Näytä kirjoitukset

Tässä osiossa voit tarkastella kaikkia tämän jäsenen viestejä. Huomaa, että näet viestit vain niiltä alueilta, joihin sinulla on pääsy.
Sivuja: [1] 2 3 ... 451

Viestit - ijasja2

Oliko kaura peitattua?
En ole peittaamatonta vielä kylvänyt, täytyy ensi keväänä kokeilla.
Siis juu, en sanoisi konetta sudeksi laisinkaan. Erittäin tyytyväinen olen  koneeseen, kauran kanssa ainoat ongelmat mutta eiköhän nekin saa selvitettyä. Kieltämättä on ollut näinä parina vuonna aika kevyttä siementäkin kuivuuden takia.

Mun kaura oli omaa tossia, lajiteltua -17 vuoden Avantia, joka komeaa tavaraa. Nyt on koneessa Niklasta, peittausainetta en tullut kattoneeksi ku tuli kiire viemään siemenkuormaa etäpelloille, kiertokokeen teko jäi aamuksi. Mutulla tuntui liukkaalta tavaralta. Tyhjensin koneen edellisestä eli aiemmassa viestissä kertomastani Arild-ohrasta. Todella tahmeasti tuli ulos vaikka pohjaläpät auki, paineilmaa puhalsin puimurin putsaussarjalla vuorotellen jumittaviin syöttölaitteisiin "vapaassa pudotuksessa". Osassa siemeniä oli hiukan vihneen pätkää kiinni, lisänä tuo hivenpeittaus.

Yhtään kantoa tai kiveä ei oo kiilautunut vantaiden tai sulkijapyörän väliin. Vieskalaisen vanhalla vantaalla sopivat kivet ja varsinkin kannon palat oli varmoja jumin kerääjiä. Eli tasaisesti muokatulla pellolla toimii hienosti, bonuksena voi painattaa liittymien tms. kohdalla hyvin helposti. Ihmetyttää miksi Isobus-koneessa ei ole painatukselle mekaanista viisaria koneessa, kuten norminäytöllä olevalla koneella. Usein tulee katsottua samalla taaksepäin kun säätää, niin ei tarttis vilkuilla näytöltä missä paineessa mennään. Eka kylvöt tulee just nyt oraalle, ekat piikit päisteen pintaan varisseissa siemenissä,  kohta ponnistaa oikeaan syvyyteen kylvetytkin, reilu 2 viikkoa sitten kylvetyt. Kosteutta riittänyt, ois riittänyt sentin kylvösyvyys  :)
Olen ymmärtänyt, että kone on täys susi. Nämä ovat vain kuulopuheita, mutta keskustelujen perusteella puheet taitavat olla totta. En tiedä pilaako nuo koko Multiva merkin maineen. Tuskin, jos jotain muutoksia saisivat aikaan noihin romuihin.

Ois kiva tietää mikä koneessa "sutta"?

Alle 100ha nyt kylvettynä omalla, eilen 20ha kauraa eikä minkäänlaista ongelmaa. 250kg/ha oli tavoite, toteutuma jäi hiukan alle mutta ei haittaa. Syöttöä ois ollut vara isontaa, pohjaläppäkin oli normaalissa asennossa eli ykkösellä. Naapurissa 200ha tuli täyteen tänään eikä sielläkään syötön kanssa ongelmaa.

Tiettyjä typeryyksiä koneessa kyllä on, mm. heinänsiemen kylvölaite (ei saa starttiputkia, ISO miinus!) koneen takana ja työtaso+kaiteet suunniteltu ilman heinänsiemenlaitetta, ahdasta ja heinänsiemen pusseja ei saa koneen päälle helposti kuin trukkilavalta kaiteiden yli. Muuten suuri vaara repiä säkit rikki kaiteiden välistä nostellessa.

Mulla Isobus-kone, joten vaihdelaatikot sekä siemenellä että apulannalla, apulantapuolen säätö toimii hienosti mutta siemenpuolen kiertokokeet ei tunnu pitävän paikkansa oikeen mitenkään. Ja säätötaulukkotarra ihan hupijuttu, ei mee sinne päinkään mitä taulukoissa , millä nyt ei käytännön merkitystäkään kun kiertokokeet otettava.  Tänä iltana kylvin ohraa, piti mennä 259kg/ha suunnitelman mukaan, kiertokoe näytti reilu 270kg/ha ja annoin olla. Eka koneellinen suht tyhkäksi ja toteuma 225kg/ha ::) Tosin oli peitattu bariton+starphos CMZ seoksella, joka tekee siemenistä tahmeita mutta isoja on erot kiertokokeen ja toteuman välillä. Normaalisti peitattua tuntuu menevän taas enemmän ku kiertokoe, joten säätöjen ja koneen opettelua, että tietää miten säädöt vaikuttaa. Lisänä säädön hankaluuteen progressiivinen säätökäyrä, jyrkkenee loppua kohden joten yhden säätövälin ero on huima ollaanko alku vai loppupäässä vaihdelaatikon säätöasteikolla. Muiden koneiden vaihdelaatikoista ei kokemusta, pl. kauan sitten Jukon vaihdelaatikko jossa selkeät vaihteet.

Niin, ja omassa ei oo karistaja-akselia siemenpuolella.

Täydellistä ei lie olekaan, mutta hankala sanoa onko näihin oloihin Junkkari sitten parempi kun en oo sellaisella uudella kylvänyt. Kavereilla on ja ovat tykänneet.
Kasvintuotanto / Vs: Kylvöille koska?
: 26.04.20 - klo:10:44

Vithu, voiko joku olla nii dille, et kylvää jotai 1000 vuotta vanhaa Saana ohraa?

Ei ole ensinkään huono veto, vaikka onkin vanha lajike, niin hyvät ominaisuudet. Isojyväinen ja kestää pystyssä.

Ei kyllä heikompaa ohralajiketta oo, ku Saana? Isojyväinen kyllä, mutta muuten löytyy paljon parempia nykylajikkeita. Saanalla ei saanut koskaan hyvää satoa, sama kuinka hyvä kasvusto. Aina pysähtyi viiden tonnin päälle, kuutta ei tainnut tulla milloinkaan miltään lohkolta. Arild samaa aikaisuusluokkaa, mutta tuottaa myös satoa jos kaikki osuu kohdilleen. Ja aina hyvää laatua, kuten Saanakin.
millä lailla nuo rattia pyörittävät toimii vanhojen rattien kans?   kova ja jo liukaskii pinta monessa,  sekä pikkuklappi akselilla?

Kunnollisessa rattirenkisysteemissä on ohjauskulma-anturi jolloin tietää tarkalleen pyörien kääntökulman vaikka ohjauksessa olisi klappia. Oikeastaan aika lailla pakollinen vaikka ei mitään klappia olisikaan. Kaikissa vaan ei tuota anturia käytetä.

Tuolle Ez-steerille kerrotaan kuinka paljon pyörät kääntyy kun rattia pyöritetään, osaa sitten sen mukaan korjata ajolinjaa mm. päisteestä hieman vinoon lähtiessä. Oli 10 vuotta ez+500 Trimble. Aika paljon tuli käytettyä, kun muistikin täyttyi silloin tällöin :) Tuota ostaessa ei vaihtoehtoja paljoa ollutkaan, eikä huono sinänsä. Nyt pilot+GFX750, ja kieltämättä kovasti on mennyt eteenpäin. Hakee nopeammin ajolinjat, tarkempi (RTX),  kaikki lohkot muistissa eka ajon jälkeen. Lisäksi toimii isobus näyttönä koneille jne. Eli rahalle saa vastinetta, kun enemmän sijoittaa. Tuo ratinpyörittäjä+ näyttö taisi maksaa aikoinaan noin 5000€?, kymmenen käyttövuotta ja vaihdossakin sai jotain. Ei paha hinta nollapäällekkäisajosta kylvössä ja ruiskutuksissa, hehtaaria kohden vuodessa alle 50 senttiä. Sillä ei paljoa apulantaa osteta, tai kasvinsuojeluaineita jotka mm. kylvössä menee jo yhdenkin vantaan päälekkäiskylvössä jne.

Lohkot pääasiassa selkeäpiirteisiä, joten tulee ajettua A-B linja pitkän sivun mukaan kummassakin päässä pisteet ja reunakierrokset normaalisti että ruisku ym. passaa. Kylväessä kaikki urat kerralla, sitten loppupelto sopivasti sieltä täältä ajaen.
2,5c nousee ja sitten taas laskee niin saavat kaupan käymään kun odottajilla pettää hermo. Niin kävi itsellekin😂

Voihan tuo olla hetkeksi pysyvääkin, brent futuurit nyt 33 dollarin luokkaa, pari viikkoa sitten olivat 24 nurkilla. Nousua tuolta jo kovasti, niin nyt on hyvä jo vähän nostaakin ja saa kauppaa käymään.
Mulla on pölynpoisto toki lajitelijalla, lisäksi peittaimella ja säkityksessä. Peittaimesta ja säkistä imee kanavaimuri pölyjä pois, tein imurille kaksi kanavaisen jakolaatikoin, josta haitariputkella ts. normaalilla pölynpoistoputkella imut peittaimelle,  toinen lähtö ruuville.  Ruuvin kylkeen 63mm ilmastointiputki, joka kytketty tuohon imukukoteloon pölyputkella, samoin säkitysputken puoleissa päässä haitariputkesta käyrä ja säkkiin menevän viljan laskuputken kyljessä 63mm ilmastointiputki, joka litistetty viljaputken muotoon kohdasta, johon säkki kiinnittyy. Säkin sidon kiinni tiivistii, kaikki peittauksesta syntyvä pöly katoaa putkea pitkin pihalla olevaan reikiä täynnä olevaan suursäkkiin.

Kanavapuhaltimella nopeussäädin mutta ei tuolla oo ollut muuta asentoa kuin täysillä. Puhallin peltinen, läpivirtaavaa mallia, ja sietää myös pölyä.
Näkyneekö sitten missään... ::)

https://www.talouselama.fi/uutiset/raakaoljyn-hinta-alitti-haamurajan-oljya-shortataan-nyt-urakalla/9e20eca8-f2e9-42b7-91a3-386f06b0c2a5

0.8 ja risat, talvilaatu verollisena. Hinta pudonnut reippaasti alkutalvesta ja paljonko vielä putoaa kun kysyntä vähenee, mikäli/kun korona leviää.
Kasvintuotanto / Vs: Kylvöille koska?
: 27.02.20 - klo:15:55
Ja nyt kun vettä on tullut kohta puoli vuotta poskettomasti, alkaa olla lähellä se hetki, että hana menee kiinni. Ja se tapahtuu äkkiä. Seuraavat sateet sitten taas syyskuussa, ehkä.

Hyvä vaan kun tulisikin kuiva kasvukausi. Kuivuuden kanssa pärjää paremmin kuin lähes jatkuvan vedentulon kanssa. Vuosi 2018 on ollut itsellä yksi kannattavimmista.

2017>  Kun kuivasi vehnää kuivurissa 20 tuntia ja se päätyi rehuksi,  ( hinta 120 e/tonni) niin ei ollut kivaa, vaikka sitä määrällisesti paljon tulikin.  2018 vehnää tuli noin 3 tonnia ha, mutta hinta pitkälti yli 200, valkuaislisä päälle ja kuivurissa pari tuntia.
Peltotyötkin sujui siististi, ei tarvinnut rypeä kurassa ja syysviljat ehti kylvää mainiosti hyvissä oloissa ilman kiirepaniikkia.

Kuivana kesänä säästyy myös tautiaineiden ostamiselta.

Kuivat kesät on ihan per seestä.
Mieluummin vettä kun Sahara jossa tavara kuolee heinäkuussa pystyyn.

Sadekesä on aina hyvä kesä :) Puinnin aikaan ei tarttis enää sadella, mutta se onkin sitten sateinen syksy eikä enää kesää.

Kaks edellistä vuotta prseestä, 2017 paras koskaan sadoltaan eikä tuloskaan huono vaikka valtavat kuivauskulut.

Ei oo vielä omana aikana sattunut huippuvuosi kohdalle, niin että viljan hinta ja sato kohtaisi.
Kasvintuotanto / Vs: Kylvöille koska?
: 26.02.20 - klo:09:53
Kahden kuivan, kärvistellyn kesän jälkeen... Nyt luvassa tällä menolla myöhäinen kevät, routa menee kylmässä ja märässä maassa vauhdilla alaspäin eikä ihan helpolla sulaa keväällä. Periaatteessa ollaan roudan suhteen ihan normaalissa tilanteessa, routaa tähän aikaan vuodesta vielä suht vähän kun lumi suojaa, tänä vuonna ei ole ollut eikä ole lumen suojaa kuin nimeksi viime päiviltä. Nyt pitelee pakkasia, routa painuu ja vähäinenkin lumi häviää päivässä sopivalla kelillä. Routa muodostuu ainakin pohjanmaan rannikolla kevättalvella maaliskuussa, lumen sulattua "kesken talven". Nyt erinomaiset olosuhteet syvälle ja vahvalle roudalle.

Jo viime viikon lopulla, lauantaina, turvemaan kynnös kantoi traktoria joustamatta mutta pinta oli sen verran sulannut että sai talvitien tasoitettua hienosti. Kalkin levitykseen täydelliset kelit, ei lunta esteenä (eikä tasoitteena kynnöksillä), rästien purkuun lienee jäätymistä odottaneita tasaisia peltojakin tarjolla yllin kyllin.
Metsätalous / Vs: ”Talvi”raivuu
: 04.02.20 - klo:17:38
Tammikuulla vajaa 3ha, aiemmin ei ehtinyt ja nyt jo isompia puita. Kelit oli täydelliset raivuuseen, nyt pakkaslunta puissa ja maassa muutama sentti. Jatketaan joskus taas kun aikaa, raivaus kiitollista työtä kun ei koskaan työt lopu!
JF 80:ssä oli aurikopyörät mutta halk. taitaa olla isompi kuin puolmetrii.



Nyt taitaa nähdä painajaisia, kun tuon kuvan näki. Aikaa kun rehunteon ainut seurattava asia oli nieleekö noukin ! Ja jos hyvin meni se mälli irtos pelkästään hihnapyörästä käsin väärin päin pyörittämällä. Aikaa, kun joka karhon piti kaataa itte, jotta sai jo kaataes mietiskellä ne paikat missä taas noukin rassataan auki. Pahimmat käsin repien, pumppuhapottimen työntäessä happoa vielä silloinkin kun tukos on tosiasia, tai ainakin virtausmittarin ja suutinten välisen letkun valuessa tyhjäksi. Ps. tarviiko kukaan pientilan  hyvin säilöttyä jf 80 silppuria :)

Samat painajaiset tulee tännekki kun moisen näkee :-X kyl kuuli arvostelua silppurikuskilta kun oli päisteessä tultu niittokoneella liian kovin päisteeseen ja oli osa karheista sekasin ja ajosta ei tullu mitään >:(

110 jiiähäväsäkin oli tuollaiset, vaikka oli muuten paljon härevämpi kone.
Kaveri laittoi videon rehunteosta ja hienosti vetää karhetta. Kunnes videolla myös kuvaa kun kuski hyppää repimään noukinta auki  :) Kaadoin heille sillon heinää 3.2m koneella ja karhosta piti tehdä mahdollisimman kapea.

Oispa noita 80, 90-luvun videoita enemmänkin, mahtavia muistoja
No eipä näköjään sähköverkolle tai kulutukselle ihmeitä tekisi, mutu ei oo tässäkään näköjään ollut oikeaa tietoa.

Kattelin tossa käytettyjen Teslojen hintoja, jos sellaisen kauppa-autoksi, mutta 45000 suunnilleen halvimmat käytetyt. Joutuu tyytymään vanhaan tekniikkaan ja autokantaan :) Leaf, ampera tms. tulisi kyseeseen jos tulee paneeleja laitettua jossain vaiheessa, jäisi siirtomaksut pois kun kotona latailee. Kuitenkin omassa käytössä se lataaminen tapahtuisi lähes poikkeuksetta kotona.
Onkohan päättäjät koskaan ajatelleet tosissaan, mitä tarkoittaa kun autokannasta vaikka puoletkin sähköautoja. Teslan superlaturi tyrkkää maksimissaan  yli 100kwh, Porschen 270kwh. Normiautojen latauskin haukkaa virtaa, että kotona mittari pyörii lujempaa kuin sukat jalassa.

Mistä virta tai sen siirtokapasiteetti?  Käyttö kun ei ole mitenkään tasaista, voisi kuvitella illansuussa tulevan lisää latauspiikkiä, ellei laturit "keskustele" keskenään jollain tavalla ja lataa autoja verkon käyttöä tasoittaen annetulla aikavälillä, tyyliin auton oltava akku täynnä aamulla, eikä heti illansuussa.

Aurinkokennot+sähköauto, tulevaisuutta, joka joillekin jo nykypäivää?

100ha kylvetty. Kylvönopeus tosin hieman jäi tuosta taulukon lukemasta. Sen verran pienet lohkot ettei 6800 vallu ehdi kiihtyä moiseen menoon.
Mutta juu, kaura hieman holvasi muuten kaikki ok. Huoltomies tuli kolmessa tunnissa tutkimaan kauran kylvöä. Päätyi ottamaan karistaja akselin pois.

Otit lisävarusteena ko. akselin? Muistaakseni se jätettiin pois konetta tilatessa, oliko valinnainen varuste vai lisävaruste. Keväällä näkee miten pelaa. Tuolla kylvövauhdilla ei mee kauaa kylvöissä  ja tehoa tässä haettiinkin pitkälle tulevaisuuteen :)
Eiköhän se järee puikkokone kuitenkin ole paksussa tavarassa parempi, kestää sitä kuormitusta.Ja toisekseen tasasuuntaaja ei ole niin noponuuka niille epäpuhtauksille hitsatessa, sillon kun jotain korjausta pitää tehdä.Ja varsinkin ulkona toimii sitten hankalimmissa oloissakin siten että saumasta saa jopa pitävän.Suojakaasut kun menee tuulen mukana ja jälki on sitten sen mukaista.



Noin minäkin teen. Mutta sitten kun pitää olla joku sertifikaatti tai jopa joku konemerkkikohtainen sertifikaatti, pitää tietää mitä tekee. Oudolta se kuulostaa, että ulkona hitsataan mielummin mikillä jos vaan voi, mutta moni tekee niin. Mielummin tekee jotain tuulen suojaa, kun alkaa puikolla tökkimään. Mutta ne ovat niitä tekijöitä. Käytännössä ja käytännön korjaukset menee monesti ihan toisin näin harrastepohjalta.

Mulla kävi kaveri hitsaamassa moton tiltin alustaa, 40mm peltiä ja on melkoisella rasituksella. Ihan mun mikillä veteli saumaa saumaan kiinni. Oisko ollut noin 20 senttiä tms. sitä railoa, ja koko pitkä ilta siinä turatessa meni, sauman hitsaus, hiominen lähes kokonaan pois, uusi päälle vähän limittäin ja taas hiominen jne.. Koneessa kyllä potkua kun 450A vesijäähdytteinen kone, mutta eihän oikea hitsari paljoa virtaa tarvi kun tarkoitus saada saumasta pitävä ja muokkaamatta liikaa niitä liitettäviä kappaleita. Voisin sanoa että itse oisin tehnyt homman kolme kertaa nopeammin, mutta voisin vaikka vannoa, että sauman ollessa yhtä siisti ulospäin, tuo kaverin tekemä kestää. Katottiin tunkeuma-aineella hitsauksen ohessa ja lopuksi vielä röntgenillä tms. härvelillä. Kun ammatikseen saumoja  kiertää maailmalla tarkastamassa erinäisissä kohteissa ja tehtaissa, luulisin olevan ammattilainen ;) Että ei ne saumat sitä katsositä konetta millä hitsataan, vaan miten hitsataan ja millä aineilla ym.

Ois ollut tarjolla myös puikkokone, mutta migillä kuulemma mieluummin.
Sivuja: [1] 2 3 ... 451