Tänään tähän mennessä 0.75mm. Tiukassa meneekö koko milli rikki...

Viimeiset 5 viikkoa 51mm, kaverin asemaan muutaman kilometrin päässä 38.5mm sama ajanjakso. Kevätkesä oli melkoisen sopivaa mutta sitten ei niinkään. Missään vaiheessa ei ole ollut maassa vettä riittävästi, sen jälkeen kun routa sulasi. Siinä vaiheessa oli jopa märkää.

Ei lupaa vettä seuraavaan 15 päivään eli puinnit alkanee melkoisen märissä olosuhteissa. Jos pitää ennustaa ja olla realisti.

Näin pääpiirteittäin kuitenkin taitaa valtaosass suomea ollut tullut vettä tänä kasvukautena enemmän kuin monena muuna. Itse olen tähän nyt ainakin tyytyväinen. Nyt aurinkoa ja shunttia isommalle. Kuten taisin jo kirjoittaa niin seuraavan kerran saisi sataa joskus lokakuussa lumena...

Joo, enemmän on tullut kuin monena kasvukautena, mutta ne on olleet totaalisen kuivia kasvukausia. Tällä hetkellä näkyy jo selvästi peltojen kuivimmat kohdat, peli alkaa olla menetetty ts. poutivat pahasti. Kasvusto jäi niissä lyhyeksi muutenkin ts. vesi loppui kesken jo korrenkasvuvaiheessa. Kaikista rehevimmät pellot kasvaa komeasti, mutta useilla pelloilla vedenpuute näkyy. Alkukasvukausi oli liiankin hyvää, niin juuristo jäi pintaan ja nyt se näkyy. Sadosta on vielä turha sanoa mitään, jos tulee 20-30mm vettä viikon sisällä, paljon on vielä pelastettu ja vähintään keskimääräiseen satoon mahdollisuus. Ellei tule, sitten jäädään jo alle alueen tavanomaisen sadon.

Menneen 4 viikon sademäärä yhteensä 41.5mm, yksi 10mm sade, muut sellaisia pikkutirauksia. Toki tuokaan ei kastellut maata. Toki kiitollinen saa olla noistakin sateista, usein ei tuu noinkaan paljoa.  Kaverin cordulus muutaman kilometrin päässä 28.75mm, omaan on sattunut tämän nurkan suurimmat millit.

Ajattelisin, että lohkokorttiin johonkin huomautuksiin ihan vapaasti kirjattuna riittäisi, eikä ruiskutusalaa tarvis välttämättä pienentää.

Mitkä ne vesistöjenvarsien rajoitteet tarkalleen ovat? Suutin ja etäisyys? Vai ainekohtainen sekin. Itsellä neljä vesistöön (Loimijokeen) rajoittuvaa peruslohkoa. Valtaojathan ei enää merkkaa mitään.

Joo, kyllä varmasti riittää huomautuksiin kirjattuna ko. ala. Agrineuvoshan laskee esim. lietteenlevitykseen oikean pinta-alan automaattisesti, jos lohko vastaa vesistöön. Suutin, etäisyys ja ainekohtainen. Eli voi vahingossa lipsahtaa sitä samaa rikka-ainetta reunaa myöten seoksessa, paperilla, jota toisaallekin lohkolla. Siksi onkin fiksumpaa karttaa noita vesistörajoitteisia, vähentää vahinkojen mahdollisuutta. Lisäksi nuo suuttimet, sinne huomautuksiin oon kirjannut että ID suutinta käytettiin tottakai ojan varressa. Mulla nuo vesistöt on nimenomaan ojia,  näihin tuovat valtaojat sitten näitä joihin ei tartte nykyään suojakaistoja sen kummemmin. Valuma-alueahan nuo vesistöjen määritelmät tekee, vaikka oja olisikin oikeasti aikalailla samankokoinen kuin muutkin valtaojat. Kirjaamisvaatimukset vain eritasoa, tai lähinnä virhemahdollisuuksia enemmän.

Lainaus käyttäjältä: -SS- - 05.07.26 - klo:22:48

Lainaus käyttäjältä: Rakkine - 05.07.26 - klo:21:36

Mikä on tuo DAA ?
Paineiden  ja suutintyypien merkintää  ei viranomaiset sentään (vielä) vaadi.

Google antaa seuraavaa tietoa:
Nuorisoslangissa sanalla daa (tai usein muodossa daa-a) on pitkä historia, ja sen merkitys riippuu vahvasti siitä, miten se sanotaan: Itselleen selvän asian korostaminen ("No tietenkin!")Sanaa käytetään silloin, kun joku kysyy tai sanoo jotain älyttömän itsestään selvää. Se vastaa englannin kielen sanaa "duh".

-SS-

Alennuit sitten tuollaiseen lapselliseen v1ttuiluun.
No en välitä. On jo nuo kasvinsuojelun  uudet merkintävaatimukset itsessään aivan riittävän ääliömäisiä.  Mutta kiltit ja nöyrät suomalaiset maajussit tietenkin noudattavat vaatimuksia viimeistä piirtoa myöten ja laittavat vielä vähän lisää  tietoja   päälle,  jotta ei olisi homma liian helppoa.

Tänään käytiin tekemässä auditointi ilmastohömppäkauraa varten. Kaikenlaista kyseli ja ihmeteltiin kasvinsuojeluainevarastot, kuivurit ym. Kysyi sitten kasvinsuojeluaineiden käytöstä, kuinka merkitsen käyttötarpeen ja kuinka torjunta onnistui jne. Sanoin rehellisesti etten oo todellakaan kirjannut mitään minnekään tietokoneelle ylös, että kaikki on vielä kalenterissa merkittyinä. Sieltä sitten siirrän suunnitteluohjelmaan kunhan muut ovat ajaneet bugit ulos ja ohjelma toimii kuten pitää, eikä tarvitse tehdä kirjauksia uusiksi kun puuttuu jotain nippelitiedon paikkoja. Auditoija oli hyvin tietoinen asiasta ja samaa mieltä, että nyt ollaan taas kerran uuden äärellä ja tämä tapa ehkä järkevä. Mulla kuitenkin suhteellisen vähän, alle 50 lohkoa kirjanpidossa, niin silti sinne kaikkien koodien, suutintyyppien, vesistöjen rajoitusten ym. kaiken kirjaamisessa selvintä tehdä kaikki kerralla. Vesistöjen ts. isojen ojien varsilla suurin osa pelloista kapeina nauhoina, niin että samalla kasvulohkolla vesistöön rajoittuen voi olla kolmekin omistajaa ts. peruslohkoa ja silti kokonaisuudella pinta-alaa vain jokunen hehtaari. Kirjaamisvirheiden mahdollisuus suuri, käytännössähän virheitä ei vesistöjen varsilla tule mutta paperilla on kaikki mahdollista ellei ole todella huollellinen. Pitää muistaa kirjata että vesistön varrella käytetään oikeaa suutinta, toisaalta riittävä etäisyys jollakin aineella vesistöön eli hehtaareiden pitää täsmätä kirjanpidossa käsiteltyyn pinta-alaan, eikä koko lohkon pinta-alaan jne.

Viimeiset 8 päivää näyttää cordulus menneen viikon sateiksi ja niistä 6 sadepäivää, todellisuudess 5 kun yksi sade osui puolenyön tienoille. 23.75mm, nytkin tihuuttaa tuulen kanssa vettä. Viimeiset 4 viikkoa yhteensä 64.75mm. Just nyt kosteus nippanappa riittää, mutta pidempää poutaa ei kestä olla. Salaojiin saakka vettä ei ole riittänyt, säätökaivot edelleen kuivana, vedenpinta missä lie syvyyksissä. Tarkoittaa kohtalaisen optimaalista tilannetta, ravinteet ei huuhtoudu mutta näkyy irtoavan näillä keleillä maasta. Maa ei ole kastunut "läpi" kuin kylvöaikaan, silloin oli liiankin kosteaa kun routa sulasi myöhään.

Oma cordulus on kerännyt suurimmat millit lähialueella, kummallisia pistekuuroja osunut suoraan tälle kohdalle. Kaverien asemat lähellä sama 8 päivää 7-11mm ja kuukasisadekin huomattavasti vähemmän. Voi sanoa että lähes poikkeuksetta ollut päinvastoin, mutta ei auta valittaa vaikka kauran punahomeet tällä hetkellä mietityttääkin kun tullut juuri röyhylle ja jatkuva kosteus kasvustossa. Kaura ei saa mitään röyhylle mutta vehnät luonnollisesti sekä osa ohrista. Meinaa olla kelit hukassa ruiskutuksiin. Viime vuonna oli ruiskutusten aikaan jossain vaiheessa oikeasti kosteaa, nyt ei ole peltojen kantavuudesta tarvinut murehtia.

Suomi.fi on ihan perseestä, siinä kansalaiset laitetaan toimimaan omina toimistovirkailijoinansa.  Sinne pitää itse kirjautua ja tulostella mitä sinne on tullut. Vanha systeemi,  missä kirjeet tuli kotiin, oli parempi, koska silloin sitä itse avasi kirjeen ja totesi että aha, tuli tämmönen lasku, pannaan tuo lähelle tietokenetta ja maksetaan aikanaan, ja paremmin jäi mieleen eräpäivätkin, kun itse avasti postilaatikkoon tulleet kirjeet.

Ehdottomasti tämä. Sähköinen laskutus tätä päivää, paperisena sitten ne, mitkä ei näytä sähköiseen laskutukseen taipuvan.

Kun meillä oli lanttua tai naapurilla silmät häikäisevää rypsiä, ei kirpoista, kaalikoista tai kaalimadoista tai gammayökkösistä tai tai tai ollut haittaa, Roxionia puisuteltiin paineella kasvustoon väkevänä liuoksena, niin että lehdille jäi sinistä pisaranjälkeä. Parin viikon päästä kasvusto vielä haisi sille liuottimelle.

Ja pörinät loppuivat.

-SS-

 

Mikähän tuon Roxionin käyttömäärä on rapsikuoriaisille, siis ihan oikeasti? Tai siis oli, eihän kenelläkään voi olla enää sitä varastossa...Ja pystyikö sitä sekoittamaan muihin kännämyrkkyihin? Onko se vain normaali pyretroidi, "väärällä" tehoaineella?

Lainaus käyttäjältä: pice - 20.06.26 - klo:10:47

Sen helpompaa viljeltävää kuin rypsi ei voisi ollakaan. Ennen kylvöjä maavaikutteista rikka-ainetta, sen jälkeen ei yleensä tarvinnut ruiskulla käydä kasvustoa tallaamassa. Kuoriaisisia niin vähän ollut ettei torjuntakynnys ylitytynyt. Sen 1200 - 1500 kg/ha tullut joka kerta.

Missähän kuiplassa oikein elät, jos kerta kuoriaisiakaan ei esiinny, no täytyy ihmetellä, miksi rypsi on  kuitenkin alituotantokasvi, jos sen viljely olisi oikeasti noin huoletonta.

Eikai toi mikään kupla ole, kuoriaiset juhlineet mikäli satotaso jää 1200-1500kg tasolle. Viikko sitten sai kuoriaiset tymäkän annoksen Mospilania sekä toista ainetta kaalikoita vastaan. Kuoriaisia on jälleen pellossa vaikka kuinka paljon, kaalikoitakin pörrää kivasti. Toukkia ei toki löytynyt mutta lehdissä on jossain määrin reikiä. Todella paha kuoriaisvuosi näyttää olevan, samoin kirpat oli eka kertaa voi sanoa koskaan, haittana. Ne jäi torjumatta,  ja se lienee ollut oikea ratkaisu mutta nää muut öttiäiset jos jättää torjumatta, niiden vaikutus satoon valtava. Luomukonstilla olisi paremmat mahdollisuudet ilman kemiaa ts. kesäkuun alkupuolen kylvö, lämpimään maahan, ennen oletettua sadetta. Puintikin viivästyy talven kynnykselle pohjoisempana, etelässä kasvukausi riittää paremmin ko. kikkailuun.

Kelit on kaikkiaan olleet kasvinsuojeluun erittäin haastava, noin viikon on jatkuneet tuulet yötäpäivää ja ollut myös sateen uhkaa, joka on jäänyt kuitenkin piippuun. Kaksi yötä ollut keliä, viikko sitten su-ma ja juhannusaattoyö+ aamupäivä. Muuten on ollut pakko ajaa jotain napakassa tuulessakin, kun keli on sisämaan ruiskuttajien mielestä karmea ja rannikon asujille pakkorako ruiskuttaa... Nykytekniikka antaa mahdollisuuden heikommallakin kelillä ruiskutukseen, mutta työn tehokkuus kärsii merkittävästi ja tulee lisää unettomia öitä. Ötököitä ei tosin voi ajaa heikolla kelillä, joten voi tulla pitkäkin väli ettei vain pääse pellolle vaikka tarve olisi, kuten nytkin. Puintiaikaan kelien kyttääminen on rentoa kun päivällä ollaan hereillä lähtökohtaisesti, ruiskutusaikaan yö voi mennä torkkuessa/valvoessa eikä keliä sitten tulekaan.

Sääennusteiden tuulikartat suuntaa antavia, mutta tällä voi vähän ennakoida, miten keli kehittyy https://www.ventusky.com/fi/tuulenpuuskia-kartta/1-tunti#p=64.04;22.67;7

Kyllähän niitä lohkoja käsinkin käyttää. Ei siinä mitään. Kyse on enemmän työn helppoudesta, kyllä rahaa käytetään paljon typerämpiinkin kohteisiin.
Se riski että GPS:ssä häiritään pitää toki ottaa tosissaan mutta ei ole mikään peruste olla hyödyntämättä sitä normaalitilanteessa.

Suutinkohtainen sulku ja kaarrekompensaatio, käytännössä ihan sama miten pellolla kurvailee, menee oikeaa määrää oikeaan paikkaan. Kiilamaisissa kohdissa ei tarvi tähdätä tiettyyn kohtaan puomia, voi vapaasti lähteä kääntämään jouhevalle ajolinjalle takaisinpäin. Jos ainemäärässä säästää 3-5% kuten SS tuolla mainitsi, tekee esim. 1000ha alalla samalla satasen hehtaarikohtaisella annoksella 3000-5000€ vuodessa. Sama tulee sitten kasvussa jollain tapaa, on aineita joita ei saa ajaa tuplamäärää kuten korrensääteet ja tietyt rikkakasvit, tekee ihan selkeää vioitusta.

Ennen kaikkea automatiikka tuo helpotusta työhön, sen merkitystä ei voi väheksyä, se on todennäköisesti yhtä tärkeä hankintaperuste kuin aineiden saaminen oikeaan paikkaan oikealla määrällä.  Jos kaikki ruiskutettava omia nelikulmion muotoisia isoja lohkoja, voi hämärtyä automatiikan tarpeellisuus kun ajettavana  onkin satoja erimuotoisia lohkoja, joilla voidaan olla eka kertaa koskaan. Automatiikan hinta pitääkin keskustelun yllä, eihän osa ymmärrä automaattiohjauksen hyötyjä

Loimaan suorakylvökokeessa on niin paljon tahattoman intressiristiriidan mahdollisuutta, koska se on suorakylvölaitemarkkinoinnin väline, ja kyseinen konsepti oikein kutsuu sopupeliä. Uskonkin Västankvarnin koesarjaa paremmin, koska niillä tuloksilla ei myydä suorakylvökoneita.

-SS-

Tehtiinpä kokeita myös Haapajärvellä ja oliko Kannuksessakin, koulutiloilla. Tulokset ei olleet oikeen mairittelevia, kun maalajit olikin hikeviä ja kevätkylmiä, isoa olkisatoa luonnostaan tuottavia. Omalla kokemuksella suorakylväisin kaikki, jos olisi oikeat reunaehdot. Nyt on näiltä nurkin se viimeisinkin suorakylvöpioneeri laittanut koneen naftaliiniin, toki eläköitymisen vuoksi. 9 konetta tuli pitäjään huippuvuonna 2005, siis vieskalaisia, ja kaikilla suorakylvettiin lähes kaikki tilojen pellot. Hiljalleen muokkailuja lisäillen ja nykyään taas käytännössä kaikki jollain tapaa muokaten, yleensä kyntäen. Rikkakasvit eikä taudit ei olleet minkäänlainen ongelma suorakylvössä, kyllä se ongelmat tuli siinä ettei voi vain odottaa kesäkuulle kun optimiolosuhteet tulee kylvämiseen, ja ehtiikin kylvää enää aikaista ohraa, joka taas kaikista herkin suorakylvön vitsauksille.

Striptill tyyppinen kylvö kiinnostaisi kovin, vähän on jo projektia sen suuntaan tekeilläkin. Varsinkin syysviljoille melkoisen ylivoimainen tapa perustaa kasvusto, talvehtimisen edellytyksetkin pitäisi olla parhaat mahdolliset.

Kylvötavasta riippumatta, viileä ja pitkä kevät, rikkakasvit on viihtyneet eka nyt jo pitkällä olevissa oraissa. Rikkakasveille sopivien sateiden myötä itäneet ja kasvaneet rehevästi, heti kylvöstä saakka.

6mm satoi eilen. 3km:n sivuun, missä mulla merkittävin peltokeskittymä ja "naapurin" cordulus, siellä 1.25mm. Tuo omaan mittariin keskellä aukeaa sattunut kuuro osui juuri siihen, sopivasti sillä kohdalla peltoa itsellä hyvin kapeasti. Kotonakin mittariin vähemmän. Ensin kärsittiin jopa kosteudesta kun routa sulasi todella myöhään ja sateitakin tuli kesken viimeisten kylvöjen, nyt sitä vettä voisi jo tullakin mutta vielä pärjätään ok. Jos pitää säästellä, säästellään edelleen ja vähän myöhemmin reilummin. Kasvustot on erittäin eriaikaisia tänä vuonna, koskaan en muista tällaista että ekat huhtikuun loppupuolella kylvetyt aikaiset ohrat jo turvottaa tähkää ja työntää lippulehteä kovasti, toisaalta vieressä voi olla toissapäivänä kylvettyä ohraa. Toiset kaipaa jo kovasti vettä kun korrenkasvu lopuillaan, toiset vasta aloittelee itämisprosessia 

54.5mm on saaneet omat ekakylvöt, 3. ja 4.5 kylvetyt, suurin osa kylvöistä noin 50mm. Kuulostaa hienolta määrältä mutta tuli hiukan liian aikaisin, kun kosteudesta ei ollut muutenkaan pulaa ja enemmänkin oli haitaksi. Maalajit sellaisia ettei pidätä vettä lainkaan, niin nuo millit oli suurelta osin ihan hukkaan heitettyjä. Säätösalaojakaivon laitoin yhdellä tasaisella lohkolla kiinni Huhtikuulla, eikä sateet nostaneet vedenpintaa lähellekään ylimenoa, noin 70 sentin syvyydessä oli veden pinta lähimmillään kun sateita tuli reilummin. Silti säätösalaojituksen hyödyn huomaa, pellon pinta pysyi pidempää tummana tietyillä kohtaa.

Tänään tuli tänne Hämeen sydämeen pääskyset.

Samoin tänne perämeren rannikolle, keskellä päivää pölähti yhtäkkiä iso lauma pihaan pyörimään ja taispa sieltä tulla vakioasukkaatkin kun siihen malliin hallissa lauloivat.

aika hyin tuo parin millin sate on piristänny kasvua.   epätasaset oraatkin saanu vauhtia ja rikat heränny elooon..   ja koivun lehet pompsahti oikeaan kokoon.    mutta paljon enemmän kait tarviis sataa jotta ois rehuteon aikaan jotain niitettävääkin..

Heh, koivun lehdet pomsahti oikeaan kokoon. Katon tuossa takapihalla olevaa koivua ja on ns. lämpimällä paikalla, lehdistä aavistus, hiirenkorvaehkä mutta yleisilme ihan mustavalkoinen. Toisaalla lehdet jo ehkä kynnen kokoisia, joissain koivuissa, mutta suurin osa vielä melkolailla saman näköisiä kuin talvella, mitä nyt silmut turvonneet. Nurmikot muuttui vihreäksi nyt sateilla ja jos tulisi parikin edes viidentoista asteen päivää, koivutkin heräisi kevääseen.  Kuitenkin viikko ennen vappua kylvetyt ohrat on oraalla, mutta ne kuivilla ja lämpimillä paikoilla. Ylivoimaisesti suurin osa kevätviljan siemenistä odottaa vielä säkeissä kylvöä ja tää "sadekausi" jarruttaa kylvöä parhaimmillaankin vielä pari päivää. 22mm maanantai-illasta lähtien, kohta tulee ehkä hiukan lisää mutta voi sanoa olleen täydellisen sateen, tällä hetkellä.

6 milliä tänään.Eli 18 milliä kylvöjen päälle ja satanut oikein hissukseen. Ensimmäiset ohrat näkyy tulleen piikille,kylvetty 3.5.

Sama 18mm yhteensä eka kylvöjen eli 3-4.5 kylvettyjen päälle. 4.5 kylvetty verttiä ja kävin tänään kattomasa kotilohkolla hallin takana ns. lämpöisessä kohtaa. Juuria ja juuri näkyvä itu siemenissä. Ei tuu ihan hetkeen piikille tällä tahdilla. Lämpötilat olleet niin armottoman matalia, ettei ihme. Kolmena päivänä tuon em. kylvöpäivän jälkeen jäänyt päivän maksimilämpötila viiden asteen tienoille. Lämpösummaa kertynyt kylvöstä 12.26 astetta, nyt merkkaa jo kymmenyksetkin 

Lainaus käyttäjältä: ht - 12.05.26 - klo:09:38

Lainaus käyttäjältä: -SS- - 12.05.26 - klo:08:10

1997 säätilat saattaisivat uusiutua, silloin kesällä yli 50 hellepäivää ja kuivaa, eli ihannesää jättisatojen syntyyn.

Silloin kesällä toukokuu-elokuu - välillä satoi noin 200 mm, ainakin riitti hyvin syysvehnälle.

-SS-

Kumpaa se nyt oikeesti oli?

Menin II/97 saapumiserässä Parolannummelle ja on jäänyt mieleen että kuuma oli. Ihan hemmetin kuuma. En muista että oikein mitään olisi tehty sateessa.

Mínä 1/97 Kajaaniin ja Vuosangassa leirillä meinas teltat hukkua. Mahtoi olla ampumaleiri, jossa puolijoukkueteltat valmiissa montuissa, näkkärit pohjalla. Ei näkkärit riittänyt kun vettä tuli ennätysukkosesta, joku ennätys se oli, vettä kerralla 100-200 millin väliin. Lie löytyisi uutisotsikoita penkomalla millimäärä, ainakin lähiasemalta. Muutenkin oli kelit vaihtelevia, vettä ja hellettä, ainakin tuolla itäpuolella Suomea.

Toissa iltana tuli milli, eilen noin 14 lisää ja nytkin satelee hiljalleen. Lupailee vielä reippaasti vettä huomennakin. Tuleeko näistä ekana kylvetyistä prince-crop, aika näyttää. Ainakin itämiseen on olosuhteet täydelliset, ellei sadetta tule övereitä. Eilen oli lämpötila koko päivän 3-5 asteen välillä, nyt jo juhlalliset 6 astetta. Aika raikas on ollut kevät, 15 astetta ollut lujassa ja ylityksiä ei montaa tälle kevättä. Kuitenkin koivuissa viherrystä puusta riippuen, pensaat vihertää ja pihanurmikin kohta kesäisessä värissä. Ekana näillä nurkin kylvetyt ohrat jo nätillä oraalla, omat vielä piilottelee maassa mutta lie päivän, parin päästä jotain jo näkyvissä. Edelleen iso osa isännistä ei ole kylvänyt aariakaan, ehkä jopa suurin osa ja osalla loppusuoralla. Peltoja kosteutta seuraamalla kylvöt hyvällä mallilla lämmöistä välittämättä, kalenteria ja lämpötiloja kattovat odottelee. Tää sade tekikin heille odottamiseen lisää aikaa.

Syysviljat säilyi kotonurkilla ihmeen hyvin, suoraan perunan noston jälkeen kylvetyt, mitään muokkauksia tekemättä ja syyskuun loppupuolella kylvetyt,  kasvipeitteisyyttä/välikasvia täyttävät kasvustot lähes moitteettomia. Niin hyviä, että olisi kannattanut jopa lannoittaa. Ihme juttu, kovien pakkasten tullessa täysin lumettomaan maahan ja lumien lähtiessä aikaisin.