Näytä kirjoitukset

Tässä osiossa voit tarkastella kaikkia tämän jäsenen viestejä. Huomaa, että näet viestit vain niiltä alueilta, joihin sinulla on pääsy.
Sivuja: [1] 2 3 ... 465

Viestit - ijasja2

Kasvintuotanto / Vs: Paljonko satoi vettä
: 08.08.22 - klo:09:38
81mm nyt Elokuun saldo. Tasaisesti on sadellut, ihan jokainen päivä, pe-la monsuuni repesi mukavasti tässä kohdalla ja tuli "vain" 37mm. Ihan lähellä 60-70mm, joka oli näköjään normia. Ojat on aika täynnä, mutta ainakaan omille pelloille ei oo vielä vesi noussut mutta toki sitä jossain on, kun vajaa kahden viikon sademäärä yli 100mm.
Tuliko lakoa?Tässä ei satanut kuin vajaa kymppimilli,meni matalapaineet hipoen yläpuolelta ohi.

Ei lainkaan, ainakaan omille pelloille. Ei pahasti kai muillekaan, lakoa tullut jo aiemmin niille pelloille jotka kasvaneet kunnolla ja säätelemättä. Satoi tosi nätisti, ei tuullut käytännössä lainkaan eikä sattunut mitään suurimpia kuurojakaan kohdalle vaikka ukkostikin, kovastikin paukutti perjantai-iltana hetken aikaa. Tuuria matkassa, toki ois nuo omat viljat maata myöten ellei niitä ois jarruteltu, kun huomattavan laihasti lannoitettujakin kaatunut ilman jarruttelua..
Kasvintuotanto / Vs: Paljonko satoi vettä
: 07.08.22 - klo:13:21
81mm nyt Elokuun saldo. Tasaisesti on sadellut, ihan jokainen päivä, pe-la monsuuni repesi mukavasti tässä kohdalla ja tuli "vain" 37mm. Ihan lähellä 60-70mm, joka oli näköjään normia. Ojat on aika täynnä, mutta ainakaan omille pelloille ei oo vielä vesi noussut mutta toki sitä jossain on, kun vajaa kahden viikon sademäärä yli 100mm.
Kasvintuotanto / Vs: Apulannan hinta
: 04.08.22 - klo:21:46
Eilen tuli apulannat, tiedä sitten oliko oikea aika tilata ja saada. Hevosmiesten tietotoimisto tiesi kertoa, ettei kaikki tilanneet oo saanut, on kuulemma jotain raaka-aine toimitus haasteita.
Niillä tiedoilla mitä minulla on, niin lähes kaikille ennen juhannusta avaushinnoilla ostaneille on vielä Yaran lannoitteet toimittamatta.

Lokakuuta omille lannoille arveltiin toimitusajaksi. Alunperin piti olla heinäkuu.

17.8 toimitusaika, alunperin piti tulla heti Heinäkuussa. Onneksi ei tullut, syksyn lannat jemmassa jos tarvitsee, joten riittää että tulee ennen kevättä.
Tekeekö oikein mikään valmistaja kääntyviä jalustoita aurinkopaneeleille siinä järeysluokassa, mikä olisi sopiva maatilamittakaavan paneeleille? Googlailemalla kyllä löytyy jotain, mutta taitavat olla jotain 1-2 pikkupaneelille sopivia rimpuloita. Lisäksi löytyy juttuja pellepelottomista, jotka ovat rakennelleet itse kääntäjiä.

Kuvittelisin, että jollekin pajalle löytyisi kyllä markkinarako hyvien aurinkopaneelin kääntäjien valmistamisessa. Systeemi olisi vielä hyvä olla sillä tavalla skaalautuva, että haluttu määrä kääntäjiä olisi helposti rakennettavissa riviin, ja niitä voisi ohjata yhdellä pääyksiköllä.

Minun tietääkseni ei ainaakaan täällä kotimaassa - ja ulkomaillakin niukasti.
Yksi syy lienee siinä että kaupallisena tuotteena niistä tulee liian kalliita. Hyviä kääntölaitteita löytyy kyllä mutta järjettömään hintaan. Niillä käännellään sitten tutka-antenneja, radioteleskooppeja ym arvokkaampaa laitteistoa.


Naapurista aikoinaan lähtenyt pelle peloton on tehnyt isohkoja kääntyviä paneelipaketteja, oiskohan tää oikea kokoluokka? Jostain luin, että paneelien halpa hinta suhteessa näihin kääntyviin estää kääntyvien tolppien käytön. Ahtaaseen tilaan toimii, mistä pitää saada paljon tehoa, mutta maatiloilla kattopinta-alaa yleensä, joten vähän epäedullinen suuntauskin tuottaa isolla paneelimäärällä tehokkaammin kuin samalla summalla rakennettu kääntyvä paketti. Tässä kuvan tolpassa 18 paneelia, ja tekijän tietäen, takuulla toimiva mutta hinnasta ei mitään hajua. Oletan että liikaa :)
 https://photos.google.com/share/AF1QipMjnDMKnQwpJCM2wPtYyEkQvJ6rhStj8cAUgW_hfc-esDTFmCAvWfxIHrBwiBKm7Q/photo/AF1QipNoUdBNJHJDpI7TwbfXdAIP_ezQrBA2xUrFXA_4?key=T0dVdFByQUpNR1VuTnNHNlpqemtmaFcybUhMekx3
Kasvintuotanto / Vs: Paljonko satoi vettä
: 03.08.22 - klo:11:12
Heinäkuussa satoi 17 päivänä yhteensä 87mm.
Nyt on kolmena päivänä peräkkäin tullut todella paikallisia ukkoskuuroja, ei onneksi ihan kauhean rajuja mutta isoaja eroja sademääräsissä pienellä matkalla.

Sama 17 sadepäivää, mutta sadetta yli 20mm vähemmän. Nyt elokuun 2 ekaa päivää ja 29mm, pahimmat sateet menneet vieläpä vierestä eikä ukkosen jyrinää pahempaa myräkkää vaikka lakoviljaa näkyy tulleenkin sääteittä jääneisiin kasvustoihin. Alkaa olla paikoin turhankin kosteaa, mutta vielä tämän kanssa pärjää, viikkoon noin 55mm. Harmi kun tuota hanaa ei voi itse säädellä, näinkin hyvät sateet tulleet himpun väärässä aikataulussa ja se näkyy pahoin sadossa joillain lohkoilla.
Jarru maksaa, mutta pakollinen paha, jos aikoo puida pystyviljaa mikäli lannoitettu oikein.

Hankkijan kasvuohjelmakokeissa Feedway-ohraa lannoitettiin 240 kg/ha N . Eli oikein lannoitettu lienee siitä korkeampi lannoitustaso ?

Karjasta luopuneet tilat usein kärsivät pari ensimmäistä vuosikymmentä lakoviljoista  ja muista ongelmista, kuten korkeista fosforiluvuista. Sitten kun 50 vuotta on kulunut, ei paljon korrensääteille ole käyttöä, ruista ehkä lukuun ottamatta.

-SS-

Samaa mietin et mikähän se oikea lannoitustaso sitten on. Jos lajikeluettelosta on nyt valittu lujakortisia lajikkeita niin ei näillä nykyisillä lannoitustasoilla kyllä pitäisi tulla ongelmaa. Ainoastaan jos vettä tulee riittävästi joka saa kasvun sellaiseksi runsaaksi. Vaikka meillä täällä tänä vuonna on vettä tullutkin normaalia kesää enemmän niin ei kasvustot nyt mitään huippuhyviä ole, hyviä kylläkin. Ja vaikka luomussa ollaan niin muutamat lohkot saaneet lietettä reilusti (laskennallisesti ympin maksimit) niin ei silti näy kaatumisongelmaa. Ukkoskuurot ja siinä yhteydessä tuuli ovat tietysti yksi potentiaalinen kaataja, mut tältä kesältä ovat vielä puuttuneet, onneksi.

Jos käyttää maksimilannoitustasoja, satokorjattuja, ja multavia maita. Takuuvarmaa lakoviljaa, mikäli satelee jonkunverran kesän aikana.
Tänä vuonna kävi kuivana juuri korrensäädön aikaan, ja varovaista annostelua siellä täällä isännillä kuivuudesta johtuen mutta ilman jarrua pieni osa "kunnollisista kasvustoista"
. Osa pystyssä, osa kumossa, veikkaisin että lannoitustasossa ja pellon kasvukunnossa ero. Mulla tuo minimipanostettu sai 350kg/ha Y-4, eli 70 kiloa typpeä. Heikkoa on kasvu, samanlainen koeruutu myös "oikealla" pellolla, jossa typpitaso 120kg/ha nurkilla vähän paikasta riippuen. Tuo 70kg/ha ois pysynyt varmaan pystyssä ilman jarruakin, 120kg/ha ja tiheä ohra, ei ikimaailmassa. Koeruudut kiilassa, ja nurinhan ne on tai menossa, sai vain kerran jarrua mutta tautiaineen mukana, helteen aikaan yöllä ajettu 0.5l/ha terpalia jäi pois koeruudussa. Tuo em. terpal määrä naurettavan pieni normiannoksiin nähden, mutta stoppas kasvustoa nätisti. Isompi määrä olisi ollut haitaksi, toki tuokin lyhensi kortta ehkä jopa liikaakin, vieläkin vähemmän olisi voinut riittää. Satotavoite kova, kasvusto rehevä vaikka kuivuus osansa vei. Vielä hieman enemmänkin olisi saanut laittaa typpeä vaikka multavaa kht maata, mutta jossain menee hyötysuhteen raja. Tuolla em. 70kg/ha vs. 120 kiloa, satoero todella iso, yhtä iso kuin on lannoituksen ero. Tänä vuonna voima on mennyt kivasti kasvuun, mutta on kyllä mennyt jossain kohtaa kuivuuden vuoksi harakoillekin. Toki nuo kuivahtaneet kohdatkin pärjäs paremmin voiman ansiosta, kuin 70kg/ha lannoitettu, mutta saiko sillä vastinetta eli voittoakin, niin se voi olla sitten siinä ja tässä. Sellainen 90kg/ha voisi olla nippanappa taso, että laujakortiset viljat yleensä pysyisi pystyssä ilman jarrujakin. Savilla tarkoittaisi ehkä 120kg tasoa tai enemmänkin.

Niinjuu, löytyy em. pellolta missä 70kg/ha "nollaruutu", myös noin 170kg/ha tjsp. typpeä saanut ruutukin. Rehevää kasvua, ja pystyssä sekin. Vilja kai pysyy aina pystyssä ihan superukkoskuuroa myrskyn kera lukuunottamatta, mikäli sitä jarrutellaan pitkin kasvukautta. Apulannan korkea hinta, oikean jarrun määrä keleihin ja tulevaan nähden, lakoriski, viljan hinta...  Siinä syitä, miksei kannattaisi panostaa totaalisen maksimit. Jossain tulee raja, ja yleensä se tulee kesän säiden arvaamattomuudessa. Kun ei voi vaikuttaa sateisiin eikä lämpöön, niin täydellinen maksimin tavoittelu liian kallista leikkiä. Tänäkin vuonna ois voinut jälkeenpäin ajatellen tehdä monta juttua erilailla, virheitä helppo miettiä jälkikäteen. Yks 25ha eli suurin yksittäinen perulohko itsellä, meni viduiksi kylvön jälkeen tulleen sateen ja ehkä turhan aikaisen kylvön vuoksi. Kuivat harjanteet kuivahti osittain pystyyn, mutta ne rehevimmät notkelmat kävi osittain keltasena orasvaiheessa. Nyt ko. lohkolta tulossa reilu 4tn/ha sato, kevättyöt eli lietteenlevitys, kyntäminen ja kylväminen huomattavasti myöhemmin olisi tällä hetkellä tuomassa ainakin tonnin paremman sadon. Mikään ei ketuta enempää kuin omat virheet, vaikka ne sillä hetkellä olisikin olleet parhaita ratkaisuja.
Kasvintuotanto / Vs: Paljonko satoi vettä
: 28.07.22 - klo:10:20
Reilu 14mm kahden päivän aikana, sen verran reilun tuulen kanssa että lakoviljoja havaittavissa karjanlanna+laon torjunnan laistamisen vuoksi. Helteet ja kuivin kausi osui pahimpaan saumaan, eikä jarruja voinut käyttää "normaalisti". Kosteusolot tällä hetkellä hyvät, tarkoittaa että tänä vuonna jyvät täyttyy suht normaalisti. Tästä eteenpäin ei välttämättä vettä paljoa tarvitakaan.

Jatkuva kuurottelu viimeisen kuukauden, milli pari kerrallaan, näkyy viljan tähkissä. Punahometta on tulossa reilusti, vaikka kasvustot muuten olisi terveitä. 52mm heinäkuun sateet, taitaa olla enemmän kuin keskimäärin vaikka tähän saakka onkin ollut kuivaa. Pari päivää sentään optimikosteudessa ::)
Alle 100€/ha ainekustannus hehtaarille, mutta 50 lie siinä ja tässä ylittyykö. Viljatila, ja kasvustot näyttää siltä että kannatti panostaa. Jarru maksaa, mutta pakollinen paha, jos aikoo puida pystyviljaa mikäli lannoitettu oikein. Yksi pieni lohko riistapeltokäytöstä viljelyyn tänä kesänä, 70kg/ha typpeä ja siihen minimi eli rikkakaruiskutusja hiukan hiveniä. Satokin näyttää tulevan minimi, voima loppui pahoin kesken, tuplakylvöissä komea vilja ja vieressä lyhyttä nykeröä. On myös toisaalla samanlainen 70kg/ha koeruutu, parhailla mailla, ja kyllä ois karmean näköiset kasvustot tuollaisella panostuksella. Kuitenkin karkeasti 100 euron lisäpanostuksella (apulantaan nykyhinnoilla) olisi satoa tulossa moninkerroin enemmän panostukseen nähden. Kun pellot kunnossa, viimeiset kympit tai satanen muuttuviin kuluihi panostaen tuo huiman lisän tuottoon, varsinkin näillä viljan hinnoilla.
Kasvintuotanto / Vs: Paljonko satoi vettä
: 26.07.22 - klo:11:10
Kyl ne oikeat hiekat on aika vähissä.. hietaako se hiekan värinen tavara sitten on jota täkäläiset nimittää "kettumullaksi". Omat kokemukset kyseisestä tavarasta on sellaisia että kun saa vettä niin se muuttuu sellaiseksi liejuksi joka on kuin savea mut väri on erilainen.

Itsellä on yhden lohkon yläpäässä sellaista hiekan tyyppistä tavaraa. Tainnut saada analyysissä jonkin hietamoreeni leiman vai mikä se on. Poikkeaa noista muista hts, hss, hes leimoista merkittävästi. Onhan se sellaista et kuivana vuonna siitä harvoin mitään tulee, vesi ei sitä juuri kiusaa ja sit kun sattuu se kosteampi vuosi niin aina aivan jäätävä kasvusto kun kaikki edellisten vuosien lannat on siellä odottamassa..

Tuo mainitsemasi maalaji on tosiaan hietamoreenia, ja jos se liejuksi menee sateella, on siinä myös hienojakoista reilusti seassa ts. täkäläisittäin hikevää maat :)  Karkea hieta tai hieno  hiekka, se ei tartu renkaisiin edes kosteana kuten nuo hienommat maalajit. Velliksi menee kaikki kun vettä riittävästi. Hieno hiekka kuivana ongelmallisempaa kuin hiukan liian kosteana, sinne jää kiinni mm. kylvökoneella jos liian kuivaa. Valli pyörien edellä kasvaa, eikä pääse eteen eikä taaksepäin.
Kosteana kantaa paljon paremmin, vrt. meren rannan hiekka, siellä kuivalla hiekalla hankalaa kävellä vrt. vesirajassa kostealla hiekalla. Tämä esimerkkinä, mitä on karkeat maalajit, vesi ei todellakaan säily pitkään, hienojakoista tai eloperäistä maata riittävästi seassa, onkin todella hyvää peltomaata.
Mitään järkeä näitä oikein karkeita maita ei ole vijellä, mutta työteknisistä syistä ts. maalajin vaihdellessa rajusti mullasta hiekkaan, ei voi rajata pellon ulkopuolellekaan mikäli lohkolla kokoa järkevissä määrin.
Kasvintuotanto / Vs: Paljonko satoi vettä
: 25.07.22 - klo:22:03

Ohra jäi osittain tuppeen, riippuen kylvöpäivästä eli kasvuasteesta helteiden aikaan. 4 päivää eroa kylvössä eräällä lohkolla, loppui hiukan siemen kesken ja kylvin loppuun samalla kuin muutakin. Tuo 4 päivää myöhemmin kylvetty selvisi selkeästi paremmin helteestä ja jaksoi nippanappa työntää tähkänkin ulos kuivimmissa hietakohdissa.


Onko laittaa kuvaa tänne, miltä ohra näyttää, kun se jää osittain tuppeen?

En saa näköjään linkitettyä facebookista, mutta tuppeen jääminen just sitä mitä tarkoittaakin, siinä se tähkä pilkottaa miettien uskaltaako ulos vai ei.

Nyt on parina viimeisenä vuotena ohra tehnyt sen, että tähkä on jäänyt toisesta alareunasta osittain tuppeen piiloon. Tänä vuonna ongelmaa ei ole niin paljoa, hikevissä kohdissa ei juuri ollenkaan. Sulla lienee tilanne sitten pahempi?

P.S. Täksi viikonlopuksi ennustettiin runsaita sateita. Eilen aamulla oli mittarin pohjalla puoli milliä ja tänään aamulla toinen mokoma. Saas nähdä, kuinka "runsaasti" vielä tulee.

Juu, kuivimmissa kohdissa kuivuudelle aroilla pelloilla. Alat ei suuria, kun maalaji vaihtuu pahimmillaan muutaman metrin välein läpi pellon. Osa jäi täysin tuppeen, osa pilkottaa kuten sanoit. Parin metrin matkalla maalaji vaihtuu niin, että on normaalin rehevää ja saa pelätä ukkoskuuroa. Lupailee kovasti sadetta ja tuulta ti-ke, kesän orasvaiheen jälkeen ensimmäinen iso sadealue tulossa ja kasvustot alkaa olla herkimmillään laon suhteen. Kuitenkin suuri osa pelloista niin hikeviä ts. multavia, ettei silmämääräisesti ole kärsineet pahastikaan kuivuudesta. Tosiasiassa ovat kärsineet, mutta ei voi kuitenkaan pahemmin valittaa vrt. viime vuodet, jolloin viljat kärähti paljolti pystyyn. Nyt tuota ilmiötä vain karuilla töyräillä, joka on luonnollista lähes joka vuosi. Muuten sitä ei saa estettyä, kuin vaihtamalla maalajin. Luonnollisesti multavuutta ei saa lisättyä, kun hyvän kierrettä eli peltoa ruokkivaa kavustoa ei saa pysymään lähes koskaan hengissä kesän yli. Näillä viljan hinnoilla kannattaa tehdä jo jotain temppuja, ja on toki tehty aiemminkin. Savi ois kova juttu karun hiedan sekaan, mutta sitä ei löydy mistään lähialueelta, turve hetkellinen apu, toisin kuin savi.
Mää voisin vaihtaa tota savea muuhun maalajiin.  ;D
Taitaisi vaan rahti kasvaa turhan kovaksi  ::) ;D ;D ;D

Mä luulen että jos tehtäs 1:1 vaihtokauppaa, kumpikin pärjäis loistavasti maanlaadun paranemisen myötä. Hinta vain ois tähtitieteellinen, jos vaikka 10 senttiä pintamaata vaihdettaisiin  ;D
Kasvintuotanto / Vs: Paljonko satoi vettä
: 25.07.22 - klo:09:34

Ohra jäi osittain tuppeen, riippuen kylvöpäivästä eli kasvuasteesta helteiden aikaan. 4 päivää eroa kylvössä eräällä lohkolla, loppui hiukan siemen kesken ja kylvin loppuun samalla kuin muutakin. Tuo 4 päivää myöhemmin kylvetty selvisi selkeästi paremmin helteestä ja jaksoi nippanappa työntää tähkänkin ulos kuivimmissa hietakohdissa.


Onko laittaa kuvaa tänne, miltä ohra näyttää, kun se jää osittain tuppeen?

En saa näköjään linkitettyä facebookista, mutta tuppeen jääminen just sitä mitä tarkoittaakin, siinä se tähkä pilkottaa miettien uskaltaako ulos vai ei.

Nyt on parina viimeisenä vuotena ohra tehnyt sen, että tähkä on jäänyt toisesta alareunasta osittain tuppeen piiloon. Tänä vuonna ongelmaa ei ole niin paljoa, hikevissä kohdissa ei juuri ollenkaan. Sulla lienee tilanne sitten pahempi?

P.S. Täksi viikonlopuksi ennustettiin runsaita sateita. Eilen aamulla oli mittarin pohjalla puoli milliä ja tänään aamulla toinen mokoma. Saas nähdä, kuinka "runsaasti" vielä tulee.

Juu, kuivimmissa kohdissa kuivuudelle aroilla pelloilla. Alat ei suuria, kun maalaji vaihtuu pahimmillaan muutaman metrin välein läpi pellon. Osa jäi täysin tuppeen, osa pilkottaa kuten sanoit. Parin metrin matkalla maalaji vaihtuu niin, että on normaalin rehevää ja saa pelätä ukkoskuuroa. Lupailee kovasti sadetta ja tuulta ti-ke, kesän orasvaiheen jälkeen ensimmäinen iso sadealue tulossa ja kasvustot alkaa olla herkimmillään laon suhteen. Kuitenkin suuri osa pelloista niin hikeviä ts. multavia, ettei silmämääräisesti ole kärsineet pahastikaan kuivuudesta. Tosiasiassa ovat kärsineet, mutta ei voi kuitenkaan pahemmin valittaa vrt. viime vuodet, jolloin viljat kärähti paljolti pystyyn. Nyt tuota ilmiötä vain karuilla töyräillä, joka on luonnollista lähes joka vuosi. Muuten sitä ei saa estettyä, kuin vaihtamalla maalajin. Luonnollisesti multavuutta ei saa lisättyä, kun hyvän kierrettä eli peltoa ruokkivaa kavustoa ei saa pysymään lähes koskaan hengissä kesän yli. Näillä viljan hinnoilla kannattaa tehdä jo jotain temppuja, ja on toki tehty aiemminkin. Savi ois kova juttu karun hiedan sekaan, mutta sitä ei löydy mistään lähialueelta, turve hetkellinen apu, toisin kuin savi.
Kasvintuotanto / Vs: Paljonko satoi vettä
: 23.07.22 - klo:22:34

Ohra jäi osittain tuppeen, riippuen kylvöpäivästä eli kasvuasteesta helteiden aikaan. 4 päivää eroa kylvössä eräällä lohkolla, loppui hiukan siemen kesken ja kylvin loppuun samalla kuin muutakin. Tuo 4 päivää myöhemmin kylvetty selvisi selkeästi paremmin helteestä ja jaksoi nippanappa työntää tähkänkin ulos kuivimmissa hietakohdissa.


Onko laittaa kuvaa tänne, miltä ohra näyttää, kun se jää osittain tuppeen?

En saa näköjään linkitettyä facebookista, mutta tuppeen jääminen just sitä mitä tarkoittaakin, siinä se tähkä pilkottaa miettien uskaltaako ulos vai ei.
Kasvintuotanto / Vs: Paljonko satoi vettä
: 23.07.22 - klo:17:34
3.5mm tänään
Jää papusato taas heikoksi. Jos tulisi tänä vuonna edes siemen takaisin

3mm, eilen 2mm. Tällä viikolla 12mm neljänä eri päivänä. Kertasateena kastelisi hiukan, tällä tavoin tiputtelemalla kostuttaa maanpintaa, sekä pitää kasvuston jatkuvasti kosteana. Taudit tykkää, ei lehtiä puhdistavia sateita, vain ihanteelliset olosuhteet kasvitaudeille. Niitä tosin ei kummoisesti ole havaittuna, kiitos jämerän torjunnan, nollaruuduissa karu tilanne.

Ohra jäi osittain tuppeen, riippuen kylvöpäivästä eli kasvuasteesta helteiden aikaan. 4 päivää eroa kylvössä eräällä lohkolla, loppui hiukan siemen kesken ja kylvin loppuun samalla kuin muutakin. Tuo 4 päivää myöhemmin kylvetty selvisi selkeästi paremmin helteestä ja jaksoi nippanappa työntää tähkänkin ulos kuivimmissa hietakohdissa.

Viimeinen isompi sade eli 10mm satoi 19.6, sen jälkeen tullut millejä suht mukavasti viime vuosiin nähden mutta todella pieninä, 2-3mm kuuroina. 13 sadepäivää heinäkuussa, 38mm yhteensä. Ei karua kuivuutta, mutta enemmän ois saanut tulla. Vesi tai siis sen puute romahdutti tämänkin vuoden ennätyssatotoiveet ohralla. On toki paljon peltoja, joilla tullut riittävästi vettä maalajiin nähden ja kasvustot ihan jees, näin lievästi ilmastuna :) Tai mistä sitä tietää vaikka ohrastakin tulee hyvä sato, osa siitäkin priimaa maalajista johtuen.
Empä ole vielä koskaan kuullut et ohra olisi jäänyt tuppeen  vaikka olisi ollut kuivaa. Mut jos on ollut kuivaa ja sitten ruutattu jarrua niin nuin on käynyt kyllä..  ::)

Et sitten oo nähnyt oikeasti kuivuudelle arkaa peltoa... Naapurin ohra ojan takana just sama, ja sen tiedän, ettei oo jarrua saanut kun olen senkin itse käynyt ruutaamassa, ks. toimet hyvin minimaalisia :) Helle osui juuri pahimpaan hetkeen, harvemmin jää noin pahoin tuppeen mutta nyt jäi, kuivissa harjanteissa. Alat pieniä, mutta kuitenkin tuppeen jäi, käsittelystä riippumatta. Kylvöpäivä se juttu, kuten sanoin, 4 päivää eroa ja jaksoi paremmin helteen ohi.
Kasvintuotanto / Vs: viljan hinta
: 23.07.22 - klo:13:50

Kyllä solidaarisuus ukranalaista talonpoikaa kohtaan tulee kalliiksi Suomalaiselle maajussille, joko ootte alkanut varaileen www.kuivurinovetkiinni.fi domainia, kun vehnän hinta sopimuksen jälkeen pudonnut alemmaksi kuin ennen sodan alkua. Tällä kustannusrakenteella ja muiden maiden pelastamisella maatalous loppuu Suomesta. Katotaan sen jälkeen kuinka ukranalaisen maanviljelijän solidaarisuus Suomalaista kohtaan toteutuu. Epäilen ettei se toteudu niin päin.  Vaikka lannoitteet on ostettu niin niiden käyttö voi olla vasta vuonna 2024. Jos tähän viljan hinta asiaan ei saada jotain tolkkua.



Miten ne sieltä Ukrainasta viljaa laivaa, kun kaikki terminaalit on ammuttu paskaksi? Ja mistä löytyy laivaus- ja vakuutusyhtiöitä, jotka luottaa Venäjän sanaan kuljetusten turvallisuudesta? Venäjän suurimpia valttikortteja sodassa on ollut ruualla kiristäminen, miksi ne nyt siitä luopuisivat?

Jep. Ihmeellistä ennakointia, ryssän lupauksiin uskotaan. Sitten kun sitä saadaan jossain Ukrainan satamassa laivaankin, niin nätti homma kaapata laiva merellä, on valmiiksi riittävän iso satsi liikkeellä, sen kun ohjaa oikeaan osoitteeseen.
Kasvintuotanto / Vs: Paljonko satoi vettä
: 23.07.22 - klo:13:44
3.5mm tänään
Jää papusato taas heikoksi. Jos tulisi tänä vuonna edes siemen takaisin

3mm, eilen 2mm. Tällä viikolla 12mm neljänä eri päivänä. Kertasateena kastelisi hiukan, tällä tavoin tiputtelemalla kostuttaa maanpintaa, sekä pitää kasvuston jatkuvasti kosteana. Taudit tykkää, ei lehtiä puhdistavia sateita, vain ihanteelliset olosuhteet kasvitaudeille. Niitä tosin ei kummoisesti ole havaittuna, kiitos jämerän torjunnan, nollaruuduissa karu tilanne.

Ohra jäi osittain tuppeen, riippuen kylvöpäivästä eli kasvuasteesta helteiden aikaan. 4 päivää eroa kylvössä eräällä lohkolla, loppui hiukan siemen kesken ja kylvin loppuun samalla kuin muutakin. Tuo 4 päivää myöhemmin kylvetty selvisi selkeästi paremmin helteestä ja jaksoi nippanappa työntää tähkänkin ulos kuivimmissa hietakohdissa.

Viimeinen isompi sade eli 10mm satoi 19.6, sen jälkeen tullut millejä suht mukavasti viime vuosiin nähden mutta todella pieninä, 2-3mm kuuroina. 13 sadepäivää heinäkuussa, 38mm yhteensä. Ei karua kuivuutta, mutta enemmän ois saanut tulla. Vesi tai siis sen puute romahdutti tämänkin vuoden ennätyssatotoiveet ohralla. On toki paljon peltoja, joilla tullut riittävästi vettä maalajiin nähden ja kasvustot ihan jees, näin lievästi ilmastuna :) Tai mistä sitä tietää vaikka ohrastakin tulee hyvä sato, osa siitäkin priimaa maalajista johtuen.
Sivuja: [1] 2 3 ... 465