mutta maksaako nykyhinta viljalle tuon?    tuntuu et moni alkaa vaan ajamaan puimuria pellolla kun se on ihan sama mitä' menöö tankkiin,   kun tuottaa saman tappion kuiteskin..

En mä tiedä maksaako suoraan rahassa. Pienet puintitappiot saavuttaa ilmankin huolellisuudella ja viitseliäisyydellä. Aikaa työhön menee sitten vähän enemmän. Jos tuon mittarin kanssa parasta tuntitehoa hakee niin sitten puimurissa pitää myös kaikki säädöt seuloja myöden olla ohjaamosta (sähköisesti) säädettävissä, mielellään muistipaikoilla.

Enemmän ehkä sellainen mukavuus- ja tehokkuusjuttu... hommat voi tehdä monella tapaa. Uusissa isoissa koneissa se mittari nyt on kai jo vakiovaruste jonka olemassaoloa ei kukaan kyseenalaistane.

Konekustanuksiinhan saa hyvin leveän haarukan ilman että työn jälki suuresti muuttuu. Työtuntimäärät ja mukavuus ovat sitten yhtä leveässä haarukassa.

Itselläni ainakin ollut tuskaa antureille tulevien johtojen kanssa. Nehän taipuilevat koko ajan seulojen ja kohlimien liikkeen mukana. Ja yleensä sieltä pikku hiljaa langat katkeavat taipuisassakin johdossa, kun taivutuskertoja kertyy satoja per minuutti. Eivätkä johdot (tai niiden liitokset) ole mitään muutamassa minuutissa vaihdettavaa mailla ainakaan minun tappiomittarissani. Taisi olla niin, että kohlinanturinkin kohdalla joutuu koko anturin avaamaan ja tarttumaan tinakolviin. Seula-anturin johdot ovat kestäneet aika hyvin, mutta kohlinten huonommin.

Itselläni ainakin ollut tuskaa antureille tulevien johtojen kanssa. Nehän taipuilevat koko ajan seulojen ja kohlimien liikkeen mukana. Ja yleensä sieltä pikku hiljaa langat katkeavat taipuisassakin johdossa, kun taivutuskertoja kertyy satoja per minuutti. Eivätkä johdot (tai niiden liitokset) ole mitään muutamassa minuutissa vaihdettavaa mailla ainakaan minun tappiomittarissani. Taisi olla niin, että kohlinanturinkin kohdalla joutuu koko anturin avaamaan ja tarttumaan tinakolviin. Seula-anturin johdot ovat kestäneet aika hyvin, mutta kohlinten huonommin.

Minkä merkkisessä puimurissa puintitappioanturit on kiinnitetty liikkuviin osiin? Meillä ainakin molemmat rungossa kiinni (tehdasvaruste) eikä johdotukseen kohdistu minkäänlaista liikerasitusta.

Lainaus käyttäjältä: turkki - 03.02.24 - klo:09:10

Itselläni ainakin ollut tuskaa antureille tulevien johtojen kanssa. Nehän taipuilevat koko ajan seulojen ja kohlimien liikkeen mukana. Ja yleensä sieltä pikku hiljaa langat katkeavat taipuisassakin johdossa, kun taivutuskertoja kertyy satoja per minuutti. Eivätkä johdot (tai niiden liitokset) ole mitään muutamassa minuutissa vaihdettavaa mailla ainakaan minun tappiomittarissani. Taisi olla niin, että kohlinanturinkin kohdalla joutuu koko anturin avaamaan ja tarttumaan tinakolviin. Seula-anturin johdot ovat kestäneet aika hyvin, mutta kohlinten huonommin.

Minkä merkkisessä puimurissa puintitappioanturit on kiinnitetty liikkuviin osiin? Meillä ainakin molemmat rungossa kiinni (tehdasvaruste) eikä johdotukseen kohdistu minkäänlaista liikerasitusta.

New Hollandissa ja Sampossa on ainakin seulakorissa seulatappiot ja kohlinten päässä kohlintappiot. 
Noihin pitäisi varmaan laittaa robottikaapelia tai vastaavaa mikä on suunniteltu jatkuvaan liikkeeseen kun niitä korjaa.

Mun käsitys on ollut että satotappiomittarit antaa jonkun suhteellisen arvon jota perusjermu ei koskaan kyseenalaista. Se että satotappio on 0.5% mittarin mukaan voi oikeasti olla 2% mitä oon ymmärtänyt. Riippuu siitä miten mittari on kalibroitu. Ei oo itellä tosiaan harveliä mutta kiinnostais kyllä mikä on todellisuus.

Mun käsitys on ollut että satotappiomittarit antaa jonkun suhteellisen arvon jota perusjermu ei koskaan kyseenalaista. Se että satotappio on 0.5% mittarin mukaan voi oikeasti olla 2% mitä oon ymmärtänyt. Riippuu siitä miten mittari on kalibroitu. Ei oo itellä tosiaan harveliä mutta kiinnostais kyllä mikä on todellisuus.

Juu lopputulos riippuu kalibroinnista ja siitä miten kuski sitä joulukuusta tulkitsee.
Eihän se mitään 79,3 kg/ha arvoja anna vaan vertaa tilannetta siihen minkä käyttäjä on asettanut niissä olosuhteissa sopivaksi vertailutasoksi.

Jos puintitappiot ovat 5 tonnin sadosta 2 % , tekee se 100 kg. Jos mittauksella ja automaattisäädöllä pääsee esimerkiksi 0,7% puintitappioihin, kiloja säästyy tankkiin 65 kg. 100 ha:n puinneilla 6500 kg. Kuivattuna ja rahdattuna ehkä 0,15 €/kg , summana 975 €. Se, että onko se yli lentävä jyvä paras laadultaan, pitää tutkia erikseen. Johonkin se raja pitää laittaa, aivan kuin viljanlajittelijassa ja kuivurin esipuhdistajassa.

Jos tuollaisen laitteiston saa esimerkiksi 500 eurolla, maksaa se siis itsensä takaisin noin 50 ha puinneilla, jos siis tappioiden vähennys on tuo arvioitu.

Canadian Agronomist on asiasta kirjoittanut artikkelissa, ja toteaa, että kokeissa rypsillä puintitappiomittari ei välttämättä ole yhtä tarkka, ehkäpä maissin ja suurempijyväisten viljojen puinnissa päästään parhaimpaan tarkkuuteen.

-SS-

Tappiomittari auttaa säätämään vauhtia hyvän ja huonon kasvuston välillä. Siinä voi tulla isotkin tappiot kun hyvään kohtaan painaa liian vauhdilla. Toisaalta huonossa paikassa voi mennä jyviä yli, jollei koneistoon tule tarpeeksi tavaraa.
Ei mulla itsellä ole puimuria olut yli 20 vuoteen, mutta rahtarit on kertoneet. Samaten kasteessa ja tihkusateessa sanovat äkkiä, että lopetetaan kun alkaa ajamaan yli.

hienoa kun tuonkin toi julki.    ite katellu monta kertaa kuin noissa kuvissa ajavat aika hiljaa puimurilla pystykasvustoa..   ja itellä on tuo vauhti tärkein puhtaan viljan kans.    läpimenoa kattelen kun tyhjentää tankkia..  noooo, mut miähän vaan harrastan.

Mielestäni tappiomittaus on ihan hyvä työkalu säätöjen hakemiseen.
-Jos ilma tai ruumenseula pienellä,niin ajaa yli
-Jos säädöt kohdillaan ja ajonopeus liian suuri,niin ruumenseulan tukkeutuessa ilma loppuu ja seulatappiot kasvaa. Silloin täytyy pudottaa ajonopeutta aika paljon, että puhallus avaa seulan.
-Jos tulee paljon rajaisia,niin ne kuormittaa turhaan seulastoa. Sama tavara kiertää ja vie erottelutehoa.
- Vanhemmissa sampoissa rajaiset tulee ruumenseulan vasemmalle puolelle kuormittaen sitä.
- Alkuperäisissä sarjoissa seuloilla2anturia ja kohlimilla 2 .näiden kahden signaalit on summattu näytölle
 Itselle tein jokaiselle oman ledpylväsnäytön .Tällä saa tiedon jos vasemmalta puolelta tulee seuloilta yli, niin osaa selvittää ison rajaismäärän syyn. Silloin kun on oma näyttö jokaisella anturilla,niin tietää niiden toimivan.
-Kalibrointi ei ole vaikeaa,jos viitsii tulla muutaman kerra alas puimurista.
-Oikean ajonopeuden valinta helpottuu. Ajonopeus liian pieni tai suuri niin tappiot kasvaa.
 - Claasin säätäminen on kai helppoa seulat auki tuuli täysille ja menoks?? Ei kokemusta.

 

 - Claasin säätäminen on kai helppoa seulat auki tuuli täysille ja menoks?? Ei kokemusta.
[/quote]

Ei minullakaan puimureista kokemusta, mutta oljista senkin edestä. Claasin jäljiltä oljet näyttää juurikin noilla ohjeilla säädetyiltä🤣🤣. Jyviä mahdottomasti mukana. Todennäköisesti johtuu kyllä puimurikuskista.

 - Claasin säätäminen on kai helppoa seulat auki tuuli täysille ja menoks?? Ei kokemusta.

Ei minullakaan puimureista kokemusta, mutta oljista senkin edestä. Claasin jäljiltä oljet näyttää juurikin noilla ohjeilla säädetyiltä🤣🤣. Jyviä mahdottomasti mukana. Todennäköisesti johtuu kyllä puimurikuskista.
[/quote]

Puimattomia tähkiä jää olkiin? Kelaosaston jutut väärin.

Tuommoinen muinaisen vanha NH tuntuu olevan aika selkeä säädettävä. Tavara säiliöön on puhdasta (ei vihneitä eikä olkia)  eikä peltoonkaan mene häiritsevää määrää, ajelee sitten niin tai näin. Seulat vaan reippaasti auki ja tuulta samoin... tosin mä en pui märällä kelillä. Semmoisesta kun on seurauksena ylen kettumainen viettopinnan siivoaminen. Ja iso kuivauslasku.

Olen kyllä nähnyt että jyvien kärryyn saamisen suhteen onnistunutta puintia tehtiin kelillä jolla silppurin takana vesisumussa näkyi pieni sateenkaari. Aurinko kun erehtyi hetkeksi pilkahtamaan. Puimuri oli kyllä paremmasta päästä ja kuski tuntee koneensa ja osaa asiansa. Vauhtikaan ei ollut mitenkään vaatimaton.

Mielestäni tappiomittaus on ihan hyvä työkalu säätöjen hakemiseen.
-Jos ilma tai ruumenseula pienellä,niin ajaa yli

Semmonenkin tilanne on tullut ohralla vastaan että liian paljon auki oleva seula alkoi tukkia ja ajaa yli. Ei toiminut vaikka ilma täysillä, ihan hiljaa ajaen jotenkin mutta järkevällä nopeudella ei yhtään.  Sitten kun älysi laittaa seulan ihan reilusti kiinni ja siitä vähitellen avata alkoi toimimaan kuten kuuluu.

tuota joskus vaarilla kanssa...  vanahassa oli seulan säätö jo vuosien aikana jäminy kiinni joten ei oikein hellästi saanu säätettyä...   koskaan tullu korjattua.    mut tuossa uuvemmassa jotenkin noin päin tuloo itekin säätettyä..

Lainaus käyttäjältä: traktorikuski - 03.02.24 - klo:09:32

Lainaus käyttäjältä: turkki - 03.02.24 - klo:09:10

Itselläni ainakin ollut tuskaa antureille tulevien johtojen kanssa. Nehän taipuilevat koko ajan seulojen ja kohlimien liikkeen mukana. Ja yleensä sieltä pikku hiljaa langat katkeavat taipuisassakin johdossa, kun taivutuskertoja kertyy satoja per minuutti. Eivätkä johdot (tai niiden liitokset) ole mitään muutamassa minuutissa vaihdettavaa mailla ainakaan minun tappiomittarissani. Taisi olla niin, että kohlinanturinkin kohdalla joutuu koko anturin avaamaan ja tarttumaan tinakolviin. Seula-anturin johdot ovat kestäneet aika hyvin, mutta kohlinten huonommin.

Minkä merkkisessä puimurissa puintitappioanturit on kiinnitetty liikkuviin osiin? Meillä ainakin molemmat rungossa kiinni (tehdasvaruste) eikä johdotukseen kohdistu minkäänlaista liikerasitusta.

New Hollandissa ja Sampossa on ainakin seulakorissa seulatappiot ja kohlinten päässä kohlintappiot. 
Noihin pitäisi varmaan laittaa robottikaapelia tai vastaavaa mikä on suunniteltu jatkuvaan liikkeeseen kun niitä korjaa.

Claasissa oli sellainen kai, viimeinen pätkä koneen rungosta seuloille erilaista kaapelia eikä ole ollut koskaan ongelmia. Kolmessa koneessa ollut tappiomittarit, ja yli 3500h näissä kokemusta. Viimeisellä yli 2000h. Kerran on lähtenyt anturi irti seulojen takana olevalta levyltä, pieni kotelo levyn takana ja siellä sisällä oli liimattuna anturi tuohon alumiinilevyyn. Uusi liimaus ja hienosti pelitti.