Tässä osiossa voit tarkastella kaikkia tämän jäsenen viestejä. Huomaa, että näet viestit vain niiltä alueilta, joihin sinulla on pääsy.
Tarkoitin että huoltoneuvojan ohje pätee laitteisiin ja tilanteeseen auton ollessa käynnissä.
Eipä sitä autoa pysty edes perusdiagnoosilaitteilla muuttamaan niin että jättäisi suunniteltua vähemmän kapasiteettia rekuperaatiota varten. Merkistä riippuen joillakin erikoisohjelmilla voi päästä noitakin parametreja muuttamaan, seuraavassa huollossa saattavat palata ennalleen.
Mikä latausjännite on normaalin ajon aikana (tai pysähdyksissä pienen käyntijakson jälkeen)? Onhan autossa oikea akku, AGM akku jos sille suunniteltu, muutoin tavallinen. Jos on tavalliselle akulle tehty ja laitettu AGM-akku niin latausjännite ei riitä.
Automallin tuntevat kommentoikoot onko jokin tyyppiongelma.
Autoissa on vissiin jo pidemmän aikaa ollut älylaturit. Ja jos olen oikein ymmärtänyt, ne mokomat ei lataa akkuja läheskään täyteen, vaan jättävät reilusti tilaa amppeereille, jotta sitten vauhdin vähennys tilanteissa saadaan "ilmaista" energiaa sähköntuotantoon, tai jotain sinnepäin...
Ja voi halavattu! Äärettömän ärsyttävää, kun joudun Amarokin akkua lataamaan Cetekillä sitten, mielellään about kerran kuussa, jotta virtaa riittäisi ongelmitta. Pari kertaa auton oman laturin toiminta on mitattu huollossa, kun olen siitä jupissut. Mittaukset ovat väittäneet kaiken olevan kunnossa.
Laitoin jo aikoja sitten autoon Cetekin "liikennevalo" latausliittimen. (Vilkuttaa muuten usein punaista) Huoltoneuvoja kehoitti kytkemään sen siten, että akun miinusnavan yhteydessä oleva virtaa haisteleva kikkare pääsee seuraamaan jännitteen kulkua ja suuntaa, eli ettei latausta saa kytkeä suoraan miinusnapaan...
Tässä juuri kävin taas laittamassa Cetekin kiinni, syöttämään lisää puhtia akkuun... Ja tulikin sitten mieleen, että nyt kun se syöttää sitä virtaa haistelukikkareen monitoroimana, niin systeemihän saattaakin olla sitten sitä mieltä, ettei auton oma lataus aktivoidu ennen kuin akun varaus on tipahtanut tietokoneeseen syötettyjen arvojen alapuolelle. Onko se sitten 50%, 60% tai vaikka 70%???. Eli saan nauttia täyteen varatusta akusta vain hetkisen? Ei todellakaan hyvä juttu suomen talvessa. Eilen manasin asiaa kaverilleni, Alfa Romeo kuskille, ja hän sanoi että sama ongelma Alfassa!?!
Autossa on start-stop, jonka kytken aina lähtiessä pois päältä. Ja tietysti AGM akku.
Tuumin tässä nyt, että pitäisikö kuitenkin toimia huoltoneuvojan ohjetta vastaan, ladata akkua suoraan navoista, jotta älyjärjestelmä kuvittelisi akun varauksen olevan alhaisempi kuin se on? Mutta pitääkö tässä sitten varoa, ettei akku saata ylilatautua, kun älylaturi syöttää virtaa vaikka akku onkin jo täysi? Eli pitäisikö ladata Cetekillä vain joitakin tunteja suoraan napoihin kytkettynä???
Hieman elättelen toiveita, että Metsäjussilla olisi tähän hyviä neuvoja...
En tunne rokkiautoa mutta kyllä tuo CTEK:in latausvirran monitorointi on kaupunkilegendaa. Akun navassa (plus tai miinus tapauksesta riippuen) on kyllä virta-anturi mutta kun auto on parkissa, muutaman minuutin jälkeen sammutuksesta tuo virranseurantayksikkö on kyllä lepotilassa kuten lähes kaikki muut auton sähköiset ohjainlaitteet.
Tuo huoltoneuvojan ohje koskee laitteita jotka on käytössä ajon aikana. Esim. nuorison audiovahvistimet jotka syö virtaa melkein sen mitä laturi antaa (jotta bassot kuuluisi toiselle puolelle jokea). Jos nuo ylimääräiset kuluttajat on kytketty väärälle puolelle akkuanturia niin auton lataus menee sekaisin. Auto luulee että akku latautuu isolla virralla mutta se meneekin poppivehkeille tai muualle.
Parkissa lataamiselle ei ole merkitystä kun sen anturin yli jäävä jännitekin on merkityksetön.
Ei taida kovin uusi mersu olla kun noin pieniä (16") vanteita ei saa nykymalleista edes C-farkkuun.
Automaattivaihteisen voi kyllä vetää ojasta ja mäen ylös. Vain pitkät hinausmatkat on kielletty vaihteiston voitelun takia. Pitää joko käyttää moottoria tai ottaa kardaani irti.
Rengaskokoa saa tietyissä rajoissa muuttaa rekisteriotteeseen verrattuna. Vielä kapeamman saa hyväksyttyä kunhan kantavuus riittää. Leveämpien ja halkaisijaltaan korkeampien kanssa hankalampaa, pitää mahtua pyörimään pyöräntuennan kaikissa asennoissa vaikka ei tuo tunnu koskevan ammattikoululaisia jos kääntävät lippiksen lipan taaksepäin.
nooo, eiks nuo ulkomaisia yleensä ostelekin. joten ei kait suomen kannata arktista vitaminipommia alkaa tuottamaan. eihän täältä saa ulos etes luonnon monipuolista ravintoa muutenkaan. ei luonnontuotteita viedä vaan tuodaan mm. ruhrin alueelta.. kun siellä on joutavempaa porukkaa keräilemään kivihiilirikastettua yrttiä..
Asiaa, mutta sama ongelmahan vaivaa myös niitä joille punavanne on uskonto joka kieltää kotimaiset tuotteet?
ja nyt alkaa hirvittään kuin tuolla pärjää kun nää uutet sähkyautot ja liukkaat kelit alkaa.. kuin moni osaakin ajella nuilla..?
Onnettomuusuutisten mukaan vika ei nykyään ole koskaan kuskissa vaan tienhoidossa.
Ei ihan otsikon aihe mutta kun monella tuntuu olleen yllätyksiä kylvökoneen siemenvirran kanssa niin kannattaisi harkita vaikka Digitrol'in tukkovahteja. Sopivat myös mekaaniselle syöttölaitteelle, siis muillekin kuin puhallinkoneille. Nykyisin myös Väderstad käyttää noita eikä suoraan valmistajalta hintakaan ole paha.
https://i-xeed.com/drill-monitoring-solutions/Jos vaikka kylvää lajittelematonta kauraa niin nimenomaan mekaanisella syöttölaitteella oljet saattaa yllättää, ei niinkään puhallinkoneella vaikka niissä usein vakiona tukkovahdit.
Muutamia tiedän, jotka selviävät vähin tunnein maatalous yms. Töistä traktorilla, käyttävän leasing- tms. rahoitusta. Pienille tuntimäärille 4-5 vuoden sopimuksia saa ilmeisen sopivaan rahaan vrt. Oman koneen arvon alenema. Sopimus uusitaan vaihtamalla kone uuteen. 
Onko se leasingfirma joku hyväntekeväisyysjärjestö? Veikkaan että sen traktorin arvo laskee aika lailla saman verran omistussuhteesta riippumatta ja sijoitukselleen firma haluaa kilpailukykyisen voiton, siis verrattuna siihen että se firma käyttäisi rahat vaikka osakkeisiin. Outo yhtälö jos tuossa molemmat voittaa, olettaen että isäntä ei osta traktoria jollakin kalliilla lainarahalla.
Turhan paljon versioita, activessa helvetin jäykät hydrauliikan vivut, vaikka vaijeriohjaus,
Vanhemmat 3 sarjaset parempia tässä suhteessa kun suora vipu lohkolle.
Se on äkkiä 20-30 T € kun rastittaa lisävarusteita, mitä tarvitsee.
Eli hinta plompsahtaa aikas paljon.
Koskahan N tai T sarja saa fentin portaattoman lootan, sen vanhemman version,
Ml 260. Huhun mukaan T sarjan korjaamomanuaalissa näkyy ml 260 versio….
Tai sitten pirkkafentti, eli fergu, hintaeroa ei juurikaan versuun, ainoa ero
Hytti, ja maski.
Fendtistä enemmän versioita nykyään kuin Valtrasta. Miksi siitä on haittaa, ei niitä kaikkia ole pakko ostaa? Fendtissä aiemmin piti ostaa aika lailla kaikki herkut vaikka ei ollut tarpeen, nyt niilläkin "Active" malli.
Fergu on monessa maassa se pirkka-valtra, toisissa Valtraa kalliimpi.
Brittien mukaan ensi vuoden malliuudistuksessa tulee Valtran varioon Fendtin laatikko.
EDIT: tulikohan lainaukset nyt oikien.
T sarjalaisessa versu vs. active (joka siis se nykyajan karvalakki) ei edes ihan hirveästi eroa ole. Tekniikkahan on sama ainoastaan hallintalaitteissa ero. Versussa nykymuodin mukaisesti voidaan ohjelmoida asioita kun activessa pitää itse tyytyä painelemaan nappeja ja vetelemään kahvoja.. Jos nyt siis olen oikein ymmärtänyt.
Pienempiä sarjoja kai saa edellen kepeillä..?
Ei oikein otsikon alle kuulu mutta Valtralla Versu on muuten ihan sama kuin malliston lippulaiva Direct, vaihteisto vaan ei ole portaaton vaan pikavaihteilla ja sähköiset aluevaihteet.
Hitech, Active sitten niitä täysin mekaanisesti käytettäviä, vanhanaikaisella hydrauliikalla jne.
Valinnaiset lisävarusteethan noissa varsinaiset erot tekee!
Hankkijassa kesätempera 1,17e eli veroton alle euron. Vanhat ajat palasivat. Voi kuinka ihanaa... 
Tänään oli vielä sama hinta, talvi 10c kalliimpaa.
Hankkija, Teboil vai joku muu? Tänään Hankkijan nettisivuilla kesälaatu polttoöljy 1,20 €. Pitää varmaan olla aika suuri tilaus että pääsee 1,17€ hintaan?
Onko tietoa minkä näköinen tuon siemen on kun ei onneksi ole edes kasvista kokemuksia. Mietin vaan kun nykyään on olemassa teknologiaa joka automattisesti säätää puimurin toimimaan parhaalla mahdollisella tavalla niin kuinka hankalaa on toteuttaa samaa siemen lajittelijassa? Kuvittelen että puimuri on käynnissä korkeintaan pienen osan vuodesta mutta lajittelija voi pyöriä koko vuoden. Vai onko yksinkertaisesti halvempaa kun viljelijä kipuilee asian kanssa ilmaiseksi.
Onko ajatuksena tuoda ulkomaista hömppäkasvuston siementä ja lajitella sitä ympäri vuoden myyntiin rikoista puhtaana?
Jos oman pellon satoa lajittelee niin tuskin lajittelija pyörii ympäri vuoden ja muutenkin vähän turhaa kun vain murto-osa siemenistä tulee sinne lajiteltaviksi?
Tuolla lisää kuvia siemenistä:
https://www.ruokavirasto.fi/tietoa-meista/ajankohtaista/ruokaviraston-blogi/blogitekstit/rikkakananhirssi--vaikea-ylittaa-haitallisuudessa/
Oletteko huomanneet, että polttoöljyn hinta on valunut ihmeen lähelle vanhan hyvän ajan lukemia. Kuivurille jouduin laittamaan tilauksen menemään, niin 1,26e kesälaatuinen Tempera. Tuosta, kun lähtisi vielä 10 senttiä pois, niin oltaisiin siinä tasossa, jota jossain vaiheessa pidin hirmuisena törkyhintana.
Eikös se sentään käynyt lähellä 50 senttiä litra ALV 0% koronan avittamana. Nykyäänhän kaikki saadaan näyttämään halvalta kun ensin hilataan hinnat pilviin ja sitten vähän pudotellaan. Sähköt, apulannat, ties mitkä muut?
ja kännyn käyttö noilla on miusta hankalaa kun aina pitää olla se netti välissä. ratio on hyä kun pelkällä vilkasulla selvii moisesta. ei tartte kännyä kaivella ja lääppiä sitä.
Kannatko sitä näyttöä sitten pellolle ja reissuille? Radio kantaa naapurikuntaan ja kauemmas?
On nuo tunnetummat merkit varmaan luotettavia mutta joko älyttömän kalliita tai älytön vuosimaksu. Tekee aika loven keskivertotilan katteeseen suhteessa hyötyyn. Saahan ilmatieteenlaitokseltakin läheisen sääaseman sade- ja tuulitilastot ilmaiseksi.
Weatherhub on edullinen, ei vuosimaksua ja tiedot löytyy kännykkäapista. Gateway pitää saada nettipiuhan päähän, anturit kohtuulliselle etäisyydelle siitä.
https://www.karkkainen.com/verkkokauppa/suomen-lampomittari-8225-weatherhub-saaasema?_gl=1*z2db4g*_up*MQ..*_ga*MTY4Mjc1NTQ2NC4xNzIyMzMyMjY4*_ga_DTLD0HC1H9*MTcyMjMzMjI2Ny4xLjEuMTcyMjMzMjMxNi4wLjAuMA..
Kyllä, koska vettä on saatavilla rajattomasti ja sitä tarvitaan (puskuroivan, ylivuodolla varustetun juoma-altaan asiosta) käytännössä vain auringon paistaessa, ainoa murheeni on pumpun mahdollinen rikkoutuminen mahdollisen yli/alijännitteen tai muun minulle tuntemattoman sähköteknisen jutun vuoksi.
Tavoitteena on siis KISS-filosofialla toteutettava juttu. [Keep It Simple, Stupid].
Kyllä sen aurinkopaneelin säätimen pitäisi pitää jännite kurissa. Laskee jos aurinko ei paista mutta eihän siitä muuta seuraa kuin että pumppu pyörii hitaasti tai pysähtyy. Altaan ylivuotokin oli jo hoidossa.
Eihän tässä ollut tarkoitus sähköä säästää, ei tarvita pelle pelottomien hienoja keksintöjä parantamaan toteutusta.
