Kyllä, koska vettä on saatavilla rajattomasti ja sitä tarvitaan (puskuroivan, ylivuodolla varustetun juoma-altaan asiosta) käytännössä vain auringon paistaessa, ainoa murheeni on pumpun mahdollinen rikkoutuminen mahdollisen yli/alijännitteen tai muun minulle tuntemattoman sähköteknisen jutun vuoksi.

Tavoitteena on siis KISS-filosofialla toteutettava juttu. [Keep It Simple, Stupid].

Kyllä sen aurinkopaneelin säätimen pitäisi pitää jännite kurissa. Laskee jos aurinko ei paista mutta eihän siitä muuta seuraa kuin että pumppu pyörii hitaasti tai pysähtyy. Altaan ylivuotokin oli jo hoidossa.

Eihän tässä ollut tarkoitus sähköä säästää, ei tarvita pelle pelottomien hienoja keksintöjä parantamaan toteutusta.

AgOpenGPS on täysverinen sovellus ja ilmainen sekä opastimena että automaattiohjauksella. Vaatii tosin windows tabletin/tietokoneen. Tälläkin piirretyt tiedot saa Vipuun referenssiksi tukihakupiirroksiin. RTK-tarkkuudenkin saa halvalla vaikka ei olisi vanhaa Mojoa, u-blox GPS/Glonas/Galileo/Beidou kahden taajuuden vastaanotin antennilla pari sataa.

Traktorin ohjaaminen pellolla on homojen hommaa.

 

Onhan se hienoa, kun saadaan käppyrää, kuvaa ja mediaa, mutta sitähän se ei kerro, mitä huonon tilanteen korjaamiseksi pitäisi tehdä.

Kiva nähdä näin paljon positiivista asennetta foorumilla.

Entä sitten jos tietää mitä pitäisi tehdä mutta ei minne? Väittävät että kasvustossa voi olla suuria satotasoheittoja vaikka ei silmällä ihmeempää huomaa.

Ei kai automaattiohjaukseenkaan saa investointitukea? Hyvä niin, menee kuitenkin laitevalmistajien pussiin.

Farmtrx vaikuttaa asialliselta paitsi että ei tainnut reaaliaikainen karttanäkymä onnistua kännykälläkään? Kosteusmittaus erikseen vai oliko vasta tulossa. Kustannuksissa miinuspuolena vuosimaksu.

Sori, ei tullu ilmotusta viestistä/kommentista. Josko nyt tulis ku vaihdoin sp:n.

No problem, dokkarit tuli perille, kiitos!

Eipä nämä sitten tainneetkaan olla saatavilla digitaalisina, kyselin mutta ei ainakaan minulle tarjottu.   

Massey Fergusonin 8S. sarjan ohjekirjoja löytyypi multa suomeksi ja ruotsiksi.
Huolto
Käyttö
Datatronic 5
Auto Guide

Myynnissä vai muuten saatavilla?

^
No niin ... olisihan tuon voinut heti googeloida. Lähtöbonus 25% ja 8 kolarittoman vuoden jälkeen on 80% . Nousee vuodessa 5%. Voi olla että se mieskuittainen juttu oli vaan isojen poikien juttuja.

Lisää googletusta:
"Uudelle kuskille autovakuutuksen liikennevakuutukseen huima 40 %:n lähtöbonus – korkeampaa lähtöbonusta et löydä. Nopealla bonuskehityksellä ansaitset 80 %:n maksimibonuksen vain viidessä vuodessa."

Taisi joku yhtiö antaa täyden bonuksen liikennevakuutukseen mutta vain yritysten uusille autoille. Mitenkähän se liikennevakuutuksen bonuskertymän käy jos siirtyy viiden vuoden päästä OP:sta yhtiöön joka tarjoaa 80% kahdeksassa vuodessa, eiköhän sen ole pakko hyväksyä se 80%.

Kun mulla on vicon niittokone joka ei kukaan myynnyt suomeen uutena, netti ainoa mistä sain ohjekirjan ja varaosakuvaston, kop, kop toimii vielä ilma rekisteröintiä tai muuta. Siinä kun valitsee koneesi, niin seraavaksi sarjanumeron ja siinä yhteydessä vamisevuoden kun ko kampe valmistettu.

https://www.agroparts.com/ip40_kverneland/#/filtergroup?location=FAA
Siitä vaa etit aurasi, mutta tarviit sarjanumeron

Enpä muistanut tuota sivustoa. Ei toiminut minulla ilman kirjautumista mutta vanha rekisteröinti toimi vielä. Kvernelandin mallit ulottui 2007 vuoteen asti, meillä ei ihan noin tuliterät ole. 

Merkkiliikkeen myyjältä selviää myös jos on niin vanha että lapussa ei ole vuosilukua.

Aika muhkeet on levikkeet. Jos on juuripyörät tieliikennekelpoisessa asennossa niin ne on 2,55 -> levike + välivanne on metrin/puoli?

Onko tosiaan 2,55 m maksimi maataloustraktorille? Meillä saksalaisessa tehtaan jäljiltä vähintään 2,55 vaikka vain 650 renkaat. Samaan malliin tarjolla paljon leveämpiä renkaita eikä ne mahdu yhtään sisemmäksi.

Itselläni ainakin ollut tuskaa antureille tulevien johtojen kanssa. Nehän taipuilevat koko ajan seulojen ja kohlimien liikkeen mukana. Ja yleensä sieltä pikku hiljaa langat katkeavat taipuisassakin johdossa, kun taivutuskertoja kertyy satoja per minuutti. Eivätkä johdot (tai niiden liitokset) ole mitään muutamassa minuutissa vaihdettavaa mailla ainakaan minun tappiomittarissani. Taisi olla niin, että kohlinanturinkin kohdalla joutuu koko anturin avaamaan ja tarttumaan tinakolviin. Seula-anturin johdot ovat kestäneet aika hyvin, mutta kohlinten huonommin.

Minkä merkkisessä puimurissa puintitappioanturit on kiinnitetty liikkuviin osiin? Meillä ainakin molemmat rungossa kiinni (tehdasvaruste) eikä johdotukseen kohdistu minkäänlaista liikerasitusta.

Joo-o. Aihe muuttui ajankohtaiseksi. Viikko pakkasta -24-33 ja vehje kylmässä hallissa, pakkasmallin älylaturi kytkettynä. Akku 1,5v vanha.
Nyt ollut roikassa kolme tuntia, öljypohjan alla keittolevy tunnin ja akun päälle vielä kuumaa vettä. Kaksi laiskaa starttausta ja akku tyhjä.
Ei tuo älylaturi taida riittää enää näille keleille?

Mikä traktori, mikä akku, mikä laturi? Mikä napajännite akussa ennen starttausta?

Kohtuullisen laturin pitäisi saada akku ladattua jos on "yön yli" ollut kytkettynä. Puolitoista vuotta vanha akku voi olla risa.

Miten sitä akkua on kuumalla vedellä lämmitetty? Lyijyakku ei kauheasti lämpene jos ämpärillisen valuttaa vettä päälle, pitäisi olla jonkinlaisessa kuumavesihauteessa. Erillinen akun lämmitin ehkä auttaisi mutta joku vanha kotimainen lähtee kyllä asiallisilla öljyillä ilman laturia varsinkin jos on lohkolämmitin tunnin päällä (lähtee muutenkin mutta 25 asteen tienoilla tekee aika ilkeätä käynnistää ilman mitään esilämmitystä).

Mitenkäs kattiloissa joissa on mekaaniset/automaattiset nuohousspiraalit tuubeissa, nuohoaako kukaan näitä harjalla jossain vaiheessa varmuudeksi?