Lainaus käyttäjältä: Rakkine - 15.05.21 - klo:22:29

En oo seurannut sademääriä eri puolilla Suomea, mutta jos vähäsateisillakin alueilla pellot on liian märkiä kylvöihin, niin kyllä on maan rakenteessa vikaa,  tiivistymäongelma.

Ei oo  märkää Kevään perusteella tosi hieno vuosi. Ihan unelma ainakin maataisteluiden suhteen 

Jep, kuivaa on. Tänä iltana satanut noin 2mm, alkuviikosta 4mm. Siinä Toukokuun sateet, tasoittaa viime syksyn älyttömiä sademääriä. Lisää sais tulla, kylvöt hyvällä mallilla ennätysaikaisin. Paljon lunta myöhään keväällä, vähän routaa. Yleensä toisinpäin, ja se vähäinenkin lumi katoaa jo maaliskuun alussa, niin ehtii pellot routaantua kevään aikana syvästi.

Lainaus käyttäjältä: Magia - 09.05.21 - klo:19:41

Lainaus käyttäjältä: ijasja2 - 08.05.21 - klo:22:06

Lainaus käyttäjältä: Make - 08.05.21 - klo:19:58

Ruista ei kauheasti kylvössä näytä täälläpäin olevan. Jääntivilja on tehnyt niihin jonkinverran aukkoja. Ihan hyviltä nekin pääsääntöisesti näyttävät.
Syysvehnä ei enää hirmuisesti vettä tarvitse, eikä se toisaalta ihan helposti hukukaan. Tautitorjunta ennen kukintaa on yleensä paikallaan. Leipälaatua ei välttämättä kannata yrittäkään. Teollisuusvehnästäkin pääsääntöiseti saa kohtuullisen hinnan.

Syysvehnä tarttis lämmön lisäksi vettäkin, että heräisi tuo ruskean violetti kasvusto edes jotenkin eloon. Kumpaakaan ei oo ollut tarjolla, vettä ei lainkaan ja lämpöä oli tänään pitkästä aikaa "paljon", tais olla 7 asteen nurkilla päivän ylin.
Yli kaks viikkoa ollut todella raikasta, näkyy vehnä tykkäävän kyttyrää kun lämpimällä jaksolla, siis kolmena päivänä, alkoi heräilemään henkiin. Liekö peli menetetty, huonompaan suuntaan on menty ja paljon, kevään lumien paljastumisesta ja näteistä oraista.

1,8mm näkyi olevan toukokuun sademäärä. Jos ei vettä sada,ei tarvitse tehdä myöskään säilistä tälläkään kasvukaudella kesäkuulla muutamaa paalia enempää ha.

Suomi on iso maa, toukokuussa tullut 32 mm täällä varsinaisessa suomessa, vaihteluväli 10-40 mm paikasta riippuen. Toi 1,8 mm olis ollut parempi kevätkylvöjen suhteen jotka on alkutekijöissä.

Kylvökone hallissa valmiina starttiin aamusta, kiertokokeet otettu jne. ja siemen sekä apulantakuormat valmiina. Toinen jo pellollakin, mutta piti pressu vetää päälle... Poutaa on ollut, mutta kun kylvään pitäs, onkin sateen uhka päällänsä. Lumena on viime viikkoina tullut vähät sateet mitä satanut, pari viikkoa sitten satoi kyllä lunta ihan kunnollakin, vettäkin, milleinä 20-30 milliä. Mittarikin oli pihalla pyynnissä, muttei ehtinyt aamupäivän lumisateet sulaa kun mittari oli jo tyhjennetty apureiden toimesta. Ja toisen kerran iltapäivän vesisateista 

Ruista ei kauheasti kylvössä näytä täälläpäin olevan. Jääntivilja on tehnyt niihin jonkinverran aukkoja. Ihan hyviltä nekin pääsääntöisesti näyttävät.
Syysvehnä ei enää hirmuisesti vettä tarvitse, eikä se toisaalta ihan helposti hukukaan. Tautitorjunta ennen kukintaa on yleensä paikallaan. Leipälaatua ei välttämättä kannata yrittäkään. Teollisuusvehnästäkin pääsääntöiseti saa kohtuullisen hinnan.

Syysvehnä tarttis lämmön lisäksi vettäkin, että heräisi tuo ruskean violetti kasvusto edes jotenkin eloon. Kumpaakaan ei oo ollut tarjolla, vettä ei lainkaan ja lämpöä oli tänään pitkästä aikaa "paljon", tais olla 7 asteen nurkilla päivän ylin.
Yli kaks viikkoa ollut todella raikasta, näkyy vehnä tykkäävän kyttyrää kun lämpimällä jaksolla, siis kolmena päivänä, alkoi heräilemään henkiin. Liekö peli menetetty, huonompaan suuntaan on menty ja paljon, kevään lumien paljastumisesta ja näteistä oraista.

Lainaus käyttäjältä: Rakkine - 18.04.21 - klo:10:56

Kasvuohjelmaaviljelijä on maatalouskaupan ihanneasiakas:

Siemenille kallis sdhi-peittausaine, ja nykymuotiin kuuluu tietysti siemenen käsittely jollain ravinteella, esim. mangaanipeittaus.

Oraalle tietysti snapsilannoitus, ruiskulla myös juuristoa vahvistavaa moddus evoa tms. pitää ruiskutella.

Seuraavaksi tietysti normirikkaruiskutukset, mukana taas hiveniä, tautiainetta,  ja  biostimulanttia, tietenkin yaralaista,  sillä onhan se antanut  jossain "kokeessa" peräti 1000 kg/ha sadonlisän.

Ja nyöhemmin lisää lannoitetta sadon ja valkuaisen nostamiseen, ja lisää tautiaineita, hiveniä, korrenvahvistajaa,  lisää biostimulanttia, tietysti myös ötököiden torjunta-ainetta sekaan, ja  kauppiaan kassakone kilisee iloisesti ( heh, vanha kielikuva, pitäisi kai  nykyään sanoa että maksupääte käy kuumana ) kun viljelijä kantaa kannuja kaupasta autoonsa.

Ja kymppitonnari, no ainaskin kasitonnari on näillä litkuilla taattu,ja pitää ollakkin, kun on panoksiin rahaa mennyt tolkuttomasti.

Ja eihän tuossa vielä ollut edes kalkituksia,  glyfosaattiruiskutuksia eikä ravinnekuituja ja kipsiä joita ilmastoviisas viljelijä tietenkin hommaa pelloilleen.  Ja ensi vuonna on markkinoille  lanseerattu taas joku uusi litku,  jota ehdottomasti pitää ruiskuttaa, jotta saa vielä muutaman sadan kilon sadonlisän.

Joo siinä kun alkaa laskemaan hommaa niin äkkiä saa yli satasen lähemmäs kahta menemään ruiskuilla ruutattaviin aineisiin. Ja työt päälle. Siinä täytyy jo alkaa sadon lisä olemaan lähemmäs 2 tonnia et kattaa myös suurentuneen kuivauskulun.

Ja sit kun tulee sellainen vuosi kuin viime vuosi jossa heinäkuu pilaa hyvän vuoden ja pelloilta puitiin paikottain aika surkeaakin tavaraa niin ei se paljon lämmitä kun koko alkukesä on työnnetty mitä erikoisempia mömmöjä peltoon..

Heinäkuu nimenomaan pelasti sadon, kun saatiin vettäkin, jälkiversonta jossain muodossa tuttua lähes joka kesä, kun kuivuus usein haittana. Tosin ei korjannut täysin alkukesän kuivuutta.

Joku väitti että Baytan maksoi aikoinaan kympin tonnille, oliko tosiaan niin halpaa? Bariton maksaa vajaan 40 euroa verottomana tonnille. Nestemäinen baytan oli halvempaa kuin Bariton, uudet SHDI aineet taas huomattasti kalliimpia. Eihän peittausainekulu ole kuin kympin luokkaa hehtaarille, mutta paljon senkin hinta on noussut vuosien saatossa. Kymppi siellä, toinen täällä, niin pitää tosiaan satoa tullakin että kannattaa. Peittaus niitä juttuja, joka on viljelyn perusta, muusta voi olla montaa mieltä riippuen satotasosta ja omista viljelykäytännöistä. Itse käytän suht kaikki temput, kun muutenkin peltoihin panostettu. 

Navetasta hukkui haju nopeasti. Laitoin lietekouruihin hiekkatäytön ja valun yhteydessä kunnon viemäröinnin. Lattialämmitystäkin kannattaa harkita noihin kohtiin.

Niin teki. Vaneri seinät maalasin, samoin alumiinipellitetyn katon. Lietekuilut täyteen hiekkaa, sinne viemäröinti varalta vaikka kuivaksi tilaksi tulikin. Ne lattiakaivot ei paljoa maksa sinne tänne. Ilman uutta betonia jäi lehmien puolen leveä ruokintakäytävä/keskikäytävä.

Ja romua on kertynyt paljon, kiitos vanhan isännän kaiken "tarpeellisen" jemmaamisen. On siellä toki pari entisöintiä odottavaa traktoriakin, kolme autovanhusta ja osa tilasta jaettu kolmeen lämpimään huoneeseen jotka lämpiää hakkeella kuten muutkin rakennukset. Kuivana pysyy tavara kylmälläkin puolella, ehkä just sopivasti falskaa lämmintä noista lämpimistä huoneista.

Ei siis ole ongelma että jyvät vaikka kuukauden päivät peitattuna odottamassa? Onko kokemusta missä lämpötilassa homma onnistuu ilman juoksevuus ongelmia? Tarkoitus peitata baritoni superilla ja mantra prolla.

Juoksevuus ongelmat riippuu kalustosta. Ainakaan 2000 Jussilla ei mitään ongelmia Bariton 1+vesi 3 seoksella, Bariton 1 + Starphos CMZ 3 seoksella ei muuta olekaan kuin ongelmia teki niin tai näin. Eri suuttimista aineet kahdella eri pumpulla, niin homman pitäs pelata ongelmitta. Mantrac menee kokeiluun tiistaina.

ja levikepyöriä oli joka talossa....                       nykyään aika harvinainen näky,   lähinnä suokäytössä...

Höpö höpö, todellakin harvinaista ellei levikkeitä käytössä. Maan kuntoa vaalitaan renkailla, kun koneet suurenee vähitellen. Kattelee vanhoja traktoritaulukoita, niin 7-8tn painava traktori oli iso, nykyään joko keskimääräinen myytävä kone tai jopa pienempi kuin ko. keskivarvo...

Oli joskus aikoinaan tuo Nisula. Kuormaajassa kun roikui, väistää pajupuskaa kun yrittää kunnon kourallista, samoin puomin pään letkut aralla paikalla. Mutta joo, menee se puuhastelussa ja hakkaa oikein pahassa kanavan luiskassa sahamiehen mutta muuten ei. Iso kymppikoura kaivinkoneessa, ja aukeni kokonaan uusi maailma. Ei voi edes verrata, vaikka toimintaperiaate sama. Kaivinkoneeseen asennettuna, suoraan puomin päähän, niin varmasti parempi käyttää kuin kourakuormaajan riipukkeessa mutta kestääkö? Pienessäkin kaivinkoneessa vääntövoimaa, joten varovainen saa olla.

Ei noin yksinkertaisessa pelissä ole liian hienoja ratkaisuja :-)

Olemassa olevilla moottoreilla ei kytkentääkään oikein voi noin vain muuttaa, sarjakytkentään kun pitäisi olla tuplakokoiset moottorit. Muuten vauhti tuplaantuu nykyisestä ja voima vähenee vielä puoleen.

Miten 51 ketosessa? Pituusmitan puoleinen veto todella hengetön, voi olla ettei minkäänlaista tehoa ko. telalla. Ennen ens talvea tarttee mitata paineet. Kuinka nuo on kytketty? Sen verran tiedän, että mittalaitteen puoleinen vetomoottori pitäisi olla pienempi kuin vastapuolella, ettei lyö tyhjää samaan aikaan toisen puolen kanssa. Käytännössä onkin näin, tuntuu vain että voima hukassa. Tai sitten odotan kouralta liikaa, nää rannikon puut on mitä on...

Herneen siemen kuulemma kysyttyä rahakasvi vissiin  ainakin jos saa siemeneksi. Mites pohjoisessa olette vielä siementä saaneet tuotettua? Ingid olisi tarjolla voisiko onnistua tossia P-savossa?

Onnistuu varmasti, kun pohjoisempanakin onnistuu. Meri toki lähellä tasaamassa lämpöä, mutta tuo myös ongelmansa kun syksyisin sumuja. Aika usein meinaa herneet itää jo pellossa, vaikka ei olisi vielä kypsääkään, varsinkin varjopaikkoja ei saisi olla lainkaan. Ne menee poikkeuksetta pilalle.

Viime kesänäkin sai hyvää itävää herneen siementä, jemmasin muutaman tonnin syksyllä lajittelijan läpi, jos sattuu innostumaan kylvöstä. Lajike ingrid, ja pysyi hieman paremmin pystyssä kuin samalla lohkolla ollut Karita. Satoeroa ei oikeen saanut, mutta ihan ok. sato vaikka vuosi oli vähintäänkin haastava herneenkin osalta. 

Herneen viljely vaatii sellaista urheilumieltä, ei onnistu naps ja kops ainakaan puinti hikevillä/pehmeillä mailla. Sotkii puimuria lähes aina, joten ois hyvä jos ois vaikka 10ha välein muuta puitavaa päiväksi pariksi. Putsais koneistoa välillä. Muuten saattaa tulla päivässäkin totaalinen jumi kuljettimissa Kuivaus onnistunut aina ongelmitta, tosin pahimmat sotkut meni eräänä vuonna litistykseen suoraan ja pelasti sen sadon osan.

Lainaus

Tuo on binarin näytöltä, virran nappaa akulta. Eli akun jännite, kertoohan se sentään sen.

Oletko verrannut näyttääkö binar oikein. Se että on jännite riittävä, onko virtaa pyörittämään moottoria?
Tuo BT akkutesteri ei varmaan ole huono investointi.

Kyllä se ainakin ladatessa näyttää oikein, tuskin heittää paljoa kun jännite hiukan laskee. Vielä 11.7 tms. pyörittää moottoria, mutta jännite kyykkää aika nopeasti eikä saa kauaa startti pyöriä tai alkaa naputtamaan.

Lainaus käyttäjältä: ijasja2 - 05.03.21 - klo:21:04

Lainaus käyttäjältä: Toivo Tonta - 05.03.21 - klo:19:40

Ei aina ihan pelaa oikein nuo webaston jänniterajat, webasto pyörii, mutta ei käynnisty
T5 portterissa on ns hupiakku Webastolle yms, puhallin pyörii kuitenkin starttiakulla
Kondensaattori apukäynnistimen ostan kun jostain sopiva löytyy.

Tuossa binarissa just sama, kiertovesipumppu lähtee hurisemaan muttei käynnisty, vaikka kuinka monesti starttaa. Kerran sattui lähtemään pari käynnistystä sitten, ehkä 10. käynnistysyrityksellä. On kyllä vastustanut tuon kanssa huolella, ensin heitti kesken lämmityksen ylilämmölle ts. veden kierto häiriintyi jostain syystä. Nyt tuplapumpuilla eikä jostain syystä lähde käyntiin, ei hörähdä startatessa kuten kuuluu eikä ala polttoainepumppu naputtamaan. Sitten kun saa jostain syystä lämmittämään, lämmittää kuten kuuluukin.

Tuohon metsajussin mainitsemaan alijännitteeseen, voltteja oli viimeksi usealla starttiyrityksellä 12.5v-12.7v. Eli virtaa "täydet" tarjolla, mutta ei vain startannut. Raakana traktori käyntiin ongelmitta. Päivän aikana tunteja tulee 7-8h, akkua saa ladata ns. täysillä kun virrankulutusta ei ole edes valojen muodossa, ainoa ulkopuolinen kuluttaja esiohjatun venttiilipöydän proponapit/kelat. Eli käyttö talviaikaan melkoisen optimaalista, ei mitään pientä pätkää vaan ihan oikeaa nättiä ajoa.
 Moton 24v järjestelmä pelaa ku junan vessa webastoineen ja starttaa tismalleen saman moottorin ku palmun alta.

Mistä on voltit mitattu? Ilon pilauksena voin sanoa, että tuohan ei tarkoita oikeastaan mitään.

Tuo on binarin näytöltä, virran nappaa akulta. Eli akun jännite, kertoohan se sentään sen. Mitä siitä eteenpäin, onkin toinen tarina, mutta näyttää jos meinaa mennä akun virta liian tyhjäksi.

Ei aina ihan pelaa oikein nuo webaston jänniterajat, webasto pyörii, mutta ei käynnisty
T5 portterissa on ns hupiakku Webastolle yms, puhallin pyörii kuitenkin starttiakulla
Kondensaattori apukäynnistimen ostan kun jostain sopiva löytyy.

Tuossa binarissa just sama, kiertovesipumppu lähtee hurisemaan muttei käynnisty, vaikka kuinka monesti starttaa. Kerran sattui lähtemään pari käynnistystä sitten, ehkä 10. käynnistysyrityksellä. On kyllä vastustanut tuon kanssa huolella, ensin heitti kesken lämmityksen ylilämmölle ts. veden kierto häiriintyi jostain syystä. Nyt tuplapumpuilla eikä jostain syystä lähde käyntiin, ei hörähdä startatessa kuten kuuluu eikä ala polttoainepumppu naputtamaan. Sitten kun saa jostain syystä lämmittämään, lämmittää kuten kuuluukin.

Tuohon metsajussin mainitsemaan alijännitteeseen, voltteja oli viimeksi usealla starttiyrityksellä 12.5v-12.7v. Eli virtaa "täydet" tarjolla, mutta ei vain startannut. Raakana traktori käyntiin ongelmitta. Päivän aikana tunteja tulee 7-8h, akkua saa ladata ns. täysillä kun virrankulutusta ei ole edes valojen muodossa, ainoa ulkopuolinen kuluttaja esiohjatun venttiilipöydän proponapit/kelat. Eli käyttö talviaikaan melkoisen optimaalista, ei mitään pientä pätkää vaan ihan oikeaa nättiä ajoa.
 Moton 24v järjestelmä pelaa ku junan vessa webastoineen ja starttaa tismalleen saman moottorin ku palmun alta.

Lainaus käyttäjältä: ijasja2 - 03.03.21 - klo:21:27

Hyvin on tuttu vika, jännite jos alenee liikaa, alkaa räpsimään startatessa. Oma 6850 ollut metsässä ja lämmitin jos on päällä, saa antaa lisävirtaa että lähtee käyntiin, akut auton perässä kaapeleineen valmiina. Ei tosiaankaan voi luottaa että täyteen edellisenä päivänä latautuneen akun jännite riittää lämmitykseen ja starttiin

Yleensä kyllä ensin se webasto/ eberin polttoainetoiminen lämmitin
Piiputtaa alhaisen jännitteeen vuoksi olikohan  reilu 11 V,
Starttaa kyllä jos vähänkin virtaa.

Binar mulla, ja lämmittää hyvin, näyttää jännitteen. Jos jännite 11 volttia, ei varmasti lähde käyntiin. Riippuu toki kelistä miten lähtee, parinkympin nurkilla pakkasta, niin öljytkin niin jäykät että vaikeuttaa starttia. Sama kone motossa 24v järjestelmässä, eikä ole koskaan naputtanut samoin kuin tuo traktori. Ellei oo virtaa, ei vain jaksa pyörittää, ei samanlaista päälle/pois räpsymistä startatessa. Traktori jaksaa pyörittää jotenkuten, just lähtemässä käyntiin kun alkaa katkomaan starttausta. Volttimittari näytti tänään 12.5 volttia, binar ei suostunut lähtemään käyntiin joten raakana tulille -6´c pakkasesta, ongelmitta.

Tuohon boulin mainitsemaan, asentaja mainitsi ettei pitäs olla mikään ongelma vaikka hyttiäkin lämmittää ja samaa sanoneet muutkin. Ehkä akku ehtoopuolella, vaikka ikää ei montaa vuotta olekaan. Binarissa se hyvä puoli, että nyt näkee jännitteen aina näytöltä, on kone käynnissä tai ei. Käynnissä ollessa näyttää 14.5 voltin lukemia, eli ihan oikeen lataa, jopa liikaakin mun mielestä. Tappaako tuo sitten akun, mene ja tiedä. Vai syynä nykyakut tai vaihteleva käyttö, tosin näin talvella lähes päivittäistä ellei kovaa pakkasjaksoa. Mutta liian herkällä alkaa naputtamaan, pitäs kattoa kuinka paljon yli 11v siinä tilanteessa. Jos lähes 12 volttia, pitäs kyllä pyörittää.

Hyvin on tuttu vika, jännite jos alenee liikaa, alkaa räpsimään startatessa. Oma 6850 ollut metsässä ja lämmitin jos on päällä, saa antaa lisävirtaa että lähtee käyntiin, akut auton perässä kaapeleineen valmiina. Ei tosiaankaan voi luottaa että täyteen edellisenä päivänä latautuneen akun jännite riittää lämmitykseen ja starttiin