Tässä osiossa voit tarkastella kaikkia tämän jäsenen viestejä. Huomaa, että näet viestit vain niiltä alueilta, joihin sinulla on pääsy.
Niin no. Mä en ehkä alkais verottajan kanssa kikkailemaan..
Siis kertomasi tieto verottajan käyttämistä tulkinnoista oli erittäin hyödyllistä tietoa. Kritisoin sitä verottajaa, eikö se tässä kikkaile kun puhuu pakettiautosta verotuksessa mutta sitten pakettiauto ei välttämättä olekaan pakettiauto. Eikö sitten voisi puhua 3-paikkaisista tms.
Lähipiirissäkin kokemusta verottajan mielivallasta tässä aiheessa. Saksalainen käytetty 2+3 paikkainen pakettiauto ei kuulunut maatalouteen mutta seuraava uusi ruotsalainen (samanlainen 2+3) ei aiheuttanut mitään moitteita (vaikka oli vielä vihreä).
Ei silti, eihän sen auton laittaminen firman verotukseen ole aina omistajalleen edullisin vaihtoehto. Kilometrikorvauksilla voi saada paljon suuremman edun (siksi kai verottaja "vaatiikin" auton yritykselle jos yli puolet ajoista firmalle?).
Itse tuota taannoin selvittelin niin homma menee käsittääkseni niin, että eka katsotaan millanen auto. Pakuja ainoastaan enää jos penkit yhdessä rivissä = maks 3 paikkaa. Sitä enemmän paikkoja = henkilöauto.
Eikö verottaja vaadi väriksi sellaista puolueen punaista? Jos se itse määrittelee minkälainen auto on pakettiauto rekisteriotteen merkinnästä välittämättä niin samapa se sitten on vaalia julkisesti väriäkin.
50 vuotta aikaa MF 35:lla ajosta ja silloinkin massikka riitti vain juurikasharaan. Varmasti sillä hehtaarin pellon äestää mutta ymmärsinkö oikein että se äes olisi ainoa työkalu? Vai kynnetäänkö pelto ensin? Siinä vaan joustopiikkiäkeellä saa kerättyä juolavehnän juuria ja muuta enimmäkseen jos suoraan tuota peltoa lähtee työstämään.
Jos se perustetaan heinälle niin eipä sen äestysjäljen, siis kylvöpohjan niin kovin hyväkään tarvii olla.
Kiitos vinkistä ev.
Läppärillä tuo QGIS paketti olikin jo mutta puuhailin yksinkertaisemmalla (ja rajoittuneemmalla) shapely-sovelluksella.
Ei vaan taida onnistua peittokartan muokkaaminen, tai oikeastaan muokatun kartan hyödyntäminen kun Amazone ei suostukaan lukemaan ulkoiselta tiedostolta työstettyä aluetta, en ainakaan keksinyt miten onnistuisi.
Sen sijaan kiertotietä näyttää onnistuvan eli työstettyjen alueiden editoinnin sijaan tekeekin exclusion zone kartan. Vielä pitää QGIS:iä opiskella kun lähtötilanteessa kartalla on muutama läikkä ja se pitäisi vaihtaa käännetyksi, kaikki muu exclusion zoneksi paitsi ne muutamat läiskät.
Vähän vielä hakusessa jouheva sovellus noiden alueiden merkkaamiseksi vaikka kännykällä (tarkkuus ihan rajamailla, pitäisi hankkia olalla kulkeva RTK-vastaanotin) ja mittauspisteiden siirtäminen läppärille/QGIS:ille. Tähänkin vinkit tervetulleita.
Onko foorumilla GIS taitajia. Pitäisi saada editoitua Amazonen shapefile tiedostoja eli lisättyä/poistettua käsiteltyjä alueita näytön tekemästä tiedostosta (tiedostoista). Tavallinen shape file editori ei tunnu purevan.
VRA-karttojen editointiin taitaa olla paremmin yhteensopivia ohjelmia tarjolla mutta päätteessä on niille vain kokeilulisenssi eikä viitsisi lisenssiä hankkia hyvin vähäiseen tarpeeseen.
Mitäs tuo kustantaa hankkijalla? Omassa ei ole, ilmeisesti puuttuu vaan anturit?
Muistaakseni varaosana pitkälti yli 1k€ kpl.
En tunne Amazonen toteutusta, en ihan usko että pelkkä antureiden kytkeminen riittää, varmaan pitää ohjainlaitteelle toiminne aktivoida?
10 vuotta ollu käytössä. Ei ongelmia.
Tämä kone hiljattain ensimmäisen kerran tarkastettu eli reilusti alle kymmenvuotias. Toinen anturi oireili jo takuajasta lähtien, aluksi vain ihan muutaman kerran ruiskutuskauden aikana ja sen verran lyhyen aikaa että syyllistä ei saatu varmistettua ennen kuin pari vuotta sitten alkoi temppuilla tosissaan. Tänä keväänä meni toinen anturi. Se ei ollut oireillut aiemmin lainkaan.
Naapurilla ainakin oli sama vika muutamia vuosia sitten, likimain saman ikäinen ruutta. Kuulemma joillakin vaihtunut käsikäyttöön kun virallinen varaosahinta/korjauskustannus ei oikein ole miellyttänyt.
Tuntuu siltä että Amazonen distance control etäisyysanturit on kulutustavaraa. Onko muilla ollut ongelmia ja onko uudet osat jäänyt hankkimatta älyttömän varaosahinnan takia? Edullisempi yhteensopiva vaihtoehtokin löytyy, johtosarjaa vaan joutuu sovittamaan.
Tuolla brexit porukoissa puhutaan GPS:n week number rollover-ongelmista ja erityisesti Topconin tuotteita käsketään päivittämään (ei oikeastaan muita tunnu koskevankaan).
https://thefarmingforum.co.uk/index.php?threads/gps-week-number-rollover-aka-the-new-millennium-bug.269770/Onko aiheesta jotain havaintoa Topcon-käyttäjillä tai AGCO:n brandaamilla (Fendt, Valtra/MF) tuotteilla?
Ei näihin valintoihin oikein voi toisten mieltymysten mukaan mennä. Meillä ajetaan 1200 litran 21 metrisellä reppuruiskulla lähinnä ajourien suhteellisen pinta-alan pienentämiseksi. Onhan se tehokkaampikin kuin joku 15 metrinen ja monille pelloille (meillä) riittää tankillinen. Pellotkaan ei kaikilla ole samankokoisia.
Vaihtokoneina näkyy 28 metrisiäkin reppuruiskuja. Tietenkin hinattavalla on monia etuja ja kaadettuina niitä saa edullisestikin :-) Isoille aloille tietenkin hinattava.
kyllähän pyörä voisi olla akseliputkeen laakeroitu jolloin vetoakselin katketessa vain kyyti loppuu.
Eli kuten kuorma-auton akseli. Siinä ei kyllä stefa hinkkaa sitä vetoakselia mihinkään. Lisäksi tällä perusteella taitaa kaikkien traktoreiden akselit olla huonoa suunnittelua?
Halvemmaksi se kyllä tulee korjata, jos pyöränakseli katkeaa, mutta ei siinä rytäkässä pitäisi pyörän päästä karkuun. Helkutin huonoa suunnittelua.
Ei varsinaisesti kuulu aiheeseen mutta en ymmärtänyt mikä sen pyörän pitää matkassa jos akseli katkeaa stefan kohdalta?
Eikös näin vuonna 2019 jokaisella itseään kunniottavalla maatalousyrittäjällä ole vähintään 7m puomilla varustettu kurottaja, joten en ymmärrä mikä tässä on ongelma.
Kellään itseään kunnioittavalla ei ole JD6630:stä. Niinpä meilläkään ei nostella pusseja 7 metrin kurottajalla vaan tollasella jonnikalla.
Vakituisen tulityöpaikan on täytettävä seuraavat vaatimukset:
- tulityöpaikan rakenteiden on oltava palamattomia tai suojaverhottuja, jos rakenteet ovat palavia
- tulityöpaikan rakenteiden ja suojausten on oltava niin tiiviitä, että tulitöissä syntyvät kipinät ja roiskeet eivät pääse
kulkeutumaan työtilan ulkopuolelle tai tunkeutumaan rakenteiden sisälle
- tulityöpaikalla on oltava vähintään kaksi 43A 183BC -teholuokan käsisammutinta, joista toisen käsisammuttimen
voi korvata pikapalopostilla tai kahdella 27A 144BC -teholuokan käsisammuttimella
- tulityöpaikalla ei saa olla työhön kuulumatonta palavaa materiaalia
- tulityöpaikalla ei saa käsitellä tai säilyttää palavia nesteitä, eikä tulityöpaikka saa olla yhteydessä sellaiseen tilaan,
jossa voi olla palavia kaasuja
- vakituisella tulityöpaikalla on lisäksi noudatettava tilapäiselle tulityöpaikalle annettuja vaatimuksia, jos tulityön kohde
oleellisesti lisää palovaaraa.
Hyvä tietää mutta liittyykö aiheeseen? Eli pitäisi myös kertoa mikä on vakituinen tulityöpaikka. Jos/kun aloittajan rakennuspiirustuksissa lukee kipsilevy niin tuskin niitä on merkattu tilaan johon eivät kelpaa.
EDIT: kai tässä pitäisi myös tietää mitä kyseisessä rakennuksessa on tarkoitus puuhata eli minkälaiseen käyttöön rakennuslupa ja piirustukset on hankittu.
Edellyttäen että se kone on ajokunnossa ja kuski.
Totta, mutta eiköhän tuosta kommentoimastani tekstistä voinut olettaa että puhutaan ajokuntoisesta traktorista. Miksi muuten verrata ollenkaan kustannuksia ajaen tai lavetilla. Ja pitää sen lavettikuskinkin ajokunnossa olla.
Se lavetti on halpaa lystiä, jos raktori pitää viedä huoltoon lavetilla.
Jos matkaa on yli 60km, niin lavetti tulee paljon halvemmaksi kuin itse ajaminen.
Tässä nyt ei kysytty lavettikuljetuksen hintaa mutta 60 km:n matka menee alle 50 litralla edestakaisin. 50 km/h keskinopeudella vähän yli kaksi tuntia ajoaikaa. Ei ole maanviljelijän traktorista kyse jos isännän tuntipalkka nostaa hinnan kahden lavettikuljetuksen yli. Tietenkin se isäntä pitää saada myös noudettua ja vietyä korjattu kone hakemaan mutta ei kauheasti muuta asiaa.
