Tässä osiossa voit tarkastella kaikkia tämän jäsenen viestejä. Huomaa, että näet viestit vain niiltä alueilta, joihin sinulla on pääsy.
Siis jos lehdessä arvellaan kyseen olleen toimintahäiriöstä, tai toiminta häiriöstä jos se on jotain muuta. Kyllä Antissakin poltin sammuu jos puhallin pysähtyy ellei sitten kaikkiin niihin varmennuksiinkin ole iskenyt vika.
Kyllä kai yleisin syy on ilmaputki joka laskee uuniin päin tai jossa ei ole riittävää vaakaputkitilaa (lähinnä) täytön aikana lämpöpuolelle roiskuville jyville. Riittävä tila loppuu jos lämpöpuoli siivotaan riittävän harvoin.
Veikkaan että puhallin on pysähtynyt sen palon seurauksena eikä päinvastoin.
Niinniin. Nimimerkistäsi jäänyt valtra-etuliite pois.
Suuressa osassa traktoreita on Hellan valmistamat ajovaloumpiot.
Sulla taitaa olla joku sg-kopillinen jontikka, kun puhut ylävaloilla ajamisesta.
Yritetään nyt muistaa ettei lausuta pahaa sanaa valtrasta.
Yllä moitin sekä Valtraa/Valmettia että jonnikkaa, kumpi olisi pitänyt nimimerkkiin liittää?
Meillä on yhtä monta muuta merkkiä kuin Valtraa, antaa pohjaa moittia tai kehua muitakin kuin sitä yhtä uskontoa. Paljon uskottavampi kommentti jos moittii omaa merkkiä kuin jos moittii naapurin merkkiä jota omasta tallista ei löydy. Jälkimmäisiä varmaan puolet tämän palstan viesteistä.
Tuo meidän JD ei ole SG-kopillinen. Eikö JD-fanaatikot tunne merkkiään, otatteko niihin paikallisen kuormaajan kun tehtaalta saa JD:n oman kuormaajan? Sen JD:n oman kuormaajan mukana tulee tehtaalta (tietenkin) yläajovalot (mikä niiden oikea nimi sitten onkin). Valitettavasti tuossa Saksan jonnikassa ei ole Hellan valoja.
mutta jo kaukaa tietää mikä on valtra. ainoita koneita joita ajetaan AINA ylävalot päällä! normikeula valoja en ole yhessäkään valtussa nähny, liekö nuo etes toimivia? ja nuo takavalot ,vasta nyt kun ledit, on nähtäviä, ainakaan vilkku ei ole toimiva.
Onko se valokatkaisimen käyttö merkistä vai isännästä kiinni? Meillä JD:ssä normi ajovalot täyttyy vedellä mutta onneksi etukuormaajan takia ylävaloilla pitääkin ajaa (ne vasta puoliksi ruostuneet). Ei silti, kolme kertaa vanhemmasta valmetistakin alkaa työvalot tummua.
50 kymppiä kulkeva traktori on turvallisuusriski, jos akseli pettää. Entä jos hallittavuus on menetetty ja traktori on vastaantulevien kaistalla? Minusta tässä merkkifanaattisuudessa ei ole mitään järkeä jos kyse on todellisesta turvallisuuteen vaikuttavasta asiasta.
50 kymppiä kulkeva JD on turvallisuusriski, jos vanne pettää. Entä jos hallittavuus on menetetty ja traktori on vastaantulevien kaistalla? Minusta tässä merkkifanaattisuudessa ei ole mitään järkeä jos kyse on todellisesta turvallisuuteen vaikuttavasta asiasta.
Sä olet kait ainoo joka tätä kääntää merkkikeskusteluksi.
Aloittajalla oli tappi katkennu tukivarren takapäästä.Ja niitä on katkeillu useista koneista. Sunko mielestä asialle ei tarttis tehdä mitään?
Kumpi "sinä"? Tuolla tekstin lainauksella viittaat minuun kun taas minä nimenomaan tarkoitin Arionia lainaessani että ei kannata tuoda sitä merkkikorttia Valtra-keskusteluihin kun ne uskonvaiset löytyy vahvasti muualta.
PS. merkistä riippumatta omasta mielestäni selvät tyyppiviat pitäisi hoitaa vaikka merkin markkinointibudjetista. Näistä säästäminen saattaa käydä kalliiksi. Meillä kokemusta sekä punaisesta että vihreästä kun on jätetty asiakkaan haltuun.
50 kymppiä kulkeva traktori on turvallisuusriski, jos akseli pettää. Entä jos hallittavuus on menetetty ja traktori on vastaantulevien kaistalla? Minusta tässä merkkifanaattisuudessa ei ole mitään järkeä jos kyse on todellisesta turvallisuuteen vaikuttavasta asiasta.
50 kymppiä kulkeva JD on turvallisuusriski, jos vanne pettää. Entä jos hallittavuus on menetetty ja traktori on vastaantulevien kaistalla? Minusta tässä merkkifanaattisuudessa ei ole mitään järkeä jos kyse on todellisesta turvallisuuteen vaikuttavasta asiasta.
Valtra on vastuuton jos laitteis on selkee turvallisuus riski ja siitä ei infota käyttäjiä.Saatika korjata takaisinkutsuin.
JD myös vastuuton kun vanteista ym. ei ole tullut mitään takaisinkutsua tai edes infottu käyttäjiä? Veikkaan että kaikki merkit aika lailla yhtä vastuuntunnottomia.
No eipä tainnut ollakkaan ihan tuulesta temattua juorua. Kysyin ihan asioikseni Versuista paikallisesta huollosta. Tänä keväänä ollut 3 Versua vaihteistorempassa toukotöiden aikaan. Agcon strategia on että ei hiiskuta mitään, jos toimivat. Alle vuoden ikäisiin tehdas maksaa remontin. Yli vuosikkaisiin vain osat ja jos hajoaa takuuajan jälkeen, tehdas ei tule vastaan. Remontin hinta n 20000. Eipä oo kiva.
Tarkennatko oliko kyse threadin aloitusviestin mukaisesti vuosimalli 2017 tai uudemmista versuista? Ei varmaan vuodessa, parissa kauheasti kuitenkaan ajotunteja? Versuja sen verran kevättöissä että kolme remonttia keväässä ei välttämättä ole iso uutinen, siis jos ei puhuta näistä 2017 tai uudemmista.
Pari vuotta sitten huhu sanoi että likimain kaikki 2017 vanhemmat versut kävi laatikkoremontissa, hajoaako ne nyt muutoksista huolimatta ja samasta vai eri paikasta?
Noiden virheiden pitäisi kai lähinnä näkyä 1. siiven syvyysvirheenä eikä leveysvirheenä - tietysti kovasti lontalleen menevä vakorengas varmaan siirtää konetta sivusuunnassakin jolloin syntyy leveysvirhekin..
Joku syyhän siihen on.. periaatteessa siinä on ero että auroja vedetään oikealla linjalla mutta ne itse pyrkivät väärään kohtaan, vai vedetäänkö niitä väärällä linjalla eivätkä ne pysty hakeutumaan oikeaan kohtaan...
Kääntöauroilla nuo säädöt ovat eri juttu, mutta perinteisellä sarka-auralla ekaa vastaa se että lovivipu on vain väärässä kohtaa. Jälkimmäistä vastaa se että kartun sivusäätö on väärä raideleveyteen nähden tai ajetaan muualla kuin vaossa jolloin järkevää jälkeä syntyy vain säätämällä aurat väkisin hakeutumaan oikeampaan kohtaan - jos yleensä pystyvät niin tekemään.
No, vaikea on näkemättä tuota probleemaa ratkaista :-(
Onko nuo säädöt sittenkään eri juttu kääntöauroille, paitsi että (tuntemissani) kääntöauroissa ei ole sitä "lovivipua" joka säätää vetokartun kulmaa suhteessa auran runkoon. Erilainen säätö kuin kääntöaurojen ensimmäisen viilun leveyssäätö vaikka samaan tarkoitukseen kai. Tuollahan ne kääntöaurat saisi kulkemaan kumpaankin suuntaan työntövarsi suorassa jos sellainen säätö auroissa olisi.
Varmaan on eroa sillä vedetäänkö auroja oikealla linjalla jne. mutta eihän sen pitäisi muuttua aurojen käännössä jos kääntöaurojen vetokarttu on oikeassa kulmassa runkoon nähden (tehtaalla hitsattu).
Kyllä meillä on renkaissa samat paineet ja nostovarret kaikilta mitoiltaan millilleen samat. Silti aurat kulkee sentistä tuumaan "vinossa", maalajista riippuen. Siis toiseen suuntaan käännettynä kulkevat suoraan mutta toiseen suuntaan käännettynä työntövarsi havaittavasti vinossa. Pientä viilunleveyttä (14") käytettäessä häiritsee merkittävästi. 16 tuumalla ja yli ei enää juuri huomaa kun suhteellinen virhe vähenee.
Kverne ei tuttu, Agroluxeissahan on perussäätö että aura kulkee ensin keskellä ja vetolinja siis suora. Esim työntövarsi on suorassa ajosuuntaan nähden. Jos ei ole niin säädetään ao. vanttia. Sitten eka viilu kohdilleen, pitäisi pysyä sitten samana kumpaankin suuntaan. Jos ei pysy niin jossain on jotain vikaa vikaa vikaa ... :-)
Onko Kvernessä kartun sivusäätöä jollakin systeemillä? Syy voisi löytyä siitä ?
En tiedä mitkä aurat "nakkisormella" on mutta kysehän oli siitä että aurat kulkee toiseen suuntaan suoraan mutta käännettynä tulee sivussa. Nuo kuvaamasi Agroluxin säädöt on symmetrisiä kummallekin ajosuunnalle. Jos säätö on toiseen ajosuuntaan kunnossa niin pitäisi olla toiseenkin.
Miten muuten voi olla että auratessa toiseen suuntaan ensimmäisen viilun leveys on paljon leveämpi kuin toiseen suuntaan auratessa? Ei meinaa saada hyviin säätöihin millään. Mikä muu on vialla kuin kyntäjä itse?
Meillä tekee nykyiset kvernet samaa, edelliset meni tasan samalla vetokoneella. Selvästikään kyntäjässä itsessään ei voi olla mitään vikaa. :-)
Jotkut väittää että traktorin vetovarsien pituuksissa on eroja, vanteiden offset erilainen tms. Nämä meillä tarkkaan mitattu ja ovat samoja. Auran on pakko kulkea vähän vinossa kääntöakselin suhteen? Tuohonhan ei ole mitään säätöä. Vai pelkääkö aurat vaan vasempaan kääntämistä poliittisin perustein.
Itse asiaan en osaa oikein sanoa mitään kun yhdistelmä MF ja Agrolux kääntyy reilun korkealta...
Mutta sitä jäin tuossa miettimään, että onko tuolla vetovastustunnustelulla oikeasti kynnössä jotain käyttöä vielä?
Itse olen vuosikaudet ajanut puhtaalla asentosäädöllä (ja työntövarsi pitkässä reiässä). Joskus kokeilin erilaisia sekoitussäätöjä mutta ei niistä oikein ollut kuin haittaa.
Nykykalusto vie auroja selittelemättä siinä syvyydessä mihin käsketään, eikä tarvitse olla 70-luvun takapotkutyyliin kantapää lukolla ja käsi nostovivulla pilkkimässä että pääsisi eteenpäin :-)
Ainoa seuraus vetovastussäädöstä tuntui olevan se, että jokaisella siivulla kun siirryttiin savelta mullalle (tai toisinpäin) niin säätöä piti olla aina muuttamassa. Mitään hyötyä en siitä löytänyt.
Nl-auroissa on kunnon tukipyörä tai sitten kokonaan puolihinattavat.
Olenko jotenkin vääräuskoinen vai peräti harhaoppinen?
Minkälaisilla renkailla ja rengaspaineilla kynnät? Ei kai sitä vetovastustunnustelua nykyään tarvita etenemisen takia mutta kevyt siirto pelkästä asentosäädöstä on tarpeen jos kynnät pienillä rengaspaineilla ja vetovastus vaihtelee kovasti. Tiukassa paikassa vetotehon tarve kasvaa, paino renkaalle kasvaa ja traktori "tipahtaa" alaspäin. Tukipyörä pitää takapään oikeassa syvyydessä mutta etupää sukeltaa. Jos säätää tiukalle paikalle niin kevyessä kohtaa auran etupää kyntää matalaa. Sopiva vetovastussäätö kompensoi vaihtelut.
Juu eihän siitä mitään tule jos pitää työntövartta säätää aina päisteessä. Työntövarren kiinnitysreiät (traktorissa ja auroissa) valitsemalla saa auran perän nousemaan päisteessä etupäätä enemmän mutta ei se minusta ole hyvä asia kyntöjälkeä ajatellen (riippuu olosuhteista ja pellon tasaisuudesta jne.).
Meillä auran puolelta yleensä siinä pitkässä hahlossa jolloin aurat helposti nousee "perä roikkuen", ei ainakaan osoita päisteessä taivasta kohti. Yläkautta kääntyvillä kverneillä ei mitään ongelmaa.
Ilmeisesti tarkoitat hydraulista viilunleveydensäätöä, siis joko koko auran mitalta (esim. Kverneland EG) tai muut kuin etummainen siipi (Kverneland ES)?
Maalajeista riippuen aika helposti aurat vetää leveämpää tai kapeampaa siivua jolloin EG/ES auroilla pystyy siististi oikaisemaan vaon. Kavennus onnistuu jotenkin vanhan viilun päälle ajamalla mutta levitys ei oikein onnistu.
Etummaisen viilun hydraulinen säätö sallii saman mutta paljon pienemmät korjaukset. Saako vaan helposti takaisin samaan säätöön kun ei taida olla mitään viisaria apuna?
Kynnetäänkö 14 vai 16 tuumaisena vai yli? Pienemmällä kyllä kiusaa mainitsemasi ojanpenkat ja vastaavat, tulee pakosta se metrin suojakaista jos on kiinteä aura.
Meillä nuo säätyvät ohjataan pikkutietokoneella ja RTK-paikannusta käyttäen viilun leveyttä säädetään jatkuvasti niin että tulee suorat linjat. Osaa tehdä myös kiilat jos pellon päisteet vähän erimittaiset niin säätää vedon aikana tuuman, pari niin säästyy kiilaamiselta. Täydet suorat vedot kumpaankin reunaan vaikka toinen päiste olisi luokkaa 3 - 5 % pidempi kuin toinen. Etummaisen säätö ei varmaan ole tarkoitettu ihan jatkuvaan käyttöön eikä se ainakaan anna pelivaraa kuin neljänneksen (nelisiipisillä) koko auran säätöön verrattuna (tietenkin).
Näissä kuten monissa muissakin laitteissa eri ominaisuudet tuntuu tarpeettomilta erityisesti niille joilla ei kyseistä juttua ole koskaan ollut käytössä. Eri asia onko hintansa arvoinen tässä tapauksessa, ihan tilakohtainen juttu.
Ne kaksi muuta lupasivat kaarreajon, joka käytännössä opasti niin hitaasti, että sitä ei voinut käyttää. Myös opastus"ledit" näytön yläreunassa päivittyivät liian hitaasti ja välillä sammuivat kokonaan. Lisäksi epävakautta ja hankalakäyttöisyyttä.
Kiitokset lisätiedoista. Kuvittelisin että en pystyisi ohjaamaan kaarrelinjoja pelkällä opastimella mutta ei se sitten ainakaan onnistu jos näyttö päivittyy liian hitaasti.
Koneviestissä testailivat kolmea tablettiajo-opastinta. Ei huippuja mikään, mutta onTrak on ainoa, joka tekee sen minkä lupaa, koska ei lupaa paljoa.
Mitähän ne muut lupailivat ja mitkä opastimet olisi "huippuja", en viitsi lehteä/lukuaikaa ostaa kun omassa käytössä automaattiohjaus RTK:lla.
Tarkkuudeltaan varmaan kaikki sitä mitä ulkoisella antennilla saa pelkkää EGNOS-korjausta käyttäen. Olettaisin että kaikki osaavat myös kaarevat ajolinjat eivätkä pelkästään suoria A-B linjoja kuten jotkut kännykkäsovellukset. Sen jälkeen varmaan käytettävyys riippuu valikoiden ja tietojen näytön toteutuksesta vai oliko koneviestillä jotain oleellista sanottavaa laitteiden keskinäisestä erosta ja vertailusta muihin opastimiin?
Ei näitä täysverisiin automaattiohjauslaitteisiin pidäkään vertailla.
