanen eroa, tukitasossa eroa noin 150 euroa. Rahtikulut ym. kun laskee, vaikka itse tekeekin, aikalailla samoihin voi periaatteessa laskea ohran 5 tonnin sadon ja kasitonnari rukiin. Tänä vuonna nuo oli realismia, joten ei hääviltä näytä... Kasvinsuojelu ohralla taitaa olla kalliimpikin, kuin rukiilla, siemen kulut rukiilla, lannoitus aikalailla tasan. Puinti ja pellolta kuivurille vei tuhottomasti enemmän aikaa kun massaa oli tuoreena noin 2 kertaa enemmän kuin ohraa tuoreena eli lähes 2 kertaa enemmän ruiskuormia.

Summauksena, huippusadolla rukiin rehulaadulla, pääsi samaan käytännön tulokseen kuin 5 tonnin rehuohralla hyvissä oloissa puituna. Ei loppujen lopuksi katastrofi, vaikka  joidenkin mielestä tuollainen tuore ruis kannattaa jättää puimatta kun öljyä palaa kuivurilla niin hirveästi. Joo, oishan se puitu kuivana jos se ois jossain vaiheessa syksyä sellaista ollut. Eilen loppui puinnit, oletettavasti, ja nuo viimeiset rukiit torstaina eli kolme päivää aiemmin. Ei vain kypsynyt mutta alkoi jo itämään tähkissä...
Kasvintuotanto / Vs: Puinnit 2019
: 27.09.19 - klo:22:01
Kun eikös kaikki saaneet huippulaatua, ainakin lehtien mukaan. Täällä periferiassa ruis ei kypsynyt lainkaan, sateet kypsytti ja lakokohdissa alkoi jo itämään.

Ei se täälläkään kypsy, jos lannoitus on syysvehnäluokkaa, lisäksi pari korrensäädettä matkalla ja mahdollinen ränsistymistä estävä puolikas annos strobiluriineja. Ilman käsittelyjä rukiinpuinti oli täällä heinäkuun lopulla. Normaalisti on saanut jatkaa saman tein syysvehnällä, nyt meni syysvehnällä kolme - osin neljä  viikkoa myöhempään, ja eroa  oli lähinnä lannoitus- ja tautiainepaketeissa.

Briteissä viljellään satoisia rehusyysvehniä, siellä on sääntönä 3 -4 korrensäädekierrosta, saman verran tautiaineita, ja lopuksi ns, "desiccation" Roundupilla. Se vehnä ei muuten lopeta kasvamista koskaan.

-SS-

Multava maa, syksyllä sai pelkän naudan lietteen alle, ei muuta lannoitusta. Keväällä typpeä reilu 100kg,  vähän jarrua tasaamaan versojen kasvua ja myöhemmin oikea korrensäätö että pysyy pystyssä. Ja reilu annos SDHI-ainetta, kun alkoi näyttää lupaavalta enkä halunnut ryssiä ilman tautiainetta. Tullut mieleenkään ettei tuo valmistuisi, kesä oli ihmeellinen muutenkin.

Paras lohko 9-10 väliin,  satoa muutamaa sataa kiloa vaille 200 tonnia alle 25ha:n alalta. Alalta jossa tehty paljon maansiirtotöitä, yhdistämisiä ym. toimia jossa ei kasvanut mitään eikä muutenkaan pellot oo olleet koskaan parhaita sadontuotoltaan.  Että tavaraa tuli uskomattoman paljon, ilman torajyviä.  Ja öljyä paloi tolkuttomasti kuivaamiseen, lähes 10 tonnia, moninkerroin muihin viljoihin nähden. Kokeillaan kylvää uusiksi ens kesänä kun voi olla mahdollisuus, mutta aukealle jossa talvehtiminen yleensä enemmänkin onnenkauppaa. Eiköhän se totuus valkene tästäkin syyskasvista :)
Kasvintuotanto / Vs: Puinnit 2019
: 26.09.19 - klo:22:49
Hyvin kutistuu kuivurissa brutto kuutiot netoiksi, onneksi jäljelle jääneissä jyväsissä kuitenkin kokoa ihan kivasti.
Näköjään mitä enemmän joulu lähestyy,sitä enemmän kuorma pienenee.
Satotaso silti nousee kun kuormia tuodaan pellolta enemmän ja ovat painavampiakin..  ;D

Totta, kun viimeisenä puitiin satoisin kasvi :) Tänään loppui omat, huomenna viimeiset kuivuriin ja tietää lopullisen sadon.
 Ruista siis, sakoluku ensimmäisissä 100 tonnissa vajaa 100, viimeiset 100 tonnia alle 60, joka mittausasteikon alaraja. Näytteen analysoija naurahti, että näytesylinterin mäntä putosi alas kuin kivi :D Ei tartte arpoa onko rehua vai leipää.
Mutta onkohan tuollaiselle vajaan 100 sakoiselle rukiille käyttöä? Näkkäriksi ainakin, mämmiksi? Voiko niihin käyttää parempi sakoista vai pitääkö olla matala sako. Kun eikös kaikki saaneet huippulaatua, ainakin lehtien mukaan. Täällä periferiassa ruis ei kypsynyt lainkaan, sateet kypsytti ja lakokohdissa alkoi jo itämään.
Sivuja: [1] 2 3 ... 449