Näytä kirjoitukset

Tässä osiossa voit tarkastella kaikkia tämän jäsenen viestejä. Huomaa, että näet viestit vain niiltä alueilta, joihin sinulla on pääsy.
Sivuja: [1] 2 3 ... 16

Viestit - traktorikuski

muistan kuin naapuri osti uuten valtun ja majakka maksoi jotain 200 euroa kopin nurkalle..

Maksaa se nykyisinkin pari sataa tehtaalta. Fendtin hinnastossa reilusti kalliimpi. Valtrassa sentään majakan johdot ja kytkin valmiina niin voi laittaa itse sen parin kympin lyhdyn, ei tarvii testerillä aktivoida toimintoa.
Mitä jos tekis perävaunuvaloille "välikappaleen"? Normi perävaunupistoke, pätkä johtoa ja pistorasia esmes johonkin takalasin väliin tulevaan kiinnikkeeseen. Ja siitä hässäkästä karvat levitysvaloille.

Näin tein itse kun valoja käytetään vain sesongin aikana tarvittaessa. Jos olisi kiinteä asennus (sivuun käännettävät tms.) niin olisin varmaan ryöstänyt perävaunun valojen rasiasta. Hyviä ohjeita molemmat, käytöstä riippuu kumpi parempi.
Mee nyt Oksan johtokasalle katteleen sopivia piuhoja  sehän niitäponsselta tilas ison rupeaman.Saatte sitten samalla läyrytä kaikesta muustakin, samanhenkisiä kun olette.Mut ihan kuulin tuossa  "tutulta" ( siis hän ei ole Desmond Tutu) että suolahtelaisessa oli johdot penkin alla olleet väärässä kohtaa ja hiukan hiertyneet poikki.Liene maanantaikappale kuten niistä useimmat.

On ne Valtrat paskoja, naapurillakin oli mennyt laturi rikki jo 10 000 tunnin kohdalla. Tilastojenkin mukaan Suomessa eniten vikoja Valtroissa (joskin samaa luokkaa muiden mallien kanssa per traktori).

Silti tuota sontaa ei kannattaisi väkisin joka threadiin tunkea vaikka sen ihan tutun tutulta olisi kuullut. Onneksi ei enää ole vaaraa että saisi kaupasta evp:n tuottamasta viljasta tehtyä leipää...
Oli valtraan vissiin testiä varten ”hyvä” softa sisässä, kun voimanotossa 110 heppaa, ja samalla perällä ja moottorilla massikassa  10heppa vähemmän. ...

Miksi niissä moottoreissa ei voisi olla eri softa jo tehtaalta? Merkki kuin merkki niin "samasta moottorista" otetaan valtavan isolla haitarilla tehoja, siis samankin merkin sisällä. Oli noissa testin Valtrassa ja Massikassakin eri tehot tehtaan (myyntimiehen) ilmoittamina.

Tuohon kokoluokkaan saa ostettua jotenkin järkevällä hinnalla siihen sopivan muunkin kaluston eikä ehkä tiivistä peltoa ihan niin pahasti kuin lähemmäs kymmenen tonnia painava 200-heppainen.

6-metrinen äes liikkuu 120 heppaisella ihan kohtuullisesti, jos ajaa 15 km/h saa äestettyä 9 hehtaaria tunnissa. Eli teoriassa 100 hehtaaria yhden päivän aikana ja ehtii vielä syödäkin välillä.  Aika kuluu sitten johonkin ihan muuhun säätämiseen eikä vaikkapa pellolta toiselle siirtyminen suju enemmillä hevosvoimilla tai isommilla koneilla yhtään sen nopeammin.

Ei kuulu tähän thradiin mutta jos 120 heppaisella vetää 6 metrin äestä 15km/h Aurajoen savirannoilla niin ei sen äkeen piikit peltoon koske, turha tiivistää sitä peltoa 6330 kiloisella traktrorilla äes ilmassa ajellen.

Kyllä sillä 120 heppaisella vetää leveämpääkin äestä piikit mullassakin mutta vauhti ihan muuta luokkaa.
Siis yhteispisteissä Claas, NH ja Valtra suht tasoissa tässä järjestyksessä, Jonnikka jäi hitusen kolmen kärjestä ja muut sitten selvemmin perässä.

Miten niin Valtra ja JD ei pärjänneet? Eikö JD:n olisi luullut jäävän hännille?  ;)

Eri asia onko tuollaisessa yhteispisteytyksessä paljoa järkeä kun eri asiat painaa eri ostajille eri tavalla.
... Pelaa kun pelittää , mutta välillä lämmitellään öljyllä :)

Maatilalla tuo varmaan onnistuukin, siis öljylämmityksen jättäminen varalle.

Huvittavaa kun yksityiset vaihtaa valtion tuella öljyn kaukolämpöön ja sitten lämpö tehdään kivihiilellä (osittain tai kokonaan monessa paikassa). Käsittääkseni yleinen tulkinta että omakotitalossa öljylämmitys pitää purkaa pois tuen ehtona, ei saa jättää varajärjestelmäksi. Ihan älytöntä.
Oliko niin että, varion pakki on täysin hydro?

Enpä varmasti menisi sanomaan, sillä se ylempi pumppu käännetään vinousasennossa pumppaamaan toisin päin vinoon, jolloin se hydraulimoottori alkaa pyöriä toisin päin, mutta myös planeettavaihde on edelleen mukana aivan symmetrisesti, joten isommilla nopeuksilla tulee varmaankin mekaaninen ylentävä välitys samalla tavalla mukaan kuin eteenpäin ajettaessakin. Mutta se peruutus on varmaan sillä peltoalueella vain, vaihtuu varmaan siinä suuntaa vaihdettaessa.

Voi olla tietenkin että se on vain ohjelmistolla rajoitettu se pakkinopeus. Kulkeehan Fendt sitä neljääkymppiä puolilla kierroksilla, että se huippunopeuskin lienee vain elektronisesti säädetty.

-SS-

Joku urban legend että pakki olisi pelkästään hydraulinen, usein tuohon kyllä törmää. Moottorin kääntökulma on pienempi pakin suuntaan mutta samalla kulma-alueella ihan saman suuruinen momentin jako hydraulisen ja mekaanisen välityksen kesken pakilla ja eteenpäin ajolla.

Eikös joissakin massikoissa ole ihan sama Fendt vario vaihteisto. Ymmärtääkseni oli pelkästään estetty alueen vaihto vauhdissa. Jotain kiusaa että markkinasegmentit saa pidettyä erillään.
Jaksaa niitä vipuja käännellä pienempikin mies mutta jos kokeilee vanhaa kaivuria tai metsäkuormaaja ja perään esiohjattuja malleja niin helposti hoksaa kummalla mieluummin tekee koko työpäivän. Ergonomia ihan eri lepuutella käsiä kyynärnojalla ja käännellä ranneliikkeillä joystickejä.

Metsäkuormaajassa iso etu ohjausvipujen nostamisessa traktorin hyttiin. Ei tarvitse sitä valtavaa lohkoa nostaa samalla kun perässä roikkuu suuri määrä isoja ja jäykkiä hydrauliikkaletkuja.
Traktori vai joku henkilöauto?

Traktorissa voi olla aluevaihteita, yleensä kai kaksi tai neljä.

Jossain variaattoriautoissa oli "sporttinen" manuaalimoodi keinotekoisilla kiinteillä vaihteilla. Sitäkin piti moduloida ettei variaattori kulu noista kohdista.
Sellainen kuin metsänostureissa kaikkein yleisin sähköisen ja täysin mekaanisen vaihtoehtona?

Onko ajatuksena välttää sähkön tarvetta vai tarvitaanko propo ohjausta? Metsäkuormaajissakin on/off lohkot sähköllä.
Saat tiedon julkisesta lähteestä. Halu vain puuttuu.
-SS-

Siis keneltä se halu hakea puuttuu?

Viimeisimmässä tilinpäätöksessä osakaslaina muodostaa valtaosan lainoista ja sen korko on 8,5%.
Todellisesta tilinpäätöksestä, eikä vanhasta lehtimiesuutisesta.
-SS-

Tuo vanha uutinen oli 11/2020 julkaistu. Luulisi kirjoittajan jo olevan raastuvassa jos ihan soopaa kirjoittaa. Onko tuosta tilinpäätöksestä tuoreempaa juttua? Taitaa olla kyse jostain voidellun kommentoijan tiedosta jos ei tuon tarkempaa referenssiä saa.
Moni maanviljelijä ja etenkin asuntolainanmaksaja olettaa korkojen olevan yhtä alhaiset kaikissa liiike-elämän lainaprojekteissa.

Jos ja kun epäilee rahan pumppaamista siirtoyhtiöstä ulos, voi kuitenkin tutustua näiden sähkösiirtoyhtiöiden tuloslaskelmiin ja taseisiin. Yksi pahoin haukuttu siirtyhtiö maksaa pitkäaikaisista veloista 4% korkoa. Se ei ole ennenkuulumattoman korkea, toki maanviljelijälle, mutta ei ainakaan kaikille likeyrityksille.

-SS-

Mistä tuo prosentti?

https://finnwatch.org/fi/tutkimukset/789-saehkoensiirtoyhtioet-vaelttaevaet-veroja-korkojaerjestelyillae

11/2020 tieto:
Konsernin omistajat ovat lainanneet Carunan alankomaiselle emoyhtiölle alunperin lähes 973 miljoonaa euroa 8,17 prosentin korolla. Varat on tämän jälkeen lainattu eteenpäin suomalaisille konserniyhtiöille, joiden kannettavaksi lainojen korkokulut lopulta jäävät. Vuoden 2019 lopussa näitä osakaslainoja oli Caruna-konsernin suomalaisen emoyhtiön taseessa 774 miljoonaa euroa, ja niihin liittyvät korkokulut ylsivät kyseisenä vuonna 75 miljoonaan euroon. Osakaslainoille myös maksettiin huomattavasti muita lainoja korkeampaa korkoa: niiden korko oli 8,5 prosenttia ulkopuolisten lainojen korkojen jäädessä korkeimmillaankin 3,18 prosenttiin. Carunan mukaan korkeampi korko johtuu osakaslainojen heikommasta etujärjestysasemasta ja sen aiheuttamasta korkeammasta riskitasosta. Caruna myös korostaa, ettei verottaja ole puuttunut osakaslainojen korkotasoon.
Aurinkosähköjärjestelmissä on harmillista vaihenetotuksen puuttuminen vieläkin osassa maan verkkoyhtiöistä. Vähän huijataan aurinkosähkön tuottajaa. Aurinko paistaa ja paneelit tuottaa sähköä. Silti on mahdollista, että sähköä joutuu samaan aikaan ostamaan. Höh   :( Onneksi tilanne muuttuu vuoden 2023 alusta.

https://yle.fi/uutiset/3-11767604

Ymmärtääkseni tuossa puhutaan tyypillisestä tapauksesta jossa ei ole sähkön myyntisopimusta vaikka vaikuttaahan mittaustavat siinäkin. Mielestäni kuitenkin lähdetään väärästä päästä korjaamaan sähkölaskun ongelmia.

Jos lykkäät sähköä verkkoon hetken tai kulutat vaiheita epätasaisesti suhteessa aurinkokennojärjestelmän vaihetuottoon niin eikö tämä ole oma vikasi. Sen aurinkokennojärjestelmän pitäisi olla älykkäämpi ja tunnistaa oma kulutus vaiheittain. Silloin ei käytettäisi siirtoverkkoa "ilmaiseksi" omiin tarkoituksiin.

Ymmärrän että muutoksia perätään aurinkokennojen tekemiseksi houkuttelevammiksi ja se voi olla yleishyödyllinen teko mutta outoa jos näin saa astua yksityisen toimijan varpaille kun taas isoihin vääryyksiin ei mitenkään saa puuttua. Esim. se voiton siirtäminen verotettavaksi ulkomaiselle emoyhtiölle keinotekoisilla lainoilla ja ylisuurilla koroilla. Olisipa verkkoyhtiö velvoitettu tarjoamaan sama lainakorko omille asiakkailleen vaihtoehtona ulkomaiselta emoyhtiöltä ottamalleen lainalle jne.
Sivuja: [1] 2 3 ... 16