Kasvinsuojeluaineiden kirjaamisessa on mahdollisuus tehdä suurta vahinkoa, eli niiden kanssa pitäisi olla todella tarkkana. Valituksen tekisi asiasta, eihän voi olla mahdollista että samalla aineella eri käyttömäärät, ja tässä tapauksessa ylin käyttömäärä ei ollut lähelläkään. Tuo 0.75l/ha on minimi, litra ja siitä ylöspäin "normimäärä".

Tarkastajat ovat uskomattoman tarkkoja näissä. Tukesin tarkastuksessa jostain purkista ei löytynyt jotain tarvittavaa tietoa, vaikka se hänen nettilistalla olikin. Selvittelyyn meni ja puhtaat paperit tuli jälkeenpäin, mutta tässä ko. tarkastuksessa ei olisi mennyt mikään virheellinen aine läpi, kaikki kasvinsuojeluainevaraston aineet käytiin läpi. Joku fiba olikin papereissa, ja siitä sama 3% sankkulaa. Vidutti aika suuresti, sekään ei missään järkevyydessä tekoon nähden. Onneksi näitä Tukesin tarkastuksia osuu vain harvoille ja valituille, harvoin.

Tukihakuun saa vakuutuksen kun sen paperin kattoo läpi joku "asiantuntija", koskeeko sama myös lohkokirjanpitoa, jos sen "teettäisi" esim. ProAgrialla?

Oma ihan jopa valmistusaikaansa nähden hyvä kärry löytyy. Eipä tuolla nykyään tule ajettua kuin omilta moottorisahalla tehdyiltä harvennuksilta rankaa, tuulenkaatoja ja pellonlaidoilta risuja. Moton jäljille ei kyllä ole asiaa kuin oikeasti siihen käyttöön varustellulla traktorilla. Äkkiä se oman ajon kannattavuus vähenee kun renkaan särkee kantoon tai särkee jotain muuta koneesta.

Moton jäljitä parempi ajaa kuin sahamiehen, mutta sinä on useita reunaehtoja. Ensimmäinen että motolla katotaan urat niin, että traktorilla voi ajaa ja puidaan täytettä monttuihin, väistellään kivet, puidaan ojiin täytettä jne. Teen edellä motolla ja vanha isäntä kerää traktorilla perässä. JOS tekisin niinkuin motolla pääsee, ei siellä perässä traktorilla tultaisi. Hidastaa merkittävästi hakkuuta, ja teettää lisätyötä, mutta urat pysyy pienellä kalustolla maltillisina. Näillä nurkin ojaväli 30 metriä, ja siis käytännössä ihan kaikki metsät ojitettu eikä ojattomia rinteitä tai muita maastonkohtia. Tuo ojaväli pahin mahdollinen kun saratkin usein kapeita, reunat kun kiertää, pakko ajaa vielä toinen kiekka kahtapuolen keskellä sarkaa olevasta ojasta. Näin uraväliksi tulee teoriassa 15metriä, 20 metrin ojaväli mahdottomuus kun ojan laidalta ei yllä toiselle puolelle riittävän kauas. Metsurihakkuuna nämä menee paremmin, kun voi venyttää uraväliä omalla hiellä...

Lainaus käyttäjältä: Pasimycin - 05.03.23 - klo:19:10

Lainaus käyttäjältä: Rakkine - 05.03.23 - klo:18:34

Lainaus käyttäjältä: ja101 - 05.03.23 - klo:16:05

Lainaus käyttäjältä: jape - 05.03.23 - klo:14:58

Googlailin eri kasvinsuojeluaineiden nimiä, tarpeeksi pitkälle kun selaa tulee vastaan ulkomaisia verkkokauppoja, havainto oli että tietyt aineet Suomessa kilpailukykyisiä, mutta keskimäärin 20% Puolassa aineet halvempia. Suurin prosentuaalinen ero nuance wg 100g Puolassa 12€ ja kasvinsuojelukaupassa 47€

Onks laittaa kaupan nimeä. Mahtaiskohan tuolta pystyä ostamaan Suomeen.. 

Jos tulee tarkastus, käry käy, jos ei
ks.  aine  ole tukesin ( vai mikä se nykyään on) hyväksymä.

Lohkokirjanpitoon ei sovi merkitä tuontiaineita, eikä semmosia minkä hyväksyntä ei ole enää voimassa. Peltokasvien kasvinsuojelu kirjasesta löytyy sopivia nimikkeitä.

Niin miten tuota valvotaan? Ainakaan silloin taannoin kun valvonta oli ennen luomuaikaa niin apulantakuiteista katsottiin määrät, kysyttiin onko varastoa ja laskettiin käyttö. Lohkokortit katsottiin et on kasvinsuojelutoimet merkattu mut eipä juuri muuta.

Apulannat käytiin katsomassa hallissa, ja kun kasa oli riittävän suuri, eivät alkaneet laskemaan. Muuten kuten sanoit. Kasvinsuojeluaineet katottiin lohkokorteista, lisäksi piti löytyä sanallista selitystä miksi käytetty eli lohkolla savikkaa, valvattia ja tautitorjuntaan sitten vaikkapa alkava verkkolaikku.

Kasvinsuojelutarkastus tukesin tekemänä, sama tarkastaja kuin peltopuolella mutta syynäs varaston. Ja syynäsikin tarkkaan, jokaikisen purkin kattoi läpi ja niiden valmistusajankohdan ja löytyykö tukesin listoilta. Siis ihan kaiken kattoi, joku hyvin normaali aine, oisko ollut Terpal tms., tökkäs kun  joku numerosarja ei purkissa täsmännyt listoihin. Myöhemmin sitten tuli ilmoitus että homma oli kunnossa, mutta se tuntuma jäi, että mitään ei jää huomaamatta. JOS olisi ollut ulkolaisia purkkeja tai vanhentuneita, varmasti olisi käry käynyt. Eli jos tällainen tarkastus on tulossa, kannattaa tsekata varasto hyvin tarkkaan läpi ja tehdä tarvittavat toimenpiteet. Paperit syynättiin myös, eli tässä tapauksessa katottiin kirjanpito myös aineiden osalta, sekä käytetyt suuttimet, suojayvyöhykkeet ym. eli kirjanpidosta piti löytyä tieto miten oli toimittu (suutintyyppi, kuinka monta metriä "luomua" vesistön reunassa). Ruisku käytiin katsomassa, leimat siitä sekä ne suuttimet, mitä käytössä.
Ei mikään ihmeellinen rasti siis, mutta tarkkaa oli ainakin tämän tarkastajan kanssa (aina). 

Tässäkin tärkeintä että paperit kunnossa, eli tarkkana vesistöjen jne. kanssa. Käytännön työstähän ei kukaan voi jälkeenpäin sanoa mitään, kunhan järkeä käyttää, mutta papereissa pitää olla skarppina.

Tuo herne muuten olisi hyvä sellaisenaankin tukia keräämään, ja kerääjäkasvinkin siihen vielä voi lisätä, käyttäisi pienen alan vaikka oman siemenen  jatkamiseen seuraaville vuosille, mutta aloituskustannus on kovin kallis. Lisäksi jos satoa meinaa, en viittis polttaa herneillä tai härkäpavuilla puljaamalla ainoata kuivaamoa., ennen kuin varakuivaamo on toimintakunnossa. 
-SS-

Kuinka kuivaamo palaa herkemmin pavulla tai herneellä, viljaan verrattuna? Jos tarkoitat ilmakanavan kautta pannuun pomppivia herneitä, eihän silloin ole kyseessä herneen syy, se syyllinen löytyy peilistä sekä kuivurin suunnittelijasta. Ei löytynyt pannua edeltävästä viljataskusta, verkkoa ennen, herneitä. Kuivurin täytössä imurit pyörii pienellä teholla, jolloin ilmavirta pannulta kuivuriin päin.
"Vastavirtaan" pitää herneiden osata, lisäksi läpäistä suojajärjestelmä ennen pannua.
Kierron kanssa ei ole ollut ongelmia, mutta kaikki on mahdollista, mutta silloinkin kuivuri pysäyttänee itsensä kuten kuuluukin?

Mutta on se sellaista kuivattavaa kuitenkin, kuluttaa tautisesti kuivuria, tahmaa. Ja puimuri on vielä lujemmalla, harvemmin saa pystyhernettä puida hyvissä olosuhteissa. Ennemmin sääntö osittain itänyt, lakoinen herne... Omaa siementä ois tonnikaupalla jemmassa, mutta saa nähdä tuleeko aariakaan kylvöön. Jos taas vuosi väliä auttaisi "innostukseen" 

Lainaus käyttäjältä: ijasja2 - 09.02.23 - klo:17:18

Lainaus käyttäjältä: junttieinari - 09.02.23 - klo:08:25

Lainaus käyttäjältä: lypsyukko - 08.02.23 - klo:22:09

Kattoin uteliaisuutani Yaran osakkeen hintahistoriaa. Ihan paska osake kurssimutoksilla, mutta osinkoja maksanut ihan mukavasti  No ei lämmitä omaa tiliä 

Reilut kymmenen vuotta ollut muutama Yaran lappu, ja niitä osinkojakin on alkanut tulla kunnolla vasta 2020-luvulla. Euroissa ei ole kurssi juuri noussut, kruunuissakin vaatimattomat 35%.

Viime keväänä uudelleen kyytiin hypänneenä, miinuksella on ko. potti. Todellisuudessa kruunuissa voitolla, mutta kruunu heikentyny reilusti euroon nähden, joten miinusta siitä. Joskus aikoinaan oli halvemmalla ostettuja, mutta myynyt pikkuvoitolla pois. Holdarin osake tämäkin, kunhan saisi edullisesti ostettua.

Eli tiivistettynä, apulantakaupoista on mahdoton päästä voitolle millään keinolla.

Kyyllä se näin on 

Lainaus käyttäjältä: lypsyukko - 08.02.23 - klo:22:09

Kattoin uteliaisuutani Yaran osakkeen hintahistoriaa. Ihan paska osake kurssimutoksilla, mutta osinkoja maksanut ihan mukavasti  No ei lämmitä omaa tiliä 

Reilut kymmenen vuotta ollut muutama Yaran lappu, ja niitä osinkojakin on alkanut tulla kunnolla vasta 2020-luvulla. Euroissa ei ole kurssi juuri noussut, kruunuissakin vaatimattomat 35%.

Viime keväänä uudelleen kyytiin hypänneenä, miinuksella on ko. potti. Todellisuudessa kruunuissa voitolla, mutta kruunu heikentyny reilusti euroon nähden, joten miinusta siitä. Joskus aikoinaan oli halvemmalla ostettuja, mutta myynyt pikkuvoitolla pois. Holdarin osake tämäkin, kunhan saisi edullisesti ostettua.

No en nyt tiedä, kuinka sotii täällä kirjoitettua vastaan, kyllähän suurin osa tuntui saavaan jotakin 5-6 tonnin keskisatoja.. Varsinaisella viljavyöhykkeellä sanoisin, että alueelliset erot olivat suuria ja sato määräytyi loppujen lopuksi sen mukaan, miten kriittiset sateet osuivat - saman aukeankin sisällä oli eroja, toisessa reunassa saattoi tulla viisi tonnia hehtaarilta, toisessa kolme. Ja mitään viljarallia ei ole kyllä syksyn ja talven mittaan näkynyt, tosin saviseudun keskukseen on matkaa 30km, siellä saattoi tulla enemmän...

Luken satoarvio ennakoi v. 2022 kokonaissadon olleen keskinkertainen, n. 3,6 miljardia kiloa. Lopullinen tilasto julkaistaneen pian. Siten ihmettelen, miten tavaraa voi olla kaikki paikat täynnä, kun varastoissa piti olla niukkuutta puinneille lähdettäessä heikohkon satovuoden 2021 jälkeen. Tällöin kokonaissato oli vain 2,6 miljardia kiloa, kun esimerkiksi v. 2020 se oli 3,4 miljardia kiloa ja v. 2019 4,0 miljardia kiloa.

Tuonti. Siinä se syy, miksi tavaraa nyt siilot pullollaan, Jos huonona vuonna tuodaan isolla kädellä, niin että tarve tyydyttyy ja vähän liikaakin kertyy siiloihin, eikä hyvänä vuonna viedä normaalia enempää, siilot on täynnä.

Vaikka siitä hybridirukiista saa onnistuessaan helposti sen kahdeksan tonttua hehtaarilta, on se talvehtiminen ja sen perustaminen sellaista, että on se sellaista juu.

Se on juurikin noin, pellon pitäisi olla vapaana kylvöä varten puolessa kuussa elokuuta. Kaiken mennessä nappiin kylvöstä talvehtimisen kautta puintiin, voi torajyvä silti napata osan myyntitulosta ja ilman sitäkin saa jännittää kelien puolesta sakolukua. Ennätyssato meni rehuksi suurelta osin, nyt meni leiväksi kun niin oli so*****. Vapailla markkinoilla tuokin olisi varmasti ollut rehulaatua ja vielä isommilla miinuksilla. Vehnää ei tartte jännittää, rehuksi kun ajattelee kylväessään, on bonusta jos hintaero leipään riittävä ja siitä saakin leipälaatua. Rehumarkkinat kaikkialla, leipävastaanotto siellä täällä, kaventaa eroa leivän ja rehun välillä.

Lainaus käyttäjältä: bouli - 17.01.23 - klo:08:13

Lainaus käyttäjältä: -SS- - 16.01.23 - klo:12:29

Lainaus käyttäjältä: ijasja2 - 16.01.23 - klo:11:40

Vaihdat rukiin hybridiin, niin et alle viiden tonnin pääse mitenkään, jos keväällä kasvusto edes jonkunlainen.

Jos hybridi pysyy kevääseen, pysyy syysvehnäkin.

-SS-

Ja aika huonon näköinen syysvehnä voi vielä tuottaa ihan asiallisen sadon, keväällä huono ruis on sitä yleensä puidessakin ryyditettynä hybridien kohdalla isolla torajyväriskillä.

Syysvehnän runsasta pensomista ja ns. toipumista toivoin kyllä viime keväänä, kun tuli jätettyä pieni ala syysvehnää kasvuun. En tiedä sitten, oliko kylmä kevät vai huonot juuret, vai mikä sen teki, ettei se sitten pensonutkaan ja jäi kyllä hyvin harvaksi ja huonoksi. Tietysti siinä niin käy silloin, kun syytä "ihmetoipumiselle" olisi. Piste talvituhon päälle.

Hybridiruis oli harvaa syksyn jäljiltä, pensoi keväällä. Syysvehnä Ceylon oli peittaamattomalla siemenellä kylvetyssä harvaa ja paikoin aukkoista. Pensoi ihan käsittämättömästi, koskaan ole nähnyt syysvehnässä sellaisia "kuhilaita" pellossa. Syysvehnässä osa oli täydellistä kun siemenkin peitattua, koko kasvukauden harmitti ko. kiire kylvöaikaan ts. siemenistä osa suoraan laakasiilosta, etukuormaajalla koneeseen.

Hybridin sato yllättävän hyvä, samoin harvasta syysvehnästä. Syysvehnän sato oli hyvä paremmalla osalla, mutta sekin jäi hiukan alle tavoitteen, silti tuo harvan alueen kova petraaminen toi sadon ihan tyydyttäville lukemille, joilla myyntitulo rehunakin yli 2000€/ ha. Rukiin osalta jäi hiukan alle, johtuen hölmöstä (jälkeenpäin) hinnan sitomisesta ja boulin yllä mainitsemasta rajusta torajyvämäärästä, josta tuli jonkunmoiset miinukset. Rukiin harva kasvusto on todella iso riski torajyvälle, vehnällä tätä riskiä ei ole. Saa nähdä mitä ruisvehnästä tulee, nyt on kaikki sitä, mitä peltoon kylvetty. Tammikuun alussa tuntui erinomaiselta ratkaisulta, nyt vähän epäilyttää menikö kylvöt hukkaan kalliilla siemenellä.

Lainaus käyttäjältä: ja101 - 16.01.23 - klo:08:49

Joo vaikeeta on. Pitäis lisätä syyskasvien kylvöä mut kerta toisensa jälkeen tuntuvat epäonnistuvan. 

Ennen huonoa viime vuotta oli kyllä monta peräkkäistä hyvin onnistunutta syysviljavuotta, itselläkin tuli monena vuotena paras ha-sato syysvehnästä, joinakin vuosina jopa rukiista yli 5 tonnia/ha.

Vaihdat rukiin hybridiin, niin et alle viiden tonnin pääse mitenkään, jos keväällä kasvusto edes jonkunlainen. Nimimerkillä kaksi kertaa ollut hybridiä ja sato viime kesänäkin yllättävän hyvä, vaikka kasvusto oli huonon syyspensomisen jäljiltä tosi heikon näköinen. Tavanomaisella rukiilla monta yritystä ja hyvänkin näköisestä kasvusto viis tonnia unelmaa...

Pari vuorokautta nyt lähes yhtämittaa satanut,vuoroin vettä ja räntää, joko alkaa syysviljat olla taputeltu?

Saa nähdä, aika karua on kun lumet alkaa olla vähissä ja vettä on riittämiin siellä täällä. Näillä nurkin kuitenkin luntakin vielä pelloilla, siellä missä ei vettä... Routaa sen verran, että vesi ei kylvettyihin peltoihin painu ja tasamaalla sitä vettä kertyy kivasti. Toki näillä talven keleillä ei oo mitään merkitystä, mikäli tulee hiukan lunta suojaksi mikäli tulee kovia pkkasia. Kevään sulaminen kun viipyy riittävän pitkään, niin mahdollisuudet kasvustojen säilymiseen paranee. Viime vuodet syysviljat säilyneet hyvin, viime vuonnakin, mutta nyt on mahdollisuus siihen nollavuoteen.

Herne tuntuu tykkäävän näistä helteisistä ja kuivanpuoleisista kesistä. Mulla ollut Karitaa, Rocketia ja Astronautea. Viimeisin tuntuu parhaalta.
Sen sijaan liioista sateista se pahastuu ja hukkuu eikä siitä enää juuri toivu. Ja puintiaikaan saisi mieluusti olla vaikka poutaa.
On joskus jätetty puimatta kun säät ovat olleet mitä ovat. Kasvusto limaisena mattona märässä maassa ja herneet itää/homehtuu paloissa.

Omalla kokemuksella herne itää lähes aina pellossa lähes puintivalmiina, vähemmän niitä vuosia kun ei ole itänyt kuin että saisi puida täysin itämätöntä. Viime vuonnakin oli osa pahoin itänyttä, mutta niin vain ne korjuuseen tuli. Metsänreunat ehdoton ei, itää vielä puoliraakanakin. Samoin sumuisen kostea syksy paha, puolivalmiina alkaa palot aukeilemaan ja itua työntämään.

Astronaute vaikutti paremmalta tämän suhteen, pysyi hieman paremmin irti maasta vaikka lakoontuikin kuten muutkin herneet. Satokin ihan ok, joku voisi kai pitää jo erinomaisenakin. Ja pienempää hernettä kuin verrokkina ollut Ingrid, mikä vain positiivista. Lajikkeet on parantuneet jatkuvasti, mutta ei se poista ongelmia mitä puinnista ja kuivauksesta seuraa. Lähinnä puinti sellaista ärräpurria joskus, pitäs saada puida vaikka 3-4ha välein 10ha kuivaa vehnää tai ohraa ja taas jatkaa herneellä. Ei tahmais niin pahoin koneistoa.

Sittenhän on näitä "wanna be wepastoja"
Binar, hallawa jne... Jne...

Mulla wannabe eli Binar vallussa. Jotain mystistä siinä, ei lähde tohisemaan ensimmäisellä kerralla käskettäessä. Joskus hyvin harvoin lähtee, mutta pääsäntöisesti ehkä neljäs starttaus ja alkaa polttoainepumppu naputtamaan ja tohahtaa käynnistysvaiheessa.  Ellei syty, ei kuulu polttoainepumpun naputusta eikä tohahdusta vaikka kellossa alkaa aika juoksemaan kunnes muutaman minuutin päästä sammuu. Webasto motossa, vanha ku mikä, ja toimii ku junan vessa. Traktori on metsään mennessä kylmä jos kellolla laittaa lämpenemään, moto on joko lämmin tai akku tyhjänä  Eli pakko olla paikan päällä kun koneen laittaa lämpenemään.

Lainaus käyttäjältä: -SS- - 22.12.22 - klo:23:01

Ei huolta, oras tuli esiin heleänvihreänä, vedet menivät salaojiin saman tien.

-SS-

Maa on ihan sulaa. Saa aloittaa talven tekemisen alusta.

Maa jäässä lumettoman pakkaskauden jäljiltä, nyt maassa lunta noin 30 senttiä suojaamassa oraita. Nollakeliä ollut, eilenkin vesitihkua ja päälle hiukan lunta. Metsässä puuta kaatuu, karmea keli metsän kannalta. Toiveissa oli että kävisi hieman enemmän plussalla, mutta päiväkausien nollan nurkilla sahailu, tihkusadetta ja lumisadetta. Nämä seikat lisänneet puiden lumikuorman maksimaaliseksi, oiskohan viitisen vuotta kun tilanne oli yhtä paha kuin nyt. Vaikka joka vuosi puita luokollaan lumen painosta, tälläinen harvennus ei onneksi ole jokavuotista.

Eiks lantmannenilla ainakin oo jotain hintaputkia tarjolla🤔

En oo kyllä ite kokeillu, pitäs varmaan 🤔

Jep.