...No puimat vaihtuu hiljakseen tummemman vihreisiin.Täällä päin sampomiehet ovat niihin siirtyneet hyvin paljon.

Mihinkäs seuraavaksi vaihtavat? Eikös jonnikankin ole jo pitkään ollut tarkoitus vaihtaa eri katon alle, vai muuttaako vain traktorit?

Vastaus kysymykseen: eihän niitä muovihärpäkkeitä saakaan päältä irrotettua niin kuin missä tahansa vähänkään järkevästi suunnitellussa laitteessa saisi. Koko keppihässäkkä piti irrottaa alapuolelta, vaihteensiirtovaijerit kaikki irti ja koko paketti kansineen ylös.

Ja johto oli poikki siitä kohtaa kun johtonipun päällä oleva suojaputki loppui. Itse johdot turhan jäykkää kuparia ja se suojaputki kova kuin mikä. Johdot taipuu vaihteita käytettäessä juuri siitä kohtaa kun suojaputki loppuu. Olisi ollut paljon parempi ilman sitä suojaputkea.

Eli miten pääsen kiinni pikavaihteen johdotukseen vaihdekepin juurella? Peitelevy irtoaa vain puoliksi kun kaikki ruuvit ottaa päältä pois. Tuntuu tulevan se alempi levy mukana, se joka liikkuu kepin mukana vaikka. 1700 tuntia liikaa JD:n johdoille. Ei ihan ihmekään kun esim. penkille menevä johtosarja on oheisen kuvan mukainen (tehtaalta asti ellei maahantuoja ole tuollaisia "parannuksia" tehnyt). Ryöstäjää ja puristusjatkoliitintä laitettu ja vähän teipattu katkottuja johtojen päitä.

Tällainen vaihteisto:
http://manuals.deere.com/omview/OMAL162071_19/OU12401_0001073_19_01APR04_1.htm

Vääntää kai normaalistikin mutta meinaatko että aurat "vääntyy", siis kääntyy kyntäessä? Onko sellainen vanhempi malli jossa lyhyt kääntösylinteri aurojen edessä?

Pika silmäilyllä nettisivut ei auenneet ja 2018 vuoden liikevaihto 11000 euroa ja tulos 1000, joten aika passiiviselta vaikuttaa.

Numerojen perusteella tainnut vaihtaa maanviljelykseen? 

Itse löysin myös halvemman vaihtoehdon täältä:
https://www.xn--liittymtarjoukset-wqb.fi/

Näyttää hyvältä yhteenvedolta mutta onko tuossa vain samat hinnat mitkä löytyy kunkin operaattorin nettisivuilta? Kaikki antaa kuitenkin reilusti taulukkoja edullisemman hinnan kun perää tarjousta asiakaspalvelusta ja viittaa toisen operaattorin antamaan edullisempaan hintaan, joskus ilmankin.

Niin, onko kukaan kokeillut lämmön talteenottoa kuivaajan savupiipusta ?
Tässä periaatekuva. Insinöörityössä puhutaan jopa 30 %:in säästöstä.
Mutta taitaa 15 %:ia olla kans aika kova sana.

Nyt on kova innostus sokeuttanut lukijan pahasti. Ei tuo ole mikään insinöörityö, opinnäytetyö kylläkin mutta insinööriosaamista ei kyseisen tutkinnon opinnäytetyössä edellytetä. Työssä puhutaan 30 %:n "helpohkosti" saatavista säästöistä mutta savukaasujen lämmöntalteenotosta ei säästökohteiden taulukkoon ole viety riviäkään. Hyvä niin kun huomioi palomääräykset savupiipulle ja sen etäisyydelle lähimmistä ilmanvaihtoputkista.

Se pakokaasu ei lämpene 20 astetta piipun kulmassa edes noilla opinnäytetyön laskelmilla. Patopaineesta voisi nousta mutta siihen tarvitaan tehokkaampi potkuri kuin öljypolttimen puhallin ja piipun pitää olla tukossa. Tehokkaampaa purkaa se tukos kuin rakentaa piipun ympärille lämmöntalteenotto.

Ihan eri asia kuivurin poistolämmön talteentotto, paitsi että se on pölyn ja kosteuden takia vaikea ja kallis hyödyntää kuten aiemmissa viesteissä kirjoitettiin. Kuivatun viljan jäähdytyslämpö kelpaa sellaisenaan mutta sinullahan ei tainnut olla kahta kuivuria samassa rakennuksessa.

Kannattaa hengähtää ja aloittaa alusta koko aiheeseen perehtyminen.

Laitan tässä kuvan. Tässä kuvassa on kuivurin pannun "pakoputki" ja tuossa ruosteisessa mutkassa on 180 C ja pannun lähdössä on 160 C.

Menikö numerot ristiin vai onko piipun päässä jo yli 200?

  Eiks siinä ole sekin homma että voi puhaltaa täyttäessä tavaran poistopuolen kanavista ulos..

Voi puhaltaa mutta poistopuolelta yli menneethän palaa kiertoon. Kyseessä oli Antin kuivuri (saattaa joissakin muissakin mennä).

2-liekki polttimen toinen solenoidi rikki?

Niin, onko kukaan kokeillut lämmön talteenottoa kuivaajan savupiipusta ?
Tässä periaatekuva. Insinöörityössä puhutaan jopa 30 %:in säästöstä.
Mutta taitaa 15 %:ia olla kans aika kova sana.

Jos kuivurin uunin hyötysuhde on luokkaa 95% niin mitenkäs sieltä piipusta ottaa 15%:n säästön? Ei kai insinöörityötä sentään hyväksytty vai onko nykyään tärkeätä vain opiskelu omaksi iloksi eikä lainkaan oppiminen (uuden ministerin ohjeistusten mukaan)?

Kuivurihan imee niin paljon ilmaa että ei taida piippu paljoa (tai ainakaan kovin kauaa) lämpöjä nostaa. Jossain lehdessä taisin tuollaisen piipun ympärille rakennetun ilmastointiputken nähdä mutta mietin että varmaankin aika punahehkuisena saa hormi paahtaa jotta merkittävää hyötyä saisi.
Mutta kaikkehan kannattaa kokeilla.
Mulla airhot lisälämmitin pöhöttämässä kuivurin ilmanottoon. Silloin hankkiessa haaveilin että tuottaa suurimman osan lämmöstä ja hommasin pienen pieniä suutimia polttimeen mutta ei se ihan niin mennyt. 4,5:n suuttimen vaihdoin 3,0:aan ja öljynpaineella sitten säätelen lämmöt sopivaksi 5 ja 10 bar
välillä.

Tältä osin on omat opinnot jääneet puolitiehen. Miksi palovaarallinen tapa tuupata öljylämpöä imukanavaan olisi jotenkin eduksi verrattuna öljypolttimella pannussa tuotettuun lämpöön? Sekö että airhot painaa palotuloksen veden kuivuriin.

Joku antistaattinen pinnoite sisällä ja ulkona, mahtaako kestää viljan virtausta siinä kuin ilmavirtaa jolle tuote on tarkoitettu?

Toiset tykkää hygrostaatista toiset lämpötila mittauksesta.
Molempia ollut käytössä, nykyään molemmissa kaapeissa lämpötila anturi.
Kumpikin mittaustapa pitää joka vuosi säätää kohdalleen.

Tietenkin "alueelle" pääsee edellisten vuosien säädöillä mutta kun kumpikaan ei mittaa suoraan kuivattavan viljan kosteutta vaan yrittää arvioida sitä korreloivasta parametristä niin hienosäätö jää aina jäljelle.

Niitä suoraan kuivattavasta viljasta kosteuden mittaavia laitteita on jonkin aikaa ollut kaupan. Onko foorumilaisilla kokemusta vastaako mitenkään hintatasoa?

Niin no. Mä en ehkä alkais verottajan kanssa kikkailemaan..

Siis kertomasi tieto verottajan käyttämistä tulkinnoista oli erittäin hyödyllistä tietoa. Kritisoin sitä verottajaa, eikö se tässä kikkaile kun puhuu pakettiautosta verotuksessa mutta sitten pakettiauto ei välttämättä olekaan pakettiauto. Eikö sitten voisi puhua 3-paikkaisista tms.

Lähipiirissäkin kokemusta verottajan mielivallasta tässä aiheessa. Saksalainen käytetty 2+3 paikkainen pakettiauto ei kuulunut maatalouteen mutta seuraava uusi ruotsalainen (samanlainen 2+3) ei aiheuttanut mitään moitteita (vaikka oli vielä vihreä).

Ei silti, eihän sen auton laittaminen firman verotukseen ole aina omistajalleen edullisin vaihtoehto. Kilometrikorvauksilla voi saada paljon suuremman edun (siksi kai verottaja "vaatiikin" auton yritykselle jos yli puolet ajoista firmalle?).

Itse tuota taannoin selvittelin niin homma menee käsittääkseni niin, että eka katsotaan millanen auto. Pakuja ainoastaan enää jos penkit yhdessä rivissä = maks 3 paikkaa. Sitä enemmän paikkoja = henkilöauto.

Eikö verottaja vaadi väriksi sellaista puolueen punaista? Jos se itse määrittelee minkälainen auto on pakettiauto rekisteriotteen merkinnästä välittämättä niin samapa se sitten on vaalia julkisesti väriäkin.