Näytä kirjoitukset

Tässä osiossa voit tarkastella kaikkia tämän jäsenen viestejä. Huomaa, että näet viestit vain niiltä alueilta, joihin sinulla on pääsy.
Sivuja: 1 [2] 3 4 ... 465

Viestit - ijasja2

Kasvintuotanto / Vs: Paljonko satoi vettä
: 17.07.22 - klo:23:44
Vieläkin odotellaan oikeaa osuvaa ennustetta ja vettä... Tuossa joku sanoi ettei pakkotuleentumisen oireita. Sen verran oireita kuivimmilla mailla, että tuppeen jää ohrat pääosin, pilkistelee kyljestä. Tämä riippumatta kasvinsuojelusta. Menneellä viikolla 10mm useassa kuurossa, edellinen viikko sama. Kuurot luokkaa milli pari, ja poutaa, kuuro. Maa ei kastu, mutta kasvusto pysyy märkänä. Parempi tilanne kuin edellisinä vuosina, mutta ei mitään hurraahuutoja aiheuta, liika kosteus kylvöjen päälle kuritti oraita ettei tähkät suuren suuria, nyt kuivahko säätyyppi kurittaa tulevaa jyväkokoa. Vieläkään ei oo kirvestä heitetty kaivoon, ihan hyvääkin tulollaan mutta uusi keskisatoennätys taitaa jäädä tulematta.

Niin, ennuste lupasi kovastikin vettä vähän jokapäivälle, lähinnä niitä kauhisteltiin että tuleeko liikaakin. Ei oo tullut, ennustetut sateet on tehty siirrettäväksi :)
Mä en puimureista ymmärrä mitään, paitsi sen kummoisen karhon tekee. Ehdottomasti noista Clayson, Jontikka ja Claas tekee kaikista huonoimman. Claassin karho on pyöreä ja melko tiivis, eli kuivuu huonosti ja karhoittamatta jos paalaa niin helposti tulee huononmallisia paaleja jopa -80 luvun sampotkin tekee parempia karhoja.

Tulee pyöreä ja tiivis, jos sellaisen haluaa tehdä eli "karhoittimet" puimurin pesässä käännettynä esiin. Ilman niitä tulee yhtä leveä kuin puimakoneisto. Mutta "möykkyinen", tiedä onko ne hangot syynä vai mikä. Toki viiskasissa ei tainnut olla lainkaan niitä, kuuskasissa yksi hankoakseli. Kummatkin oli aikonaan, eikä noita oikeen voi keskenään verrata,eli kuten Keskon miehet aikoinaan sanoi, kuuskasi on vasta ensimmäinen Claas. Kaikki järeämpää, alkaen leikkuupöydästä, päättyen silppuriin/kohlimiin. Seulat tais olla identtiset, muuta yhtäläistä olekaan paitsi puintikelan leveys.
Kasvintuotanto / Vs: Paljonko satoi vettä
: 09.07.22 - klo:18:27
Kahdeksi päiväksi lupaa yli 30mm tänne,jos tuo toteutuu,niin saa olla tyytyväinen,epäilisin 100mm heilahtavan taas jossain.15:sta lupaa lämmöksi.Ne jotka toivoo sadetta,pitäisi kyllä teloittaa maanpettureina.

Lähetä tänne etelä Suomeen ne sateet.
Niin taas lupasi vettä, mutta ei vaan sada.
Saa nähdä tuleeko ensiviikon sateistakaan mitään

Joo, sade kelpaisi. Viimeisen viikon aikana yhteensä 15mm, neljänä eri päivänä pieninä kuuroina tipotellen. Maanpinta kostea, mutta kuivemmilla mailla pari senttiä pinnassa tuota kosteaa päivä sateen jälkeen, sitten pölykuivaa. 10mm heti, ja 20mm kolmen päivän päästä. Kiitos :)  Ennuste lupailee jotain ehkä huomenna, mikäli tuuri käy. Keskiviikolle enemmän, mutta siihen vielä useita päiviä ja ne lähinnä arvauksia. Harmittavasti leikkaa satoa, kun taas ehti käydä kuivan puolella tässä kuun vaihteessa mutta vielä ei oo kirvestä heitetty kaivoon, aika mukavilta näyttää omat kasvustot. 
Karhottimessa on roottorin kallistussäätö hydraulisylinterillä. Aivan ok varuste, mutta on niin nopea, että oikean säädön hakeminen on käytännössä lähes mahdoton temppu. Näin maallikkona tulee mieleen, että joku kuristus tuohon väliin voisi olla paikoillaan. Onko tuollaisia jossain valmiina saatavilla vai miten ongelma pitäisi ratkaista?

Kuristusventtiili eli ihan säätöventtiili, tai kuristin nippa. Nipan koon kertonee hydrauliikkakaupan myyjä, kun tietää tarpeen, tai muutama kuristin varalta joista valita sopva. Vaatii enemmän värkkäämistä, säätöventtiili bolt on ja pääsee samantien säätämään, kuristi nippa pitää aina aukaista eli letku katkaista liittimistä, kun vaihtaa sopivaa kuristinta nipan sisälle
.
Kasvintuotanto / Vs: Paljonko satoi vettä
: 03.07.22 - klo:18:05
Kesäkuun sademäärä oli 41mm jos oikein laskin. Ja loppukuun lähes kaksiviikkoahan oli kuivaa ja kuumaa. Tuossa sitten meni sääennustajilla taas homma ihan sekaisin. Tai niinkuin ennustus vaihtui lennossa kun helle oli jo päällä. Eipä tuota kukaan osannut puolessa välissä kuuta ennustaa.  ::)

Mutta juu en nyt laittaisi pahitteeksi vaikka vettä antaisikin vähän nätisti hiljalleen satamalla. Kyllähän tämä kuumuus nyt jo leikkaa satoa joka olikin hyvällä mallilla tulossa. Noo syksyllä nähdään mitä tulee ja toivottavasti silloinkin olisi kuivaa ja kuumaa  ;D

Kesäkuun sademäärä tuplat tuohon nähden, ja onhan ohrakasvustot kylillä paikoitellen kehnoja. Omista suurin lohko laikkuinen, lähes hukkunutta tai hukkunutta. Ei ihme, vettä tuli sopivasti kuukauden sademääräksi mutta painottuen juuri herkimpään kasvuvaiheeseen. Vaikka pelloilla ei vesi maannutkaan, pellot oli niin kosteita, että ruiskuttamisia piti suunnitella sen mukaan ja paikoin tuli silti uraa. Nyt viimeiset 10 päivää ollut satamatta ja helle ollut poikkeuksellisen armoton myös tässä perämeren rannikolla. Syysviljat, kaurat ja vehnät hyviä mutta ohrissa tosiaan sanomista. Oisikohan 400ha kiertänyt ohria ruiskun kanssa, ja noista ehkä 50ha moitteettomia. Ainakin toinen mokoma heikkoja, loput siltä väliltä. Sateet kun olisi tulleet keskimäärin viikon myöhemmin samassa mitassa kuin tulivat, ohratkin olisi pitkälti priimaa.

Lakastunutta viljaa on jo kuivimilla mailla, helteet leikkaisi näkyvästi satoa, eiköhän leikkaa myös hikevimmiltä mailta. Vielä näyttää kuitenkin ihan kivalta, mutta ennuste ei vain lupaa sadetta, sateen uhkaa joillekin päiville mutta saa nähdä. Vielä ei ole ensimmäistäkään ukkosta ollut Toukokuun jälkeen, tiedä sitten onko raju ukkoskuuro hyväksi vai pahaksi, reheville kasvustoille.
Se nyt olisi suoranainen ihme,jos ensi viikolla ei saada vettä.5mm tuli jo tänä aamuna ja ukkonen näkyy pyörivän jonnekkin sinne rannikolle päin.

Joo, kyllä toiveissa olisi. 3mm tuli eilen, 4km:n päässä lähempänä rantaa 8mm. Että vaihtelua oli, muttei osunut vielä.

Tuossa yllä kirjoittelin noita moitteettomia ts. täydellisiä ohria olevan 50ha, niin onhan sitä priimaa varmasti puolet yo. hehtaareista mutta useilla pelloilla heikompiakin laikkuja. Vielä on satotoiveet korkealla, mutta lähipäivät näyttää veden puolesta miten käy herkimmillä mailla.
Kasvintuotanto / Vs: Paljonko satoi vettä
: 02.07.22 - klo:14:03
Kesäkuun sademäärä oli 41mm jos oikein laskin. Ja loppukuun lähes kaksiviikkoahan oli kuivaa ja kuumaa. Tuossa sitten meni sääennustajilla taas homma ihan sekaisin. Tai niinkuin ennustus vaihtui lennossa kun helle oli jo päällä. Eipä tuota kukaan osannut puolessa välissä kuuta ennustaa.  ::)

Mutta juu en nyt laittaisi pahitteeksi vaikka vettä antaisikin vähän nätisti hiljalleen satamalla. Kyllähän tämä kuumuus nyt jo leikkaa satoa joka olikin hyvällä mallilla tulossa. Noo syksyllä nähdään mitä tulee ja toivottavasti silloinkin olisi kuivaa ja kuumaa  ;D

Kesäkuun sademäärä tuplat tuohon nähden, ja onhan ohrakasvustot kylillä paikoitellen kehnoja. Omista suurin lohko laikkuinen, lähes hukkunutta tai hukkunutta. Ei ihme, vettä tuli sopivasti kuukauden sademääräksi mutta painottuen juuri herkimpään kasvuvaiheeseen. Vaikka pelloilla ei vesi maannutkaan, pellot oli niin kosteita, että ruiskuttamisia piti suunnitella sen mukaan ja paikoin tuli silti uraa. Nyt viimeiset 10 päivää ollut satamatta ja helle ollut poikkeuksellisen armoton myös tässä perämeren rannikolla. Syysviljat, kaurat ja vehnät hyviä mutta ohrissa tosiaan sanomista. Oisikohan 400ha kiertänyt ohria ruiskun kanssa, ja noista ehkä 50ha moitteettomia. Ainakin toinen mokoma heikkoja, loput siltä väliltä. Sateet kun olisi tulleet keskimäärin viikon myöhemmin samassa mitassa kuin tulivat, ohratkin olisi pitkälti priimaa.

Lakastunutta viljaa on jo kuivimilla mailla, helteet leikkaisi näkyvästi satoa, eiköhän leikkaa myös hikevimmiltä mailta. Vielä näyttää kuitenkin ihan kivalta, mutta ennuste ei vain lupaa sadetta, sateen uhkaa joillekin päiville mutta saa nähdä. Vielä ei ole ensimmäistäkään ukkosta ollut Toukokuun jälkeen, tiedä sitten onko raju ukkoskuuro hyväksi vai pahaksi, reheville kasvustoille.
Kasvintuotanto / Vs: Paljonko satoi vettä
: 27.06.22 - klo:14:47
Laajalla alueella Etelä- ja Länsi-Suomessa Ilmatieteen mittausasemilla sademäärä on kesäkuussa jäänyt 25-35 mm:iin.  Sisä-Suomessa ja idän ja kaakon suunnalla sademäärät ovat vaihdelleet 50 - 70 mm välillä.

Tuo "sadan millimetrin" kesäkuun sademäärä asettunee useimmissa tapauksissa Pohjois.Karjalaan, kun selasin mittausasemien tietoja. Mikään "laajalti sateinen" ei Suomi muuten ole kesäkuussa ollut. Toukokuun sateisuuskin oli näennäistä: harvinaisen kylmät säät heikensivät varsinkin routaisten ja heikosti ojitettujen peltojen kypsymistä kylvökuntoon. Ohessa toukokuun sateisuus ns. normaaliin verrattuna, yllättävää onkin, miten kuivaa oikeastaan oli. Vihreän eli kostean alan osuus ei tukokuussa  ollut puoltakaan Suomen pinta-alasta.
-SS-

Tasan kuukauden sademäärä tässä 92mm, josta Toukokuun puolella laskettuja 8mm eli kesäkuun sade 84mm. Viimeisin 8mm sade tuli torstaina, jo ennestään märkiin maihin. Ennen näitä helteitä maassa oli kosteutta tasan niin paljon, kuin pellot pystyy pitämään sisässään. Rapakoilla ongelmia ruiskutuksissa pinnalla pysymisessä, hietikot tykkää. Multamailla kosteus riittää pitkään, hietikoilla nämä helteet nitistää em. vedestä huolimatta reilussa viikossa osan sadosta. Juuret pinnassa kun olosuhteet olleet osin liiankin optimaaliset, osalle liian märkää. Kellastuneita viljoja on ihan jokaikisellä, määrä riippuu sitten peltojen kunnosta tai pahimpien kuurojen kohdalle osumisesta. Naapurikylällä muutaman kilometrin päässä tullut ravakoita kuuroja. Sisämaassa lähin mittauspiste Ylivieskassa, + sademäärät Kesäkuulta normiin verrattuna, sama Kauhavalla. Eepee-kp linjalla ollut osittain hyvinkin märkää, em. Ylivieska saanut tasaisemmin sateita.

Sitten on näitä mittauspaikkoja, joista ilmatieteen laitos tekee karttoja ja tilastoja, kuten omalla kylälläkin. 400 metrin päässä mittauspaikka, ja sademäärät ilmoitetaan "manuaalisesti". Jälleen kerran sieltä puuttuu isojakin sateita, mitä virkaa virallisella mittauspaikalla, jollei tiedot ole luotettavia. Naapurikylällä samanlainen asema, ja sieltä tulee tiedot ku nakutettuna ja mittausdata luotettavaa. Yhtäkaikki, märkää on ollut kesäkuussa ja se on näillä main plussaa kokonaisuudessaan :) Kasvustot keskimäärin parempia kuin ollut pitkiin aikoihin, nyt vain odotellaan hallaa, rakeita tai puintiajan jatkuvaa sadetta... Hellekään ei nipistä satoa kuten teki aiempina vuosina, koska nyt on lähtökosteutta maassakin. Aiempina vuosina on ollut rutikuivaa jo aiemmin, säätökaivot tyhjänä. Nyt lirisee pienelläkin sateella kaivosta ylimenosta vesi, tai lirisi.

Kasvintuotanto / Vs: viljan hinta
: 18.06.22 - klo:23:36
Anoralla ohra edelleen 399

Voi kai se hinnaston hinta olla vaikka 500, jos ostetaan vain harvoilta ja valituilta, eikä välttämättä niiltäkään. Näin informoitiin toisaalta, kun hintaeroja eri ostajien kesken ihmettelin.
Kasvintuotanto / Vs: Paljonko satoi vettä
: 03.06.22 - klo:18:25
Eilen 10mm, yöllä lisää 6mm ja lisää tihuuttaa. Nyt on kieltämättä kosteusolosuhteet melkolailla täydelliset, mikäli saadaan vielä hieman lisääkin. 2mm kuuroja tuli päivittäin viikon ajan, tähän päälle nämä reilummat sateet. Yhteensä 28mm. Enää ei oo pölykuivaa, muttei läpikastunuttakaan.

Sade toivottua, mutta parilla päivällä heitti ajoitus kun viivästyy lisälannoitteiden ja syyskasvien ruiskutukset. Jos pitää valita pienempi paha, tämä tilanne ihan ok.  :)

Tihuutteli päivän päälle vielä 14mm lisää 6mm päälle. Reilussa vuorokaudessa 30mm, 42mm reippaaseen viikkoon. Aika täydellistä, vaikka vähän överiksi nyt lopussa menikin. Toivotaan ettei kesäkuun sateet olleet tässä, kuten liian usein viime aikoina että sateet tulee ryöppyinä ja sitten pitkä pätkä kuivaa. Meidän karkeat maat ei siedä poutaa viikkokaupalla, tulee hyvinkin äkkiä totaalinen noutaja kasvustoille ellei sateita tipu tasaiseen.
Kasvintuotanto / Vs: Liukas peittausaine
: 03.06.22 - klo:09:41
Multiva.

Sekoitusakseli otettiin ekana keväänä valmistajan toimesta pois.
Kuulostaa kyllä yhtäkkiä aika hölmöltä. Miten sekoitusakseli nyt voisi siemenen kulkua huonontaa?

Mulla oli vanhassa VM:ssä sekoitinakseli, uuteen Cerexeen oli valinnaisena varusteena ja nimenomaan joidenkin kokemuksiin kauran huonosta syötöstä, jätin akselin tehtaalle. Eikä ole ollut mitään ongelmia kauran kylvössä. Toki en ole peitannut, mutta viime keväänä hivenpeittasin. Tänä vuonna jäi ihan epähuomiossa tekemättä.
Kasvintuotanto / Vs: Paljonko satoi vettä
: 03.06.22 - klo:09:37
Eilen 10mm, yöllä lisää 6mm ja lisää tihuuttaa. Nyt on kieltämättä kosteusolosuhteet melkolailla täydelliset, mikäli saadaan vielä hieman lisääkin. 2mm kuuroja tuli päivittäin viikon ajan, tähän päälle nämä reilummat sateet. Yhteensä 28mm. Enää ei oo pölykuivaa, muttei läpikastunuttakaan.

Sade toivottua, mutta parilla päivällä heitti ajoitus kun viivästyy lisälannoitteiden ja syyskasvien ruiskutukset. Jos pitää valita pienempi paha, tämä tilanne ihan ok.  :)
Kasvintuotanto / Vs: Liukas peittausaine
: 01.06.22 - klo:19:55
Bernerin regigo , ihan toivoton tahmaava tökötti, tukki Jussi 2000
Nestepumpun ( rullapumppu) teki miten tahansa, aina tukos
,laimenti, lämmin vesi,  jatkuva kierto, ihan hanurista.

Jos tarkoitat redigo prota, ihmettelen??

Aiemmin käyttänyt muita aineita, tänä vuonna redigo prota. Jokunen tynnyri meni, ja YHDEN kerran piti putsata letkua lutkupumpulle, ja silloinkin syyllinen ohran jyvä putkessa. Aivan loistavaa ainetta käytettävyydeltään, pl. lantraus pikkutynnyristä 200l tynnyriin, että sai sopivia coctaileja tehtyä. Yksi isäntä toi jotain verenpunaista peittausainetta vanhoja jemmoja, en muista aineen nimeä, mutta oli työläs peittauserä... Paras tähän mennessä ollut baytan universal, käytön helppous kun ei tarvinut lantrata, vaan sai laittaa raakana 3l/tn. Ja peittaustehokin taisi olla parhaasta päästä. Harmi kun näissä joutuu tekemään kompromisseja, eikä uskalla ostaa jos jotain ainetta kovasti moititaan. Käytettävyys a ja o, muuten ei saa tasaista peittaustulosta, vasta kakkosena tulee biologinen teho.
Mää hengästyin jo tarinan puolivälissä, mut eniveis, kaikkee se ihminen jaksaa laskea.  :o

 ;D ;D

Tiiätkö, ku puhelinta päivän plarailee kylväessä ja höpöttelee kaverien kanssa, ja kun ei muutakaan tekemistä kuin käydä täyttämässä kone ja opastaa kone päisteestä seuraavalle vedolle.  Niin kummasti alkaa kaiken näköistä mietiskelemään :D Ja ei noita tarttenut laskea, kaikki näkyy traktorin laskemana ilman omaa päänvaivaa :)   Varsinkin kun ihmettelee kuinka joku saa tuollaisen malmikasan liikkumaan pellolla pyhällä hengellä, mutta se on savimaahisilla erilaista kuin rikollisilla multamailla...
Toki paino tuntuu jos oikein rinteitä kiipeilee tai kone on oikein turvoksissa tavaraa. Monessa paikassa huomannut että menee suorakylvönä kevyemmin kuin (liian) syvään muokatulla. Sitten vedättää kun on sellainen oikein hössö muokattu turvemaa missä on ihan raakoja turvepaloja. Semmoista on parempi ajaa vähän vajaammalla koneella jos mahdollista. Tuollainen maa nyt on suhteessa raskasta liikkua millä tahansa vehkeellä, sehän on kuin superlonpatjan päällä ajelisi. Eukonkannon ja suojuoksun yhdistelmä :-))

Suorakylvössä kulutus oli dramaattisesti pienempi kuin muokattuun maahan kylväessä, vannaspainotusta liikaa kasvattaen alkaa lauttaamaan niiden vantaiden kannatuspyörien edessä eli sieltä saa voimantarvetta väärillä säädöillä. Suorakylvö oli kivaa teknisesti, ihan huippua hommaa, mutta puinnin aikaan sen verran vtutti, että sai jäädä pl. muutama niille sopiva pelto/maalaji. Niillä mailla järjen köyhyyttä muokata lainkaan, mutta tämä on kokonaan toinen juttu. Kevätkynnetty multava kht/hhk, tai multamaa, kyllä vedättää ja kovasti. Syyskyntö auttaa näissä tapauksissa, mutta sadontuoton kannalta kevätkyntö lähes aina parempi ts. pääsee aiemmin kylvöille ja kevätkosteutta/sateita talteen. Tuo em. 30l/h siis hetkellinen maksimikulutus vakkaripäällä, keskikulutus ihan jotain muuta mutta harvemmin se em. nopeudella alle 20 litran menee, täydellä koneella ei koskaan. Tankilliselle, jossa täytöt, ehkä rauhalliset siirtymät jne. keskikulutus jotain muuta. Hehtaarille em. pellolla täydellä ja tyhjällä koneella, pehmessä mutta kuivassa tai kovemmassa päisteessä, ero oli 3.3l-6l/ha traktorin ajotietokoneela hetkellisenä kulutuksena. Otin videotakin itselle muistiin traktorin näytöltä, mutta eipä sitä tähän järkevästi saa linkattua. Kylvönopeutena tulee ajettua yleensä 11km/h, sillä kulutus ja ajankäyttö optimissa. 8km/h ei kulu paljoa tunnissa kun menee jo huomattavan keveästi, 12km/h vedättää jo kovasti mutta hehtaarikulutus desilleen sama! Eli ei mitään järkeä ajaa noin hiljaa, voi tuntua mutuna että menee pienellä kulutuksella mutta l/ha mittari kertoo toista. Puhumattakaan ajankäytöstä. JOS olisi enemmän kylvettävää, tulisi varmasti ajettua kovempaa. Sen tiedän, että vastaa Junkkarin kone tulee keveämmin perässä kuin hieman pienemmillä renkailla ja "yhtäpuuta" jyräpyörästöltään oleva Cerex. Ehkä virhekone kuitenkin, tämä rautamöykky, näille Junkkarin koneelle tarkoitetuille pehmeille maille :)

3m:n vieskalaisella ja 6850 Valtralla kylvin olosuhteiden pakosta kolme vuotta sitten syksyllä yhden 2ha:n pläntin, joka jäi kesken kun siemen loppui. Koneessa vain siementä riittävästi ko.alalle, kertaalleen äestettyä hhk maata kynnön jälkeen. Oli epäuskoinen olo, kuinka ahtaalla veturi oli koneen edessä pehmeimmissä kohdissa, kuivalla pellolla. Edelleen, äkeellä kun tuotakin olisi hierottu ts. tallattu (turhaan) enemmän, olisi kylvökin keveämpää työtä.
Kattelin tossa kerran esittelyssä ku 6m horscilla kylvettiin. Rupesin miettii sitä painoa, kone taitaa tyhjäki painaa 7-8t ja sen sitte laataa täyteen 5 motin säiliön ni ollaan varmaa 13t painos. Mitenkä mahtaa peltoa tiivistää ku keväällä näyttävät aika kosteellakin menevän. Nopeesti sil kyl vetelee, mut noi painot on hirveet. Ei turvemaat varmaan niikä mut savikot on eri juttu.

Minkähänlainen Horsch oli pellolla?

Edellä mainittuun Cerexiin verrattuna vastaava Pronto on muutaman kymmenen kiloa kevyempi (Horsch sisältää lautasmuokkaimen), siis samaan vantaaseen kylvävä malli. Leveämpi 6 metrinen ei paina metriä kohden enempää.

Noissa kaikissa melkoinen rivi renkaita takana eli pintapaine ihan kohtuullinen ja jos savessa vantaille on puoletkin 120 kg maksimi vannaspainosta niin vähän pitää koneen painaakin (40 kyntövantaalla nostaa yli kolmanneksen, maksimissaan kaksi kolmasosaa koko tyhjän koneen painosta!). Sivupyöräjukossa paljon suurempi. Cerexistä en tiedä mutta 6-metrinen Horsch kulkee samalla veturilla kuin 4-metrinen Rapid (molemmat etumuokkaimella). Ihme jos 4-metrinen Cerex vaatii sen 150 heppaa keskimäärin vetotehoa, vai oliko se 30 l/h joku huippu? Huiputhan voi ylämäkeen olla mitä tahansa.

Eikun tasamaalla huippukulutus tasavauhdilla, eli suht täydellä säiliöllä, ehkä tonni ois mennyt vielä enemmän tavaraa koneeseen. Seurasin kulutusmittaria yhden koneellisen verran. 6m kone liikkui nippanappa niukin naukin muttei riittävän hyvin isoimmalla T-sarjalaisella, pehmeillä kevätkynnetyillä mailla vetovastus on armoton. Se leveä rivi renkaita uppoaa maahan, ja kehästä riippuu millainen vetovastus. JOS näitä pehmeitä maita äestää 2-3 kertaa eli polkee traktorilla läpi ja äkeellä siloittelee, kulkee kylvökonekin eri keveästi mutta pelto kärsii siitä liiallisesta muokkauksesta. Päisteissä menee keveästi, vaikka joutuisi jossain vannaspainotusta käyttämään reilummastikin.  Savimaat tai hienot hietamaat on kuin asfaltille kylväisi, ei se vantaiden painotus tunnu "missään" vrt. vetää ko. möykkyä "ylämäkeen" pehmeällä maalla. Valtava ero onko kone tyhjä vai täysi, takapyörästön pitäisi olla vielä nykyistäkin suurempi. Joissain 6m koneissa offset pyörästö, se auttaa ellei/kun renkaan halkaisijaa voida suurentaa.
Sivuja: 1 [2] 3 4 ... 465