Agronet
Keskusteluaiheet => Yleistä maa- ja metsätaloudesta => Aiheen aloitti: SKN - 12.03.14 - klo:17:58
-
Mistäs helvetistä noista nyt sitten tietää mitä saa viherryttämisestä ja muusta ja paljonko jätetään kasvipeitteiseks ja mitä siitä saa fyrkkaa?
Kiva tehdä 5-vuotisia vuokrasoppareita ku ei tiedä yhtään mitä on esmes kokonaistuki täällä A-alueella. >:(
-
Mistäs helvetistä noista nyt sitten tietää mitä saa viherryttämisestä ja muusta ja paljonko jätetään kasvipeitteiseks ja mitä siitä saa fyrkkaa?
Kiva tehdä 5-vuotisia vuokrasoppareita ku ei tiedä yhtään mitä on esmes kokonaistuki täällä A-alueella. >:(
öö onks pakko niit tehä jos epäilyttää,ite jättäsin 5vuotiset pois ja kattosin vuoden kerralla,vai onks tehtävä 5 vuodeks kerral ettei muut pääse vetää välistä?
-
Niin, tämmösessä tapauksessa täytyisi olla jokin etujärjestön tapainen systeemi, joka jakaisi tietoa. Ja pyrkisi auttamaan tavoitteiden saavuttamisessa.
Tai jokin neuvonnallinen järjestelmä, mikä kykenisi tuottamaan jäsenilleen sen tarvitsemaa tietoa päätöksenteon perusteeksi.
Joo ihmetellä täytyy MTK:n hiljaisuutta asian suhteen. Luulisi siellä olevan sen verta populaa töissä, että voisi pyörittää tilamalleja, joilla voisi havainnollistaa muutosten vaikutukset.
-
mahtaako ihan tarkkoja vielä olla tarjollakaan mut ihan hyvä et alotit uudet ketjun. kootaan tähän tietoa kun sitä putoilee. noi muut ketjut häröilee jo liikaakin. vaihda otsikoksi vielä A-alueen tuet 2015 --> niin ei noi pohjoisen lehmähörhöt ala selvittään noita omiaan ja sotkemaan luomunurmiaan tähän asiaketjuun.
eiks tossa 300-sivusessa jo ihan summiakin ollut. kasvipeitteisyys saa muuttua syksyttäin mikä on kyllä hyvä muutos. aina ei ole rypsin/herneen/heikon ohran sänkeä tai syysviljaa täyttämään kasvipeitteisyyttä.
kotieläinkorotuksista ilmeisesti vain 60 € lfa-tukeen jää jäljelle. jos rukiille/herneelle/papulle/öljykasveille saa jatkossa enemmän niin todennäköisesti hieman lisään niitä ja otan ehkä ruokaherneen takasin kiertoon nytku on kunnon puimurikin. samoin syysvehnää tietysti aina kun pystyy ku mun lohkot sopii niille. kasvipeitetuella saa siemenen melkein maksoon ja pötköllä kumminki vaan syyslannotan.
kotieläintilaksi tarvis viä koittaa ni olis optimoitu kaikki. sais tulla pian tietoa saanko eläinyksiköt oy:ltä tällä kaudella itelle vai vuokraanko yhden kanalan lisää omiin nimiin viä ku olis hollilla.
sen verran taitaa kotieläintilalla ha-tuet laskea että jos vuokra on +650 € ni enää sitä ei tuella makseta. siellä on kuitenkin erikoiskasvit vähemmässä ja kasvipeitteisyyskin hieman hankalampi järjestää isoksi.
-
Mistäs helvetistä noista nyt sitten tietää mitä saa viherryttämisestä ja muusta ja paljonko jätetään kasvipeitteiseks ja mitä siitä saa fyrkkaa?
Kiva tehdä 5-vuotisia vuokrasoppareita ku ei tiedä yhtään mitä on esmes kokonaistuki täällä A-alueella. >:(
öö onks pakko niit tehä jos epäilyttää,ite jättäsin 5vuotiset pois ja kattosin vuoden kerralla,vai onks tehtävä 5 vuodeks kerral ettei muut pääse vetää välistä?
On, pakko.
-
mahtaako ihan tarkkoja vielä olla tarjollakaan mut ihan hyvä et alotit uudet ketjun. kootaan tähän tietoa kun sitä putoilee. noi muut ketjut häröilee jo liikaakin. vaihda otsikoksi vielä A-alueen tuet 2015 --> niin ei noi pohjoisen lehmähörhöt ala selvittään noita omiaan ja sotkemaan luomunurmiaan tähän asiaketjuun.
eiks tossa 300-sivusessa jo ihan summiakin ollut. kasvipeitteisyys saa muuttua syksyttäin mikä on kyllä hyvä muutos. aina ei ole rypsin/herneen/heikon ohran sänkeä tai syysviljaa täyttämään kasvipeitteisyyttä.
kotieläinkorotuksista ilmeisesti vain 60 € lfa-tukeen jää jäljelle. jos rukiille/herneelle/papulle/öljykasveille saa jatkossa enemmän niin todennäköisesti hieman lisään niitä ja otan ehkä ruokaherneen takasin kiertoon nytku on kunnon puimurikin. samoin syysvehnää tietysti aina kun pystyy ku mun lohkot sopii niille. kasvipeitetuella saa siemenen melkein maksoon ja pötköllä kumminki vaan syyslannotan.
kotieläintilaksi tarvis viä koittaa ni olis optimoitu kaikki. sais tulla pian tietoa saanko eläinyksiköt oy:ltä tällä kaudella itelle vai vuokraanko yhden kanalan lisää omiin nimiin viä ku olis hollilla.
sen verran taitaa kotieläintilalla ha-tuet laskea että jos vuokra on +650 € ni enää sitä ei tuella makseta. siellä on kuitenkin erikoiskasvit vähemmässä ja kasvipeitteisyyskin hieman hankalampi järjestää isoksi.
Siinäpäs se juttu onkin. Jos tavan jauholakki saa nyt 560euroo/hehtaari kahden lisätoimenpiteen kanssa täällä A-alueella kun kasvattaa rahakauraa.
Jos laittaa LHP-riistaa, jota on saanu laittaa sen 15% koko alasta, tuki on 716euroo/hehtaari. Jatkuuko LHP-systeemit ja minkälaisina? Entäs se viherryttämisjuttu. Jos nyt saa kasvipeitteisyydestä 30euroo ku on 30% ja 45ekee jos on 50%. Jossakin luki et prosenttien mukaan seuraavalla kaudella saa rahan, eli mitä enämpi talvella kasvipeitteisyyttä, sen enämpi kilahtaa tuen muodossa kukkaroon euroja.
Paha alkaa makselemaan yli 450euron vuokria jos taustalla on peikko et koko tukipaketti tippuu täällä 100 euroa.
Siinä sitä ihmettelemistä, ja aika pian tarvis päättää........
-
No tuet putoavat 30%, se on ollut faktaa jo 5 vuotta.
Siis kasvinviljelytilojen peltotuet.
-
No tuet putoavat 30%, se on ollut faktaa jo 5 vuotta.
Siis kasvinviljelytilojen peltotuet.
168euroa hehtaari? Mee museoon. :D
-
No tuet putoavat 30%, se on ollut faktaa jo 5 vuotta.
Siis kasvinviljelytilojen peltotuet.
168euroa hehtaari? Mee museoon. :D
Eks sää oo vielä tajunnut, että yhteiskunnalta on rahat loppu. Eli lasket nuo 5-vuotissuunnitelmasi jollain vajaan 350 €:n tuella :D
-
Mistäs helvetistä noista nyt sitten tietää mitä saa viherryttämisestä ja muusta ja paljonko jätetään kasvipeitteiseks ja mitä siitä saa fyrkkaa?
Kiva tehdä 5-vuotisia vuokrasoppareita ku ei tiedä yhtään mitä on esmes kokonaistuki täällä A-alueella. >:(
öö onks pakko niit tehä jos epäilyttää,ite jättäsin 5vuotiset pois ja kattosin vuoden kerralla,vai onks tehtävä 5 vuodeks kerral ettei muut pääse vetää välistä?
On, pakko.
ok.täält B-alueelt meinaa olla vaikee saada taas monivuotisia sopimuksia,mikäli ja jos sellasia haluais.ensvuodelle olis sauma vuokraa reilu 40+30ha.ja hinta ois niin halpa et ei viitti ees mainita 8)
-
ei ne noin paljoo putoo. mulla on ollu 610 € paikkeilla kaikki tuet jaettuna pinta-alalle. tänä vuonna voi mennä alle, ei pystyny laskemaan samalla kaavaa ku osa tuista vieläkin tulematta. kasvinviljelytila, ymp.tuen toimenpiteet optimoitu.
luulisin että tosta tullaan alas 50-100 €/ha. sen verran saat sääki vuokrias pudottaa tai sit menee katteesta.
mielenkiintonen nähdä kaupungin vuokrat. osaako isännät vielä huomioida et tuet saattaa pudota 2015.. missäpäin nää lohkot on vai ympäriinsä? on siinä yks isompikin lohko muut aika pientä. ku juurhan näitä oli ja eiks sopimukset oo kohtuu pitkiä. nimenomaan vanhoja oikein kaupungin maita vai. ku hirvikosken nurkissa on omansa ja sit meillä täällä staron kaupunginosassa omamme.
-
Just. Näitä halvan hinnan vuokria ei yleensä mainita. Ja ne mitkä mainitaan, on jotain ihan muuta ku todellisuutta. Että Se siitä....
Mikäs Se kohdentamisalue- juttu oli?
-
jaa sää oot noin pihalla viä. no me ollaan sillä, ei sun muuta tarvi tiätää.
-
ei ne noin paljoo putoo. mulla on ollu 610 € paikkeilla kaikki tuet jaettuna pinta-alalle. tänä vuonna voi mennä alle, ei pystyny laskemaan samalla kaavaa ku osa tuista vieläkin tulematta. kasvinviljelytila, ymp.tuen toimenpiteet optimoitu.
luulisin että tosta tullaan alas 50-100 €/ha. sen verran saat sääki vuokrias pudottaa tai sit menee katteesta.
mielenkiintonen nähdä kaupungin vuokrat. osaako isännät vielä huomioida et tuet saattaa pudota 2015.. missäpäin nää lohkot on vai ympäriinsä? on siinä yks isompikin lohko muut aika pientä. ku juurhan näitä oli ja eiks sopimukset oo kohtuu pitkiä. nimenomaan vanhoja oikein kaupungin maita vai. ku hirvikosken nurkissa on omansa ja sit meillä täällä staron kaupunginosassa omamme.
Laita Ahtiselle sähköpostia, tulee tietoo.
Niiltä puuttuu vielä hukkistiedot niistä.....
-
jaa sää oot noin pihalla viä. no me ollaan sillä, ei sun muuta tarvi tiätää.
:D
-
Just. Näitä halvan hinnan vuokria ei yleensä mainita. Ja ne mitkä mainitaan, on jotain ihan muuta ku todellisuutta. Että Se siitä....
Mikäs Se kohdentamisalue- juttu oli?
no se on tääl näitten vanhojen poikamies eläkeisäntien kanssa vähä sellasta,et ne vuokraa naaman mukaa maansa hinnalla ei oo niille mitää merkitystä.uskokoon ken haluu ::)
-
Just. Näitä halvan hinnan vuokria ei yleensä mainita. Ja ne mitkä mainitaan, on jotain ihan muuta ku todellisuutta. Että Se siitä....
Mikäs Se kohdentamisalue- juttu oli?
no se on tääl näitten vanhojen poikamies eläkeisäntien kanssa vähä sellasta,et ne vuokraa naaman mukaa maansa hinnalla ei oo niille mitää merkitystä.uskokoon ken haluu ::)
Tähän ei voi vastata ilman että tulee penalti.
Vois kysyä vaikka niin että millä vuokra maksetaan ikääntyville poikamiehille? ;D
Tilille, käteisellä...??????
No Joo..... :P
-
jaa sää oot noin pihalla viä. no me ollaan sillä, ei sun muuta tarvi tiätää.
No sieltähän se kartta paljastu maastullin takasivulta.
Eli kohdentamisalueella saa suurempaa korvausta.
-
jaa sää oot noin pihalla viä. no me ollaan sillä, ei sun muuta tarvi tiätää.
No sieltähän se kartta paljastu maastullin takasivulta.
Eli kohdentamisalueella saa suurempaa korvausta.
Ja vaatimuksetkin suurempia, eikös se niin ollut :( Kohdealueellahan sitä näytetään olevan ... ja mun kun niin teki mieli näyttää "pitkät" jo koko ympille mutta onko siihen sitten varaa :(
-
Kyllähän monen maatalousbisnes menisi aika pahasti kuralle jos tulisi joku about kaikkien käyttämä nettipalvelu jossa vuokrasopimukset kilpailutetaan... Oma kärsisi vain muutaman tonnin, mutta monella muulla luvut olisivat toista.
-
Tuleeko kasvitiloille joku viherkesantopakko, vai mitä nää viherryttämiset ja ekologiset alat tarkoittaa?
Sinänsä ihanaa että tuli hankittua suorakylvökone, nyt on helppo valita se 80% kasvipeitteisyysvaihtoehto.
-
Pellervossa oli suuri tukipakettijuttu. Ei siitä saa edes rivien välistä selvää mitä maksetaan euromääräsesti. Ihan perseestä. Tarvis se tietää ennen tukihakua mitä rahaa irtoo, meinaan vaikee päätellä mitä kannattaa vuokraa maksaa mistäkin läntistä.
Meneekö koko viljely uusien typpi ja fosforitaulukoiden takia viherryttämiseks, vai pitääkö viljellä säilistä et saa apulantaa ja paskaa viljalle tarpeeks. Vai tarviiks tosiaan hommata sen verran paskantuottajia et saa hajutuen?
Ota sit näistä selvää... Mua huvita enää yhtään mikään saatana...
-
Kyllähän monen maatalousbisnes menisi aika pahasti kuralle jos tulisi joku about kaikkien käyttämä nettipalvelu jossa vuokrasopimukset kilpailutetaan... Oma kärsisi vain muutaman tonnin, mutta monella muulla luvut olisivat toista.
Nii, mun mielestä sellanen palvelu olis reilu. Ehdottomasti sellanen pitäs olla.
-
Kyllähän monen maatalousbisnes menisi aika pahasti kuralle jos tulisi joku about kaikkien käyttämä nettipalvelu jossa vuokrasopimukset kilpailutetaan... Oma kärsisi vain muutaman tonnin, mutta monella muulla luvut olisivat toista.
Ei kaikilla maanomistajilla ole rahankiilto silmissä, kun omia maitaan vuokralle tarjoaa. Se tarjotaan sille jolle halutaan , eikä välttämättä sille joka eniten maksaa. Tiedän viljelijän joka vuokrasi omia maitaan naapurille tilatuen hinnalla, vaikka itsekkin olis saanut ne kesantoon. Vaatimus vaan oli, että naapuri viljelee, koska ei halunnut nähdä maitaan viljelemättöminä, edes omana kesantona.
-
Helvetin hyvä kun on suorakylvökone :-D
Aivan sama vaikka olis 100% kasvipeittovaatimus
-
Kyllähän monen maatalousbisnes menisi aika pahasti kuralle jos tulisi joku about kaikkien käyttämä nettipalvelu jossa vuokrasopimukset kilpailutetaan... Oma kärsisi vain muutaman tonnin, mutta monella muulla luvut olisivat toista.
Nii, mun mielestä sellanen palvelu olis reilu. Ehdottomasti sellanen pitäs olla.
reilukerhosta päivää!otan silti osaa tuskailuus mut eiks enemmän herätä vaikeuksia laskee vuokrahintoja tää viljan pomppivahinta.?
-
Kyllähän monen maatalousbisnes menisi aika pahasti kuralle jos tulisi joku about kaikkien käyttämä nettipalvelu jossa vuokrasopimukset kilpailutetaan... Oma kärsisi vain muutaman tonnin, mutta monella muulla luvut olisivat toista.
Ei kaikilla maanomistajilla ole rahankiilto silmissä, kun omia maitaan vuokralle tarjoaa. Se tarjotaan sille jolle halutaan , eikä välttämättä sille joka eniten maksaa. Tiedän viljelijän joka vuokrasi omia maitaan naapurille tilatuen hinnalla, vaikka itsekkin olis saanut ne kesantoon. Vaatimus vaan oli, että naapuri viljelee, koska ei halunnut nähdä maitaan viljelemättöminä, edes omana kesantona.
Tyhmä tai äkkirikas?
Meilläpäin, täällä A-alueella, vilja-aitassa, jossa tuotetaan Suomen parhaat rehut, joita pohjanmaata myöten halutaan, sekä parhaat oluen ja mehevimmän ruisleivän sekä maistuvimman vehnäsämpylän raaka-aineet, meillä on euronkuvat silmissä, jokaisella. Siksi joudumme maksamaan sellaista hintaa pellosta kuin on tarve.
Kyllä raha kelpaa ihmiselle, ei siitä ole kyse, vaan siitä, että tiedon valtatie ei ole tavoittanu jokasen metsäisen mökkipahasen poikamiesta tai perhettä tai perikuntaa. Eletään 60-lukua ja kuitataan vuokrat polttopuilla ja pihanaurauksella.... :P
-
Kyllähän monen maatalousbisnes menisi aika pahasti kuralle jos tulisi joku about kaikkien käyttämä nettipalvelu jossa vuokrasopimukset kilpailutetaan... Oma kärsisi vain muutaman tonnin, mutta monella muulla luvut olisivat toista.
Nii, mun mielestä sellanen palvelu olis reilu. Ehdottomasti sellanen pitäs olla.
reilukerhosta päivää!otan silti osaa tuskailuus mut eiks enemmän herätä vaikeuksia laskee vuokrahintoja tää viljan pomppivahinta.?
Todellisuudesta päivää, tuet valuu näillä leveyksillä aika tarkkaan vuokraan.
-
tuet valuu näillä leveyksillä aika tarkkaan vuokraan.
Kuuluisko tässä muistuttaa vanhasta sanonnasta. "Hullu ei ole se joka pyytää, vaan se joka maksaa" 8)
-
Voi voi skännä, tuskainen pienviljelijä, jonka tuet ja kahujen myyntihinnatkaan ei riittäis oikean viljelijän tulokseksi, mutta kuitenkin kun olet kohdentamisalueella, niin 80% kasvipeitteisyys yhdistettynä yhdyskunta- tai edes muunlaisen skeidan vastaanottoon antaa melkein entisen suuruiset tukiaiset vuokrien maksuun ;)
-
Voi voi skännä, tuskainen pienviljelijä, jonka tuet ja kahujen myyntihinnatkaan ei riittäis oikean viljelijän tulokseksi, mutta kuitenkin kun olet kohdentamisalueella, niin 80% kasvipeitteisyys yhdistettynä yhdyskunta- tai edes muunlaisen skeidan vastaanottoon antaa melkein entisen suuruiset tukiaiset vuokrien maksuun ;)
Sun touhut ja sun 221 lohkoa vai mitä niitä olikaan ja vielä luomuna... Ei mitään tekemistä ruuantuotannon kanssa. Tukipuuhastelua ja paskaruohon tuotantoa.....
Joten en kommentoi enempää.... :-X
Jose tuolla jotain taisi jo mainitakin.... ::)
-
tuet valuu näillä leveyksillä aika tarkkaan vuokraan.
Kuuluisko tässä muistuttaa vanhasta sanonnasta. "Hullu ei ole se joka pyytää, vaan se joka maksaa" 8)
;D ;D
-
Voi voi skännä, tuskainen pienviljelijä, jonka tuet ja kahujen myyntihinnatkaan ei riittäis oikean viljelijän tulokseksi, mutta kuitenkin kun olet kohdentamisalueella, niin 80% kasvipeitteisyys yhdistettynä yhdyskunta- tai edes muunlaisen skeidan vastaanottoon antaa melkein entisen suuruiset tukiaiset vuokrien maksuun ;)
Unohdat nyt että A-alue näyttäisi saavan myös reilu 50€ lisää LFA:ta kun epäreilu ero A:n todellisten tuottajien ja B:n näennäisviljelijöiden välillä lakkautetaan. :P :P 8)
:P
-
Voi voi skännä, tuskainen pienviljelijä, jonka tuet ja kahujen myyntihinnatkaan ei riittäis oikean viljelijän tulokseksi,
Sulla tuskin varaa kommentoida oikeista viljelijöistä mitään. Sen verran olet höpöheinäemojes tuista itkenyt viime aikoina... :o
-
Voi voi skännä, tuskainen pienviljelijä, jonka tuet ja kahujen myyntihinnatkaan ei riittäis oikean viljelijän tulokseksi, mutta kuitenkin kun olet kohdentamisalueella, niin 80% kasvipeitteisyys yhdistettynä yhdyskunta- tai edes muunlaisen skeidan vastaanottoon antaa melkein entisen suuruiset tukiaiset vuokrien maksuun ;)
Unohdat nyt että A-alue näyttäisi saavan myös reilu 50€ lisää LFA:ta kun epäreilu ero A:n todellisten tuottajien ja B:n näennäisviljelijöiden välillä lakkautetaan. :P :P 8)
:P
Ok. En huomannu, hyvä juttu, että jotain sentään eteläänkin lisää :)
Tää muuten on maidontuottajan paketti selvästi, jos verrataan tämmöstä höpöheinän kasvattajaa(yli 75% nurmea) ja maitomiestä, jolla 26% viljaa ja 74% nurmea(siis 3v nurmi ja 1v kaura/ohra ja sitte sama uusix), niin toi maitomies saa 220 euroa ymppikorvausta enemmän kuin höpöheinänkasvattaja noille kahukauroilleen ;)
Ps LFA kuiteski putoo 15 euroa enempi kuin Ceellä..
-
Unohdit sen 5.5kiloeuroo joka jää pois... :P
-
http://www.youtube.com/watch?v=r7PTrf9FWjA
-
Unohdit sen 5.5kiloeuroo joka jää pois... :P
Multa jää ehkä jotain enemmän, ku lasket sen ylimmän leikkausrajan ja kerrot vaikka 220 per hehtaari, niin sä et oo edes nähny semmosia rahoja :o
-
Kyllähän monen maatalousbisnes menisi aika pahasti kuralle jos tulisi joku about kaikkien käyttämä nettipalvelu jossa vuokrasopimukset kilpailutetaan... Oma kärsisi vain muutaman tonnin, mutta monella muulla luvut olisivat toista.
Nii, mun mielestä sellanen palvelu olis reilu. Ehdottomasti sellanen pitäs olla.
reilukerhosta päivää!otan silti osaa tuskailuus mut eiks enemmän herätä vaikeuksia laskee vuokrahintoja tää viljan pomppivahinta.?
Todellisuudesta päivää, tuet valuu näillä leveyksillä aika tarkkaan vuokraan.
ja viljan myynti rahat kuluihin.lapsilisälläkö mies pitää rattaat pyörimässä ;D
-
Kyllähän monen maatalousbisnes menisi aika pahasti kuralle jos tulisi joku about kaikkien käyttämä nettipalvelu jossa vuokrasopimukset kilpailutetaan... Oma kärsisi vain muutaman tonnin, mutta monella muulla luvut olisivat toista.
Nii, mun mielestä sellanen palvelu olis reilu. Ehdottomasti sellanen pitäs olla.
reilukerhosta päivää!otan silti osaa tuskailuus mut eiks enemmän herätä vaikeuksia laskee vuokrahintoja tää viljan pomppivahinta.?
Todellisuudesta päivää, tuet valuu näillä leveyksillä aika tarkkaan vuokraan.
ja viljan myynti rahat kuluihin.lapsilisälläkö mies pitää rattaat pyörimässä ;D
Tän vois sanoo tolle pallipylleröllekin. Jos 3000kilon sijasta saa 6000kiloa, on siinä viivan alle jäävässä eroa......
-
Tän vois sanoo tolle pallipylleröllekin. Jos 3000kilon sijasta saa 6000kiloa, on siinä viivan alle jäävässä eroa......
Jos on 30ha, niin on ihan vidun sama vaikka tulis kymppitonni ja Spede kaupan päälle ;)
-
Kyllähän monen maatalousbisnes menisi aika pahasti kuralle jos tulisi joku about kaikkien käyttämä nettipalvelu jossa vuokrasopimukset kilpailutetaan... Oma kärsisi vain muutaman tonnin, mutta monella muulla luvut olisivat toista.
Nii, mun mielestä sellanen palvelu olis reilu. Ehdottomasti sellanen pitäs olla.
reilukerhosta päivää!otan silti osaa tuskailuus mut eiks enemmän herätä vaikeuksia laskee vuokrahintoja tää viljan pomppivahinta.?
Todellisuudesta päivää, tuet valuu näillä leveyksillä aika tarkkaan vuokraan.
ja viljan myynti rahat kuluihin.lapsilisälläkö mies pitää rattaat pyörimässä ;D
Tän vois sanoo tolle pallipylleröllekin. Jos 3000kilon sijasta saa 6000kiloa, on siinä viivan alle jäävässä eroa......
kulut ja riski on sama? 27% mössöö maalosta kaapiin ja työttömyys korvauksella tilaa löpöä näin meillä ;D
-
Mikä on " 27% mössöö maalista kaapiin"?
Aukee vastaus paremmin ku kerrot. :D
-
Jos järjestelmä on vähän mätä, niin kannattaako itse hypätä kompostiin? 100% Skänän linjoilla tässä, ja PP (+muut samoilla linjoilla toimivat) voi olla tyytyväinen että naapurinsa taitavat olla todella saamattomia vätyksiä joita tukipelleily heidän maillaan halvalla vuokralla ei haittaa. :)
-
Jos järjestelmä on vähän mätä, niin kannattaako itse hypätä kompostiin? 100% Skänän linjoilla tässä, ja PP (+muut samoilla linjoilla toimivat) voi olla tyytyväinen että naapurinsa taitavat olla todella saamattomia vätyksiä joita tukipelleily heidän maillaan halvalla vuokralla ei haittaa. :)
Juu ei haittaa, ku mä hakkaan puskat, kaivan ojat, putkitan laskut ja poistan saarekkeet, niin ei oo haitannu yhtään ketään ;D 8)
-
Jos järjestelmä on vähän mätä, niin kannattaako itse hypätä kompostiin? 100% Skänän linjoilla tässä, ja PP (+muut samoilla linjoilla toimivat) voi olla tyytyväinen että naapurinsa taitavat olla todella saamattomia vätyksiä joita tukipelleily heidän maillaan halvalla vuokralla ei haittaa. :)
Juu ei haittaa, ku mä hakkaan puskat, kaivan ojat, putkitan laskut ja poistan saarekkeet, niin ei oo haitannu yhtään ketään ;D 8)
Mää laitan paperiseen kirjekuoreen laskut ja oman osan mappiin. Onks toi putki parempi? ???
Puskat ajan partahöylällä, veistelytyylisesti, en hakkaa.
-
Niin, tämmösessä tapauksessa täytyisi olla jokin etujärjestön tapainen systeemi, joka jakaisi tietoa. Ja pyrkisi auttamaan tavoitteiden saavuttamisessa.
Tai jokin neuvonnallinen järjestelmä, mikä kykenisi tuottamaan jäsenilleen sen tarvitsemaa tietoa päätöksenteon perusteeksi.
Joo ihmetellä täytyy MTK:n hiljaisuutta asian suhteen. Luulisi siellä olevan sen verta populaa töissä, että voisi pyörittää tilamalleja, joilla voisi havainnollistaa muutosten vaikutukset.
Nämä nyt julkisuuteen tulleet päätökset ovat vasta valmistuneet. Ei niistä ole kukaan vielä ehtinyt kovakantista kirjaa ja opetusvideota laatimaan, mutta ainakin itselleni tuli tänään jo Uudenmaan MTK:n liiton tekstiviesti, jossa kerrottiin järjestön tukikoulutukset Uudenmaan alueella. Näissä tukikoulutuksissa sitten tämä sisältö avataan, vaikka toki siitä tulee epäilemättä olemaan vielä seikkaperäiset selvitykset Maaseudun Tulevaisuudessakin. Paljonko kohtuudella voi enempää vaatia - tällä aikataululla?
Ja mitä siihen populaan tulee, niin eipä siellä lopulta kovin montaa ukkoa ja akkaa ole. Jos neljä ihmistä politiikkalinjalla näiden tukiasioiden kanssa tekemisissä, niin voi olla varma, että Suomen hallitus, Eduskunta ja ministeriön sekä EU:n tuhatpäiset virkamiesarmeijat kykenevät tuottamaan niin paljon muutosta, ehdotusta, vaatimusta ja lomaketta, että puhdetta niin aamu- kuin iltapäiväksikin.
Viimeiset, muutama päivä sitten valmistuneet muutokset aiempiin tukiesityskohtuuttomuuksiin ovat juuri MTK:n voimakkaan vaikuttamisen tulosta. Järjestö on toiminut kansanedustajien - ja varsinkin kokoomulaisten kansanedustajien kautta kovakorvaista ministeriä painostaen, jotta kaikkein hulluimmilta esityksiltä on vältytty.
-
Karvaa ja paskaruohoa kasvattavan luomuhörhön itsensäkehumissaagan sekä paikkansa tuntevan järjestöaktiivin palopuheenvuoron jälkeen ja FUCK YOU-pallon heittelyn jäljiltä ollaan vieläkin tilanteessa ettei summista ole mitään hajua.
-
Karvaa ja paskaruohoa kasvattavan luomuhörhön itsensäkehumissaagan sekä paikkansa tuntevan järjestöaktiivin palopuheenvuoron jälkeen ja FUCK YOU-pallon heittelyn jäljiltä ollaan vieläkin tilanteessa ettei summista ole mitään hajua.
*****, ihan yhtälailla tässä kaljaa juodaan ja surffaillaan ja sä et viitti edes lukea painettua tekstiä ja sitte vielä *****ilet oikeille viljelijöille, soo soo..
http://www.maaseutu.fi/attachments/ohjelmakausi_2014-2020/sWaaAu39f/Luonnos_Manner-Suomen_maaseudun_kehittamisohjelmaksi_2014-2020_uusi_kansiteksti_nettiin_10.3.2014_.pdf
-
Karvaa ja paskaruohoa kasvattavan luomuhörhön itsensäkehumissaagan sekä paikkansa tuntevan järjestöaktiivin palopuheenvuoron jälkeen ja FUCK YOU-pallon heittelyn jäljiltä ollaan vieläkin tilanteessa ettei summista ole mitään hajua.
*****, ihan yhtälailla tässä kaljaa juodaan ja surffaillaan ja sä et viitti edes lukea painettua tekstiä ja sitte vielä *****ilet oikeille viljelijöille, soo soo..
http://www.maaseutu.fi/attachments/ohjelmakausi_2014-2020/sWaaAu39f/Luonnos_Manner-Suomen_maaseudun_kehittamisohjelmaksi_2014-2020_uusi_kansiteksti_nettiin_10.3.2014_.pdf
Tästä sitten taas olen PP:n kanssa samoilla linjoilla. Yrittäjän ei kuulu näissä jutuissa olla yhtä hyvä kuin muut, vaan parempi. ;)
-
Jos järjestelmä on vähän mätä, niin kannattaako itse hypätä kompostiin? 100% Skänän linjoilla tässä, ja PP (+muut samoilla linjoilla toimivat) voi olla tyytyväinen että naapurinsa taitavat olla todella saamattomia vätyksiä joita tukipelleily heidän maillaan halvalla vuokralla ei haittaa. :)
tulkaas oikee känsän kanssa näyttämää, kui saa mono viljelys olleet vähämultaiset pellot kasvamaan?karjan lantaa tai vastaavaa ei oo tarjolla,maan ph:t huitelee 5:sessa.ei sitä hirmusti kalkkii viitti tilata ku vuos kerralla mennään.ojitus ja salaojitus mitäsattuu.ite ei viitti ees 300 tarjota.mielummin kulutan ajan omissa länteissä täpinöidessä,ku yritän kuolutta maata hinkata tukientakia.taidan ostaa...kyl se vaa on siitä maasta kiinni se vuokrataso,voi olla et oon väärässä. :-[
-
Karvaa ja paskaruohoa kasvattavan luomuhörhön itsensäkehumissaagan sekä paikkansa tuntevan järjestöaktiivin palopuheenvuoron jälkeen ja FUCK YOU-pallon heittelyn jäljiltä ollaan vieläkin tilanteessa ettei summista ole mitään hajua.
*****, ihan yhtälailla tässä kaljaa juodaan ja surffaillaan ja sä et viitti edes lukea painettua tekstiä ja sitte vielä *****ilet oikeille viljelijöille, soo soo..
http://www.maaseutu.fi/attachments/ohjelmakausi_2014-2020/sWaaAu39f/Luonnos_Manner-Suomen_maaseudun_kehittamisohjelmaksi_2014-2020_uusi_kansiteksti_nettiin_10.3.2014_.pdf
Tästä sitten taas olen PP:n kanssa samoilla linjoilla. Yrittäjän ei kuulu näissä jutuissa olla yhtä hyvä kuin muut, vaan parempi. ;)
;D ;D ;D
-
Karvaa ja paskaruohoa kasvattavan luomuhörhön itsensäkehumissaagan sekä paikkansa tuntevan järjestöaktiivin palopuheenvuoron jälkeen ja FUCK YOU-pallon heittelyn jäljiltä ollaan vieläkin tilanteessa ettei summista ole mitään hajua.
*****, ihan yhtälailla tässä kaljaa juodaan ja surffaillaan ja sä et viitti edes lukea painettua tekstiä ja sitte vielä *****ilet oikeille viljelijöille, soo soo..
http://www.maaseutu.fi/attachments/ohjelmakausi_2014-2020/sWaaAu39f/Luonnos_Manner-Suomen_maaseudun_kehittamisohjelmaksi_2014-2020_uusi_kansiteksti_nettiin_10.3.2014_.pdf
Tästä sitten taas olen PP:n kanssa samoilla linjoilla. Yrittäjän ei kuulu näissä jutuissa olla yhtä hyvä kuin muut, vaan parempi. ;)
;D ;D ;D
8) 8)
-
Jos järjestelmä on vähän mätä, niin kannattaako itse hypätä kompostiin? 100% Skänän linjoilla tässä, ja PP (+muut samoilla linjoilla toimivat) voi olla tyytyväinen että naapurinsa taitavat olla todella saamattomia vätyksiä joita tukipelleily heidän maillaan halvalla vuokralla ei haittaa. :)
Kylähän se on antti niin että laiduntava pihvinauta pitää nautapuolen mainetta vielä yllä 8) joten TEHO Antti voi harjoittaa TEHO tuotantoo TEHO navetassa suljettujen ovien takana ja nostella pienkuormaimella halvauslehmiä rauhassa. :P
-
Kylähän se on antti niin että laiduntava pihvinauta pitää nautapuolen mainetta vielä yllä 8) joten TEHO Antti voi harjoittaa TEHO tuotantoo TEHO navetassa suljettujen ovien takana ja nostella pienkuormaimella halvauslehmiä rauhassa. :P
Kyllä meillä laidunnetaan jokaista yli 6kk ikäistä, vain kesällä tosin. Tukihaikkujahan voi sellaisena PR-ryhmänä pitää jossain mudassa seisomassa läpi talven ;)
-
Kylähän se on antti niin että laiduntava pihvinauta pitää nautapuolen mainetta vielä yllä 8) joten TEHO Antti voi harjoittaa TEHO tuotantoo TEHO navetassa suljettujen ovien takana ja nostella pienkuormaimella halvauslehmiä rauhassa. :P
Kyllä meillä laidunnetaan jokaista yli 6kk ikäistä, vain kesällä tosin. Tukihaikkujahan voi sellaisena PR-ryhmänä pitää jossain mudassa seisomassa läpi talven ;)
Mutajärven keskellä olevassa paalisaaressa seisova haikkuperhe on peeärrää parhaasta päästä ;D ;D
Vuodenajasta riippumatta se sama elukka seisoo siinä samassa paikassa aina vaan kuin patsas
-
Karvaa ja paskaruohoa kasvattavan luomuhörhön itsensäkehumissaagan sekä paikkansa tuntevan järjestöaktiivin palopuheenvuoron jälkeen ja FUCK YOU-pallon heittelyn jäljiltä ollaan vieläkin tilanteessa ettei summista ole mitään hajua.
Vika ei ole aina peilissä, jos kuva ei miellytä.
-
Mää oon koittanut perehtyä tähän oikein ajan kanssa ja olen päätynyt siihen, ettei tämä nyt niin huonolta näytä. Itsellä viljatila A-alueella.
Tukitasojen arvailua viljakasveilla/hehtaari:
Perustuki 116 € (n. puolet v. 2014 tilatuen määrästä)
Viherryttämistuki 70 €
Ympäristökorvaus, perustaso 0 €
YMP - ravinteiden tasapainoinen käyttö 55 €
YMP - peltojen talviaikainen kasvipeitteisyys 56 € (80 %: 56 €, 60 %: 38 €, 40 %: 20 €, 20 %: 4 €)
Luonnonhaittakorvaus 222 €
Yhteensä 519 €
Ja sama arvausleikki LHP-nurmelle/hehtaari:
Perustuki 116 €
Ympäristökorvaus, perustaso 0 €
YMP - ravinteiden tasapainoinen käyttö 0 €
YMP - ympäristöhoitonurmet 100 € (HUOM! Suojavyöhykenurmet 500 €)
YMP - peltoluonnon monimuotoisuus 100 €
Luonnonhaittakorvaus 222 €
Viherryttämistuki 70 €
Yhteensä 608 €
Lopuksi sama setti LHP-riistalle/hehtaari:
Perustuki 116 €
Ympäristökorvaus, perustaso 0 €
YMP - ravinteiden tasapainoinen käyttö 0 €
YMP - peltoluonnon monimuotoisuus 300 €
Luonnonhaittakorvaus 222 €
Viherryttämistuki 70 €
Yhteensä 708 €
Lähteet:
http://www.maaseutu.fi/attachments/ohjelmakausi_2014-2020/sWaaAu39f/Luonnos_Manner-Suomen_maaseudun_kehittamisohjelmaksi_2014-2020_uusi_kansiteksti_nettiin_10.3.2014_.pdf
http://www.mavi.fi/fi/oppaat-ja-lomakkeet/Documents/Tukihakukoulutusten materiaali 2014/Nuorten viljelijoiden tuki, viherryttämistuki, aktiiviviljelija ja taydentavat ehdot.pptx (http://www.mavi.fi/fi/oppaat-ja-lomakkeet/Documents/Tukihakukoulutusten materiaali 2014/Nuorten viljelijoiden tuki, viherryttämistuki, aktiiviviljelija ja taydentavat ehdot.pptx)
Näiden päälle tulee sitten vielä junioreille nuoren viljelijän tuki ja jotakin höpinää olen kuullut kansallisesta tuesta valkuaiskasveille, rukiille ym.?
Onkos nää mun arvailut liian optimistisia? Mä oon vedellyt tähän saakka perinteisin menetelmin mahdollisimman paljon kyntäen. Nyt pitää harkita jotain keväistä sänkimuokkausta, suorakylvöön ei varmaan tule lähdettyä.
-
Mää oon koittanut perehtyä tähän oikein ajan kanssa ja olen päätynyt siihen, ettei tämä nyt niin huonolta näytä. Itsellä viljatila A-alueella.
Tukitasojen arvailua viljakasveilla/hehtaari:
Perustuki 116 € (n. puolet v. 2014 tilatuen määrästä)
Viherryttämistuki 70 €
Ympäristökorvaus, perustaso 0 €
YMP - ravinteiden tasapainoinen käyttö 55 €
YMP - peltojen talviaikainen kasvipeitteisyys 56 € (80 %: 56 €, 60 %: 38 €, 40 %: 20 €, 20 %: 4 €)
Luonnonhaittakorvaus 222 €
Yhteensä 519 €
Ja sama arvausleikki LHP-nurmelle/hehtaari:
Perustuki 116 €
Ympäristökorvaus, perustaso 0 €
YMP - ravinteiden tasapainoinen käyttö 0 €
YMP - ympäristöhoitonurmet 100 € (HUOM! Suojavyöhykenurmet 500 €)
YMP - peltoluonnon monimuotoisuus 100 €
Luonnonhaittakorvaus 222 €
Viherryttämistuki 70 €
Yhteensä 608 €
Lopuksi sama setti LHP-riistalle/hehtaari:
Perustuki 116 €
Ympäristökorvaus, perustaso 0 €
YMP - ravinteiden tasapainoinen käyttö 0 €
YMP - peltoluonnon monimuotoisuus 300 €
Luonnonhaittakorvaus 222 €
Viherryttämistuki 70 €
Yhteensä 708 €
Lähteet:
http://www.maaseutu.fi/attachments/ohjelmakausi_2014-2020/sWaaAu39f/Luonnos_Manner-Suomen_maaseudun_kehittamisohjelmaksi_2014-2020_uusi_kansiteksti_nettiin_10.3.2014_.pdf
http://www.mavi.fi/fi/oppaat-ja-lomakkeet/Documents/Tukihakukoulutusten materiaali 2014/Nuorten viljelijoiden tuki, viherryttämistuki, aktiiviviljelija ja taydentavat ehdot.pptx (http://www.mavi.fi/fi/oppaat-ja-lomakkeet/Documents/Tukihakukoulutusten materiaali 2014/Nuorten viljelijoiden tuki, viherryttämistuki, aktiiviviljelija ja taydentavat ehdot.pptx)
Näiden päälle tulee sitten vielä junioreille nuoren viljelijän tuki ja jotakin höpinää olen kuullut kansallisesta tuesta valkuaiskasveille, rukiille ym.?
Onkos nää mun arvailut liian optimistisia? Mä oon vedellyt tähän saakka perinteisin menetelmin mahdollisimman paljon kyntäen. Nyt pitää harkita jotain keväistä sänkimuokkausta, suorakylvöön ei varmaan tule lähdettyä.
tää ei vissii oo ku c-alueen juttu?
-
Ei ainakaan mun tutkimissa lähteissä mainita mitään aluerajausta. Ehtoina kait ikä alle 40 vuotta ja korkeintaan 5 vuotta tilanpidon aloittamisesta.
-
Mistäs helvetistä noista nyt sitten tietää mitä saa viherryttämisestä ja muusta ja paljonko jätetään kasvipeitteiseks ja mitä siitä saa fyrkkaa?
Kiva tehdä 5-vuotisia vuokrasoppareita ku ei tiedä yhtään mitä on esmes kokonaistuki täällä A-alueella. >:(
Tekase vaan kerralla kymmenen vuoden sopparit, ei se homma yhteen soppariin kaadu, jos ei ihan mahotonta pinta-alaa ole tulossa, mutta kun hinta on kiinni kymmenen vuotta ja ala sun hallussa, niin siinä on aika tukeva pohja tulevaisuudelle, meni tuet miten tahansa, eikä se koskaan niin huoksi mee, etteikö kannata 8)
-
Kyllähän monen maatalousbisnes menisi aika pahasti kuralle jos tulisi joku about kaikkien käyttämä nettipalvelu jossa vuokrasopimukset kilpailutetaan... Oma kärsisi vain muutaman tonnin, mutta monella muulla luvut olisivat toista.
Ei kaikilla maanomistajilla ole rahankiilto silmissä, kun omia maitaan vuokralle tarjoaa. Se tarjotaan sille jolle halutaan , eikä välttämättä sille joka eniten maksaa. Tiedän viljelijän joka vuokrasi omia maitaan naapurille tilatuen hinnalla, vaikka itsekkin olis saanut ne kesantoon. Vaatimus vaan oli, että naapuri viljelee, koska ei halunnut nähdä maitaan viljelemättöminä, edes omana kesantona.
Tyhmä tai äkkirikas?
Meilläpäin, täällä A-alueella, vilja-aitassa, jossa tuotetaan Suomen parhaat rehut, joita pohjanmaata myöten halutaan, sekä parhaat oluen ja mehevimmän ruisleivän sekä maistuvimman vehnäsämpylän raaka-aineet, meillä on euronkuvat silmissä, jokaisella. Siksi joudumme maksamaan sellaista hintaa pellosta kuin on tarve.
Kyllä raha kelpaa ihmiselle, ei siitä ole kyse, vaan siitä, että tiedon valtatie ei ole tavoittanu jokasen metsäisen mökkipahasen poikamiesta tai perhettä tai perikuntaa. Eletään 60-lukua ja kuitataan vuokrat polttopuilla ja pihanaurauksella.... :P
Kännä lausuu viisaita sanoja, tämä on varmaan yksi keskeisimmistä tukien aluejaon perusteluista. :)
-
Karvaa ja paskaruohoa kasvattavan luomuhörhön itsensäkehumissaagan sekä paikkansa tuntevan järjestöaktiivin palopuheenvuoron jälkeen ja FUCK YOU-pallon heittelyn jäljiltä ollaan vieläkin tilanteessa ettei summista ole mitään hajua.
Vika ei ole aina peilissä, jos kuva ei miellytä.
Juu ei. Onneks mun peilistä kattoo kaljamahanen isokuokkanen vähän kaljuuntunu 35-vuotias keskikaljannoutaja.... ;D ;D
Tulis slaaki jos sieltä kattois joku MTK:n nostatuspuhepyrkyri tai luomuun haksahtanu 221 kasvulohkon tukiviljelijä jolle savikka ja juola on elämän suola. ;D
Ei tarvi menettää yöunia jos jää 5.5kiloeuroo löpöpalautuksia saamatta, kuukauden palkka siis PP:lle. Mulle riittää kun saa ajan kulumaan ja itellä on mukavaa. :D
-
Karvaa ja paskaruohoa kasvattavan luomuhörhön itsensäkehumissaagan sekä paikkansa tuntevan järjestöaktiivin palopuheenvuoron jälkeen ja FUCK YOU-pallon heittelyn jäljiltä ollaan vieläkin tilanteessa ettei summista ole mitään hajua.
Vika ei ole aina peilissä, jos kuva ei miellytä.
Juu ei. Onneks mun peilistä kattoo kaljamahanen isokuokkanen vähän kaljuuntunu 35-vuotias keskikaljannoutaja.... ;D ;D
Tulis slaaki jos sieltä kattois joku MTK:n nostatuspuhepyrkyri tai luomuun haksahtanu 221 kasvulohkon tukiviljelijä jolle savikka ja juola on elämän suola. ;D
Ei tarvi menettää yöunia jos jää 5.5kiloeuroo löpöpalautuksia saamatta, kuukauden palkka siis PP:lle. Mulle riittää kun saa ajan kulumaan ja itellä on mukavaa. :D
Asenne kohallaan :D
-
Jaaha, lietteen vastaanotosta ei sitte enää makseta, sivu 180:
"Peltolohkolle lisätään ravinnepitoista orgaanista materiaalia, jonka orgaanisen aineksen pitoisuus (kuivaainepitoisuus)
on vähintään 20 %. Käytettävät materiaalit voivat olla vain lannoitevalmistelain mukaisia
orgaanisia lannoitteita, maanparannusaineita tai kasvualustoja, toiselta tilalta hyötykäyttöön hankittua
kuivalantaa tai lannasta erotettua kuivajaetta."
Hyvin te muuten Joozeppia tottelette:
"mahtaako ihan tarkkoja vielä olla tarjollakaan mut ihan hyvä et alotit uudet ketjun. kootaan tähän tietoa kun sitä putoilee. noi muut ketjut häröilee jo liikaakin." ;D
Mielenkiintosta, justiinhan joku kierosilmä piirteli valtaojia vipukarttat täyteen: "Valtaojista ei ole muuta kattavaa viranomaisrekisteriä kuin viljelijän
ilmoituksen mukaiset merkinnät peruslohkokartoille."
-
Karvaa ja paskaruohoa kasvattavan luomuhörhön itsensäkehumissaagan sekä paikkansa tuntevan järjestöaktiivin palopuheenvuoron jälkeen ja FUCK YOU-pallon heittelyn jäljiltä ollaan vieläkin tilanteessa ettei summista ole mitään hajua.
Vika ei ole aina peilissä, jos kuva ei miellytä.
Juu ei. Onneks mun peilistä kattoo kaljamahanen isokuokkanen vähän kaljuuntunu 35-vuotias keskikaljannoutaja.... ;D ;D
Tulis slaaki jos sieltä kattois joku MTK:n nostatuspuhepyrkyri tai luomuun haksahtanu 221 kasvulohkon tukiviljelijä jolle savikka ja juola on elämän suola. ;D
Ei tarvi menettää yöunia jos jää 5.5kiloeuroo löpöpalautuksia saamatta, kuukauden palkka siis PP:lle. Mulle riittää kun saa ajan kulumaan ja itellä on mukavaa. :D
Peruskoululaiseksi et sitten ole mitenkään erityisen hyvin säilynyt. Sisälukutaitokin vaikuttaa heikolta, kun muita pitää pyytää lukemaan puolestaan. Sekö sitten syynä, että pitää noin vihamielinen asenne olla? Eikös siellä koulussa nykyisin ole kaikenlaisia psykologeja ja kuraattoreita. Voihan sitä pahaa oloaan tietysti täälläkin purkaa, mutta mahtaako tuottaa tulosta?
-
Karvaa ja paskaruohoa kasvattavan luomuhörhön itsensäkehumissaagan sekä paikkansa tuntevan järjestöaktiivin palopuheenvuoron jälkeen ja FUCK YOU-pallon heittelyn jäljiltä ollaan vieläkin tilanteessa ettei summista ole mitään hajua.
Vika ei ole aina peilissä, jos kuva ei miellytä.
Juu ei. Onneks mun peilistä kattoo kaljamahanen isokuokkanen vähän kaljuuntunu 35-vuotias keskikaljannoutaja.... ;D ;D
Tulis slaaki jos sieltä kattois joku MTK:n nostatuspuhepyrkyri tai luomuun haksahtanu 221 kasvulohkon tukiviljelijä jolle savikka ja juola on elämän suola. ;D
Ei tarvi menettää yöunia jos jää 5.5kiloeuroo löpöpalautuksia saamatta, kuukauden palkka siis PP:lle. Mulle riittää kun saa ajan kulumaan ja itellä on mukavaa. :D
Peruskoululaiseksi et sitten ole mitenkään erityisen hyvin säilynyt. Sisälukutaitokin vaikuttaa heikolta, kun muita pitää pyytää lukemaan puolestaan. Sekö sitten syynä, että pitää noin vihamielinen asenne olla? Eikös siellä koulussa nykyisin ole kaikenlaisia psykologeja ja kuraattoreita. Voihan sitä pahaa oloaan tietysti täälläkin purkaa, mutta mahtaako tuottaa tulosta?
Onneks on ulkolukutaitoa, olis jääny se apukoulun kakkonen suorittamati.
Mää oon pahalla päällä ku karkkipäivä on vasta huomenna ja limpparitkin loppu. Sokeritasot alhaalla josta seuraa paha olla... ;D ;D
Mut juu, laitas viisaana niitä lukuja pöytään, viikko aikaa laskea mitä tarjota vuokraa. Kun ei ne MTK-vätykset mitään numeroita ole laittanu minnekään, pelkkää tuuleen huutelua ja veteen piirrettyä viivaa, kuten niillä on tapana.
-
Aika vähän keskusteluttaa uusi tukiesitys, vai onko täällä kaikki muut ku mä A-aluelaisia, joita ei enää kovin montaa olekkaan ???
Näyttäis turpaan tulevan vähän kaikille ja erityisesti nurmivaltaiset tilat runtataan erityisesti ymppikorvauksessa, mutta onhan se loogista, että vähäpäästöisille ei makseta mitään :o
Ainoo oikea "torjuntavoitto" oli toi isojen leikkausrajan nosto 250 hehtaariin :)
Kasvinviljelyn tukia pudotettiin etelässä pohjoista enemmän, olikohan se jotain alkusoittoa tuleville 142-neuvotteluille ?
Joku viemärilietteen vastaanoton tukeminen ihmetyttää ymppikorvauksessa, miten viemärilietteen vastaanotto parantaa ympäristön tilaa :o
Ja lopux, skänni, vaikka et viitti tukiesitystä lukea, niin lue eres konstantemin viestit, niissä oli aika hyvä kooste Aalle ;)
-
Aika vähän keskusteluttaa uusi tukiesitys, vai onko täällä kaikki muut ku mä A-aluelaisia, joita ei enää kovin montaa olekkaan ???
Näyttäis turpaan tulevan vähän kaikille ja erityisesti nurmivaltaiset tilat runtataan erityisesti ymppikorvauksessa, mutta onhan se loogista, että vähäpäästöisille ei makseta mitään :o
Ainoo oikea "torjuntavoitto" oli toi isojen leikkausrajan nosto 250 hehtaariin :)
Kasvinviljelyn tukia pudotettiin etelässä pohjoista enemmän, olikohan se jotain alkusoittoa tuleville 142-neuvotteluille ?
Joku viemärilietteen vastaanoton tukeminen ihmetyttää ymppikorvauksessa, miten viemärilietteen vastaanotto parantaa ympäristön tilaa :o
Ja lopux, skänni, vaikka et viitti tukiesitystä lukea, niin lue eres konstantemin viestit, niissä oli aika hyvä kooste Aalle ;)
Ne summat?
-
Karvaa ja paskaruohoa kasvattavan luomuhörhön itsensäkehumissaagan sekä paikkansa tuntevan järjestöaktiivin palopuheenvuoron jälkeen ja FUCK YOU-pallon heittelyn jäljiltä ollaan vieläkin tilanteessa ettei summista ole mitään hajua.
Vika ei ole aina peilissä, jos kuva ei miellytä.
Juu ei. Onneks mun peilistä kattoo kaljamahanen isokuokkanen vähän kaljuuntunu 35-vuotias keskikaljannoutaja.... ;D ;D
Tulis slaaki jos sieltä kattois joku MTK:n nostatuspuhepyrkyri tai luomuun haksahtanu 221 kasvulohkon tukiviljelijä jolle savikka ja juola on elämän suola. ;D
Ei tarvi menettää yöunia jos jää 5.5kiloeuroo löpöpalautuksia saamatta, kuukauden palkka siis PP:lle. Mulle riittää kun saa ajan kulumaan ja itellä on mukavaa. :D
Peruskoululaiseksi et sitten ole mitenkään erityisen hyvin säilynyt. Sisälukutaitokin vaikuttaa heikolta, kun muita pitää pyytää lukemaan puolestaan. Sekö sitten syynä, että pitää noin vihamielinen asenne olla? Eikös siellä koulussa nykyisin ole kaikenlaisia psykologeja ja kuraattoreita. Voihan sitä pahaa oloaan tietysti täälläkin purkaa, mutta mahtaako tuottaa tulosta?
Onneks on ulkolukutaitoa, olis jääny se apukoulun kakkonen suorittamati.
Mää oon pahalla päällä ku karkkipäivä on vasta huomenna ja limpparitkin loppu. Sokeritasot alhaalla josta seuraa paha olla... ;D ;D
Mut juu, laitas viisaana niitä lukuja pöytään, viikko aikaa laskea mitä tarjota vuokraa. Kun ei ne MTK-vätykset mitään numeroita ole laittanu minnekään, pelkkää tuuleen huutelua ja veteen piirrettyä viivaa, kuten niillä on tapana.
mie tarjoilen lukuja loimaalle :P sato+100e siinä hyvä vuokrahinta,eiks ni?
-
Pera, ne tuet, ei vuokraa.
-
Pera, ne tuet, ei vuokraa.
eiks miekkonen just tuskaillu ku ei tiiä et pal tarjoo vuokraa ku ei tiiä tukia? ::)
-
Pera, ne tuet, ei vuokraa.
eiks miekkonen just tuskaillu ku ei tiiä et pal tarjoo vuokraa ku ei tiiä tukia? ::)
Perassa on selvästi piileviä talousneron piirteitä. :D
-
Pera, ne tuet, ei vuokraa.
eiks miekkonen just tuskaillu ku ei tiiä et pal tarjoo vuokraa ku ei tiiä tukia? ::)
Perassa on selvästi piileviä talousneron piirteitä. :D
tattistavaan :) tänään tuli kyl kunnalta kirje,mu ei siin puhuttu mitää mun taloustietämyksestä ;D
-
Ne summat?
Nyt Skännä valot päälle!
Tarjoot vaan samat vuokrat kuin tähänkin asti. Lues toi mun viesti tänään klo 09.52, johon olen kerännyt parista eri lähteestä niin tarkat tiedot kuin olen löytänyt.
p.s. Nää perustuu sisälukutaitoisen jauholakin netistä löytämiin tietoihin, enkä ota näistä mitään vastuuta!
-
Ne summat?
Nyt Skännä valot päälle!
Tarjoot vaan samat vuokrat kuin tähänkin asti. Lues toi mun viesti tänään klo 09.52, johon olen kerännyt parista eri lähteestä niin tarkat tiedot kuin olen löytänyt.
p.s. Nää perustuu sisälukutaitoisen jauholakin netistä löytämiin tietoihin, enkä ota näistä mitään vastuuta!
;D ;D
Perkeles, en huomannu... :o :D
-
Jaaha, lietteen vastaanotosta ei sitte enää makseta, sivu 180:
"Peltolohkolle lisätään ravinnepitoista orgaanista materiaalia, jonka orgaanisen aineksen pitoisuus (kuivaainepitoisuus)
on vähintään 20 %. Käytettävät materiaalit voivat olla vain lannoitevalmistelain mukaisia
orgaanisia lannoitteita, maanparannusaineita tai kasvualustoja, toiselta tilalta hyötykäyttöön hankittua
kuivalantaa tai lannasta erotettua kuivajaetta."
Hyvin te muuten Joozeppia tottelette:
"mahtaako ihan tarkkoja vielä olla tarjollakaan mut ihan hyvä et alotit uudet ketjun. kootaan tähän tietoa kun sitä putoilee. noi muut ketjut häröilee jo liikaakin." ;D
Mielenkiintosta, justiinhan joku kierosilmä piirteli valtaojia vipukarttat täyteen: "Valtaojista ei ole muuta kattavaa viranomaisrekisteriä kuin viljelijän
ilmoituksen mukaiset merkinnät peruslohkokartoille."
Katoppa sivu 178 eteenpäin, lietelannan sijoittaminen peltoon, sitten on vaan sopimuskysymys, kuka kuskaa ja sijoittaa lietteet kenen peltoon ja kuka saa tuet..
-
miten viemärilietteen vastaanotto parantaa ympäristön tilaa :o
Ei tartte sitä 20cm kerrosta johonkin motarin ojaluiskiin laittaa?
-
Ne summat?
Nyt Skännä valot päälle!
Tarjoot vaan samat vuokrat kuin tähänkin asti. Lues toi mun viesti tänään klo 09.52, johon olen kerännyt parista eri lähteestä niin tarkat tiedot kuin olen löytänyt.
p.s. Nää perustuu sisälukutaitoisen jauholakin netistä löytämiin tietoihin, enkä ota näistä mitään vastuuta!
Jospa tuo edellyttäisi lukutaitoa myös eräältä toiselta. No, onneksi kymmpiluokka on tulossa pakolliseksi. Josko siellä sitten viimeistään...
-
Ne summat?
Nyt Skännä valot päälle!
Tarjoot vaan samat vuokrat kuin tähänkin asti. Lues toi mun viesti tänään klo 09.52, johon olen kerännyt parista eri lähteestä niin tarkat tiedot kuin olen löytänyt.
p.s. Nää perustuu sisälukutaitoisen jauholakin netistä löytämiin tietoihin, enkä ota näistä mitään vastuuta!
Jospa tuo edellyttäisi lukutaitoa myös eräältä toiselta. No, onneksi kymmpiluokka on tulossa pakolliseksi. Josko siellä sitten viimeistään...
;D
-
Ne summat?
Nyt Skännä valot päälle!
Tarjoot vaan samat vuokrat kuin tähänkin asti. Lues toi mun viesti tänään klo 09.52, johon olen kerännyt parista eri lähteestä niin tarkat tiedot kuin olen löytänyt.
p.s. Nää perustuu sisälukutaitoisen jauholakin netistä löytämiin tietoihin, enkä ota näistä mitään vastuuta!
Jospa tuo edellyttäisi lukutaitoa myös eräältä toiselta. No, onneksi kymmpiluokka on tulossa pakolliseksi. Josko siellä sitten viimeistään...
Musta tuntuu, että se kattelee vain semmosia lehtiä, missä on oikeita koko aukeaman kattavia värikuvia kuvia ;D
-
Musta tuntuu, että se kattelee vain semmosia lehtiä, missä on oikeita koko aukeaman kattavia värikuvia kuvia ;D
Käytännön Maamies vai Maatilan Pellervo?
Alkuperäiseen kysymykseen, olenko mä ymmärtänyt jotain väärin, koska mun mielestä tässä vaiheessa käytettävien tietojen perusteella kohdentamisalueella olevan viljatilan tuet säilyisi nykyisessä tasossa? Tämä edellyttää tietty tuota 80-% kasvipeitteisyyttä. Olikos täällä MTK-aktiiveita (tai edes jäseniä)? Eikös ainakin Joozeppi ole noissa edunvalvontakuvioissa mukana?
-
Musta tuntuu, että se kattelee vain semmosia lehtiä, missä on oikeita koko aukeaman kattavia värikuvia kuvia ;D
Käytännön Maamies vai Maatilan Pellervo?
Alkuperäiseen kysymykseen, olenko mä ymmärtänyt jotain väärin, koska mun mielestä tässä vaiheessa käytettävien tietojen perusteella kohdentamisalueella olevan viljatilan tuet säilyisi nykyisessä tasossa? Tämä edellyttää tietty tuota 80-% kasvipeitteisyyttä. Olikos täällä MTK-aktiiveita (tai edes jäseniä)? Eikös ainakin Joozeppi ole noissa edunvalvontakuvioissa mukana?
mult ku puuttuu toi ulko ja sisälukutaito,sekä tavuviivat on hukassa ku tietoo ettii..ni katotaaks toi 80% vuoskerrallaan vai onks siihen sitouduttuva?
-
Ilmeisesti niin, että 20 % on oltava vähintään kasvipeitteistä. Tämä minimi 20 % voi olla myös kevytmuokattua, mutta 40, 60 ja 80 % on oltava aidosti kasvin tai sängen peitossa. Kasvipeitteisyysprosentti valitaan joka kevät erikseen ja sitä voi kai muuttaa vielä syksyllä. Valitusta prosenttimäärästä tuleva euromääräinen korvaus koskettaa tilan kaikkia ympäristökorvauksen piirissä olevia hehtaareita.
V'ttu, että tuli epäselvää tekstiä, mutta ei tuo alkuperäinenkään ole yhtään sen selkeämpää!
-
Musta tuntuu, että se kattelee vain semmosia lehtiä, missä on oikeita koko aukeaman kattavia värikuvia kuvia ;D
Käytännön Maamies vai Maatilan Pellervo?
Alkuperäiseen kysymykseen, olenko mä ymmärtänyt jotain väärin, koska mun mielestä tässä vaiheessa käytettävien tietojen perusteella kohdentamisalueella olevan viljatilan tuet säilyisi nykyisessä tasossa? Tämä edellyttää tietty tuota 80-% kasvipeitteisyyttä. Olikos täällä MTK-aktiiveita (tai edes jäseniä)? Eikös ainakin Joozeppi ole noissa edunvalvontakuvioissa mukana?
En ole missään mukana, mutta esityksen tekstiä tavaamalla oon päässy ihan samaan lopputulemaan, että viljatila joka panostaa kasvipeitteisyyteen saa saman rahan kuin ennenkin ja jos se vielä lisää ympäristönhoitonurmia, luonnonhoitoo, riistaa, lintujen ruokapeltoja ja ottaa vastaan yhteiskuntaskeidaa tai separoitua lietteen kuivajaetta, niin tukipotti pompsahtaa ;)
Sitten nämä kenkäheinäpuuhastelijat ja tukihaikkulat, siis ne joilla on nurmea yli 75% ottaa kuokkaan jopa 200 euroa hehtaarilta :o
Maitotiloille on jätetty se ohran viljelyn tuki, jos alle 75% nurmea ja kuiteskin 80% kasvipeitteisyys(täyttyy automatic, ku suojaviljaa osa), niin tukea rapsahtaa yli 200 enempi sille ohra-alalle ;)
-
Musta tuntuu, että se kattelee vain semmosia lehtiä, missä on oikeita koko aukeaman kattavia värikuvia kuvia ;D
Käytännön Maamies vai Maatilan Pellervo?
Alkuperäiseen kysymykseen, olenko mä ymmärtänyt jotain väärin, koska mun mielestä tässä vaiheessa käytettävien tietojen perusteella kohdentamisalueella olevan viljatilan tuet säilyisi nykyisessä tasossa? Tämä edellyttää tietty tuota 80-% kasvipeitteisyyttä. Olikos täällä MTK-aktiiveita (tai edes jäseniä)? Eikös ainakin Joozeppi ole noissa edunvalvontakuvioissa mukana?
Kattelen vanhoja Myrkky-lehtiä, kuvista tulee naurua tarpeeks ilman tekstiäkin.. ;D
Pellervossa oli tuhti paketti tukiasiaa. Summat vaan ei hahmottunu. Jössehän tuossa kehui MTK:n aikaansaannoksia asioiden tiimoilta. Mavin pitäs heittää luu pikseille jonkun suuntaa antavan yhteenvedon merkeissä, mielellään euroina haarukoituna.
Aika riskillä joutuu vetämään jos lupaa 500-600euroa vuokraa ja raapustaa puumerkin viiden vuoden lappuun.
Sitten tarvis huomioida tukien omistusoikeus sopparin loppumisen jälkeen. Eikä ne uudet hoitovelvotteet? jos sellaisia tulee, yhtään helpota lyhyitä sopimuksia.
Aika sekametelisoppa...
-
Kattelen vanhoja Myrkky-lehtiä, kuvista tulee naurua tarpeeks ilman tekstiäkin.. ;D
Pellervossa oli tuhti paketti tukiasiaa. Summat vaan ei hahmottunu. Jössehän tuossa kehui MTK:n aikaansaannoksia asioiden tiimoilta. Mavin pitäs heittää luu pikseille jonkun suuntaa antavan yhteenvedon merkeissä, mielellään euroina haarukoituna.
Aika riskillä joutuu vetämään jos lupaa 500-600euroa vuokraa ja raapustaa puumerkin viiden vuoden lappuun.
Sitten tarvis huomioida tukien omistusoikeus sopparin loppumisen jälkeen. Eikä ne uudet hoitovelvotteet? jos sellaisia tulee, yhtään helpota lyhyitä sopimuksia.
Aika sekametelisoppa...
En mä kyllä nykyiselläkään systeemillä oo maksanut 500-600 euroa vuokraa. 400 on mun maksimi - tai ehkä 450 jos on huippulohkoja täydessä kasvutikissä. Tarjoot 450, tuskin siinä nyt kovin suurta riskiä on?
-
Kattelen vanhoja Myrkky-lehtiä, kuvista tulee naurua tarpeeks ilman tekstiäkin.. ;D
Pellervossa oli tuhti paketti tukiasiaa. Summat vaan ei hahmottunu. Jössehän tuossa kehui MTK:n aikaansaannoksia asioiden tiimoilta. Mavin pitäs heittää luu pikseille jonkun suuntaa antavan yhteenvedon merkeissä, mielellään euroina haarukoituna.
Aika riskillä joutuu vetämään jos lupaa 500-600euroa vuokraa ja raapustaa puumerkin viiden vuoden lappuun.
Sitten tarvis huomioida tukien omistusoikeus sopparin loppumisen jälkeen. Eikä ne uudet hoitovelvotteet? jos sellaisia tulee, yhtään helpota lyhyitä sopimuksia.
Aika sekametelisoppa...
En mä kyllä nykyiselläkään systeemillä oo maksanut 500-600 euroa vuokraa. 400 on mun maksimi - tai ehkä 450 jos on huippulohkoja täydessä kasvutikissä. Tarjoot 450, tuskin siinä nyt kovin suurta riskiä on?
Ei kuolevainen takarivin jauhotaneli maksa kuuttasataa euroa. Mulla on yks poikkeus jonne maksan 500euroa. Maalaatu ku moommalassa, kertaäestyksellä kylvövalmis ja kultivaattorilla mustaks maantievaihteella. Etäisyys miinuksena, 24km per sivu. Loput on 255-457euroa.
150-160e tarvis jäädä tuesta plussalle. Viljanmyyntitulot sitten asia erikseen.
-
Ei kuolevainen takarivin jauhotaneli maksa kuuttasataa euroa. Mulla on yks poikkeus jonne maksan 500euroa. Maalaatu ku moommalassa, kertaäestyksellä kylvövalmis ja kultivaattorilla mustaks maantievaihteella. Etäisyys miinuksena, 24km per sivu. Loput on 255-457euroa.
150-160e tarvis jäädä tuesta plussalle. Viljanmyyntitulot sitten asia erikseen.
Sullahan onkin ihan järkevät vuokrahinnat. Jostain muista ketjuista jäänyt vaan käsitys, että siellä Loimaalla vuokrat olisivat alkaen 500 €. Mulla on suurinpiirtein samat hinnat kuin sullakin, 1 pieni lohko pelkällä tilatuella 50 €/ha, muuten 251-450, keskiarvo n. 300.
-
Nythän olis peltoo tarjolla Vantaan Hiekkaharjulla 31ha ja 10v. Soppari. Ei muutaku kilpaa huutamaan! Eikö seurakunta vois vuokrata edullisesti ilman huudatusta sopivasti jollekkin? ???
-
Musta tuntuu, että se kattelee vain semmosia lehtiä, missä on oikeita koko aukeaman kattavia värikuvia kuvia ;D
Käytännön Maamies vai Maatilan Pellervo?
Alkuperäiseen kysymykseen, olenko mä ymmärtänyt jotain väärin, koska mun mielestä tässä vaiheessa käytettävien tietojen perusteella kohdentamisalueella olevan viljatilan tuet säilyisi nykyisessä tasossa? Tämä edellyttää tietty tuota 80-% kasvipeitteisyyttä. Olikos täällä MTK-aktiiveita (tai edes jäseniä)? Eikös ainakin Joozeppi ole noissa edunvalvontakuvioissa mukana?
kyl nyt sekotat johonki toiseen. en oo mtk:ta nähnykkä ja jätän jäsenmaksunkin maksamatta jollen pääse kotieläintilaksi saamalla ensi kaudelle eläinyksiköitä oy:stä, jota kautta omistan niitä n. 300 kpl.
onko loimaalla jossain moommalan tason maitakin?
-
Ok, mun sekoilua.
-
Sinne meni se hyöty nuoresta akasta! Perkeleen kakolit!
-
Musta tuntuu, että se kattelee vain semmosia lehtiä, missä on oikeita koko aukeaman kattavia värikuvia kuvia ;D
Käytännön Maamies vai Maatilan Pellervo?
Alkuperäiseen kysymykseen, olenko mä ymmärtänyt jotain väärin, koska mun mielestä tässä vaiheessa käytettävien tietojen perusteella kohdentamisalueella olevan viljatilan tuet säilyisi nykyisessä tasossa? Tämä edellyttää tietty tuota 80-% kasvipeitteisyyttä. Olikos täällä MTK-aktiiveita (tai edes jäseniä)? Eikös ainakin Joozeppi ole noissa edunvalvontakuvioissa mukana?
kyl nyt sekotat johonki toiseen. en oo mtk:ta nähnykkä ja jätän jäsenmaksunkin maksamatta jollen pääse kotieläintilaksi saamalla ensi kaudelle eläinyksiköitä oy:stä, jota kautta omistan niitä n. 300 kpl.
onko loimaalla jossain moommalan tason maitakin?
Teromanin tois puol ojaa.
-
Sinne meni se hyöty nuoresta akasta! Perkeleen kakolit!
Mä kun olin ajatellut, että muutaman vuoden päästä tulee hyvä syy nuorentamiseen. Nykkö ne sitten poistaa senkin :( Pitää jotain muuta keksiä ;)
-
Sinne meni se hyöty nuoresta akasta! Perkeleen kakolit!
Mä kun olin ajatellut, että muutaman vuoden päästä tulee hyvä syy nuorentamiseen. Nykkö ne sitten poistaa senkin :( Pitää jotain muuta keksiä ;)
Uudessa maaseutuohjelmassa tuen määrä riippuu varmaan selkärangan kulmasta suhteessa jalkoihin! ;D
-
Sinne meni se hyöty nuoresta akasta! Perkeleen kakolit!
Mä kun olin ajatellut, että muutaman vuoden päästä tulee hyvä syy nuorentamiseen. Nykkö ne sitten poistaa senkin :( Pitää jotain muuta keksiä ;)
Uudessa maaseutuohjelmassa tuen määrä riippuu varmaan selkärangan kulmasta suhteessa jalkoihin! ;D
Vai pitääkö se vaihtaa 5v välein "alaikäiseen" ? Auttaako sekään , ainakin tuloo kalliiksi. ::)
-
Sinne meni se hyöty nuoresta akasta! Perkeleen kakolit!
Mä kun olin ajatellut, että muutaman vuoden päästä tulee hyvä syy nuorentamiseen. Nykkö ne sitten poistaa senkin :( Pitää jotain muuta keksiä ;)
Uudessa maaseutuohjelmassa tuen määrä riippuu varmaan selkärangan kulmasta suhteessa jalkoihin! ;D
Vai pitääkö se vaihtaa 5v välein "alaikäiseen" ? Auttaako sekään , ainakin tuloo kalliiksi. ::)
Eikös se muutu että "5 vuotta tilanpidon aloitamisesta!" Alkaa mennä vähän vaikeaksi ja riskaapeliksi, kun pitää myydä ensin sille akalle ja sitten ostaa takaisin 5 vuoden päästä ja sitten myydä taas uudelle akalle! Entäs jos akka ero vaiheessa sanookin ettei myykkään takaisin?
-
Liekö joku muu kiinnittänyt huomiota seuraavaan lauseeseen sivulla 187, teoksessa Luonnos_Manner-Suomen_maaseudun_kehittamisohjelmaksi_2014-2020_uusi_kansiteksti_nettiin_10.3.2014_ ?
"Ravinteiden tasapainoisen käytön toimenpiteessä
edellytetään 3 metriä leveän suojakaistan jättämistä vesistöjen ja valtaojien varsille."
-
Musta tuntuu, että se kattelee vain semmosia lehtiä, missä on oikeita koko aukeaman kattavia värikuvia kuvia ;D
Käytännön Maamies vai Maatilan Pellervo?
Alkuperäiseen kysymykseen, olenko mä ymmärtänyt jotain väärin, koska mun mielestä tässä vaiheessa käytettävien tietojen perusteella kohdentamisalueella olevan viljatilan tuet säilyisi nykyisessä tasossa? Tämä edellyttää tietty tuota 80-% kasvipeitteisyyttä. Olikos täällä MTK-aktiiveita (tai edes jäseniä)? Eikös ainakin Joozeppi ole noissa edunvalvontakuvioissa mukana?
En ole missään mukana, mutta esityksen tekstiä tavaamalla oon päässy ihan samaan lopputulemaan, että viljatila joka panostaa kasvipeitteisyyteen saa saman rahan kuin ennenkin ja jos se vielä lisää ympäristönhoitonurmia, luonnonhoitoo, riistaa, lintujen ruokapeltoja ja ottaa vastaan yhteiskuntaskeidaa tai separoitua lietteen kuivajaetta, niin tukipotti pompsahtaa ;)
Sitten nämä kenkäheinäpuuhastelijat ja tukihaikkulat, siis ne joilla on nurmea yli 75% ottaa kuokkaan jopa 200 euroa hehtaarilta :o
Maitotiloille on jätetty se ohran viljelyn tuki, jos alle 75% nurmea ja kuiteskin 80% kasvipeitteisyys(täyttyy automatic, ku suojaviljaa osa), niin tukea rapsahtaa yli 200 enempi sille ohra-alalle ;)
Tuottamattomuudesta ei palkita
-
Ravinne valumien Tuottamattomuudesta ei palkita
Korjasin vähän ;)
-
Ravinne valumien Tuottamattomuudesta ei palkita
Korjasin vähän ;)
Pitäs rangasta hukkakauran, valvatin ja ohdakkeen levityksestä. Puhumattakaan tästä uudesta lentonokiongelmasta. Sää et tietenkä ole edes kuullu moisesta... ::) No, ei se mitään. Baytan Universal auttaa. ;D
-
Ravinne valumien Tuottamattomuudesta ei palkita
Korjasin vähän ;)
Pitäs rangasta hukkakauran, valvatin ja ohdakkeen levityksestä. Puhumattakaan tästä uudesta lentonokiongelmasta. Sää et tietenkä ole edes kuullu moisesta... ::) No, ei se mitään. Baytan Universal auttaa. ;D
Ei kait sitä lentonokea nyt sentäs kenkäheinis kasva ::)
-
Ravinne valumien Tuottamattomuudesta ei palkita
Korjasin vähän ;)
Pitäs rangasta hukkakauran, valvatin ja ohdakkeen levityksestä. Puhumattakaan tästä uudesta lentonokiongelmasta. Sää et tietenkä ole edes kuullu moisesta... ::) No, ei se mitään. Baytan Universal auttaa. ;D
Ei kait sitä lentonokea nyt sentäs kenkäheinis kasva ::)
Onhan noilla temppu-tuunasilla viljaa kierrossa.
Eivät saa käyttää kun Cedomonia mut tuskin sitä ketään luomuista käyttää?
-
Kattelen vanhoja Myrkky-lehtiä, kuvista tulee naurua tarpeeks ilman tekstiäkin.. ;D
Pellervossa oli tuhti paketti tukiasiaa. Summat vaan ei hahmottunu. Jössehän tuossa kehui MTK:n aikaansaannoksia asioiden tiimoilta. Mavin pitäs heittää luu pikseille jonkun suuntaa antavan yhteenvedon merkeissä, mielellään euroina haarukoituna.
Aika riskillä joutuu vetämään jos lupaa 500-600euroa vuokraa ja raapustaa puumerkin viiden vuoden lappuun.
Sitten tarvis huomioida tukien omistusoikeus sopparin loppumisen jälkeen. Eikä ne uudet hoitovelvotteet? jos sellaisia tulee, yhtään helpota lyhyitä sopimuksia.
Aika sekametelisoppa...
En mä kyllä nykyiselläkään systeemillä oo maksanut 500-600 euroa vuokraa. 400 on mun maksimi - tai ehkä 450 jos on huippulohkoja täydessä kasvutikissä. Tarjoot 450, tuskin siinä nyt kovin suurta riskiä on?
Ei kuolevainen takarivin jauhotaneli maksa kuuttasataa euroa. Mulla on yks poikkeus jonne maksan 500euroa. Maalaatu ku moommalassa, kertaäestyksellä kylvövalmis ja kultivaattorilla mustaks maantievaihteella. Etäisyys miinuksena, 24km per sivu. Loput on 255-457euroa.
150-160e tarvis jäädä tuesta plussalle. Viljanmyyntitulot sitten asia erikseen.
vähä väsyny olo :(mut yritetää viel vähä vääntää ;D miten saa 400e ja yli, vuokratasolla homman kannattamaan pitkässä juoksussa,vai lasketaaks näit hommii et ku nyt sattuu olee velka kalusto ni tehrää niil töitä ::)jääks noista vuokra hommista muuta kätee ku lopettaa ni vanha loppuuajettu kalusto ja rakennukset? :o mites ku näis vuokrahommis laskis ees sille koneelle+(traktorille) 45e tunti ni kuis mahtas vuokraaminen innostaa?nyt nukkuu...
-
vähä väsyny olo :(mut yritetää viel vähä vääntää ;D miten saa 400e ja yli, vuokratasolla homman kannattamaan pitkässä juoksussa,vai lasketaaks näit hommii et ku nyt sattuu olee velka kalusto ni tehrää niil töitä ::)jääks noista vuokra hommista muuta kätee ku lopettaa ni vanha loppuuajettu kalusto ja rakennukset? :o mites ku näis vuokrahommis laskis ees sille koneelle+(traktorille) 45e tunti ni kuis mahtas vuokraaminen innostaa?nyt nukkuu...
Ei traktorilla kannata tehdä muuta kuin kevyttä puuhastelua 45 euron tuntihinnalla..
-
Kyllä 200€ on aivan maksimi mitä tuellisesta kannattaa maksaa, 100€ on sellainen siedettävä ja 50€ sopiva vuokrataso.
Ei tartte miettiä parinkympin heittoja kokonaistuessa että saa hankittua lisää peltua :P
-
Mikään ei kannata,jos koko ajan laskee euroja.Laskemalla saadaan se 400ecuakin kannattavaksi.Miten kukin sitten asian katsoo.Itselle sijainti ja lohkokoko on tärkein,sitten vasta hinta.
-
Mikään ei kannata,jos koko ajan laskee euroja.Laskemalla saadaan se 400ecuakin kannattavaksi.Miten kukin sitten asian katsoo.Itselle sijainti ja lohkokoko on tärkein,sitten vasta hinta.
Maatalous olisi hirmuisen hyvä busines, jos vähän useampi laskisi asioita ja jopa ymmärtäisi laskelmiaan ;)
Harmittavan usein mennään liikaa harrastus- tai elämäntapapohjalta tai sitten näillä selitetään huonoa businesta :(
-
Mikään ei kannata,jos koko ajan laskee euroja.Laskemalla saadaan se 400ecuakin kannattavaksi.Miten kukin sitten asian katsoo.Itselle sijainti ja lohkokoko on tärkein,sitten vasta hinta.
Maatalous olisi hirmuisen hyvä busines, jos vähän useampi laskisi asioita ja jopa ymmärtäisi laskelmiaan ;)
Harmittavan usein mennään liikaa harrastus- tai elämäntapapohjalta tai sitten näillä selitetään huonoa businesta :(
Älä ny hyväks sano,mutta toimeen tulee. ;)Mulle maatalous on työ ja harrastus.Eipähän tarvi mielessään manata rinnereissun hintaa kun kalustoo uusii.
-
En oo koskaan kuullut kenenkään manaavan rinnereissun kustannuksia.Mut aika hölmö on jos ostaa mieluummin vaikka paalaimen ja jättää reissut väliin...
-
Mää oon koittanut perehtyä tähän oikein ajan kanssa ja olen päätynyt siihen, ettei tämä nyt niin huonolta näytä. Itsellä viljatila A-alueella.
Tukitasojen arvailua viljakasveilla/hehtaari:
Perustuki 116 € (n. puolet v. 2014 tilatuen määrästä)
Viherryttämistuki 70 €
Ympäristökorvaus, perustaso 0 €
YMP - ravinteiden tasapainoinen käyttö 55 €
YMP - peltojen talviaikainen kasvipeitteisyys 56 € (80 %: 56 €, 60 %: 38 €, 40 %: 20 €, 20 %: 4 €)
Luonnonhaittakorvaus 222 €
Yhteensä 519 €
Onkos nää mun arvailut liian optimistisia? Mä oon vedellyt tähän saakka perinteisin menetelmin mahdollisimman paljon kyntäen. Nyt pitää harkita jotain keväistä sänkimuokkausta, suorakylvöön ei varmaan tule lähdettyä.
Kannattaa laskea satomenetys jos valittee ton 80% kasvipeitteisyyttä ja meinaa lautastinttarilla avata keväällä sänkiä.
Joillekin sopii ja joillekin ei, kylmiksellä on karmeita kokemuksia lautasmuokkauksesta...
-
rupee 10 siipisten vältien kauppa käymään fentti liikeessä! Pakettitarjoiksena 936 Fentti ja aura valinnan mukaan päälle kunhan on yli 10 iipeä!
-
Pian on lähes ilmaista Veederin Räpidiä myynnissä kun suorakylvökonetta ostetaan joka torppaan :-D
Täälpäin suurimmat vuokrasirkuksen vetäjät on investoinu
Suuriin kultivaattoreihin.
Alkavat ilmeisesti keväällä muokata pellot ennen kylvöä.
-
Mää oon koittanut perehtyä tähän oikein ajan kanssa ja olen päätynyt siihen, ettei tämä nyt niin huonolta näytä. Itsellä viljatila A-alueella.
Tukitasojen arvailua viljakasveilla/hehtaari:
Perustuki 116 € (n. puolet v. 2014 tilatuen määrästä)
Viherryttämistuki 70 €
Ympäristökorvaus, perustaso 0 €
YMP - ravinteiden tasapainoinen käyttö 55 €
YMP - peltojen talviaikainen kasvipeitteisyys 56 € (80 %: 56 €, 60 %: 38 €, 40 %: 20 €, 20 %: 4 €)
Luonnonhaittakorvaus 222 €
Yhteensä 519 €
Onkos nää mun arvailut liian optimistisia? Mä oon vedellyt tähän saakka perinteisin menetelmin mahdollisimman paljon kyntäen. Nyt pitää harkita jotain keväistä sänkimuokkausta, suorakylvöön ei varmaan tule lähdettyä.
Kannattaa laskea satomenetys jos valittee ton 80% kasvipeitteisyyttä ja meinaa lautastinttarilla avata keväällä sänkiä.
Joillekin sopii ja joillekin ei, kylmiksellä on karmeita kokemuksia lautasmuokkauksesta...
jos noin menee niin itellä oli tuet 571e/ha ja ny si sen500-510 kuukauden palkka täytyy saa si vaikka totosta jatkossa
-
muistanko väärin vai lukiko jossain ettei LHP-nurmi enää kelpaisi täyttämään kasvipeitteisyyttä? se ratkasee kans aikalailla jos näin on. itellä hyvä alku noista ikikesannoista ja kulmista/reunoista joita oon heinittäny pois viljelystä.
kyl se riskaapeliä on kevääksi jättäminen jos kunnon vilja alla. öljykasvin/herneen/heikkopahnasen ohran jälkeen on mahdollisuudet ja saa siinä kylvötouhujakin tasattua hieman. pintakerros kuivuu kevättuulissa aiva nruutikuivaksi hetkessä, siemen on saatava sen alle tai ei idä mikään. toisaalta vettä saa tulla päälle 20 mm huolettomasti, ei kuoretu kun maahan on sekottunu niin paljon pahnanpätkää. mut sit jos tuleeki 40 mm ni tattis.
kyl se itellä on syysvehnä millä sitä kasvipeitettä saa ja sit rapsin sänki ku siihen ei ehdi aina vehnää kylvään. jos paljon haluaa jättää niin paksupahnaset tarvis kynnön/kultivoinnin kautta kylvää syksyllä ja pikkupahnaset jättää kevääseen. kyl se herne/rypsi esikasvina on hyvä kevätviljoillakin.
-
Mikään ei kannata,jos koko ajan laskee euroja.Laskemalla saadaan se 400ecuakin kannattavaksi.Miten kukin sitten asian katsoo.Itselle sijainti ja lohkokoko on tärkein,sitten vasta hinta.
Maatalous olisi hirmuisen hyvä busines, jos vähän useampi laskisi asioita ja jopa ymmärtäisi laskelmiaan ;)
Harmittavan usein mennään liikaa harrastus- tai elämäntapapohjalta tai sitten näillä selitetään huonoa businesta :(
Älä ny hyväks sano,mutta toimeen tulee. ;)Mulle maatalous on työ ja harrastus.Eipähän tarvi mielessään manata rinnereissun hintaa kun kalustoo uusii.
kannattaa varmaa siit osto kiimasta luopua ;D montas hehtaaria tarvii vuokraa mikäli tahtoo punasilla vanteilla kurvata niil vuokra pelloilla? :P taitaa rahat loppuu harrastuksee ;D ;D
-
Kannattaa laskea satomenetys jos valittee ton 80% kasvipeitteisyyttä ja meinaa lautastinttarilla avata keväällä sänkiä.
Joillekin sopii ja joillekin ei, kylmiksellä on karmeita kokemuksia lautasmuokkauksesta...
Avasin tuonne kasvintuotanto-puolelle uuden ketjun näistä kevään sänkimuokkausmahdollisuuksista. Periaatteessa satomenetys 80 % / 56 € ja 20 % / 4 € voi nykyisillä viljan hinnoilla olla siinä 300-400 kg/ha. Tämä ei tosin huomioi yhtään uuden sänkimuokkauskoneen hankintahintaa eikä noita välimallin kasvipeitteisyyksiä, joihin pääsee jo syysviljoillakin. Toisaalta noi tuet pitäisi pystyä maksimoimaan, varmaa rahaa, johon ei halla, hukkakaura ja Hankkija pääse väliin.
-
Kyllä 200€ on aivan maksimi mitä tuellisesta kannattaa maksaa, 100€ on sellainen siedettävä ja 50€ sopiva vuokrataso.
Ei tartte miettiä parinkympin heittoja kokonaistuessa että saa hankittua lisää peltua :P
Joo ja tohon kun yhdistää vielä Nuffimasterin maatalouskoneiden hinnat, niin rahan tuloa ei tosiaan voi estää. Tällä etelässä ei kahdellasataa tahdo saada vuokrattua edes metsän keskellä olevia persläpilohkoja.
-
vähä väsyny olo :(mut yritetää viel vähä vääntää ;D miten saa 400e ja yli, vuokratasolla homman kannattamaan pitkässä juoksussa,vai lasketaaks näit hommii et ku nyt sattuu olee velka kalusto ni tehrää niil töitä ::)jääks noista vuokra hommista muuta kätee ku lopettaa ni vanha loppuuajettu kalusto ja rakennukset? :o mites ku näis vuokrahommis laskis ees sille koneelle+(traktorille) 45e tunti ni kuis mahtas vuokraaminen innostaa?nyt nukkuu...
Kyl viljely vielä neljänsadan vuokralla kannattaa, JOS satotaso on jotain muuta kuin 3 t / ha ja konehallista EI löydy Hankkijan uusimman kuvaston mukaisia vehkeitä. Mä en maksa kovia vuokria huonoista maista. Viis-kuustonnia kun ottaa satoa hehtaarilta, niin se kestää vielä neljänsadan vuokran.
-
Kannattaa laskea satomenetys jos valittee ton 80% kasvipeitteisyyttä ja meinaa lautastinttarilla avata keväällä sänkiä.
Joillekin sopii ja joillekin ei, kylmiksellä on karmeita kokemuksia lautasmuokkauksesta...
Avasin tuonne kasvintuotanto-puolelle uuden ketjun näistä kevään sänkimuokkausmahdollisuuksista. Periaatteessa satomenetys 80 % / 56 € ja 20 % / 4 € voi nykyisillä viljan hinnoilla olla siinä 300-400 kg/ha. Tämä ei tosin huomioi yhtään uuden sänkimuokkauskoneen hankintahintaa eikä noita välimallin kasvipeitteisyyksiä, joihin pääsee jo syysviljoillakin. Toisaalta noi tuet pitäisi pystyä maksimoimaan, varmaa rahaa, johon ei halla, hukkakaura ja Hankkija pääse väliin.
Keväisen sängen avaus toimii parhaiten jos kasvukausi jatkuu kuivana kuten viime vuonna. Kuten Jose sano, 20mm vettä on ok mut jos sitä pukkaa 40mm kylvön päälle sängestä avattuun, on oraat keltasena.
En tiä, jos 56 euroo laskee koko alalle ja satomenetykset voi vaihdella 0-2000kg ni kumpi sit on parempi? Monella ollu vaikeuksia sen 50% kanssa juur märkinä keväinä. Syksyinen paskan ja kalkin multaus on toinen ongelma jos valittee sen 80%.
-
vähä väsyny olo :(mut yritetää viel vähä vääntää ;D miten saa 400e ja yli, vuokratasolla homman kannattamaan pitkässä juoksussa,vai lasketaaks näit hommii et ku nyt sattuu olee velka kalusto ni tehrää niil töitä ::)jääks noista vuokra hommista muuta kätee ku lopettaa ni vanha loppuuajettu kalusto ja rakennukset? :o mites ku näis vuokrahommis laskis ees sille koneelle+(traktorille) 45e tunti ni kuis mahtas vuokraaminen innostaa?nyt nukkuu...
Kyl viljely vielä neljänsadan vuokralla kannattaa, JOS satotaso on jotain muuta kuin 3 t / ha ja konehallista EI löydy Hankkijan uusimman kuvaston mukaisia vehkeitä. Mä en maksa kovia vuokria huonoista maista. Viis-kuustonnia kun ottaa satoa hehtaarilta, niin se kestää vielä neljänsadan vuokran.
Nooh turha tästä on kyl vääntää ku marx on jo aikapäiviä sitten teille vuokratason päättänyt ;D ;D
Marx esitti ongelmaan teoreettisen ratkaisun, joka perustui maanvuokraan; tuolloinhan Euroopan keskeisissä teollisuusvaltioissa, kaikissa, ”talonpoika” oli todellisuudessa useimmiten vuokraviljelijä, torppari.
Marxin ratkaisu perustui siis maanvuokraan, ja sitä myötä ruoan hintaan: työvoiman ”oikea hinta” oli se, joka siitä piti maksaa, jotta työläinen saisi sen verran ruokaa, että hän kykeni tulemaan seuraavana päivänä töihin ja että hänen toisaalta oli pakko tulla töihin, jotta hän voisi jatkaa olemassaoloaan. Tästä Marx johti väistämättömän loogisesti tuotteiden ”oikean hinnan”: Se oli tuotteen tekemiseen sijoitetun työn arvo. Tämän tuotteen ”oikean arvon” ylittävä hinta oli Marxille ”kapitalistista riistoa” ja kapitalisti – ja vielä enemmän kauppias – y hteiskunnan loinen, joka eli ”työläisen selkänahasta”, riistämällä ammattityölläisiä, proletariaattia.
-
ei tää nyt uutta laskentoa ole. aika samalla tavalla joutu laskemaan tähänkin ymppikauteen. jos olis valinnut 11 € kevennetty muokkaus versus tämä 50 %/45 € jonka valitsin olisi tukiero ollut 34 € jokaisella hehtaarilla. itellä on ala ollut reilut 100 ha eli n. 3500 € tukea on tullut vuodessa enemmän.
koko kaudessa siis yli 20 000 euroa. kun isoa katoa ei ole tullut niin aika tyytyväinen olen valintaani. polttoöljyäkin on kevytmuokkauksella säästynyt. konepuolen olen ratkaissut kimppakoneilla. kun käytössä on aurat, wingmaster, catros ja rapid niin onnistuu kaikilla systeemeillä kylvö toimet.
kasvipeitteisyys on toki kauden loppupuolella perustunut syysviljaan kun se alettiin mukaan laskemaan. yks syksy taisin hieman riskillä vetää muokattua vähän ylikin kun maaseudussa vihjattiin että huonoissa olosuhteissa kylvöt jää tekemättä ja siemenet oli konehallissa..
-
ei tää nyt uutta laskentoa ole. aika samalla tavalla joutu laskemaan tähänkin ymppikauteen. jos olis valinnut 11 € kevennetty muokkaus versus tämä 50 %/45 € jonka valitsin olisi tukiero ollut 34 € jokaisella hehtaarilla. itellä on ala ollut reilut 100 ha eli n. 3500 € tukea on tullut vuodessa enemmän.
koko kaudessa siis yli 20 000 euroa. kun isoa katoa ei ole tullut niin aika tyytyväinen olen valintaani. polttoöljyäkin on kevytmuokkauksella säästynyt. konepuolen olen ratkaissut kimppakoneilla. kun käytössä on aurat, wingmaster, catros ja rapid niin onnistuu kaikilla systeemeillä kylvö toimet.
kasvipeitteisyys on toki kauden loppupuolella perustunut syysviljaan kun se alettiin mukaan laskemaan. yks syksy taisin hieman riskillä vetää muokattua vähän ylikin kun maaseudussa vihjattiin että huonoissa olosuhteissa kylvöt jää tekemättä ja siemenet oli konehallissa..
Kohta näkee miten agromouhot on reagoinu tohon tukien tippumiseen. Viimeks meni suurin osa kauppalan maista 500-600euroon.
Aika riski jos kiskasee 600ekee hehtaarille ja tuista häviää viiden vuoden aikana 100-150 pois.
-
kaivas jostain millä noi viimeks meni ku oot innokas
-
kaivas jostain millä noi viimeks meni ku oot innokas
Parhaat vesiprunnit:
http://loimaa.tjhosting.com/kokous/KOKOUS-476-6.HTM
Nää ei kelvannu ekassa rähinässä:
http://loimaa.tjhosting.com/kokous/KOKOUS-510-16.HTM
-
niin ei nää ekat niitä ollu ku meni huittisiin sopparin uusimisen jälkeen? tais olla muita näit on monessa kierrossa. mitäs nää 111 € ilmaset on!! menis heinällä hyvin kasvipeitteisyyttä täyttämässä, tuki yli 500 €. tais mennä tarjousaika umpeen jo samperi!!!
-
niin ei nää ekat niitä ollu ku meni huittisiin sopparin uusimisen jälkeen? tais olla muita näit on monessa kierrossa. mitäs nää 111 € ilmaset on!! menis heinällä hyvin kasvipeitteisyyttä täyttämässä, tuki yli 500 €. tais mennä tarjousaika umpeen jo samperi!!!
Niitä on parin vuoden välein tarjolla.
-
Kohta näkee miten agromouhot on reagoinu tohon tukien tippumiseen. Viimeks meni suurin osa kauppalan maista 500-600euroon.
Aika riski jos kiskasee 600ekee hehtaarille ja tuista häviää viiden vuoden aikana 100-150 pois.
Mutta sitten joku voi nokittaa kesken 660 euroon.
-
Kohta näkee miten agromouhot on reagoinu tohon tukien tippumiseen. Viimeks meni suurin osa kauppalan maista 500-600euroon.
Aika riski jos kiskasee 600ekee hehtaarille ja tuista häviää viiden vuoden aikana 100-150 pois.
Mutta sitten joku voi nokittaa kesken 660 euroon.
610 on aika hyvä....
http://www.ypaja.fi/easydata/customers/ypaja/files/Tekninen_ltk/liite_3_peltojen_lohkonumerointi_ja_pinta-ala.pdf
-
Kyl sää tarjosit puolet liian vähän :o
-
kaivas jostain millä noi viimeks meni ku oot innokas
Löyty.
Sivulta 15-alkaen...
http://loimaa.tjhosting.com/2009/kokous/20121237.PDF
Ei, paha. 800ekee.......
-
Kyl sää tarjosit puolet liian vähän :o
Ei kun mää, eli känä, tarjottiin tuo puolelle hehtaarille 8)
-
Kyl sää tarjosit puolet liian vähän :o
Juu. Ja olen tarjonnu aina, ja tulen tarjoomaan. ;D
-
Kyl sää tarjosit puolet liian vähän :o
Ei kun mää, eli känä, tarjottiin tuo puolelle hehtaarille 8)
Höpsis. Neljähän meitä oli.
Oli vaan vaikee selittää Ypäjän kunnall emiten meistä jokanen maksaa ton neljään kertaan... ;D ;D
-
Heikkilällä on koht Paalinpyörittäjän vikaa
-
Heikkilällä on koht Paalinpyörittäjän vikaa
Tähän vois sanoo et tsiigaa saittia tarkemmin........... :-X :-X
-
Heikkilällä on koht Paalinpyörittäjän vikaa
Tähän vois sanoo et tsiigaa saittia tarkemmin........... :-X :-X
Tepi on äijä. Köyhät täällä vaan kitisee. 8)
Oho! Olix se tuol toisaalla Tepin *****maattori? :o
-
Heikkilällä on koht Paalinpyörittäjän vikaa
Tähän vois sanoo et tsiigaa saittia tarkemmin........... :-X :-X
perkele :-[
-
Jos kasvipeitteisyysvaatimus otetaan huomioon myös erikoiskasviviljelyksien suhteen, joissa kasvukausi päättyy esim. loka- marraskuussa niin sitten ok. Muutoin haistakoot kaikki tukipäätösvääntäjät pitkä perse.
-
Kyl sää tarjosit puolet liian vähän :o
Ainakin oli tarkkaan laskenu mitä kannattaa tarjota, ettei summan mutikassa hihasta hintaa :)
Skänälle bonot, ei ainakaan hintaa nostanut 8)
Ja ny hiffasin mistä vähän ylempänä puhuttiin :-X :-X
Eli lisää bonoja skännälle hinnan pitämiseksi kohdillaan 8)
-
Kyl sää tarjosit puolet liian vähän :o
Ainakin oli tarkkaan laskenu mitä kannattaa tarjota, ettei summan mutikassa hihasta hintaa :)
Skänälle bonot, ei ainakaan hintaa nostanut 8)
Ja ny hiffasin mistä vähän ylempänä puhuttiin :-X :-X
Eli lisää bonoja skännälle hinnan pitämiseksi kohdillaan 8)
Mun mielestä maatalous on puhdasta pisnistä, eikä sitä et kellä on suurimmat housut.... ;D
-
Heikkilällä on koht Paalinpyörittäjän vikaa
Tähän vois sanoo et tsiigaa saittia tarkemmin........... :-X :-X
Mä oon samaa mieltä >:(
-
Mitenkäs nää vuokrapeltojen tukioikeuksien omistukset / hallinta? Tässä on nyt omat riskinsä jos joutuu irtisanomaan vuokrasopimuksen ja palauttamaan oikeuksien omistuksen vuokraajalle siks ajaks että ne kirjautuu järjestelmään maanomistajalle. Ja sit pitää vuokrata takas ja siirtää vain hallinta...Mitä v..... sekoiluu taas.
Oisko tän voinut hoitaa jotenkin helpommin??
-
Mitenkäs nää vuokrapeltojen tukioikeuksien omistukset / hallinta? Tässä on nyt omat riskinsä jos joutuu irtisanomaan vuokrasopimuksen ja palauttamaan oikeuksien omistuksen vuokraajalle siks ajaks että ne kirjautuu järjestelmään maanomistajalle. Ja sit pitää vuokrata takas ja siirtää vain hallinta...Mitä v..... sekoiluu taas.
Oisko tän voinut hoitaa jotenkin helpommin??
Tämän tiimoilta tuli eilen muutama puhelu....
En päässy maastullin jutusta vielä jyvälle. Eiköhän se selviä, vuoden loppuun mennessä pitää tehdä vaihdos eli aikaa on.
Tarvii Kyl kans ihmetellä ministeriön ja etujärjestön ajatuksen kulkua tässäkin asiassa. Byrokratiaa ja monimutkaisuutta piti vähentää.....
-
Mitenkäs nää vuokrapeltojen tukioikeuksien omistukset / hallinta? Tässä on nyt omat riskinsä jos joutuu irtisanomaan vuokrasopimuksen ja palauttamaan oikeuksien omistuksen vuokraajalle siks ajaks että ne kirjautuu järjestelmään maanomistajalle. Ja sit pitää vuokrata takas ja siirtää vain hallinta...Mitä v..... sekoiluu taas.
Oisko tän voinut hoitaa jotenkin helpommin??
Laitetaan ruksi kohtaan ja siihen perään vuokrasopparin viimeinen voimassa olo vuosi:
Tukioikeuksien hallintaoikeus jää luovuttajalle Hallinnan siirron viimeinen tukivuosi
Kannattaisi ehkä lukea ohjeita ja lomakkeita eikä vääntää yksinkertaisia asioita kolminkertaisiksi... ::)
Lisäyksenä että voimassa olevaa vuokrasopimusta ei tarvitse purkaa jos ei taho, saa nuo tukioikeudet muutenkin siirrettyä.
-
Agronetti ei petä..tänne ku kirjoottaa nii joku heti tietenkin kumoaa sen ja hyvä näin ja taas viisastuin...täytyy lukea ohjeita.. ;D
-
Varmaan vähän liian radikaali oli tämä ehdotus. Pohjoisen mtk ei hyväksynyt asiaa.
"Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014–2020 vedettiin pois valtioneuvoston viime viikon istunnosta. Neuvotteluja on käyty ympäristökorvausten lopullisesta muodosta, eikä ohjelmaa viedä valtioneuvostoon vielä tällä viikolla. Poliittinen keskustelu koskee erityisesti ympäristökorvauksen kohdentamisaluetta. "
"Oulun eteläisen ja Keski-Pohjanmaan alueet on jätetty yllättäen pois maa- ja metsätalousministeriön ympäristökorvausten kohdentamisalueesta. Sen sijaan tukialueeseen on viime metreillä liitetty uusia alueita Hämeestä ja Pirkanmaalta. Maa- ja metsätalousministeriön esityksen mukaan ympäristökorvausten maksatus keskittyy uudella ohjelmakaudella eteläisemmille alueille.
Pohjoisessa on kuitenkin ihmetelty sitä, että Etelä-Suomen viljelijöille edullinen ratkaisu meni oudon sujuvasti läpi. Epävarmuutta herättää, onko taustalla todellinen huoli ympäristöstä vai halu kohdentaa hupenevat tukirahat jatkossa enenevässä määrin etelään. Tällainen olisi pohjoisen kannalta täysin kestämätöntä politiikkaa.
Pahin vaihtoehto olisi kuitenkin se, että ministeriön uusi karttarajaus olisi viesti myös siitä, missä päin maata peltoviljelyä kannattaa harjoittaa. Päättäjien ja maatalouden alueellisten etujärjestöjen on seurattava tilannetta tarkkaan. Maataloutta voidaan ja on voitava harjoittaa menestyksellisesti myös muualla kuin Länsi- ja Etelä-Suomessa."
-
Mitenkäs nää vuokrapeltojen tukioikeuksien omistukset / hallinta? Tässä on nyt omat riskinsä jos joutuu irtisanomaan vuokrasopimuksen ja palauttamaan oikeuksien omistuksen vuokraajalle siks ajaks että ne kirjautuu järjestelmään maanomistajalle. Ja sit pitää vuokrata takas ja siirtää vain hallinta...Mitä v..... sekoiluu taas.
Oisko tän voinut hoitaa jotenkin helpommin??
Miksi ihmeessä ne pitäisi palauttaa?
-
Varmaan vähän liian radikaali oli tämä ehdotus. Pohjoisen mtk ei hyväksynyt asiaa.
"Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014–2020 vedettiin pois valtioneuvoston viime viikon istunnosta. Neuvotteluja on käyty ympäristökorvausten lopullisesta muodosta, eikä ohjelmaa viedä valtioneuvostoon vielä tällä viikolla. Poliittinen keskustelu koskee erityisesti ympäristökorvauksen kohdentamisaluetta. "
"Oulun eteläisen ja Keski-Pohjanmaan alueet on jätetty yllättäen pois maa- ja metsätalousministeriön ympäristökorvausten kohdentamisalueesta. Sen sijaan tukialueeseen on viime metreillä liitetty uusia alueita Hämeestä ja Pirkanmaalta. Maa- ja metsätalousministeriön esityksen mukaan ympäristökorvausten maksatus keskittyy uudella ohjelmakaudella eteläisemmille alueille.
Pohjoisessa on kuitenkin ihmetelty sitä, että Etelä-Suomen viljelijöille edullinen ratkaisu meni oudon sujuvasti läpi. Epävarmuutta herättää, onko taustalla todellinen huoli ympäristöstä vai halu kohdentaa hupenevat tukirahat jatkossa enenevässä määrin etelään. Tällainen olisi pohjoisen kannalta täysin kestämätöntä politiikkaa.
Pahin vaihtoehto olisi kuitenkin se, että ministeriön uusi karttarajaus olisi viesti myös siitä, missä päin maata peltoviljelyä kannattaa harjoittaa. Päättäjien ja maatalouden alueellisten etujärjestöjen on seurattava tilannetta tarkkaan. Maataloutta voidaan ja on voitava harjoittaa menestyksellisesti myös muualla kuin Länsi- ja Etelä-Suomessa."
Tässä oli kyse siitä, että B-tukialueelle oli lähinnä Pirkanmaalle tulossa valtava tukiaukko, joka tällä uudella karttarajauksella saatiin suurimmaksi osaksi tukittua. Se onnistui siten, että MTK kävi riittävästi urputtamassa kokoomuslaisille kansanedustajille asiasta. Ministerin mielestä ongelmaa ei ollut ennen kuin viesti tuli omasta puolueesta.
-
Varmaan vähän liian radikaali oli tämä ehdotus. Pohjoisen mtk ei hyväksynyt asiaa.
"Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014–2020 vedettiin pois valtioneuvoston viime viikon istunnosta. Neuvotteluja on käyty ympäristökorvausten lopullisesta muodosta, eikä ohjelmaa viedä valtioneuvostoon vielä tällä viikolla. Poliittinen keskustelu koskee erityisesti ympäristökorvauksen kohdentamisaluetta. "
"Oulun eteläisen ja Keski-Pohjanmaan alueet on jätetty yllättäen pois maa- ja metsätalousministeriön ympäristökorvausten kohdentamisalueesta. Sen sijaan tukialueeseen on viime metreillä liitetty uusia alueita Hämeestä ja Pirkanmaalta. Maa- ja metsätalousministeriön esityksen mukaan ympäristökorvausten maksatus keskittyy uudella ohjelmakaudella eteläisemmille alueille.
Pohjoisessa on kuitenkin ihmetelty sitä, että Etelä-Suomen viljelijöille edullinen ratkaisu meni oudon sujuvasti läpi. Epävarmuutta herättää, onko taustalla todellinen huoli ympäristöstä vai halu kohdentaa hupenevat tukirahat jatkossa enenevässä määrin etelään. Tällainen olisi pohjoisen kannalta täysin kestämätöntä politiikkaa.
Pahin vaihtoehto olisi kuitenkin se, että ministeriön uusi karttarajaus olisi viesti myös siitä, missä päin maata peltoviljelyä kannattaa harjoittaa. Päättäjien ja maatalouden alueellisten etujärjestöjen on seurattava tilannetta tarkkaan. Maataloutta voidaan ja on voitava harjoittaa menestyksellisesti myös muualla kuin Länsi- ja Etelä-Suomessa."
Tässä oli kyse siitä, että B-tukialueelle oli lähinnä Pirkanmaalle tulossa valtava tukiaukko, joka tällä uudella karttarajauksella saatiin suurimmaksi osaksi tukittua. Se onnistui siten, että MTK kävi riittävästi urputtamassa kokoomuslaisille kansanedustajille asiasta. Ministerin mielestä ongelmaa ei ollut ennen kuin viesti tuli omasta puolueesta.
Urputtaa, senhän ne osaa. ;D
Kysyt miksi ne pitäis palauttaa maanomistajalle? Kiva myydä tuetonta peltoa...
-
Kysyt miksi ne pitäis palauttaa maanomistajalle? Kiva myydä tuetonta peltoa...
Kannattaa kuitenkin muistaa että tukioikeus koskee vain tilatukea, pellolle voidaan maksaa LFA, ymp.korv, hehtaarituki erikoiskasveille yms. ;)
-
Varmaan vähän liian radikaali oli tämä ehdotus. Pohjoisen mtk ei hyväksynyt asiaa.
"Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014–2020 vedettiin pois valtioneuvoston viime viikon istunnosta. Neuvotteluja on käyty ympäristökorvausten lopullisesta muodosta, eikä ohjelmaa viedä valtioneuvostoon vielä tällä viikolla. Poliittinen keskustelu koskee erityisesti ympäristökorvauksen kohdentamisaluetta. "
"Oulun eteläisen ja Keski-Pohjanmaan alueet on jätetty yllättäen pois maa- ja metsätalousministeriön ympäristökorvausten kohdentamisalueesta. Sen sijaan tukialueeseen on viime metreillä liitetty uusia alueita Hämeestä ja Pirkanmaalta. Maa- ja metsätalousministeriön esityksen mukaan ympäristökorvausten maksatus keskittyy uudella ohjelmakaudella eteläisemmille alueille.
Pohjoisessa on kuitenkin ihmetelty sitä, että Etelä-Suomen viljelijöille edullinen ratkaisu meni oudon sujuvasti läpi. Epävarmuutta herättää, onko taustalla todellinen huoli ympäristöstä vai halu kohdentaa hupenevat tukirahat jatkossa enenevässä määrin etelään. Tällainen olisi pohjoisen kannalta täysin kestämätöntä politiikkaa.
Pahin vaihtoehto olisi kuitenkin se, että ministeriön uusi karttarajaus olisi viesti myös siitä, missä päin maata peltoviljelyä kannattaa harjoittaa. Päättäjien ja maatalouden alueellisten etujärjestöjen on seurattava tilannetta tarkkaan. Maataloutta voidaan ja on voitava harjoittaa menestyksellisesti myös muualla kuin Länsi- ja Etelä-Suomessa."
Tässä oli kyse siitä, että B-tukialueelle oli lähinnä Pirkanmaalle tulossa valtava tukiaukko, joka tällä uudella karttarajauksella saatiin suurimmaksi osaksi tukittua. Se onnistui siten, että MTK kävi riittävästi urputtamassa kokoomuslaisille kansanedustajille asiasta. Ministerin mielestä ongelmaa ei ollut ennen kuin viesti tuli omasta puolueesta.
Urputtaa, senhän ne osaa. ;D
Kysyt miksi ne pitäis palauttaa maanomistajalle? Kiva myydä tuetonta peltoa...
Ja hyvä on, että osaavat. Välillä valitetaan, etteivät tee mitään.
Jos on myymässä ulos vuokrattua peltoa, tuo on varmaan relevantti ongelma.
Ajattelin, että täällä luultavasti enemmistö on vuokralaisia eikä vuokranantajia. Siksi vain ihmettelin, mikäs hätä ja hoppu asiassa on, mutta toki ymmärrän, jos tilanne on toisin päin.
-
Jos on myymässä ulos vuokrattua peltoa, tuo on varmaan relevantti ongelma.
Ajattelin, että täällä luultavasti enemmistö on vuokralaisia eikä vuokranantajia. Siksi vain ihmettelin, mikäs hätä ja hoppu asiassa on, mutta toki ymmärrän, jos tilanne on toisin päin.
Eiköhän se ole ihan maalaisjärjessä ja hyvien tapojen mukaista että maanomistajalle palautetaan niissä määrin sellaiset asiat jotka ovat osana hänen omistamansa maan arvoa?
Kusetukset ovat asia eriksen....
-
No tässä on tähän asti asuttu sovussa näillä nurkilla ja mitä mä sit teen niillä ylimääräisillä tukioikeuksilla tulevaisuudessa kun ne häviää johonkin varantoon jos ja kun mulla ei ole tuentonta peltoa...ei vanhoja ihmisiä aleta kusettamaan vaikka he eivät itse olisikaan ajan tasalla kaikista "eu-hömpötyksistä"...
-
No tässä on tähän asti asuttu sovussa näillä nurkilla ja mitä mä sit teen niillä ylimääräisillä tukioikeuksilla tulevaisuudessa kun ne häviää johonkin varantoon jos ja kun mulla ei ole tuentonta peltoa...ei vanhoja ihmisiä aleta kusettamaan vaikka he eivät itse olisikaan ajan tasalla kaikista "eu-hömpötyksistä"...
Plussa tälle
-
No tässä on tähän asti asuttu sovussa näillä nurkilla ja mitä mä sit teen niillä ylimääräisillä tukioikeuksilla tulevaisuudessa kun ne häviää johonkin varantoon jos ja kun mulla ei ole tuentonta peltoa...ei vanhoja ihmisiä aleta kusettamaan vaikka he eivät itse olisikaan ajan tasalla kaikista "eu-hömpötyksistä"...
No tässä on tähän asti asuttu sovussa näillä nurkilla ja mitä mä sit teen niillä ylimääräisillä tukioikeuksilla tulevaisuudessa kun ne häviää johonkin varantoon jos ja kun mulla ei ole tuentonta peltoa...ei vanhoja ihmisiä aleta kusettamaan vaikka he eivät itse olisikaan ajan tasalla kaikista "eu-hömpötyksistä"...
Plussa tälle
Selkärankaisten puhetta.Näinhän se pitää mennä.Lisätään plussia!
-
No tässä on tähän asti asuttu sovussa näillä nurkilla ja mitä mä sit teen niillä ylimääräisillä tukioikeuksilla tulevaisuudessa kun ne häviää johonkin varantoon jos ja kun mulla ei ole tuentonta peltoa...ei vanhoja ihmisiä aleta kusettamaan vaikka he eivät itse olisikaan ajan tasalla kaikista "eu-hömpötyksistä"...
No tässä on tähän asti asuttu sovussa näillä nurkilla ja mitä mä sit teen niillä ylimääräisillä tukioikeuksilla tulevaisuudessa kun ne häviää johonkin varantoon jos ja kun mulla ei ole tuentonta peltoa...ei vanhoja ihmisiä aleta kusettamaan vaikka he eivät itse olisikaan ajan tasalla kaikista "eu-hömpötyksistä"...
Plussa tälle
Selkärankaisten puhetta.Näinhän se pitää mennä.Lisätään plussia!
Mää en tiä mitä toi Jösse ajo takaa tuolla vastauksellaan.
-
Kaippahan avautuu? ;)
-
Jos se maan omistaja ottaa pellot halintaansa ja viljelee niitä, voit luovuttaa tukioikeudetkin hänelle.
Jos hän itse tai kukaan muukaan ei vuoteen viljele, hän ei tee mitään niillä tukioikeuksilla. Ne päätyvät kansalliseen varantoon siinäkin tapauksessa, että luovutat ne tänään.
Jos hän vuokraa tai myy ne kolmannelle osapuolelle, voit luovuttaa ne tukioikeudet silloinkin sille, joka peltoja jatkossa viljelee. Ei tässä ole vieläkään maailmanloppu tulossa. Saatte toki hätäillä, jos hyvältä tuntuu, mutta ei ole pakko.
Asialla on sitä paitsi monta puolta, kuten asioilla yleensä. Ajatellaanpa tilannetta, jossa vuokrasuhde on alkanut vaikka joskus 1990-luvun alussa. Alkoi EU-aika ja tukiruljanssit pyöriä. Sitten joku keksi tilatuen ja tukioikeusrekisterin. Paljon keskusteltiin siitä, kenelle tukioikeus kuuluu, maan omistajalle vai viljelijälle. Ratkaisuksi tuli: viljelijälle. Päätettiin, että ellei muuta sovita, tukioikeus on sillä, jolla täsmäytyspäivänä on pelto hallinnassaan, so. joka viljelee sitä.
Miksi tähän päädyttiin? Siksi, että haluttiin tukea mieluummin viljelyä kuin omistamista, hillitä tukien pääomittumista peltoon ja saada aikaan pitkäaikaisempia vuokrasopimuksia ja vähemmän huutokauppaa. Onhan se aina vähän tympeää, jos olet vuokraviljelyyt peltoja pitkään ja hartaasti, kalkinnut, huolehtinut viljavuudesta, ojituksista ja pusikon raivauksista ja sitten kesken viljelykiertosuunnitelmiesi joku Pena saa pellot, kun maksaa niistä 50 euroa hehtaarilta enemmän. Kilpailun rajoittamista; ehkä, mutta sehän on maataloudessa tuttua. Jatkuva vuokrien kilpailuttaminen ja vuokratason hinautuminen korkeuksiin voi olla maan omistajan etu ja joskus yksittäisen viljelijänkin, mutta maatalouselinkeinon etu se ei ole.
On ihan kaunista ja pyyteetöntä nyt ajatella, että on kiire siirtää tukioikeusrekisterissä tuet maan omistajalle, mutta huomatkaa, ne eivät palaudu maan omistajalle, sillä hänellä ei ole koskaan niitä ollutkaan.
Suomessa MTK ei oikein osannut eikä vieläkään osaa päättää, ollako viljelijöiden vai maanomistajien etujärjestö. Siksi tässäkin asiassa on vähän kaiken aikaa ollut sellainen soutamisen ja huopaamisen maku. EU:ssa tahtotila oli kuitenkin selvä.
-
haluttiin tukea mieluummin viljelyä kuin omistamista
Miten aikaisemman viljelijän tukioikeuksien pihtaaminen tuki seuraavan vuokralohkolle tulevan viljelijän tai kyseisen maan viljelykäyttöön ostavan viljelijän viljelyä ? Miksi tukioikeusjärjestelmä tuki tukioikeuksien hallintaa ja niiden kauppaamista, eikä viljelyä ? Miksei tukioikeuksia vahvistettu kunkin vuoden viljelemisen eikä täsmäytysvuoden perustella ? Miksi lisäosien maksaminen jatkettiin vuosikausia, vaikka kyseistä lisätukiluokiteltua viljelyä ei jatkettukaan ? Miksi tukioikeusvarannosta ei riittänyt muille kuin erityisryhmille ?
Tilaisuus teki varkaan, ja talonpojasta sosialistin, ainakin hetkellisesti. Näin minä sen olen ymmärtänyt.
-SS-
-
Tukioikeusjärjestelmä on tarkoitettu maihin, joissa pellot ovat samalla suvulla vuokralla useita sukupolvia. EU:ssa tämä on ilmeisesti yleisempi käytäntö kun sellainen järjestelmä haluttiin. Lisäosat ovat maailmankaupassa hyväksytympiä tuotannosta irroitettuja tukia. Niissä ei saa olla tuotantovelvoitetta. Aikoinaan niiden käyttöönotossa maidon, sokerijuurikkaan ja naudanlihan hallinnollista hintaa laskettiin ja tuota korvattiin lisäosilla. Osaksi oli tarkoitus myös korvata tuotannosta luopumista. Kun lisäosat otettiin käyttöön niiden käyttöaika ja alenema myös päätettiin, jota on noudatettu.
-
haluttiin tukea mieluummin viljelyä kuin omistamista
Miten aikaisemman viljelijän tukioikeuksien pihtaaminen tuki seuraavan vuokralohkolle tulevan viljelijän tai kyseisen maan viljelykäyttöön ostavan viljelijän viljelyä ? Miksi tukioikeusjärjestelmä tuki tukioikeuksien hallintaa ja niiden kauppaamista, eikä viljelyä ? Miksei tukioikeuksia vahvistettu kunkin vuoden viljelemisen eikä täsmäytysvuoden perustella ? Miksi lisäosien maksaminen jatkettiin vuosikausia, vaikka kyseistä lisätukiluokiteltua viljelyä ei jatkettukaan ? Miksi tukioikeusvarannosta ei riittänyt muille kuin erityisryhmille ?
Tilaisuus teki varkaan, ja talonpojasta sosialistin, ainakin hetkellisesti. Näin minä sen olen ymmärtänyt.
-SS-
Tuo Jössen kommentti MTK:sta on valitettavan totta.
Mutta itse asiasta: koko ongelma tulee peruutuspeiliajattelusta. Joku historiallinen juttu oikeutaa sinut maatalouden tukirälssiläiseksi, systeemillä tai toisella. Helpointa olisi, kun saataisiin historia pois rasittamasta ja ainoa historiallinen taakka viljelyn suunnittelussa olisi fosforilannoituksen tasaaminen tai muu selkeä luonnontieteellinen syy. Mutta tässä se perintömaanomistusjengi on sen verran vahvoilla, ettei taida toteutua ihan lähivuosina...
Petri
-
Eilisestä koulutuksesta/infosta:
Vielä tänä vuonna voi tukioikeuden omistuksen siirtää ei-aktiiviviljelijälle, ensi vuonna ei. Tämän vuoden lopussa kaikki ylimääräiset tukioikeudet leikataan kansalliseen varantoon. Ensi vuonna tilatukioikeuksia voi siirtää irrallaan pellosta ja ainoastaan aktiiviviljelijöiden välillä.
Eli tukioikeuksien päiväksi takaisin maanomistajalle siirrot koskevat vain vuokrasopimuksia, joissa tukioikeuksien omistus ja hallinta on siirtynyt vuokramiehelle. Pakko sitä ei ole tehdä, mutta suositeltavaa.
Ensi vuonna ei ylimääräisiä tukioikeuksia voi rotatoida, vaan jos ei pinta-alaa ole riittävästi kaikkien tukioikeuksien käyttöön kahteen vuoteen, niin ylimääräiset leikkautuu kansalliseen varantoon.
Tämän vuoksi suositeltiin tasaamaan peltopinta-ala ja tukioikeuksien määrä tänä vuonna, joko oikomalla lohkojen reunoja tai myymällä/lahjoittamalla ylimääräiset tukioikeudet pois.
Ehdotettiin nettikaupan perustamista tukioikeuksien ostoa, myyntiä, lahjoitusta varten.
PS. aktiiviviljelijä = hakee tukia ja täyttää verolomake 2:n
Ainut päivä kun siirtoa ei "saa" tehdä on 16.6.
Edellä oleva kirjoitettu ulkomuistista enkä ota siitä mitään vastuuta ;D
-
Tuo Jössen kommentti MTK:sta on valitettavan totta.
Mutta itse asiasta: koko ongelma tulee peruutuspeiliajattelusta. Joku historiallinen juttu oikeutaa sinut maatalouden tukirälssiläiseksi, systeemillä tai toisella. Helpointa olisi, kun saataisiin historia pois rasittamasta ja ainoa historiallinen taakka viljelyn suunnittelussa olisi fosforilannoituksen tasaaminen tai muu selkeä luonnontieteellinen syy. Mutta tässä se perintömaanomistusjengi on sen verran vahvoilla, ettei taida toteutua ihan lähivuosina...
Petri
Plussaa.
Peruutuspeili- eli esikoisoikeusajattelu tarkoittaa alalla jo olevien suojaamista nousukkaiden kilpailulta. Koko maatalousala (ja maaseutukin) kärsii samasta ilmiöstä. Estetään jonkin tuottavamman kehittyminen ::)
-
Eli tukioikeuksien päiväksi takaisin maanomistajalle siirrot koskevat vain vuokrasopimuksia, joissa tukioikeuksien omistus ja hallinta on siirtynyt vuokramiehelle. Pakko sitä ei ole tehdä, mutta suositeltavaa.
Onkos kouluttaj ollut ihan kuutamolla?
Tukioikeuden omistuksen voi siirtää ilman että hallintaa siirtää vuokrananantajalle. Omistusoikeuden siirtoilmoitukseen vaan rasti oikeaan kohtaan ja vuokrasopparin päättymisaika samaan kohtaan. 8)
-
Eilisestä koulutuksesta/infosta:
Vielä tänä vuonna voi tukioikeuden omistuksen siirtää ei-aktiiviviljelijälle, ensi vuonna ei. Tämän vuoden lopussa kaikki ylimääräiset tukioikeudet leikataan kansalliseen varantoon. Ensi vuonna tilatukioikeuksia voi siirtää irrallaan pellosta ja ainoastaan aktiiviviljelijöiden välillä.
Eli tukioikeuksien päiväksi takaisin maanomistajalle siirrot koskevat vain vuokrasopimuksia, joissa tukioikeuksien omistus ja hallinta on siirtynyt vuokramiehelle. Pakko sitä ei ole tehdä, mutta suositeltavaa.
Ensi vuonna ei ylimääräisiä tukioikeuksia voi rotatoida, vaan jos ei pinta-alaa ole riittävästi kaikkien tukioikeuksien käyttöön kahteen vuoteen, niin ylimääräiset leikkautuu kansalliseen varantoon.
Tämän vuoksi suositeltiin tasaamaan peltopinta-ala ja tukioikeuksien määrä tänä vuonna, joko oikomalla lohkojen reunoja tai myymällä/lahjoittamalla ylimääräiset tukioikeudet pois.
Ehdotettiin nettikaupan perustamista tukioikeuksien ostoa, myyntiä, lahjoitusta varten.
PS. aktiiviviljelijä = hakee tukia ja täyttää verolomake 2:n
Ainut päivä kun siirtoa ei "saa" tehdä on 16.6.
Edellä oleva kirjoitettu ulkomuistista enkä ota siitä mitään vastuuta ;D
Kun vanhassa vuokrasopimuksessa on määärätty tukioikeuksien palautuvan omistajalle ja sopimus päättyy nyt. Tehdään uusi sopimus samalle vuokraviljelijälle 6 vuodeksi. Millainen temppu ja milloin pitää tehdä jotta maanomistaja tuntee olonsa turvatuksi?
-
Eilisestä koulutuksesta/infosta:
Vielä tänä vuonna voi tukioikeuden omistuksen siirtää ei-aktiiviviljelijälle, ensi vuonna ei. Tämän vuoden lopussa kaikki ylimääräiset tukioikeudet leikataan kansalliseen varantoon. Ensi vuonna tilatukioikeuksia voi siirtää irrallaan pellosta ja ainoastaan aktiiviviljelijöiden välillä.
Eli tukioikeuksien päiväksi takaisin maanomistajalle siirrot koskevat vain vuokrasopimuksia, joissa tukioikeuksien omistus ja hallinta on siirtynyt vuokramiehelle. Pakko sitä ei ole tehdä, mutta suositeltavaa.
Ensi vuonna ei ylimääräisiä tukioikeuksia voi rotatoida, vaan jos ei pinta-alaa ole riittävästi kaikkien tukioikeuksien käyttöön kahteen vuoteen, niin ylimääräiset leikkautuu kansalliseen varantoon.
Tämän vuoksi suositeltiin tasaamaan peltopinta-ala ja tukioikeuksien määrä tänä vuonna, joko oikomalla lohkojen reunoja tai myymällä/lahjoittamalla ylimääräiset tukioikeudet pois.
Ehdotettiin nettikaupan perustamista tukioikeuksien ostoa, myyntiä, lahjoitusta varten.
PS. aktiiviviljelijä = hakee tukia ja täyttää verolomake 2:n
Ainut päivä kun siirtoa ei "saa" tehdä on 16.6.
Edellä oleva kirjoitettu ulkomuistista enkä ota siitä mitään vastuuta ;D
Kun vanhassa vuokrasopimuksessa on määärätty tukioikeuksien palautuvan omistajalle ja sopimus päättyy nyt. Tehdään uusi sopimus samalle vuokraviljelijälle 6 vuodeksi. Millainen temppu ja milloin pitää tehdä jotta maanomistaja tuntee olonsa turvatuksi?
Jos oikein ymmärsin niin ihan sama missä kohtaa, kunhan tämän vuoden puolella(mieluusti ennen marraskuun loppua ettei kunta kuormittuis liikaa loppu vuodesta) muttei 16.6. jonka mukaan määräytyy tämän vuoden tukien saaja.
-
Koko maataloustukibyrokratian monimutkaisuus on osittain myös viljelijöiden syytä. Kun vahditaan oikeudenmukaisuuden ja tasa-arvon toteutumista alueiden ja tuotantosuuntien välillä, niin pitää olla poikkkeusta ja poikkeuksen poikkeusta siinä, tässä ja tuossa asiassa, pitää ottaa huomioon lukemattomia yksityiskohtia, jotta ei sorsittaisi ketään ja niinpä tuloksena on erittäin byrokraattinen ja monimutkainen tukijärjestelmä. Jos tyydyttäisiin siihen että jaetaan käytettävissä oleva tukimääräraha viljellyille hehtaareille, ottamatta huomioon mitään tuotantomuotoja, ja pulinat pois, niin tämä olisi varsin yksinkertaista, ja byrokratia olisi pientä, mutta tämä yksinkertaisuus ei työllistä riittävästi maataloushallintoa ja muita maatalouden perskärpäsiä.
-
Koko maataloustukibyrokratian monimutkaisuus on osittain myös viljelijöiden syytä. Kun vahditaan oikeudenmukaisuuden ja tasa-arvon toteutumista alueiden ja tuotantosuuntien välillä, niin pitää olla poikkkeusta ja poikkeuksen poikkeusta siinä, tässä ja tuossa asiassa, pitää ottaa huomioon lukemattomia yksityiskohtia, jotta ei sorsittaisi ketään ja niinpä tuloksena on erittäin byrokraattinen ja monimutkainen tukijärjestelmä. Jos tyydyttäisiin siihen että jaetaan käytettävissä oleva tukimääräraha viljellyille hehtaareille, ottamatta huomioon mitään tuotantomuotoja, ja pulinat pois, niin tämä olisi varsin yksinkertaista, ja byrokratia olisi pientä, mutta tämä yksinkertaisuus ei työllistä riittävästi maataloushallintoa ja muita maatalouden perskärpäsiä.
Tasapuolisuus ja oikeudenmukaisuus. Siinä maatalouspolitiikan tekopyhiä teeskentelyteesejä :D ;D
Esimerkkinä pohjoisen tuen maksuperusteiden muuttuminen ja mahdollinen leikkautuminen. Perinteinen "oikeudenmukaisuuden" henki on se, että ahneiden investoivien ja tuotantoa kehittäneiden pitäisi maksaa koko lysti. Oikeudenmukaisuus ei ole objektiivinen käsite.....
-
haluttiin tukea mieluummin viljelyä kuin omistamista
Miten aikaisemman viljelijän tukioikeuksien pihtaaminen tuki seuraavan vuokralohkolle tulevan viljelijän tai kyseisen maan viljelykäyttöön ostavan viljelijän viljelyä ? Miksi tukioikeusjärjestelmä tuki tukioikeuksien hallintaa ja niiden kauppaamista, eikä viljelyä ? Miksei tukioikeuksia vahvistettu kunkin vuoden viljelemisen eikä täsmäytysvuoden perustella ?
-SS-
En tiedä. En ole keksinyt tuota järjestelmää. Älkää ampuko viestin tuojaa.
-
Koko maataloustukibyrokratian monimutkaisuus on osittain myös viljelijöiden syytä. Kun vahditaan oikeudenmukaisuuden ja tasa-arvon toteutumista alueiden ja tuotantosuuntien välillä, niin pitää olla poikkkeusta ja poikkeuksen poikkeusta siinä, tässä ja tuossa asiassa, pitää ottaa huomioon lukemattomia yksityiskohtia, jotta ei sorsittaisi ketään ja niinpä tuloksena on erittäin byrokraattinen ja monimutkainen tukijärjestelmä. Jos tyydyttäisiin siihen että jaetaan käytettävissä oleva tukimääräraha viljellyille hehtaareille, ottamatta huomioon mitään tuotantomuotoja, ja pulinat pois, niin tämä olisi varsin yksinkertaista, ja byrokratia olisi pientä, mutta tämä yksinkertaisuus ei työllistä riittävästi maataloushallintoa ja muita maatalouden perskärpäsiä.
Tukipolitiikan monimutkaisuus johtuu pitkälti politiikalle asetetuista lukuisista, joskus keskenään ristiriitaisistakin tavoitteista, joista oikeudenmukaisuus ja tasa-arvo on yksi, mutta sekään ei toteudu, kun eri tahot käsittävät sillä eri asioita.
CAP:n tavoitteita ovat oikeudenmukainen tulotaso viljelijöille, kohtuuhintaisten elintarvikkeiden turvaaminen kuluttajille, kansainvälisten kauppasopimusten täyttäminen, kolmansien maiden tuotteiden oikeudenmukainen kohtelu, maaseudun elinvoimaisena pitäminen, maataloustuotannon mahdollistaminen kaikissa EU-maissa, huoltovarmuus, ruokaturvallisuus, ympäristön tilan turvaaminen, tila- ja tilusrakenteen kehittäminen, maatalouden kilpailukyvyn parantaminen jne. Kansallisella politiikalla voi lisäksi olla omia täsmätavoitteitaan, kuten vaikkapa öljykasvien viljelyalan lisääminen, sukupolvenvaihdosten edistäminen tai maaseudun perinnemaiseman ylläpito.
Voisi olla virkistävää, jos päätuotantosuunnasta ja viljelykasvista riippumatta maksettaisiin sama hehtaarituki kaikelle tuotannolle. Siinähän sitten punnittaisiin kunkin tuotteen kysyntä, kun öljykasvien, kuminan, rukiin tai milloin minkäkin viljelykään ei perustuisi enää erikoiskasvitukeen, vaan hintaan, joka kyseisestä kasvista oltaisiin valmiit maksamaan.
Nythän meillä pulaa kärsivä teollisuus on aina huutamassa täsmätukia puuttuvien kasvien viljelyyn. Ollaan muka viljelijän puolella, mutta tosiasia on se, että jos vaikka rukiin viljelyä tuetaan, tuotteesta voidaan maksaa tukiosuutta alempi hinta ja silti saadaan sama tavaramäärä. Poliittisen painolastin tuesta kantaa kuitenkin viljelijä, jonka housuilla tuleen istutaan.
-
perintömaanomistusjengi on sen verran vahvoilla, ettei taida toteutua ihan lähivuosina...
Jotenkin tukioikeuksien hautojat kääntävät aina "perintömaanomistusjengin" joksikin syntipukiksi...kysehän on enemmänkin harvinaisesta, mutta selvästi havaittavissa olevasta hengestä, että vuokramies, varsinkin pitempiaikainen, tuntee ajan kuluessa niin kuin omistavansa vuokramaansa, kas kun peräti on ojittanutkin, ja alkaa pitää niitä ominaan, eikä millään tahtoisi niistä luopua, peräti perinnöksi omalle suvulleen niitä saattaa ajatella. Uusi vuokratarjouskierros nähdään valtaisana aggressiona häntä vastaan, ja epäoikeudenmukaisena kampittamisena. Totta kai ei tahtoisi luopua, mutta lainhuudon saaminen vuokrahistorian perusteella, siinä menisi aika moni muukin asia yhteiskunnassa toisin sitten.
Tosiaan tukioikeuksien vahvistaminen vuosittain vain viljelyn perusteella ei olisi ollut maanomistajilta pois, ei olisi ollut vuokraviljelijöiltä pois, mutta omatekemiltä tukioikeuspankkiireilta se olisi ollut pois.
-SS-
-
Jotenkin tukioikeuksien hautojat kääntävät aina "perintömaanomistusjengin" joksikin syntipukiksi...kysehän on enemmänkin harvinaisesta, mutta selvästi havaittavissa olevasta hengestä, että vuokramies, varsinkin pitempiaikainen, tuntee ajan kuluessa niin kuin omistavansa vuokramaansa, kas kun peräti on ojittanutkin, ja alkaa pitää niitä ominaan, eikä millään tahtoisi niistä luopua, peräti perinnöksi omalle suvulleen niitä saattaa ajatella. Uusi vuokratarjouskierros nähdään valtaisana aggressiona häntä vastaan, ja epäoikeudenmukaisena kampittamisena. Totta kai ei tahtoisi luopua, mutta lainhuudon saaminen vuokrahistorian perusteella, siinä menisi aika moni muukin asia yhteiskunnassa toisin sitten.
Tosiaan tukioikeuksien vahvistaminen vuosittain vain viljelyn perusteella ei olisi ollut maanomistajilta pois, ei olisi ollut vuokraviljelijöiltä pois, mutta omatekemiltä tukioikeuspankkiireilta se olisi ollut pois.
-SS-
Nyt sä menit hakoteille. Tässä ei ole kyse maanomistukseen tai sen asumiseen liittyvistä tunteista, vaan tarkoituksenmukaisuudesta ja kehityksestä.
Perintömaanomistusjengillä tai maarälssillä viitataan jonkinlaisen koettuun oikeuteen saada tukia jonkin historiallisen perusteen nojalla. Esimerkiksi epäkohdasta käy paremmin jo mainitsemani pohjoinen tuki.
Koska olen aina tuottanut kiintiön verran maitoa, enkä ole aisan yli hyppinyt ahneuksissani, niin on väärin, että minulta leikataan pohjoista tukea nyt, kun kiintiöitä ei enää huomioida. Miksi minua rangaistaan, vaikka en ole mitään tehnyt?
Sama koskee tai koski, tukioikeuksia. Alkuperäinen esitys olisi kohdentanut tuen viljelijälle, mutta mtK piti tärkeänä omistusta ja veti sosialisointikortit ym. esille. Sama asia. Kehittäminen vs. paikallaanpysyminen. Jälkimmäisestä pitäisi "oikeudenmukaisuuden" mukaan maksaa ::)
-
Taidetaan olla Adamin kanssa suht samoilla linjoilla. Sinänsähän on se ja sama, missä tuet ovat sidottuna, kunhan kaikille hehtaareille, viljelyhistoriasta riippumatta tulee sama kohtelu. Naapurissa (talo vuoden 1542 veroluettelossa) on pihapelto (ymp+lfa) tueton, koska homma on (perikunnan sisäisistä syistä johtuen) pätkinyt näinä eu-vuosina. Enkä pidä viime vuosina raivattujakaan mitenkään kelvottomina viljelijöinä, mutta yhtälailla ovat tämän rälssin ulkopuolella. Tukien sitominen maagisiin papereihin tai fyysisiin maakappaleisiin johtaa elinkeinon sulkeutumiseen ja rahan valumisen tuotannosta omistukseen. Tässä se allekirjoittaneen perimmäinen perimmäinen pointti, hallinnolliset yksityiskohdat sitten tukevat tai eivät tuollaista kehitystä.
Petri
-
Saas nähdä saako Suomi esitystä aikaan ollenkaan EU:lle. Kaikkien iltalypsyjen äiti meneillään. Ei luultavasti päätöstä tänäänkään.
-
Saas nähdä saako Suomi esitystä aikaan ollenkaan EU:lle. Kaikkien iltalypsyjen äiti meneillään. Ei luultavasti päätöstä tänäänkään.
Soutaa ja huopaa...
-
juu ne huomas jossain kainuun takana etteivät kuulu siihen kohdennusalueeseen.
aluks sahtipäissään kattoivat et HEHEHE taas on sontasiionin takakanteen joku viiva vedetty etelän ja pohjosen väliin ja et aletaan tienaan lisää. sit joku naapurin suorakylväjä on tullu poru kurkussa porstuuseen ja oikein sakilla on asiaa tutkittu ja kylille lähdetty ministerille soittamaan etteihän tämä vetele!
kohta tulee uusi ehdotus. siinä vetet juoksee jäämerelle päin ja kaikki vaasa-lappeenranta linjan yläpuolelta saavat paremmat kasvipeitteisyystuet.
ensi viikolla jose lukee tämän samaisen lehden takakannesta ja jättää alkuunsa ton tällä viikolla tulleen mtk:n jäsenmaksun maksamatta ja piruuttansa voi agrologiliitostakin erota.
-
juu ne huomas jossain kainuun takana etteivät kuulu siihen kohdennusalueeseen.
aluks sahtipäissään kattoivat et HEHEHE taas on sontasiionin takakanteen joku viiva vedetty etelän ja pohjosen väliin ja et aletaan tienaan lisää. sit joku naapurin suorakylväjä on tullu poru kurkussa porstuuseen ja oikein sakilla on asiaa tutkittu ja kylille lähdetty ministerille soittamaan etteihän tämä vetele!
kohta tulee uusi ehdotus. siinä vetet juoksee jäämerelle päin ja kaikki vaasa-lappeenranta linjan yläpuolelta saavat paremmat kasvipeitteisyystuet.
ensi viikolla jose lukee tämän samaisen lehden takakannesta ja jättää alkuunsa ton tällä viikolla tulleen mtk:n jäsenmaksun maksamatta ja piruuttansa voi agrologiliitostakin erota.
;D ;D
-
Saas nähdä saako Suomi esitystä aikaan ollenkaan EU:lle. Kaikkien iltalypsyjen äiti meneillään. Ei luultavasti päätöstä tänäänkään.
Eikös olisi jo aika vaatia petos selvitettäväksi?
http://jormajaakkola.fi/141%3An%20ja%20142%3An%20EY-luonne
http://jormajaakkola.fi/Petoksen%20taustoja
-
Mistäs helvetistä noista nyt sitten tietää mitä saa viherryttämisestä ja muusta ja paljonko jätetään kasvipeitteiseks ja mitä siitä saa fyrkkaa?
Kiva tehdä 5-vuotisia vuokrasoppareita ku ei tiedä yhtään mitä on esmes kokonaistuki täällä A-alueella. >:(
Osta perseaukinen itsellesi maata ettei tarvi tehdä vuokrapapereita.
Just äsken oli Auramaan Viikkolehdessä ilmoitus että on peltoa myytävänä, muistaakseni Alastarolla. Kai tarjouksen jätit, häh? Vai eikö ole nettiaddiktilla rahaa?? ;D ;D
-
Tukitasojen arvailua viljakasveilla/hehtaari:
Perustuki 116 € (n. puolet v. 2014 tilatuen määrästä)
Viherryttämistuki 70 €
Ympäristökorvaus, perustaso 0 €
YMP - ravinteiden tasapainoinen käyttö 55 €
YMP - peltojen talviaikainen kasvipeitteisyys 56 € (80 %: 56 €, 60 %: 38 €, 40 %: 20 €, 20 %: 4 €)
Luonnonhaittakorvaus 222 €
Yhteensä 519 €
Ja sama arvausleikki LHP-nurmelle/hehtaari:
Perustuki 116 €
Ympäristökorvaus, perustaso 0 €
YMP - ravinteiden tasapainoinen käyttö 0 €
YMP - ympäristöhoitonurmet 100 € (HUOM! Suojavyöhykenurmet 500 €)
YMP - peltoluonnon monimuotoisuus 100 €
Luonnonhaittakorvaus 222 €
Viherryttämistuki 70 €
Yhteensä 608 €
Lopuksi sama setti LHP-riistalle/hehtaari:
Perustuki 116 €
Ympäristökorvaus, perustaso 0 €
YMP - ravinteiden tasapainoinen käyttö 0 €
YMP - peltoluonnon monimuotoisuus 300 €
Luonnonhaittakorvaus 222 €
Viherryttämistuki 70 €
Yhteensä 708 €
Lähteet:
http://www.maaseutu.fi/attachments/ohjelmakausi_2014-2020/sWaaAu39f/Luonnos_Manner-Suomen_maaseudun_kehittamisohjelmaksi_2014-2020_uusi_kansiteksti_nettiin_10.3.2014_.pdf
http://www.mavi.fi/fi/oppaat-ja-lomakkeet/Documents/Tukihakukoulutusten materiaali 2014/Nuorten viljelijoiden tuki, viherryttämistuki, aktiiviviljelija ja taydentavat ehdot.pptx (http://www.mavi.fi/fi/oppaat-ja-lomakkeet/Documents/Tukihakukoulutusten materiaali 2014/Nuorten viljelijoiden tuki, viherryttämistuki, aktiiviviljelija ja taydentavat ehdot.pptx)
Mistäs tuo perustuen määrä on löytynyt, kun ei sattunu silmään mistään? Ja maksetaanko tuo viherryttämistuki sille pinta-alalle joka on perustuki kelpoinen mutta ei ymp kelpoinen?
-
Mielenkiintoista, kyllä tästä joku koulutus pitäisi järjestää :o
-
Mielenkiintoista, kyllä tästä joku koulutus pitäisi järjestää :o
No mut mitä turhia, 4-5 vuoden päästä koko tukirevohka laitetaan taas uusiksi, juuri kun on asiat alkaneet valjeta maanviljelyskansalle.
Jokainen maatalouskomissaari haluaa oman puumerkkinsä asioihin, ja siksi täytyy aina laittaa systeemit uusiksi, kun uusi komissaari astuu hommiin.
-
hip hei ja tuet voiton vei. josko saammekin kuulla tähän väliin kanteleen soittoa?
-
Tätämenoa ei saada mitään tukea. Kun eivät saa hakemusta valtioneuvostoon. On se kovaa iltalypsyä, "menetetyn" tukieron vuoksi kotieläintuotantosuunnalle yritetään saada kasaan rahoja muuta kautta.
Sisäpiirikalvoja kiertää ja niitä kommentoidaan. Julkisuuteen ei uskalleta päästää tietoja.
Tukihakemusten täyttäjille tulee harmaita hiuksia kun aikaraja siirtyy kokoajan myöhemmälle. Joudutaan täyttämään paperiversiot kun ei muuten ehditä.
Tämän siitä alueellistamisesta saa. Pätevät eivät hakeudu periferiaan töihin töitä joudutaan teettämään vähemmän pätevillä henkilöillä. Ja urakka kusee sen vuoksi.
-
Eiköhän tota sentään jotain aina saada ;D
-
Tätämenoa ei saada mitään tukea. Kun eivät saa hakemusta valtioneuvostoon. On se kovaa iltalypsyä, "menetetyn" tukieron vuoksi kotieläintuotantosuunnalle yritetään saada kasaan rahoja muuta kautta.
Sisäpiirikalvoja kiertää ja niitä kommentoidaan. Julkisuuteen ei uskalleta päästää tietoja.
Tukihakemusten täyttäjille tulee harmaita hiuksia kun aikaraja siirtyy kokoajan myöhemmälle. Joudutaan täyttämään paperiversiot kun ei muuten ehditä.
Tämän siitä alueellistamisesta saa. Pätevät eivät hakeudu periferiaan töihin töitä joudutaan teettämään vähemmän pätevillä henkilöillä. Ja urakka kusee sen vuoksi.
Joo... sähköinen tukihaku taitaa aueta 9. huhtikuuta. Melkein 2 viikkoa viimevuotista myöhemmin :( Sitten se palvelin kaatuu taas viikoksi :o
Ja tukihaulle ei anneta jatkoaikaa... Se on outoa, koska eihän niitä hakemuksia edes käsitellä ennen kuin sen kylvöalamuutoksen viimeisen palautuspäivän jälkeen :o Eli oliko se 17. kesäkuuta vai milloin.
-
Tätämenoa ei saada mitään tukea. Kun eivät saa hakemusta valtioneuvostoon. On se kovaa iltalypsyä, "menetetyn" tukieron vuoksi kotieläintuotantosuunnalle yritetään saada kasaan rahoja muuta kautta.
Sisäpiirikalvoja kiertää ja niitä kommentoidaan. Julkisuuteen ei uskalleta päästää tietoja.
Tukihakemusten täyttäjille tulee harmaita hiuksia kun aikaraja siirtyy kokoajan myöhemmälle. Joudutaan täyttämään paperiversiot kun ei muuten ehditä.
Tämän siitä alueellistamisesta saa. Pätevät eivät hakeudu periferiaan töihin töitä joudutaan teettämään vähemmän pätevillä henkilöillä. Ja urakka kusee sen vuoksi.
Joo... sähköinen tukihaku taitaa aueta 9. huhtikuuta. Melkein 2 viikkoa viimevuotista myöhemmin :( Sitten se palvelin kaatuu taas viikoksi :o
Ja tukihaulle ei anneta jatkoaikaa... Se on outoa, koska eihän niitä hakemuksia edes käsitellä ennen kuin sen kylvöalamuutoksen viimeisen palautuspäivän jälkeen :o Eli oliko se 17. kesäkuuta vai milloin.
Mamma naureskeli että onpas kiva olla vapaalla töistä. Tukihaun typistyessä 3 viikkoon hänen olis tehtävä 50 hakemusta viikkoon, voi sijaisparkaa... ;D
-
Tätämenoa ei saada mitään tukea. Kun eivät saa hakemusta valtioneuvostoon. On se kovaa iltalypsyä, "menetetyn" tukieron vuoksi kotieläintuotantosuunnalle yritetään saada kasaan rahoja muuta kautta.
Sisäpiirikalvoja kiertää ja niitä kommentoidaan. Julkisuuteen ei uskalleta päästää tietoja.
Tukihakemusten täyttäjille tulee harmaita hiuksia kun aikaraja siirtyy kokoajan myöhemmälle. Joudutaan täyttämään paperiversiot kun ei muuten ehditä.
Tämän siitä alueellistamisesta saa. Pätevät eivät hakeudu periferiaan töihin töitä joudutaan teettämään vähemmän pätevillä henkilöillä. Ja urakka kusee sen vuoksi.
Joo... sähköinen tukihaku taitaa aueta 9. huhtikuuta. Melkein 2 viikkoa viimevuotista myöhemmin :( Sitten se palvelin kaatuu taas viikoksi :o
Ja tukihaulle ei anneta jatkoaikaa... Se on outoa, koska eihän niitä hakemuksia edes käsitellä ennen kuin sen kylvöalamuutoksen viimeisen palautuspäivän jälkeen :o Eli oliko se 17. kesäkuuta vai milloin.
Mamma naureskeli että onpas kiva olla vapaalla töistä. Tukihaun typistyessä 3 viikkoon hänen olis tehtävä 50 hakemusta viikkoon, voi sijaisparkaa... ;D
Hakemus sisään "kaikilla rasteilla" ja täydentelee sitten kesäkuulla kun on aikaa.
-
Hakemus sisään "kaikilla rasteilla" ja täydentelee sitten kesäkuulla kun on aikaa.
Just näin ja vähintään 30ha täytyy kyntää viljalle, niin saa kasvipeitteisyydestä rahan, jos kaikki nurmella, niin kasvipeitteisyyslisät jää saamatta :o
-
Sitä vähän ihmettelen, että jos ei hae tukia itse, niin miten voi tietää mihin on sitoutunut. Ja kaikki tukikikkailut on mahdottomia, jos suunnittelijana on ulkopuolinen. ???
-
KM:ssä oli Kivirannan selkokielinen juttu tuista. Jos ne ei nyt iltalypsyllä muutu totaalisesti..
Kyl toi kasvipeitteisyys kannustaa ainakin meikäläistä kylvämään syysviljaa aina kun mahdollista ja paljon. Siemen tulee kokonaisuudessaan maksoon kasvipeitteisyystuella. Vaikka sitten ruista ja syysrapsia jos ei vehnää ilkee niin paljoo.
Esim. 60-80% kp-ero on 18 €. Tämä tekee sadan hehtaarin tilalla 1800 €. Nostaakseen itseänsä yhdellä luokalla pitää kylvää 20 ha syysvehnää lisää. 90 €/ha maksaa siemenen helposti.
Ensimmäinen 20% on saa olla kultivoitua ja seuraava 10% itsellä tulee LHP-nurmista ym. heinistä. 40% kun kylvää vehnää niin enää ei tarvi kuin 10% sänki jättää talveksi. Vaikka rapsi jos sen päälle ei vehnää kerkii istuttaan.
-
KM:ssä oli Kivirannan selkokielinen juttu tuista. Jos ne ei nyt iltalypsyllä muutu totaalisesti..
Kyl toi kasvipeitteisyys kannustaa ainakin meikäläistä kylvämään syysviljaa aina kun mahdollista ja paljon. Siemen tulee kokonaisuudessaan maksoon kasvipeitteisyystuella. Vaikka sitten ruista ja syysrapsia jos ei vehnää ilkee niin paljoo.
Esim. 60-80% kp-ero on 18 €. Tämä tekee sadan hehtaarin tilalla 1800 €. Nostaakseen itseänsä yhdellä luokalla pitää kylvää 20 ha syysvehnää lisää. 90 €/ha maksaa siemenen helposti.
Ensimmäinen 20% on saa olla kultivoitua ja seuraava 10% itsellä tulee LHP-nurmista ym. heinistä. 40% kun kylvää vehnää niin enää ei tarvi kuin 10% sänki jättää talveksi. Vaikka rapsi jos sen päälle ei vehnää kerkii istuttaan.
Olikos näistä jo jotain varmuutta. Muistaakseni ohjelmaluonnoksessa vielä arvuuteltiin, kelpaako LHP-nurmi ollenkaan enää kasvipeitteisyysvaatimuksiin.
-
Mistäs helvetistä noista nyt sitten tietää mitä saa viherryttämisestä ja muusta ja paljonko jätetään kasvipeitteiseks ja mitä siitä saa fyrkkaa?
Kiva tehdä 5-vuotisia vuokrasoppareita ku ei tiedä yhtään mitä on esmes kokonaistuki täällä A-alueella. >:(
Osta perseaukinen itsellesi maata ettei tarvi tehdä vuokrapapereita.
Just äsken oli Auramaan Viikkolehdessä ilmoitus että on peltoa myytävänä, muistaakseni Alastarolla. Kai tarjouksen jätit, häh? Vai eikö ole nettiaddiktilla rahaa?? ;D ;D
köyhälle vanhaa hankmoa käyttävälle pikku pojalle on turha puhua järkeä. pelle mikä pelle. :)
-
KM:ssä oli Kivirannan selkokielinen juttu tuista. Jos ne ei nyt iltalypsyllä muutu totaalisesti..
Kyl toi kasvipeitteisyys kannustaa ainakin meikäläistä kylvämään syysviljaa aina kun mahdollista ja paljon. Siemen tulee kokonaisuudessaan maksoon kasvipeitteisyystuella. Vaikka sitten ruista ja syysrapsia jos ei vehnää ilkee niin paljoo.
Esim. 60-80% kp-ero on 18 €. Tämä tekee sadan hehtaarin tilalla 1800 €. Nostaakseen itseänsä yhdellä luokalla pitää kylvää 20 ha syysvehnää lisää. 90 €/ha maksaa siemenen helposti.
Ensimmäinen 20% on saa olla kultivoitua ja seuraava 10% itsellä tulee LHP-nurmista ym. heinistä. 40% kun kylvää vehnää niin enää ei tarvi kuin 10% sänki jättää talveksi. Vaikka rapsi jos sen päälle ei vehnää kerkii istuttaan.
Olikos näistä jo jotain varmuutta. Muistaakseni ohjelmaluonnoksessa vielä arvuuteltiin, kelpaako LHP-nurmi ollenkaan enää kasvipeitteisyysvaatimuksiin.
niin tais olla. tosta jutusta sai käsityksen että voisi kelvatakin. mut jos ne heitetäänkin viivan toiselle puolelle ni vaikeuttaa kyllä parhaille prosenteille pääsyä. en kyl oikein ymmärrä miten ne ei olisi kasvipeitteisiä..
tietty jos niille maksetaan toista kautta jotain niin sitten ei ehkä käy. niinhän syysviljojen tuenkin kävi kun alkoivat kasvipeitteisyydestä maksamaan.
-
Peltotukien kehitys ei ole ollut ihan niin kurjaa kuin on annettu ymmärtää.
Tossa laskeskelin omien tukien kehitystä per hehtaari 2015-2018 välillä, kerääjäkasvin rajoittaminen on vaikuttanut ehkä eniten.
2015/ 568e
2016/ 518e
2017/ 530e
2018/ 532e
En tiedä miten joku saa menemään alle 500euron.
-
Peltotukien kehitys ei ole ollut ihan niin kurjaa kuin on annettu ymmärtää.
Tossa laskeskelin omien tukien kehitystä per hehtaari 2015-2018 välillä, kerääjäkasvin rajoittaminen on vaikuttanut ehkä eniten.
2015/ 568e
2016/ 518e
2017/ 530e
2018/ 532e
En tiedä miten joku saa menemään alle 500euron.
Alle 500e on ollut koko tukikauden ajan. Tarkalleen 470e kieppeissä. LHP, valkuaiskasvipalkkio ja syyskylvöt tekevät pientä vaihtelua, mutta tuossa paikoin on menty. Ei ole ollut ongelma, hyvin on rahat riittäneet.
-
Peltotukien kehitys ei ole ollut ihan niin kurjaa kuin on annettu ymmärtää.
Tossa laskeskelin omien tukien kehitystä per hehtaari 2015-2018 välillä, kerääjäkasvin rajoittaminen on vaikuttanut ehkä eniten.
2015/ 568e
2016/ 518e
2017/ 530e
2018/ 532e
En tiedä miten joku saa menemään alle 500euron.
Alle 500e on ollut koko tukikauden ajan. Tarkalleen 470e kieppeissä. LHP, valkuaiskasvipalkkio ja syyskylvöt tekevät pientä vaihtelua, mutta tuossa paikoin on menty. Ei ole ollut ongelma, hyvin on rahat riittäneet.
Kerääjä ja kakka uupuu?
Mää en perustele tuosta valkuaisesta...
-
Nyt sitten oli jo alustavaa tietoa siitä 2020 tulevasta ympin tiputuksesta. RTK tippuu 17e nykyisestä 54e. Valtaojat eivät enää kelpaa suojavyöhykelohkojen vesistöiksi ja satku lähtee tuesta. Noihin hömppiin tulee jotain naurettavia prosenttirajoja.
Eli oikeasti ne jotka viljelee ja saa tuota ympäristökorvausta niin niiltä leikataan tuo 37e per hehtaari samalla kun hömpän tuet saavat jatkaa pienillä tiputuksilla aloihin.. Kiitos ja kumarrus taas.. VOI *****
Olisivat nyt tehneet niin, että suojavyöhykkeet vesistöjen varsille, ei koko lohkolle. Yksi tuki kesannolle joka kattaa nämä kaikki höpöpellot. Niille tuki euroja sen verran, että kukaan ei niitä oikeasti laita kuin sellaisilla paikoille mitä ei ole järkevää viljellä. Tarkoitus näillä ei ole rikastu vaan tarkoitus on lähinnä olla vaihtoehto metsitykselle. No ehkä sitten 2021 tai jotain kun uudet kuviot tulee...
-
Nyt sitten oli jo alustavaa tietoa siitä 2020 tulevasta ympin tiputuksesta. RTK tippuu 17e nykyisestä 54e. Valtaojat eivät enää kelpaa suojavyöhykelohkojen vesistöiksi ja satku lähtee tuesta. Noihin hömppiin tulee jotain naurettavia prosenttirajoja.
Eli oikeasti ne jotka viljelee ja saa tuota ympäristökorvausta niin niiltä leikataan tuo 37e per hehtaari samalla kun hömpän tuet saavat jatkaa pienillä tiputuksilla aloihin.. Kiitos ja kumarrus taas.. VOI *****
Olisivat nyt tehneet niin, että suojavyöhykkeet vesistöjen varsille, ei koko lohkolle. Yksi tuki kesannolle joka kattaa nämä kaikki höpöpellot. Niille tuki euroja sen verran, että kukaan ei niitä oikeasti laita kuin sellaisilla paikoille mitä ei ole järkevää viljellä. Tarkoitus näillä ei ole rikastu vaan tarkoitus on lähinnä olla vaihtoehto metsitykselle. No ehkä sitten 2021 tai jotain kun uudet kuviot tulee...
Ei se ympäristö nyt niin tärkeä taidakaan olla. Jos olisi, niin kyllä rahat jostakin kaivettaisiin. Tämän hetken kaavailuissa harmittaa tuo RTK:n korvauksen lasku 17 euroon. Tämä perusjuttu ei kyllä saisi laskea lainkaan.
-
Mistä noita tietoja tihkuu?
Tulee taas punnittavaksi kannattaako muutaman tonnin tähden lähteä ymppiin. Sama oli nykyisen kauden alussakin. Kovasti pitäisi luontoa ja ympäristöä vaalia mutta korvaukset sen kun pienenee.
No toivottavasti tulee taas joku Kiva kerääjäkasvitukiautomaatti jolla ei voimaperäisesti viljelevälle ole mitään käyttöä.
-
Nyt kun näitä ehtoja taas muutetaan lennossa ja tukitasoon tulee noin radikaali pudotus, niin olisiko kohtuullista että viljelijät saisivat mahdollisuuden luopua ympäristösitoumuksesta loppukauden osalta. Tämähän myös helpottaisi valtion budjettivajetta.
-
Nyt kun näitä ehtoja taas muutetaan lennossa ja tukitasoon tulee noin radikaali pudotus, niin olisiko kohtuullista että viljelijät saisivat mahdollisuuden luopua ympäristösitoumuksesta loppukauden osalta. Tämähän myös helpottaisi valtion budjettivajetta.
Olisi ihan suotavaa...
Mistä noita tietoja tihkuu?
Tulee taas punnittavaksi kannattaako muutaman tonnin tähden lähteä ymppiin. Sama oli nykyisen kauden alussakin. Kovasti pitäisi luontoa ja ympäristöä vaalia mutta korvaukset sen kun pienenee.
No toivottavasti tulee taas joku Kiva kerääjäkasvitukiautomaatti jolla ei voimaperäisesti viljelevälle ole mitään käyttöä.
Tämän päivän maaseudussa näytti olevan juttu..
Juuri se kerääjäkasviautomaatin vuoksi tässä tilanteessa ollaan. Jos nyt oikeasti halutaan sitä maataloutta harjotettavan ja ympäristöä suojeltavan niin toivoisi päättäjien hieman enemmän vaivaavan päätään pykälillä.
-
Ympäristösitoumus on 5-vuotinen. Ei sitä ole pakko jatkaa 1.5.2020.
-
Nillin nillin, olisitte käyttäneet raha-automaatteja.
Se on voi voi ja nyyh.
😂
-
Nillin nillin, olisitte käyttäneet raha-automaatteja.
Se on voi voi ja nyyh.
😂
Joo ei se mitään. Hyvä niille jotka käytti. Kritisoin tässä päättäjiä joilla ei sen vertaa maalaisjärki juokse, että tajuaisivat selvät porsaanreiät...
-
Juuri näin. Toivoa sopii että mitään "mullistavaa" uutuutta ei nyt taas keksittäisi. Kokeilin itsekin ekana vuonna kerääjiä, mutta Joo. Saihan niillä rahoilla sähköviskan jolla voi nyt riistapeltoja kylvää mutta luonto ei niiden harvojen apiloiden ansiosta juurikaan paremmaksi muuttunut. Suojavyöhykkeitä en kokeillut kun ei ole Tota korjuukalustoa. Noihin hömppiin voisi kyllä tulla jotain selkeetä ja yksinkertaista mutta pelkään pahoin että toisin käy.
-
>Saihan niillä rahoilla sähköviskan
Se pualalainen on melko mitään tekemätön kapine
-
Nyt kun näitä ehtoja taas muutetaan lennossa ja tukitasoon tulee noin radikaali pudotus, niin olisiko kohtuullista että viljelijät saisivat mahdollisuuden luopua ympäristösitoumuksesta loppukauden osalta. Tämähän myös helpottaisi valtion budjettivajetta.
Et sinä siltikään pääse ympin ehdoista eroon.
-
>Saihan niillä rahoilla sähköviskan
Se pualalainen on melko mitään tekemätön kapine
Onko vistekki puolalainen?
No oli mikä oli. Asiansa on ajanut ja tähän asti toiminut.
Vähän voisi olla isompi reikä jotta kauraa menisi enemmän, kun riistapeltoja kylvää.
-
Kaikkia kiinnostaa leikataanko mitään eläintukia? Esim. emolehmäpalkkio nautapalkkio sonnipalkkio siemennyspalkkio hiehopalkkio vasikkapalkkio lehmän teuraspalkkio parsipalkkio laidunnuspalkkio paskanlevityspalkkio vasikan tapporaha ym... Entäs hehtaarikohtainen eläinkorotus?
-
Kaikkia kiinnostaa leikataanko mitään eläintukia? Esim. emolehmäpalkkio nautapalkkio sonnipalkkio siemennyspalkkio hiehopalkkio vasikkapalkkio lehmän teuraspalkkio parsipalkkio laidunnuspalkkio paskanlevityspalkkio vasikan tapporaha ym... Entäs hehtaarikohtainen eläinkorotus?
Ei ollut mainintaa että leikattaisi..
Ehkä tossa on se, että muutokset täytyy tehdä nykysissä raameissa. Onko se sitten 2021 kun pitäisi olla uusi cap ja uudet rahat sekä muutenkin uudet tukikuviot?
-
Kukaan ei taida vielä tietää minä vuonna uudet tukikuviot lopulta tulee. Kasvipeitteisyyden korvauksesta ei mainittu leikattavan, joka sopii nykyiseen hiilensidontainnostukseen.
-
Kukaan ei taida vielä tietää minä vuonna uudet tukikuviot lopulta tulee. Kasvipeitteisyyden korvauksesta ei mainittu leikattavan, joka sopii nykyiseen hiilensidontainnostukseen.
Eikö hiilensidontainnostukseen vaikuttaisi parhaiten eläintukien leikkaus, mitä nyt vihreitten juttuja olen lukenut?
-
joo varsinki luamu sori 101
-
tarkotin et 101 mitkä kasvit on höpöheinää paitsi
-
https://yle.fi/uutiset/3-10517259
Taitaa nautapuolella olla kylmää kyytiä luvassa, sen verran parjaavia juttuja muuallakin naudanlihan ympäristövaikutuksista. Emotiloja on yllättäen useampi oman kunnan alueellakin laittanut emot autoon, ja niinhän tuossa näyttäs itelläkin käyvän. Taitaa ens tukikaudella joutua pottiputken ostoon kait siihenkin saa jo investointi avustusta ja korkotukilainaa. :D
-
Kukaan ei taida vielä tietää minä vuonna uudet tukikuviot lopulta tulee. Kasvipeitteisyyden korvauksesta ei mainittu leikattavan, joka sopii nykyiseen hiilensidontainnostukseen.
Sen vuoksi mulla olikin sana "pitäisi" tuolla. Itsekkään en usko että tuolloin on vielä valmista. Silloin kai kuitenkin aletaan syömään niitä seuraavan rahotuskauden euroja.
-
Alkaa olla melko vaatimaton ympäristökorvauksen tuoma rahallinen hyöty noiden viimeisen kahden vuoden aikana. Voinko ajatella positiivisesti, että jos tukitarkastuksessa tulee ympäristökorvauksen ehtojen noudattamisessa joku sanktio, niin sakko on melko vaatimaton. Tyhjästä kun on paha nyhjäistä.
-
>joku sanktio, niin sakko on melko vaatimaton. Tyhjästä kun on paha nyhjäistä.
Net ajattelee,että kun annetaan parikolme kymppiä jotain kriisirahaa se on mediahaloon myötä isokin raha viljelijöille,niin ajattelevat että sen on oltava kaiketi toisinkin päin.
Tänne ei kyllä ainakaan mitään kriisirahoja ole näkynyt saapuvaksi.😐
-
Ja taas pienempi kynnys jättäytyä pois ympäristökorvauksesta seuraavalla kaudella.
-
Ja taas pienempi kynnys jättäytyä pois ympäristökorvauksesta seuraavalla kaudella.
Jos ne tiputtaa tuon kasvipeitteisyys eurot vielä alas niin sitten se on soronoo ympille. Nyt kuitenkin on saanut sen 54e joka hehtaarille ja ei oo muuta tarvinut kuin jättää 60% muokkaamatta. Säästyy työtä, aikaa ja rahaakin tulee..
-
Jos ne tiputtaa tuon kasvipeitteisyys eurot vielä alas niin sitten se on soronoo ympille.
Sama täällä. Käytännön viljelyyn ei vaikuttaisi juurikaan mitään. Toisaalta en odota noiden putoavan, vaikka ymppi onkin korvausta kustannuksille, joita tuossa ei tule.
Ehkä luomutuki voisi olla kasvipeitteisyysrahan suuruinen, jotenkin tuntuisi johdonmukaiselta.
-
Jos ne tiputtaa tuon kasvipeitteisyys eurot vielä alas niin sitten se on soronoo ympille.
Sama täällä. Käytännön viljelyyn ei vaikuttaisi juurikaan mitään. Toisaalta en odota noiden putoavan, vaikka ymppi onkin korvausta kustannuksille, joita tuossa ei tule.
Ehkä luomutuki voisi olla kasvipeitteisyysrahan suuruinen, jotenkin tuntuisi johdonmukaiselta.
Millä tavalla tuo luomutukikaan olisi korvausta jostakin ? Koska viljelytekniikassa kulut ovat huomattavasti pienemmät, ei kasvinsuojelua eikä keinolannoitusta, ja vain osalla alaa joudutaan aktiivisesti viljelemään ?
-SS-
-
Jos ne tiputtaa tuon kasvipeitteisyys eurot vielä alas niin sitten se on soronoo ympille.
Sama täällä. Käytännön viljelyyn ei vaikuttaisi juurikaan mitään. Toisaalta en odota noiden putoavan, vaikka ymppi onkin korvausta kustannuksille, joita tuossa ei tule.
Ehkä luomutuki voisi olla kasvipeitteisyysrahan suuruinen, jotenkin tuntuisi johdonmukaiselta.
Millä tavalla tuo luomutukikaan olisi korvausta jostakin ? Koska viljelytekniikassa kulut ovat huomattavasti pienemmät, ei kasvinsuojelua eikä keinolannoitusta, ja vain osalla alaa joudutaan aktiivisesti viljelemään ?
-SS-
Kyllähän luomutuki yhden sortin houkutin on mutta siitä huolimatta....
Mihin unohtui rikkakasvien torjumiseksi tehtävät maanmuokkaukset, joita tavanomaisessa viljelyssä ei tehdä? Eikä ne orgaanisetkaan lannoitteet itsestään pellolle tule ja vielä levitetynä. Ja jos tavanomaisessa viljelyssä kemiallisilla lannoitteilla ei saa lisää tai laadukkaampaa satoa sen vertaa että saisi niiden edes kulut peittoon niin ei ole kyllä mitään mietitty.
-
Maanmuokkaus on ihan sama tekniikka, jota voidaan hyödyntää ja hyödynnetäänkin
sekä tavanomaisessa että luomuviljelyssä. Orgaaniset lannoitteet ja viherlannoitus myös ovat käytettävissä
kummassakin viljelytavassa.
Siksi todellinen ero on lähinnä kemikaaleissa ja niiden käyttämättömyydessä. Esimerkiksi kyntöviljely ja suorakylvöviljely:
Tavanomaiseksi tuomittujen viljelytapojen välillä voikin todellinen ero olla paljon suurempi kuin luomun
ja keskimääräisen tavanomaisen viljelyn välillä, ainakin pitkän aikavälin kemikaalien ja mineraalilannoitteiden
käytön osalta.
Siksi luomutuki näyttää enemmän houkuttimelta kuin korvaukselta jostakin "vaikeammasta elämästä"
-SS-
-
Aikoinaan luomukurssilla tehtiin laskelmat ja luomu oli ilman tukiakin paljon kannattavampaa kuin tavis.
Tuet sitten vaan plussaa.
-
Aikoinaan luomukurssilla tehtiin laskelmat ja luomu oli ilman tukiakin paljon kannattavampaa kuin tavis.
Tuet sitten vaan plussaa.
Laskelmia on niin monenlaisia kuin on laskijoitakin...
Luomutuki on nimensä mukaisesti tuki ja ympäristökorvaus on korvaus. Se että tarviiko jotakin tuotannonhaaraa erikseen tukea niin minusta ei. Tilanne aiheuttaa juuri sen että porukka juoksee eurojen perässä. Nyt esimerkkinä vaikka luomu, kerääjäkasvi ja suojavyöhykkeet 2015 vuonna, eläintuet, maitotuet jne. Kyllä homman olisi itse kannettava itsensä. Kaikessa tukemisessa on se että raha valuu monesti tilalta ulos. Taas kokonaan ilman tukiakaan hommasta ei mitään tule.
-
kokonaan ilman tukiakaan hommasta ei mitään tule.
Tulee, jos se on maailmanlaajuista. Kysyntä ja tarjonta määrittelevät hinnat, ruoka kallistuu paljon, jonain päivänä köyhät nälkäiset saavat tarpeekseen ja nousevat kapinaan. Eli tulee ainakin sanomista.
-
>köyhät nälkäiset saavat tarpeekseen ja nousevat kapinaan. Eli tulee ainakin sanomista.
Niin niin..,mutta mitä sitten?
-
>köyhät nälkäiset saavat tarpeekseen ja nousevat kapinaan. Eli tulee ainakin sanomista.
Niin niin..,mutta mitä sitten?
No jos suurimmalla osalla porukasta jää pari kolme ateriaa väliin, eikä seuraaviakaan ole näköpiirissä (=ei ole ruokaa tai ei ole varaa hankkia ruokaa), tämä nälkäinen väestönosa alkaa vaatia yhteiskuntaa tekemään jotain asian hyväksi. Hyvin nopeasti vaatimukset eskaloituvat väkivallaksi, jos ei ruokaa ole. Enkä tarkoita esim. Suomen mittakaavassa sitä, että 50 000 ihmistä 5 miljoonasta on nälkäisiä, vaan että vaikkapa 4,98 miljoonaa ihmistä 5 miljoonasta on nälkäisiä.
Länsimainen yhteiskunta, demokratiat ja yhteiskunnallinen vakaus perustuvat perusturvalliseen elämiseen; ravinto on ihan perusjuttuja. Ravinnon saatavuus ja kohtuullinen hintataso perustuvat pieneen ylituotantoon.
Tästä on hyvä välillä muistuttaa "kaupunkilaisserkkuja", kun ne kyselevät tuetun maatalouden tarpeellisuudesta...
-
>köyhät nälkäiset saavat tarpeekseen ja nousevat kapinaan. Eli tulee ainakin sanomista.
Niin niin..,mutta mitä sitten?
No jos suurimmalla osalla porukasta jää pari kolme ateriaa väliin, eikä seuraaviakaan ole näköpiirissä (=ei ole ruokaa tai ei ole varaa hankkia ruokaa), tämä nälkäinen väestönosa alkaa vaatia yhteiskuntaa tekemään jotain asian hyväksi. Hyvin nopeasti vaatimukset eskaloituvat väkivallaksi, jos ei ruokaa ole. Enkä tarkoita esim. Suomen mittakaavassa sitä, että 50 000 ihmistä 5 miljoonasta on nälkäisiä, vaan että vaikkapa 4,98 miljoonaa ihmistä 5 miljoonasta on nälkäisiä.
Länsimainen yhteiskunta, demokratiat ja yhteiskunnallinen vakaus perustuvat perusturvalliseen elämiseen; ravinto on ihan perusjuttuja. Ravinnon saatavuus ja kohtuullinen hintataso perustuvat pieneen ylituotantoon.
Tästä on hyvä välillä muistuttaa "kaupunkilaisserkkuja", kun ne kyselevät tuetun maatalouden tarpeellisuudesta...
Näimpä...
Panem et circenses eli leipää (halpaa) ja sirkushuveja (internet yms.), ja pääosa kansasta on tyytyväisiä. Eikä huomaa, mitä tapahtuu.
https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Panem_et_circenses
-
>köyhät nälkäiset saavat tarpeekseen ja nousevat kapinaan. Eli tulee ainakin sanomista.
Niin niin..,mutta mitä sitten?
No jos suurimmalla osalla porukasta jää pari kolme ateriaa väliin, eikä seuraaviakaan ole näköpiirissä (=ei ole ruokaa tai ei ole varaa hankkia ruokaa), tämä nälkäinen väestönosa alkaa vaatia yhteiskuntaa tekemään jotain asian hyväksi. Hyvin nopeasti vaatimukset eskaloituvat väkivallaksi, jos ei ruokaa ole. Enkä tarkoita esim. Suomen mittakaavassa sitä, että 50 000 ihmistä 5 miljoonasta on nälkäisiä, vaan että vaikkapa 4,98 miljoonaa ihmistä 5 miljoonasta on nälkäisiä.
Länsimainen yhteiskunta, demokratiat ja yhteiskunnallinen vakaus perustuvat perusturvalliseen elämiseen; ravinto on ihan perusjuttuja. Ravinnon saatavuus ja kohtuullinen hintataso perustuvat pieneen ylituotantoon.
Tästä on hyvä välillä muistuttaa "kaupunkilaisserkkuja", kun ne kyselevät tuetun maatalouden tarpeellisuudesta...
Kyllä varmasti maatalous on tarpeellista, tukeminenkin, mutta millä hinnalla ja millä tehokkuustavoitteella ? Kukaan ei ole perustellut nälänhädällä tai muilla sitä, että jo runsas siivu tuotannosta on leikkaantunut kun maan pelloista 270000 ha on poissa intensiivisestä maataloustuotannosta, eli tavanomaistakin runsaammin tuetussa luomussa. Samansuuruinen määrä hömppäheinillä aiheuttaa valtavaa itkua ja maailmanlopun maalailua ?
Nyt kun esimerkiksi Agronetin tunnekarttaa seuraa.
Kyse ei välttämättä olekaan mistään maailmallisen omatunnon soimaamisesta, vaan vastustuksesta luopua etuoikeutetusta asemasta ja teollisen tukimaatalouden rikastuttavasta vaikutuksesta. Samaa vakuuttelua ja keksittyjä kriisejä tekevät tupakkayhtiöt, öljy-yhtiöt, hiiliteollisuus, autoteollisuus koko ajan. Erilaisia uhkakuvia, viimeisenä sitten talouskasvu ja työttömyysuhka pelottelee kaikkia polkemaan kovempaa.
-SS-
-
>köyhät nälkäiset saavat tarpeekseen ja nousevat kapinaan. Eli tulee ainakin sanomista.
Niin niin..,mutta mitä sitten?
No jos suurimmalla osalla porukasta jää pari kolme ateriaa väliin, eikä seuraaviakaan ole näköpiirissä (=ei ole ruokaa tai ei ole varaa hankkia ruokaa), tämä nälkäinen väestönosa alkaa vaatia yhteiskuntaa tekemään jotain asian hyväksi. Hyvin nopeasti vaatimukset eskaloituvat väkivallaksi, jos ei ruokaa ole. Enkä tarkoita esim. Suomen mittakaavassa sitä, että 50 000 ihmistä 5 miljoonasta on nälkäisiä, vaan että vaikkapa 4,98 miljoonaa ihmistä 5 miljoonasta on nälkäisiä.
Länsimainen yhteiskunta, demokratiat ja yhteiskunnallinen vakaus perustuvat perusturvalliseen elämiseen; ravinto on ihan perusjuttuja. Ravinnon saatavuus ja kohtuullinen hintataso perustuvat pieneen ylituotantoon.
Tästä on hyvä välillä muistuttaa "kaupunkilaisserkkuja", kun ne kyselevät tuetun maatalouden tarpeellisuudesta...
Kyllä varmasti maatalous on tarpeellista, tukeminenkin, mutta millä hinnalla ja millä tehokkuustavoitteella ? Kukaan ei ole perustellut nälänhädällä tai muilla sitä, että jo runsas siivu tuotannosta on leikkaantunut kun maan pelloista 270000 ha on poissa intensiivisestä maataloustuotannosta, eli tavanomaistakin runsaammin tuetussa luomussa. Samansuuruinen määrä hömppäheinillä aiheuttaa valtavaa itkua ja maailmanlopun maalailua ?
Nyt kun esimerkiksi Agronetin tunnekarttaa seuraa.
Kyse ei välttämättä olekaan mistään maailmallisen omatunnon soimaamisesta, vaan vastustuksesta luopua etuoikeutetusta asemasta ja teollisen tukimaatalouden rikastuttavasta vaikutuksesta. Samaa vakuuttelua ja keksittyjä kriisejä tekevät tupakkayhtiöt, öljy-yhtiöt, hiiliteollisuus, autoteollisuus koko ajan. Erilaisia uhkakuvia, viimeisenä sitten talouskasvu ja työttömyysuhka pelottelee kaikkia polkemaan kovempaa.
-SS-
joskus tuntuu, että maataloustuet suunnitellaan kaikkea muuta kuin ruuantuotantoa ajatelen. Mille alueille tai kuntiin pitää siirtää rahaa, mitä virastoja pidetään toiminnassa, paljonko saadaan työllistettyä ihmisiä niin, että se edes löyhästi liittyy maatalouteen. Mistä tärkeistä ympäristöasioista puuttuu rahaa, jota voitaisiin paikata viljelijätuilla. Monissa toimenpiteissä korvaus riittää juuri valvontaan ja neuvontaan, viljelijälle näyttäytyy lähinnä ylimääräisenä paperityönä. Kun tukia varmaan jatkossakin leikataan, niin leikkaus kohdistunee taas raskaimmin tuottajan osuuteen, ainakin puheissa ilmasto- ja ympäristöpolitiikka saa osansa. Taas johdetaan tilastoa suurimmista tuista, joilla ei kuitenkaan saada halvinta ruokakoria, jota ihmetellään sitten porukalla.
Naurettava on myös periaate, että tuen saamiseksi pitää aiheuttaa kuluja tai työtä viljelijälle eli tuet ansaitaan tekemällä joku lähinnä mielivaltainen toimenpide, kaivetaan kuoppia pellolle, suunnitellaan jotain, istutaan pakkokoulussa... kaikki muu käy paitsi tuotetut kilot ja litrat. Tämä periaate luo tiloja, joilla menee ihan hyvin vaikka ei kauppaan myytävää tavaraa tule ollenkaan.
-
>köyhät nälkäiset saavat tarpeekseen ja nousevat kapinaan. Eli tulee ainakin sanomista.
Niin niin..,mutta mitä sitten?
No jos suurimmalla osalla porukasta jää pari kolme ateriaa väliin, eikä seuraaviakaan ole näköpiirissä (=ei ole ruokaa tai ei ole varaa hankkia ruokaa), tämä nälkäinen väestönosa alkaa vaatia yhteiskuntaa tekemään jotain asian hyväksi. Hyvin nopeasti vaatimukset eskaloituvat väkivallaksi, jos ei ruokaa ole. Enkä tarkoita esim. Suomen mittakaavassa sitä, että 50 000 ihmistä 5 miljoonasta on nälkäisiä, vaan että vaikkapa 4,98 miljoonaa ihmistä 5 miljoonasta on nälkäisiä.
Länsimainen yhteiskunta, demokratiat ja yhteiskunnallinen vakaus perustuvat perusturvalliseen elämiseen; ravinto on ihan perusjuttuja. Ravinnon saatavuus ja kohtuullinen hintataso perustuvat pieneen ylituotantoon.
Tästä on hyvä välillä muistuttaa "kaupunkilaisserkkuja", kun ne kyselevät tuetun maatalouden tarpeellisuudesta...
Kyllä varmasti maatalous on tarpeellista, tukeminenkin, mutta millä hinnalla ja millä tehokkuustavoitteella ? Kukaan ei ole perustellut nälänhädällä tai muilla sitä, että jo runsas siivu tuotannosta on leikkaantunut kun maan pelloista 270000 ha on poissa intensiivisestä maataloustuotannosta, eli tavanomaistakin runsaammin tuetussa luomussa. Samansuuruinen määrä hömppäheinillä aiheuttaa valtavaa itkua ja maailmanlopun maalailua ?
Nyt kun esimerkiksi Agronetin tunnekarttaa seuraa.
Kyse ei välttämättä olekaan mistään maailmallisen omatunnon soimaamisesta, vaan vastustuksesta luopua etuoikeutetusta asemasta ja teollisen tukimaatalouden rikastuttavasta vaikutuksesta. Samaa vakuuttelua ja keksittyjä kriisejä tekevät tupakkayhtiöt, öljy-yhtiöt, hiiliteollisuus, autoteollisuus koko ajan. Erilaisia uhkakuvia, viimeisenä sitten talouskasvu ja työttömyysuhka pelottelee kaikkia polkemaan kovempaa.
-SS-
joskus tuntuu, että maataloustuet suunnitellaan kaikkea muuta kuin ruuantuotantoa ajatelen. Mille alueille tai kuntiin pitää siirtää rahaa, mitä virastoja pidetään toiminnassa, paljonko saadaan työllistettyä ihmisiä niin, että se edes löyhästi liittyy maatalouteen. Mistä tärkeistä ympäristöasioista puuttuu rahaa, jota voitaisiin paikata viljelijätuilla. Monissa toimenpiteissä korvaus riittää juuri valvontaan ja neuvontaan, viljelijälle näyttäytyy lähinnä ylimääräisenä paperityönä. Kun tukia varmaan jatkossakin leikataan, niin leikkaus kohdistunee taas raskaimmin tuottajan osuuteen, ainakin puheissa ilmasto- ja ympäristöpolitiikka saa osansa. Taas johdetaan tilastoa suurimmista tuista, joilla ei kuitenkaan saada halvinta ruokakoria, jota ihmetellään sitten porukalla.
Naurettava on myös periaate, että tuen saamiseksi pitää aiheuttaa kuluja tai työtä viljelijälle eli tuet ansaitaan tekemällä joku lähinnä mielivaltainen toimenpide, kaivetaan kuoppia pellolle, suunnitellaan jotain, istutaan pakkokoulussa... kaikki muu käy paitsi tuotetut kilot ja litrat. Tämä periaate luo tiloja, joilla menee ihan hyvin vaikka ei kauppaan myytävää tavaraa tule ollenkaan.
Olen aivan samaa mieltä.
Tosta viimeisestä kommentista sut lynkataan täällä. SS selittää sulle kohta miksi ei käy että tuetaan kiloja ja litroja..
-
Lisäksi metsittäminen on lähes kaikissa tapauksissa ympäristöystävällisempää kuin mikään viljelytoimenpide, ja se suorastaan estetään tukien avulla. Kuka nyt luopuisi 400-500€ / ha aika vastikkeettomasta rahasta saadakseen tuloja yli 50 vuoden päästä... Maidon ja naudanlihan tuotantotuet sen sijaan valuvat turvepellon raivauksiin, mikä on äärimmäisen epäympäristöystävällistä.
-
Lisäksi metsittäminen on lähes kaikissa tapauksissa ympäristöystävällisempää kuin mikään viljelytoimenpide, ja se suorastaan estetään tukien avulla. Kuka nyt luopuisi 400-500€ / ha aika vastikkeettomasta rahasta saadakseen tuloja yli 50 vuoden päästä... Maidon ja naudanlihan tuotantotuet sen sijaan valuvat turvepellon raivauksiin, mikä on äärimmäisen epäympäristöystävällistä.
EU:ssa ollaan oltu nyt 23 vuotta ja tukea on tullut noin 500€/ha/vuosi eli yhteensä jo 11500€. Muutama lohko löytyy, joilta ei muistaakseni ole koskaan korjattu satoa, on niitetty ja kerätty ojanpenkoilta pajukoita, mutta euroakaan ei ole tuloa tullut, paitsi tuet. Jos nyt joku tarjoaisi 11500€/ha näistä lohkoista, niin tekisin kaupat oitis, vaan kannattaisko? Menettäisin ikuisuuteen jatkuvan tuen, joka hakkaa pääomalle nykyisin maksettavan koron, ei siis kannattaisi, "lypsävää lehmää ei kannata tappaa".
Jos nyt tarjottaisiin 10-15v sopimusta nykyehdoilla, jossa maksetaan luomun ha-tuki ja tarjotaan kuusentaimet, niin ottaisin. Luomun tuki syystä, että alalla voitaisiin noudattaa luomun ehtoja eli kielletään taimikon ruiskutukset ja lannoitus ym. Kun sopimus aikanaan päättyy, niin tuen maksu loppuu lopullisesti, samoin pellon hinta tippuu metsän tasoille. Vastaavasti siellä kasvaa 10 m3 puuta vuodessa, joka hyödyttäisi.... niin tai paremmin, ketä se ei hyödyttäisi? Ainakin se hyödyttäisi enemmän, kuin jatkaa heinäkoneella sen lohkon kiertämistä vuodesta toiseen:)
-
Aikoinaan luomukurssilla tehtiin laskelmat ja luomu oli ilman tukiakin paljon kannattavampaa kuin tavis.
Tuet sitten vaan plussaa.
Luomu on hieno asia, mutta syrjintä on kiellettyä Suomessa. Tuotantotapasyrjinnällä tarkoitan tavanomaisen viljelyn alempia ha tukia, kuin luomutuotannolla. Kumman tahansa tuotantotavan viljelijä valitseekin, riippuu onnistuminen edelleenkin säästä, niin kuin kaksi edellistä satokautta on meille näyttänyt. Seuraavalla ohjelmakaudella toivoisin että kaikennäköinen hömppäily poistuisi, tarkoitan kerääjäkasvitukea ja kuopan kaivuuta ja 5 vuoden viljelysuunnitelmia, jotka jäävät pöytälaatikkoon pohjimmaiseksi. Sen sijaan keskityttäisiin tukien tasapuoliseen jakamiseen sama e/ha oli tuotantotapa mikä hyvänsä, luomu, eläintilaa, tavanomainen. Ja päätöksenteko täytyisi olla sellainen että rahat riittävät ohjelmakauden loppuun.
-
Aikoinaan luomukurssilla tehtiin laskelmat ja luomu oli ilman tukiakin paljon kannattavampaa kuin tavis.
Tuet sitten vaan plussaa.
Luomu on hieno asia, mutta syrjintä on kiellettyä Suomessa. Tuotantotapasyrjinnällä tarkoitan tavanomaisen viljelyn alempia ha tukia, kuin luomutuotannolla. Kumman tahansa tuotantotavan viljelijä valitseekin, riippuu onnistuminen edelleenkin säästä, niin kuin kaksi edellistä satokautta on meille näyttänyt. Seuraavalla ohjelmakaudella toivoisin että kaikennäköinen hömppäily poistuisi, tarkoitan kerääjäkasvitukea ja kuopan kaivuuta ja 5 vuoden viljelysuunnitelmia, jotka jäävät pöytälaatikkoon pohjimmaiseksi. Sen sijaan keskityttäisiin tukien tasapuoliseen jakamiseen sama e/ha oli tuotantotapa mikä hyvänsä, luomu, eläintilaa, tavanomainen. Ja päätöksenteko täytyisi olla sellainen että rahat riittävät ohjelmakauden loppuun.
Ja jokaisessa pikku kotojussissa elää agraarisosialisti joka jaksaa selittää mielipitteitään.... HUUTONAURUA
-
Alkaa olla melko vaatimaton ympäristökorvauksen tuoma rahallinen hyöty noiden viimeisen kahden vuoden aikana. Voinko ajatella positiivisesti, että jos tukitarkastuksessa tulee ympäristökorvauksen ehtojen noudattamisessa joku sanktio, niin sakko on melko vaatimaton. Tyhjästä kun on paha nyhjäistä.
Ei se noin mene. Muistelen tukikauden alun koulutuksissa painotetun sitä, että ymppikin koplattiin täydentäviin ehtoihin, joten sanktionti vaikuttaisi tässä tapauksessa kaikkin tukiin. En nyt sitten sata varma ole asiasta, jos ehtoja on ehditty muuttaa tukikauden aikana, kuten tapana on.
Ei muuten houkuttele ymppi enää itseäkään, jos ykköstonnin saa ja virhemahikset kasvavat eksponentiaalisesti. Tilat kun vähenee koko ajan, niin arpaonnikin suosii jatkossa entistä todennäköisemmin.
-
Alkaa olla melko vaatimaton ympäristökorvauksen tuoma rahallinen hyöty noiden viimeisen kahden vuoden aikana. Voinko ajatella positiivisesti, että jos tukitarkastuksessa tulee ympäristökorvauksen ehtojen noudattamisessa joku sanktio, niin sakko on melko vaatimaton. Tyhjästä kun on paha nyhjäistä.
Ei se noin mene. Muistelen tukikauden alun koulutuksissa painotetun sitä, että ymppikin koplattiin täydentäviin ehtoihin, joten sanktionti vaikuttaisi tässä tapauksessa kaikkin tukiin. En nyt sitten sata varma ole asiasta, jos ehtoja on ehditty muuttaa tukikauden aikana, kuten tapana on.
Ei muuten houkuttele ymppi enää itseäkään, jos ykköstonnin saa ja virhemahikset kasvavat eksponentiaalisesti. Tilat kun vähenee koko ajan, niin arpaonnikin suosii jatkossa entistä todennäköisemmin.
Seuraavan tukikauden ympin perusosa lienee jotain 17e ja 54e väliltä. Tältä pohjalta voi tosiaan miettiä, että ympin mukana tulee niitä virhemahdollisuuksia ja niiden seurauksena voi palaa rahaa, enemmän kuin ymppi tuo.
-
jos putim vaik sulkee seuraavaks suamenlahren niinku sen absinnttilahre ni ktotaa kuin äkkii epsanlaine luamu kurkka on tarjoukses
-
josjajos maybe kun ..oli tarjoukses
-
Olin menneenä talvena maatalouspolitiikan asiantuntijoita kuulemassa, luento aineesta 'tukipolitiikkaa aloittelijoille'. Ja tiivistäen idea on, jotta markkinatavaraan ei pidä tukia sotkea, jotta ei sotketa markkinoita (tästä voisi pitkäänkin muistella aikaisempaa, kansallista korkeahinta-aikaa), vaan tuilla tuetaan markkinattomia, maataloudelle asetettuja muita tavoitteita. Käytäntö on tietysti aina vaikeaa - kukapa ei tässä kokisi olevansa väliinputoaja...
-
Olin menneenä talvena maatalouspolitiikan asiantuntijoita kuulemassa, luento aineesta 'tukipolitiikkaa aloittelijoille'. Ja tiivistäen idea on, jotta markkinatavaraan ei pidä tukia sotkea, jotta ei sotketa markkinoita (tästä voisi pitkäänkin muistella aikaisempaa, kansallista korkeahinta-aikaa), vaan tuilla tuetaan markkinattomia, maataloudelle asetettuja muita tavoitteita. Käytäntö on tietysti aina vaikeaa - kukapa ei tässä kokisi olevansa väliinputoaja...
Varmaan näin. Mutta tämänkin ongelma on se, että luomua toi jotain muuta marginaalituotetta voidaan tukea, mutta silloin tulee tilanteita että tavaraa ei silti tule markkinoille kun tuetaan niitä hehtaareita eikä kiloja. Samalla monesti sitten saadaan se aikaan että hehtaarit siirtyvät eurojen perässä ja kohta ei euroja olekaan eikä liioin tuotteita.
Ymmärrän kyllä että jonkin perusviljan tukemisessa ei ole järkeä, mutta ei tämä nykynen tapakaan toimi. Olisiko kuitenkin parempi tukea niitä kiloja sen mukaan miten tavarasta on pulaa.
-
Olin menneenä talvena maatalouspolitiikan asiantuntijoita kuulemassa, luento aineesta 'tukipolitiikkaa aloittelijoille'. Ja tiivistäen idea on, jotta markkinatavaraan ei pidä tukia sotkea, jotta ei sotketa markkinoita (tästä voisi pitkäänkin muistella aikaisempaa, kansallista korkeahinta-aikaa), vaan tuilla tuetaan markkinattomia, maataloudelle asetettuja muita tavoitteita. Käytäntö on tietysti aina vaikeaa - kukapa ei tässä kokisi olevansa väliinputoaja...
Olen omasta mielistäni aika hyvin pystynyt optimointiin tukijutuissa, mielikuvituksesta ei saa olla puutetta ja pitää nopeasti oivaltaa uudet asiat.
-
Olin menneenä talvena maatalouspolitiikan asiantuntijoita kuulemassa, luento aineesta 'tukipolitiikkaa aloittelijoille'. Ja tiivistäen idea on, jotta markkinatavaraan ei pidä tukia sotkea, jotta ei sotketa markkinoita (tästä voisi pitkäänkin muistella aikaisempaa, kansallista korkeahinta-aikaa), vaan tuilla tuetaan markkinattomia, maataloudelle asetettuja muita tavoitteita. Käytäntö on tietysti aina vaikeaa - kukapa ei tässä kokisi olevansa väliinputoaja...
Olen omasta mielistäni aika hyvin pystynyt optimointiin tukijutuissa, mielikuvituksesta ei saa olla puutetta ja pitää nopeasti oivaltaa uudet asiat.
Joo tänäpäivänä toimii näin. Jos alettaisiinkin tukemaan kiloja niin voisi monella olla suru puserossa kun ei ole osattukkaan enää tehdä muuta kuin täyttää tukikaavakkeet..
-
Olin menneenä talvena maatalouspolitiikan asiantuntijoita kuulemassa, luento aineesta 'tukipolitiikkaa aloittelijoille'. Ja tiivistäen idea on, jotta markkinatavaraan ei pidä tukia sotkea, jotta ei sotketa markkinoita (tästä voisi pitkäänkin muistella aikaisempaa, kansallista korkeahinta-aikaa), vaan tuilla tuetaan markkinattomia, maataloudelle asetettuja muita tavoitteita. Käytäntö on tietysti aina vaikeaa - kukapa ei tässä kokisi olevansa väliinputoaja...
Varmaan näin. Mutta tämänkin ongelma on se, että luomua toi jotain muuta marginaalituotetta voidaan tukea, mutta silloin tulee tilanteita että tavaraa ei silti tule markkinoille kun tuetaan niitä hehtaareita eikä kiloja. Samalla monesti sitten saadaan se aikaan että hehtaarit siirtyvät eurojen perässä ja kohta ei euroja olekaan eikä liioin tuotteita.
Ymmärrän kyllä että jonkin perusviljan tukemisessa ei ole järkeä, mutta ei tämä nykynen tapakaan toimi. Olisiko kuitenkin parempi tukea niitä kiloja sen mukaan miten tavarasta on pulaa.
Siis toisin sanoen tuotantokiintiöt viljalle? Tai tietylle määrälle tuettua ostamista, jolloin tuki menisi viljan ostajalle? Tai jokin muu vielä vaikeampi tapa? Vaikeampi valvoa ja miten tuo voisi olla tasapuolista viljanviljelijöillekään? Tai lisäisi yleensäkään maatalouden kokonaistuloja?
Toisaalta, olen samaa mieltä kanssasi. Tulojen pitäisi tulla tuotannosta. Mutta en näe mitään järjellistä keinoa siihen, koska tuotanto-olot ja maailmankauppa sekä keinottelu ruoan raaka-aineiden kanssa ovat maailmanlaajuisia asioita. En myöskään näe mitään keinoja jolla ns rauhanomaisesti voitaisi ongelmat korjata kaikkialla yhtäaikaa.
Minusta tuo aiemmin mainitsemani "leipää ja sirkushuveja" kansalle, jotta kansa pysyisi rauhallisena on merkittävin syy siihen, miksi tilanne on nykyisin tällainen. Kun jossain leipä loppuu, tulee nopeasti sota. Esimerkiksi vaikka Syyria nyt. Kun huveja leikataan, alkaa esiintyä levottomuuksia. Laitan tuohon viimeiseen kategoriaan vaikkapa Ranskan polttoainelevottomuudet.
Lisäksi olen myös sitä ikäluokkaa, joka ehti nauttia tuosta maataloustuloneuvotteluiden ajasta. Oli se kyllä viljelijöiden kannalta kannattavaa aikaa. Kuitenkin poliittiset paineet valtion valtavien kustannuksien alla olivat jo johtamassa rajuun muutokseen tilanteessa. EU pinta-alatukineen pelasti suomalaisen maatalouden. Olin sitä mieltä jo silloin, vaikka äänestinkin EU- jäsenyyttä vastaan. Eli olen tästä SS kanssa täysin samaa mieltä, että tuotantosidonnaisuus pitää pitää hyvin alhaisella tasolla ja kohdistaa vain sinne, missä on pulaa.
Eli tuo mainitsemasi "tuetaan kiloja sen mukaan, miten tavarasta on pulaa". Sitähän tehdään kiloja lukuunottamatta jo nyt. Siis pinta-alaperusteisesti: Rukiin, öljykasvien ja valkuaiskasvien palkkiot. EU rajoittaa tuotantotukia juuri siksi, että vientitukiperiaatteella maatalous tulisi vielä paljon nykyistä kalliimmaksi. Tai vaihtoehtoisesti viljelijöille olisi varaa maksaa nykyistäkin vähemmän.
En pidä nykyisestä mallista. Mutta miten ihmeessä voisi toteuttaa tuotantotukiin perustuvan mallin, jonka kustannukset eivät riipu tuotantomääristä? Paitsi kiintiöillä, mutta miten se voisi olla tasapuolista? Nykymalli on surkea, mutta kuten demokratia, parempaa on vaikea keksiä.
Tasatuki kaikille olisi kyllä ihan hyvä systeemi. Lisäksi voisi sitten olla korvaustyyppisiä ratkaisuja eri toimista... Hei, mutta eikö se suunilleen näin jo olekin. Ympäristötuet ovat korvausta toimista. Luomukorvaus on myös korvaus toimista, joita valtio haluaa toteutettavan jne. Eli nykymalli on jo vähän sen mukainen, mitä minä tuosta ymmärsin sinun haluavan. Mavin sivuilla puhutaan nimenomaan luomukorvauksesta.
-
Edellisen kanssa valitettavasti samaa mieltä. Tosi en ole ollut viljelijä ennen eu-aikakautta. Nykysysteemin pahin ongelma on tukien ja korvausten pääomittumiseen pellon hintaan, mikä jäykistää kenttää ja toimii tehokkaasti esteenä uusien yrittäjien alalle tulolle. Mutta noin kansantalouden kannalta se aika ennen eu-aikaa oli aika hirveä...
-
Edellisen kanssa valitettavasti samaa mieltä. Tosi en ole ollut viljelijä ennen eu-aikakautta. Nykysysteemin pahin ongelma on tukien ja korvausten pääomittumiseen pellon hintaan, mikä jäykistää kenttää ja toimii tehokkaasti esteenä uusien yrittäjien alalle tulolle. Mutta noin kansantalouden kannalta se aika ennen eu-aikaa oli aika hirveä...
nykysysteemin pahin ongelma ei ole pellon hinta, itse asiassa kansantalouden kannalta, josta olet huolissasi, ei ole mitään merkitystä mitä pelto maksaa. Pellon korkea hinta ja vuokra syö viljelijän tuloa ja päätyy lopulta jo lopettaneille tai vuokraisännille. Tiloille maksettava tuki hyödyttää vääriä henkilöitä, se on totta.
Pahin ongelma on tukijärjestelmän tehottomuus. Karkeat luvut, kahta miljoonaa hehtaaria tuetaan kahdella miljardilla... 1000€/ha olisi tuki, jos se päätyisi kaikki tiloille. Tukitasot täällä on tavanomaisesti noin 500€/ha, mihin menee toinen puoli? Lisäksi pienimmän tuen saa ne hehtaarit, joilla tuotetaan suurinta satoa. Tukitaso pääsääntöisesti nousee, kun kansantalouden kannalta se tärkeä eli sadon tuottaminen vähenee, suurimmat tuet maksetaan niille hehtaareille, joilla ei tuoteta ollenkaan. Tukijärjestelmä ei pakota tuottamaan mitään ja hyvään taloudelliseen tulokseen pääsee maksimoimalla tuet ja karsimalla kaikki menot.
Mun kansantaloudellinen ajattelu ei tunne tulonsiirtoa, jossa rahaa siirretään vastikkettomasti parempaan kohteeseen esimerkiksi kulutuksen lisäämiseksi. Työttömyyskorvauksissa haluttomuutta tehdä työtä nimitetään kannustinloukuksi, meillä maataloudessa vajaatuottoisuus ja tuottamattomuus on synonyymeja tälle. Ensi vuodesta alkaen tulee voimaan täysin yleisen maatalouspolitiikan kanssa ristiriitainen ratkaisu, lopetetaan uusien luomusopimusten tekeminen, miksi? Meillähän on pulaa luomutuotteista?
-
Edellisen kanssa valitettavasti samaa mieltä. Tosi en ole ollut viljelijä ennen eu-aikakautta. Nykysysteemin pahin ongelma on tukien ja korvausten pääomittumiseen pellon hintaan, mikä jäykistää kenttää ja toimii tehokkaasti esteenä uusien yrittäjien alalle tulolle. Mutta noin kansantalouden kannalta se aika ennen eu-aikaa oli aika hirveä...
nykysysteemin pahin ongelma ei ole pellon hinta, itse asiassa kansantalouden kannalta, josta olet huolissasi, ei ole mitään merkitystä mitä pelto maksaa. Pellon korkea hinta ja vuokra syö viljelijän tuloa ja päätyy lopulta jo lopettaneille tai vuokraisännille. Tiloille maksettava tuki hyödyttää vääriä henkilöitä, se on totta.
Tukijärjestelmä ei pakota tuottamaan mitään ja hyvään taloudelliseen tulokseen pääsee maksimoimalla tuet ja karsimalla kaikki menot.
Joo, ei se kansantalouden ongelma ole tuo pellon hinta, vaan omasta mielestäni tämä alan verenvaihdon hidastuminen. Se on ongelma pidemmän päälle, kun ei ole uusia, alan ulkopuolelta tulevia tuulettamassa "kenttää".
Menee tietysti vähän semantiikaksi, mutta varsinainen maataloustuki eli perustuki+viherryttämislisä on se, mikä varsinaisesti on tarkoitettu maataloustuotteiden hinnanalennuskorvaukseksi. Se ympäristökorvausjärjestelmä eli maataloustukipolitiikan ns. kakkospilari pitää taas sisällään niiden maatalouden positiivisten ulkoisvaikutusten (ympäristönsuojelu laajasti ottaen, alkuperäisrotutuet, eläinten hyvinvointikorvaukset ym.) tukemisen, joita vastaan ei periaatteessa tarvitakaan ruuan tuotantoa. EU:n sisällä perustuki on tiukkaan säädelty, kansallisesti on haettu kaikki mahdollisuudet tuon kakkospilarin tukien maksamiseksi. Niiden ehtojen määrittäminen taas sellaiseksi, että toiminnalla olisi suora yhteys ruuantuotantoon (maatalouden perimmäinen olemassaolon oikeutus), on hankalaa. Ellei mahdotonta. Siksi ollaan tässä missä ollaan. Esim. naapurimaassamme Ruotisissa EI olla aktiivisesti haettu mitään lisämaksamismahdollisuuksia ja tukitasot ovatkin merkittävästi meikäläistä alhaisemmat. Hyvä vai huono, riippuu lausunnonantajan intresseistä.
Uutta tukikautta ja sen detaliikkaa valmistellaan kovaa vauhtia. Kunhan Brysselistä tulee selkeät raamit, alkaa yksityiskohtien valmistelu. Nyt on aika vaikuttaa, käytännössä "se" vuosi aina joka seitsämäs vuosi tapahtuvasta väännöstä.
-
Siis toisin sanoen tuotantokiintiöt viljalle? Tai tietylle määrälle tuettua ostamista, jolloin tuki menisi viljan ostajalle? Tai jokin muu vielä vaikeampi tapa? Vaikeampi valvoa ja miten tuo voisi olla tasapuolista viljanviljelijöillekään? Tai lisäisi yleensäkään maatalouden kokonaistuloja?
Toisaalta, olen samaa mieltä kanssasi. Tulojen pitäisi tulla tuotannosta. Mutta en näe mitään järjellistä keinoa siihen, koska tuotanto-olot ja maailmankauppa sekä keinottelu ruoan raaka-aineiden kanssa ovat maailmanlaajuisia asioita. En myöskään näe mitään keinoja jolla ns rauhanomaisesti voitaisi ongelmat korjata kaikkialla yhtäaikaa.
Minusta tuo aiemmin mainitsemani "leipää ja sirkushuveja" kansalle, jotta kansa pysyisi rauhallisena on merkittävin syy siihen, miksi tilanne on nykyisin tällainen. Kun jossain leipä loppuu, tulee nopeasti sota. Esimerkiksi vaikka Syyria nyt. Kun huveja leikataan, alkaa esiintyä levottomuuksia. Laitan tuohon viimeiseen kategoriaan vaikkapa Ranskan polttoainelevottomuudet.
Lisäksi olen myös sitä ikäluokkaa, joka ehti nauttia tuosta maataloustuloneuvotteluiden ajasta. Oli se kyllä viljelijöiden kannalta kannattavaa aikaa. Kuitenkin poliittiset paineet valtion valtavien kustannuksien alla olivat jo johtamassa rajuun muutokseen tilanteessa. EU pinta-alatukineen pelasti suomalaisen maatalouden. Olin sitä mieltä jo silloin, vaikka äänestinkin EU- jäsenyyttä vastaan. Eli olen tästä SS kanssa täysin samaa mieltä, että tuotantosidonnaisuus pitää pitää hyvin alhaisella tasolla ja kohdistaa vain sinne, missä on pulaa.
Eli tuo mainitsemasi "tuetaan kiloja sen mukaan, miten tavarasta on pulaa". Sitähän tehdään kiloja lukuunottamatta jo nyt. Siis pinta-alaperusteisesti: Rukiin, öljykasvien ja valkuaiskasvien palkkiot. EU rajoittaa tuotantotukia juuri siksi, että vientitukiperiaatteella maatalous tulisi vielä paljon nykyistä kalliimmaksi. Tai vaihtoehtoisesti viljelijöille olisi varaa maksaa nykyistäkin vähemmän.
En pidä nykyisestä mallista. Mutta miten ihmeessä voisi toteuttaa tuotantotukiin perustuvan mallin, jonka kustannukset eivät riipu tuotantomääristä? Paitsi kiintiöillä, mutta miten se voisi olla tasapuolista? Nykymalli on surkea, mutta kuten demokratia, parempaa on vaikea keksiä.
Tasatuki kaikille olisi kyllä ihan hyvä systeemi. Lisäksi voisi sitten olla korvaustyyppisiä ratkaisuja eri toimista... Hei, mutta eikö se suunilleen näin jo olekin. Ympäristötuet ovat korvausta toimista. Luomukorvaus on myös korvaus toimista, joita valtio haluaa toteutettavan jne. Eli nykymalli on jo vähän sen mukainen, mitä minä tuosta ymmärsin sinun haluavan. Mavin sivuilla puhutaan nimenomaan luomukorvauksesta.
Niin ei minulla valmista systeemiä siihen ole, mutta se vain ei auta mitään, että tuetaan hehtaareja. Sillä ei tavaraa saada markkinoille joista on pulaa. Esimerkiksi palkokasvipalkkio 90e/ha ei ole lisännyt tarjontaa niin paljon kuin siihen on mennyt euroa. Entä jos maksettaisiinkin niin, että saat vaikka 50e/tn? Kiinnostaisiko se lisäämään ja panostamaan tuotantoon ja onnistumiseen? En tiedä ei minulla todellakaan selvää systeemiä ole, mutta nykyinen systeemi on minusta rahan haaskausta. Ennen ei ole tietysti väliä kun tukieuroja on ollut jaettavaksi, mutta entä jatkossa?
Mitä luomuun tulee niin en oikein ymmärrä vaikka luomuun siirryimmekin, että mistä se on luomutuki on korvausta? Jos asiaa laskee niin kummoista satoa ei näillä hintasuhteilla tarvitse saada, että sen luomun saa kannattamaan, mutta jos vertaa sitä siihen, että viljelee pelkkää heinää, niin onko järkevää hankkia lisää kuluja kun tukeakin tulee ihan kivasti?
Edellisen kanssa valitettavasti samaa mieltä. Tosi en ole ollut viljelijä ennen eu-aikakautta. Nykysysteemin pahin ongelma on tukien ja korvausten pääomittumiseen pellon hintaan, mikä jäykistää kenttää ja toimii tehokkaasti esteenä uusien yrittäjien alalle tulolle. Mutta noin kansantalouden kannalta se aika ennen eu-aikaa oli aika hirveä...
nykysysteemin pahin ongelma ei ole pellon hinta, itse asiassa kansantalouden kannalta, josta olet huolissasi, ei ole mitään merkitystä mitä pelto maksaa. Pellon korkea hinta ja vuokra syö viljelijän tuloa ja päätyy lopulta jo lopettaneille tai vuokraisännille. Tiloille maksettava tuki hyödyttää vääriä henkilöitä, se on totta.
Tukijärjestelmä ei pakota tuottamaan mitään ja hyvään taloudelliseen tulokseen pääsee maksimoimalla tuet ja karsimalla kaikki menot.
Joo, ei se kansantalouden ongelma ole tuo pellon hinta, vaan omasta mielestäni tämä alan verenvaihdon hidastuminen. Se on ongelma pidemmän päälle, kun ei ole uusia, alan ulkopuolelta tulevia tuulettamassa "kenttää".
Menee tietysti vähän semantiikaksi, mutta varsinainen maataloustuki eli perustuki+viherryttämislisä on se, mikä varsinaisesti on tarkoitettu maataloustuotteiden hinnanalennuskorvaukseksi. Se ympäristökorvausjärjestelmä eli maataloustukipolitiikan ns. kakkospilari pitää taas sisällään niiden maatalouden positiivisten ulkoisvaikutusten (ympäristönsuojelu laajasti ottaen, alkuperäisrotutuet, eläinten hyvinvointikorvaukset ym.) tukemisen, joita vastaan ei periaatteessa tarvitakaan ruuan tuotantoa. EU:n sisällä perustuki on tiukkaan säädelty, kansallisesti on haettu kaikki mahdollisuudet tuon kakkospilarin tukien maksamiseksi. Niiden ehtojen määrittäminen taas sellaiseksi, että toiminnalla olisi suora yhteys ruuantuotantoon (maatalouden perimmäinen olemassaolon oikeutus), on hankalaa. Ellei mahdotonta. Siksi ollaan tässä missä ollaan. Esim. naapurimaassamme Ruotisissa EI olla aktiivisesti haettu mitään lisämaksamismahdollisuuksia ja tukitasot ovatkin merkittävästi meikäläistä alhaisemmat. Hyvä vai huono, riippuu lausunnonantajan intresseistä.
Uutta tukikautta ja sen detaliikkaa valmistellaan kovaa vauhtia. Kunhan Brysselistä tulee selkeät raamit, alkaa yksityiskohtien valmistelu. Nyt on aika vaikuttaa, käytännössä "se" vuosi aina joka seitsämäs vuosi tapahtuvasta väännöstä.
Pellon hinta ei ole kuin aktiivisten viljelijöiden ongelma. Alalla olevien ja siellä jatkavien ja toimintaa kehittävien kannalta hinta on ongelma. Tottakai kysyntä ja tarjonta määräävät hinnat eikä siinä mitään. Nyt vain mielestäni kehitys on kulkemassa väärään suuntaan. Enää se joka yrittää panostaa siihen maatalouteen ei välttämättä ole kykenevä maksamaan pyydettyä hintaa. Rahaa virtaa maatalouden ulkopuolelta pönkittämään ennnestään korkeita hintoja. Ja selväähän tuo on mistä muualta saat olemassa oleville euroille yhtä hyvän tuoton?
Muuten Alpon kirjoitus on täyttä asiaa, olen täysin samaa mieltä. Tuohon ei oikeasti itsellä ole mitään lisättävää tai ei nyt ainakaan tule mieleen. Se että miten rahat jaetaan tulevalla kaudella niin vähän pahaa pelkään, että puheista huolimatta vihreät arvot painavat niin paljon, että sama suuntaus jatkuu. Euroja siirretään tuotannosta erilaisiin toimenpiteisiin millä ei ole ruuantuontannon kanssa mitään tekemistä. Se että saadaanko edes ympäristöä suojeltua oikeassa suhteessa siihen käytettyihin euroihin nähden saa joku muu kertoa asiasta enemmän. Jotenkin vain itselle tuli mieleen taas tuo 2015 vuoden suojavyöhyke sekoilu. Euroja meni mutta menikö suojavyöhykkeet oikeisiin paikkoihin vesistöjen suojelun kannalta? Ei varmastikkaan. Kaikki tämä tietysti lisää monimutkaisuutta, mutta niinkuin on huomattu niin jos rahat halutaan tehokkaasti kohdentaa oikeisiin paikkoihin niin sitten monimutkaisuus on pakko. Tottakai se monimutkaisuus syö myös niitä euroja eli ei mitenkään helppo ratkaisu.
-
Edellisen kanssa valitettavasti samaa mieltä. Tosi en ole ollut viljelijä ennen eu-aikakautta. Nykysysteemin pahin ongelma on tukien ja korvausten pääomittumiseen pellon hintaan, mikä jäykistää kenttää ja toimii tehokkaasti esteenä uusien yrittäjien alalle tulolle. Mutta noin kansantalouden kannalta se aika ennen eu-aikaa oli aika hirveä...
nykysysteemin pahin ongelma ei ole pellon hinta, itse asiassa kansantalouden kannalta, josta olet huolissasi, ei ole mitään merkitystä mitä pelto maksaa. Pellon korkea hinta ja vuokra syö viljelijän tuloa ja päätyy lopulta jo lopettaneille tai vuokraisännille. Tiloille maksettava tuki hyödyttää vääriä henkilöitä, se on totta.
Pahin ongelma on tukijärjestelmän tehottomuus. Karkeat luvut, kahta miljoonaa hehtaaria tuetaan kahdella miljardilla... 1000€/ha olisi tuki, jos se päätyisi kaikki tiloille. Tukitasot täällä on tavanomaisesti noin 500€/ha, mihin menee toinen puoli? Lisäksi pienimmän tuen saa ne hehtaarit, joilla tuotetaan suurinta satoa. Tukitaso pääsääntöisesti nousee, kun kansantalouden kannalta se tärkeä eli sadon tuottaminen vähenee, suurimmat tuet maksetaan niille hehtaareille, joilla ei tuoteta ollenkaan. Tukijärjestelmä ei pakota tuottamaan mitään ja hyvään taloudelliseen tulokseen pääsee maksimoimalla tuet ja karsimalla kaikki menot.
Mun kansantaloudellinen ajattelu ei tunne tulonsiirtoa, jossa rahaa siirretään vastikkettomasti parempaan kohteeseen esimerkiksi kulutuksen lisäämiseksi. Työttömyyskorvauksissa haluttomuutta tehdä työtä nimitetään kannustinloukuksi, meillä maataloudessa vajaatuottoisuus ja tuottamattomuus on synonyymeja tälle. Ensi vuodesta alkaen tulee voimaan täysin yleisen maatalouspolitiikan kanssa ristiriitainen ratkaisu, lopetetaan uusien luomusopimusten tekeminen, miksi? Meillähän on pulaa luomutuotteista?
Tuo 500 € on vain etelän perusviljanviljelijän tuotto. Jos lähdetään nuoren viljelijän eläintilalla valkuaiskasveja ja , perunaa, juureksia, ruista, puutarhakasveja luomussa laittamaan. Eiköhän siinä se kerroin löydy. Ja tuottamattomuutta nimenomaan ei tueta, vaan tehokasta maailmaa valloittavaa elintarviketeollisuutta. Kannattaa ottaa selvää tuosta tuottamattomuuden tukemisesta, jos kokotila jää kesannolle, onko se enää sitä 500 € ei ole, suojavyöhykkeetkään eivät selitä miljardeja. Koko 200 miljoonan vuotuinen ympäristökorvaus ei selitä vuotuisia miljardeja.
Investointituet ovat asia erikseen, ne ovat mukana tuossa kokonaissummassa. Voidaan aprikoida, mitkä ovat nitä miljoonainvestointeja maatiloilla nykyään.
-SS-
-
Edellisen kanssa valitettavasti samaa mieltä. Tosi en ole ollut viljelijä ennen eu-aikakautta. Nykysysteemin pahin ongelma on tukien ja korvausten pääomittumiseen pellon hintaan, mikä jäykistää kenttää ja toimii tehokkaasti esteenä uusien yrittäjien alalle tulolle. Mutta noin kansantalouden kannalta se aika ennen eu-aikaa oli aika hirveä...
nykysysteemin pahin ongelma ei ole pellon hinta, itse asiassa kansantalouden kannalta, josta olet huolissasi, ei ole mitään merkitystä mitä pelto maksaa. Pellon korkea hinta ja vuokra syö viljelijän tuloa ja päätyy lopulta jo lopettaneille tai vuokraisännille. Tiloille maksettava tuki hyödyttää vääriä henkilöitä, se on totta.
Pahin ongelma on tukijärjestelmän tehottomuus. Karkeat luvut, kahta miljoonaa hehtaaria tuetaan kahdella miljardilla... 1000€/ha olisi tuki, jos se päätyisi kaikki tiloille. Tukitasot täällä on tavanomaisesti noin 500€/ha, mihin menee toinen puoli? Lisäksi pienimmän tuen saa ne hehtaarit, joilla tuotetaan suurinta satoa. Tukitaso pääsääntöisesti nousee, kun kansantalouden kannalta se tärkeä eli sadon tuottaminen vähenee, suurimmat tuet maksetaan niille hehtaareille, joilla ei tuoteta ollenkaan. Tukijärjestelmä ei pakota tuottamaan mitään ja hyvään taloudelliseen tulokseen pääsee maksimoimalla tuet ja karsimalla kaikki menot.
Mun kansantaloudellinen ajattelu ei tunne tulonsiirtoa, jossa rahaa siirretään vastikkettomasti parempaan kohteeseen esimerkiksi kulutuksen lisäämiseksi. Työttömyyskorvauksissa haluttomuutta tehdä työtä nimitetään kannustinloukuksi, meillä maataloudessa vajaatuottoisuus ja tuottamattomuus on synonyymeja tälle. Ensi vuodesta alkaen tulee voimaan täysin yleisen maatalouspolitiikan kanssa ristiriitainen ratkaisu, lopetetaan uusien luomusopimusten tekeminen, miksi? Meillähän on pulaa luomutuotteista?
Tuo 500 € on vain etelän perusviljanviljelijän tuotto. Jos lähdetään nuoren viljelijän eläintilalla valkuaiskasveja ja , perunaa, juureksia, ruista, puutarhakasveja luomussa laittamaan. Eiköhän siinä se kerroin löydy. Ja tuottamattomuutta nimenomaan ei tueta, vaan tehokasta maailmaa valloittavaa elintarviketeollisuutta. Kannattaa ottaa selvää tuosta tuottamattomuuden tukemisesta, jos kokotila jää kesannolle, onko se enää sitä 500 € ei ole, suojavyöhykkeetkään eivät selitä miljardeja. Koko 200 miljoonan vuotuinen ympäristökorvaus ei selitä vuotuisia miljardeja.
Investointituet ovat asia erikseen, ne ovat mukana tuossa kokonaissummassa. Voidaan aprikoida, mitkä ovat nitä miljoonainvestointeja maatiloilla nykyään.
-SS-
Missä kohtaa tossa taataan, että tavaraa tulee markkinoille? Jotkin eläintilan kertoimet ovat niin alhaiset, että ei siinä oikeasti paljon eläimiä tarvitse pitää, että eurot tulevat..
-
Aika harhainen pitää olla, jos suomalainen vaikka 500 ha:n maantieviljelytila, kuitenkin maailmanmitassa pieni preeriakasveien ja bulkkilihantuottaja, kuvittelee oikeasti olevansa kannattavan stetsonranchin pitäjä ilman tukia. Kaikissa hömppäheinätukituomitsemisissa on takana se oman kannattamattoman maataloudenharjoittamisen etuoikeuden korostaminen muihin kannattamattoman maatalouden harjoittajiin verrattuna.
Yksistään maissi 14-16 t/ha, USA keskisato 10800 kg/ha, kahden sadon vehnä-soijapapu 3,5 tn talvivehnää, 3,5 tn typpeä sitovaa soijapapua (siis saman vuoden aikana !), ja tämä on yleinen trendi suurissa viljantuottajamaissa, jotka ovat etelämpänä kuin Suomi.
Jotenkin Suomessa luullaan itserakkaasti, että täällä kun ostaa satotykki Laureatea ja alkaa sato virtaamaan, niin muualla ei tehtäisi satojen hyväksi mitään ?
(https://www.nass.usda.gov/Charts_and_Maps/graphics/soyyld.png)
(https://www.nass.usda.gov/Charts_and_Maps/graphics/cornyld.png)
Venäjän samanlaiset vilja-aukeat ovat vasta tulossa Yarasensorviljelyyn.
-SS-
-
Aika harhainen pitää olla, jos suomalainen vaikka 500 ha:n maantieviljelytila, kuitenkin maailmanmitassa pieni preeriakasveien ja bulkkilihantuottaja, kuvittelee oikeasti olevansa kannattavan stetsonranchin pitäjä ilman tukia. Kaikissa hömppäheinätukituomitsemisissa on takana se oman kannattamattoman maataloudenharjoittamisen etuoikeuden korostaminen muihin kannattamattoman maatalouden harjoittajiin verrattuna.
Yksistään maissi 14-16 t/ha, USA keskisato 10800 kg/ha, kahden sadon vehnä-soijapapu 3,5 tn talvivehnää, 3,5 tn typpeä sitovaa soijapapua (siis saman vuoden aikana !), ja tämä on yleinen trendi suurissa viljantuottajamaissa, jotka ovat etelämpänä kuin Suomi.
Jotenkin Suomessa luullaan itserakkaasti, että täällä kun ostaa satotykki Laureatea ja alkaa sato virtaamaan, niin muualla ei tehtäisi satojen hyväksi mitään ?
(https://www.nass.usda.gov/Charts_and_Maps/graphics/soyyld.png)
(https://www.nass.usda.gov/Charts_and_Maps/graphics/cornyld.png)
Venäjän samanlaiset vilja-aukeat ovat vasta tulossa Yarasensorviljelyyn.
-SS-
Eikö löytynyt vastausta? En mä kysynyt mitään siitä on se suomen vaikka suurin tila maailman mittakaavassa mitään tai että vaikka täällä metsitettäisiin joka ainut hehtaari niin heiluttaako se isoa laivaa mihinkään, edes EU:n kokoluokassa? Jään edelleen odottamaan vastausta, että kuinka se tukien imurointi näkyy siinä, että tavaraa tulee myös siltä tilalta markkinoille. Niinkuin Alpo asian totesi jo aiemmin niin siellä missä sato tuotetaan suomessakin niin tukieurot ovat pienimmät. Väitän tietäväni jotain tuosta sikojen pidosta niin 2015 moni sikatila jäi ympin ulkopuolelle. Tehokastuotanto ei vain sopinut enää yhteen ympin ja siitä saatavien eurojen kanssa. Se, että tilanne on vain siitä kiristynyt niin voisi luulla, että muutamalla tilalla on ehkä kuitenkin mietitty sitä, että olisiko vain kannattanut ottaa ne tarjotut eurot ja laskea vaikka niitten eläintenpidon intesiteettiä.
-
Joo, ei se kansantalouden ongelma ole tuo pellon hinta, vaan omasta mielestäni tämä alan verenvaihdon hidastuminen. Se on ongelma pidemmän päälle, kun ei ole uusia, alan ulkopuolelta tulevia tuulettamassa "kenttää".
Menee tietysti vähän semantiikaksi, mutta varsinainen maataloustuki eli perustuki+viherryttämislisä on se, mikä varsinaisesti on tarkoitettu maataloustuotteiden hinnanalennuskorvaukseksi. Se ympäristökorvausjärjestelmä eli maataloustukipolitiikan ns. kakkospilari pitää taas sisällään niiden maatalouden positiivisten ulkoisvaikutusten (ympäristönsuojelu laajasti ottaen, alkuperäisrotutuet, eläinten hyvinvointikorvaukset ym.) tukemisen, joita vastaan ei periaatteessa tarvitakaan ruuan tuotantoa. EU:n sisällä perustuki on tiukkaan säädelty, kansallisesti on haettu kaikki mahdollisuudet tuon kakkospilarin tukien maksamiseksi. Niiden ehtojen määrittäminen taas sellaiseksi, että toiminnalla olisi suora yhteys ruuantuotantoon (maatalouden perimmäinen olemassaolon oikeutus), on hankalaa. Ellei mahdotonta. Siksi ollaan tässä missä ollaan. Esim. naapurimaassamme Ruotisissa EI olla aktiivisesti haettu mitään lisämaksamismahdollisuuksia ja tukitasot ovatkin merkittävästi meikäläistä alhaisemmat. Hyvä vai huono, riippuu lausunnonantajan intresseistä.
Uutta tukikautta ja sen detaliikkaa valmistellaan kovaa vauhtia. Kunhan Brysselistä tulee selkeät raamit, alkaa yksityiskohtien valmistelu. Nyt on aika vaikuttaa, käytännössä "se" vuosi aina joka seitsämäs vuosi tapahtuvasta väännöstä.
Ruotsin tukimalli on yksinkertainen, huono vai hyvä, siitä voi olla montaa mieltä. Jotenkin noloa, että vuosi sitten syksyllä tekivät vielä provokaation, kun täällä oli märkyyden vuoksi pulaa rehuviljasta. Miksi sen laivan piti tulla juuri Ruotsista, jota sitten suurella joukolla mentiin vastaan ja paheksuttiin?
Uuden tukikauden valmistelu on kampaviinerien kulutushuippua. Jokaisessa kokouksessa tehdään vähän viilauksia tukiehtoihin, jotka näyttäytyvät taas ruohonjuuritasolle aika kummajaisina. Meneillään oleva kausi on kyllä ollut tämän EU-historian sekavin. Ensin tuli nippu toimenpiteitä, sitten rajoituksia niihin ja lopulta peruutuksia, jokainen tukivuosi on erilainen ja ilmeisesti päättyy vielä melkein katastrofiin. Yksinkertaisella laskukaavalla, jossa tukimäärä jaetaan vuosilla ja hehtaareilla tuottaisi ehkä hyvän tuloksen, mutta olisi äärimmäisen tylsä. Ja aina löytyy niitä, jotka tahallaan ymmärtää tukijärjestelmän väärin. Esimerkiksi jos luomuvehnän satoa edeltää kaksi latausvuotta, niin tukisumma on noin 2000€/ha (3x660€), kun tavanomaisessa, vuosittain satoa korjattavassa, tuki on 500€/ha. Jos puitu vehnäsato olisi yhtäsuuri, niin toisessa tuki on nelinkertainen kiloa kohti... näin sitä järjestelmää ymmärretään väärin :)
-
Ruotsin tukimalli on yksinkertainen, huono vai hyvä, siitä voi olla montaa mieltä. Jotenkin noloa, että vuosi sitten syksyllä tekivät vielä provokaation, kun täällä oli märkyyden vuoksi pulaa rehuviljasta. Miksi sen laivan piti tulla juuri Ruotsista, jota sitten suurella joukolla mentiin vastaan ja paheksuttiin?
Uuden tukikauden valmistelu on kampaviinerien kulutushuippua. Jokaisessa kokouksessa tehdään vähän viilauksia tukiehtoihin, jotka näyttäytyvät taas ruohonjuuritasolle aika kummajaisina. Meneillään oleva kausi on kyllä ollut tämän EU-historian sekavin. Ensin tuli nippu toimenpiteitä, sitten rajoituksia niihin ja lopulta peruutuksia, jokainen tukivuosi on erilainen ja ilmeisesti päättyy vielä melkein katastrofiin. Yksinkertaisella laskukaavalla, jossa tukimäärä jaetaan vuosilla ja hehtaareilla tuottaisi ehkä hyvän tuloksen, mutta olisi äärimmäisen tylsä. Ja aina löytyy niitä, jotka tahallaan ymmärtää tukijärjestelmän väärin. Esimerkiksi jos luomuvehnän satoa edeltää kaksi latausvuotta, niin tukisumma on noin 2000€/ha (3x660€), kun tavanomaisessa, vuosittain satoa korjattavassa, tuki on 500€/ha. Jos puitu vehnäsato olisi yhtäsuuri, niin toisessa tuki on nelinkertainen kiloa kohti... näin sitä järjestelmää ymmärretään väärin :)
En tunne ruotsin järjestelmää, yritän pysyä perillä tästä meidän järjestelmästä, mutta monessa muussa asiassa voitaisiin kyllä ottaa oppia ruotsalaisista. En mä niistä muuten niin välitä ja ovat prkl parempia jääkiekossakin..
Tollaseen yksinkertaiseen malliin jossa katsotaan paljon rahaa on käytössä ja minkä verran hehtaareja on jakamassa ja kuinka monelle vuodelle se pitää saada riittämään niin taitaisi olla liian vaikea suomalaisille päättäjille ymmärtää. Siinähän voisi vaikka joutua työttömäksi. Eikä tuohon saada mitään hienoja ympäristö systeemejä sisällytettyä.
-
Paljon kiinnostavaa asiaa tässä keskustelussa. Joitakin kysymyksiäkin jotka alkoivat kiinnostaa.
Ensinnäkin ja101, Luomukorvaus:
Luonnonmukaisen tuotannon korvaus on korvausta luonnonmukaisen tuotantotavan noudattamisesta
aiheutuvista kuluista ja tulonmenetyksistä. http://www.mavi.fi/fi/tuet-ja-palvelut/Documents/Luonnonmukainen%20tuotanto%20taustamateriaali%202015.pdf
Miten niin tuo peltokasvipalkkio ei ole lisännyt tuotantoa? Rypsillä ja rapsilla ei juurikaan ole kasvanut, johtuen luultavasti ongelmista tautirintamalla ja heikentyneestä hintatasosta. Saattaa kuitenkin olla, että lisätuki on pitänyt viljelyalaa edes tuolla tasolla Sama koskee ruista. Ilmeisesti noiden kasvien kohdalla lisätuki on valunut ainakin osittain heikentyneeseen tuottajahintaan. Siis ostajat ovat itse tyrineet markkinat.
Herneen viljelyala on Luken mukaan kasvanut vuoden 2000 5200 hehtaarista vuoden 2018 9600 hehtaariin. Parhaimmillaan hernettä viljeltiin 2015 12300 ha. Härkäpavun viljely taas 2009 2300 hehtaarista 2017 22000 hehtaariin. Minusta palkkiot näyttäisivät ainakin osaltaan lisänneen viljelykiinnostusta. Toki markkinahinnoillakin on varmaan ollut oma vaikutuksensa. Nuo herneen alat hain luken tilastoista pavun tiedot ovat tästä: https://www.luke.fi/futurecrops/fi/viljely/harkapavun-viljely/
Mistähän tuo tieto, ettei palkokasvipalkkio 90e/ha ei oli lisännyt tarjontaa niin paljon kuin siihen on mennyt euroja? Olisi kyllä minustakin tuo lisähinta mieluisampi keino lisätä tuotantoa, mutta entä jos siihen innostutaan niin, että sitä tuotetaan liikaa. Seurauksena lisähinta pois ja lisäksi markkinahinnat alas. Näinhän kävi kerääjäkasvien ja suojavyöhykkeiden kanssa kun niistä maksettiin pinta-alatukena liikaa, eikä määrää rajoitettu. Palkokasvien osalta homma näyttäisi minusta onnistuneen ihan hyvin.
Näyttäisi siltä, että kaipaat tehokkuutta? Tehokkuus on kuitenkin suhteellista. https://www.toinenmielipide.fi/tehokkuus-on-itsepetosta/
Voisin tehdä jalkakyykkyjä tehokkaasti työpäivän. Olisin tehokkaasti kohottanut kuntoani, mutta talouden tehokkuus on ollut surkea. Tuotannollisestikaan en ole tilaani kehittänyt kovinkaan tehokkaasti. Toisaalta vaikkapa viljelysuunnitelmaa tehdessä ei kunto olisi juurikaan tehostunut, mutta tilan kannattavuuteen ja tuotantoon vaikutus voi olla erittäinkin tehokasta.
Olisivatko suojavyyöhykkeet ehkä tehokkaita vesistöjen ja Itämeren ravinnehuuhtoutumien hillitsijöitä. Voisivatko kerääjäkasvit ja talviaikaiset kasvipeitteisyydet mahdollisesti parantaa maan rakennetta ja lisätä maan hiilipitoisuutta. Tarkoitus ainakin on ollut tällainen. Nuo tuet ovat siis ehkä olleet hyvinkin tehokkaita niiden "ostajien" kannalta. Luonnonhoitopellot ovat ehkä keskittyneet huonoimmille lohkoille mutta niiden lohkojen viljantuotanto on silti pois bulkkimarkkinoilta. Varsinkin kun niillä huonommilla lohkoilla kuitenkin viljeltäisi eniten rehukauraa, josta on muutoinkin eniten ylituotantoa. Ja vähiten vientikysyntää.
Minusta missään ei edes haluta taata eri tuotteiden markkinoille tuloa erikseen Kuitenkin, jos jonkin tuotteen viljelyä erityisesti tuetaan, on tukien ehtona kyseisen kasvin tai tuotteen viljely. Täydentävissä ehdoissa mainitaan: "Muokkaa, lannoita ja kylvä tai istuta viljelty pelto ja pysyvien kasvien ala tarkoituksenmukaisella tavalla siten, että on mahdollista saada aikaan tasainen itäminen ja kasvusto". Tämähän tarkoittaa sadonkorjuuvelvoitteen puuttumisesta huolimatta, että kasveja viljellään. Ja aika harvassa ovat ne viljelijät, jotka viljelevät edes suhteellisen kunnolla ja jättävät sitten sadon tahallaan korjaamatta. Kyllä se rahanahneus houkuttelee puimaan ja myymäänkin lopulta.
Ja vielä tuohon: "Jään edelleen odottamaan vastausta, että kuinka se tukien imurointi näkyy siinä, että tavaraa tulee myös siltä tilalta markkinoille."
Tukien imuroinnilla ei ole merkitystä tavaroiden markkinoille tuloon. Eikä sillä myöskään päättäjien mielestä näyttäisi olevan sitä tavoitettakaan. Tärkeimpiä asioita näyttäisi olevan huoltovarmuus ja työllisyys. Huoltovarmuus vaikuttaisi olevan jossain määrin klisee, mutta se on kuitenkin melkoisen tärkeä puolustuspoliittinen ja yhteiskuntarauhaa ylläpitävä asia. Työllisyydelläkin on varmasti merkitystä. Jos maatalous loppuisi olisi nopeasti ainakin 100000 työtöntä lisää. Tuokin on varovainen arvio. Löytyykö sitten, kun kylät ovat kuolleet, mitenkään tekijöitä ja majoitusta niille metsäalankaan töille ja tekijöille, jotka tällä hetkellä näyttävät kannattelevan koko suomen taloutta ja hyvinvointia.
Mitä tuolla tuottteiden tulolla tilalta markkinoille siis on merkitystä. On kyllä, mutta muut asiat saattavat vaikuttaa jopa enemmän.
Oma mallini olisi seuraavanlainen: Kaikelle peltoalalle maksetaan sama tuki. Sen päälle laitetaan toimia, joita valtio "ostaa". Edellisen tukikauden lopussa tehtäisi alustava hinnasto eri asioille ja sitten pyydettäisi viljelijöiltä tarjouksia aloista, joilla asioita toteutetaan. Vähän niinkuin talviaikainen kasvipeitteisyys ja muutkin syysilmoituksella ilmoitettavat asiat nyt toimivat. Valtio sitten poimii tarjouksista tehokkaimmat ja "ostaa" ne toimet. Esimerkiksi suojavyöhykkeet. Viljelijä tarjoaa peltolohkojaan tai lohkojen osia suojavyöhykkeiksi. Sitten ELY valitsee tehokkaimmat kohteet vesistöjen kannalta ja ostaa ne. Näinhän periaatteessa edellisellä kaudella jo olikin, mutta korvausta nostettiin ja rajausta helpotettiin liikaa ja kaikki halukkaat päästettiin mukaan. Surkeaa valmistelua. Valvonta olisikin sitten hieman monimutkaisempi juttu, mutta rahallisesti asia olisi hallinnassa. Hinta tällaisesta suojavyöhykkeestä voisi olla niin kova, että kaikkia kiinnostaisi ja tarjontaa olisi. Sitten valittaisi tehokkaimmat.
Samalla tavalla valtio ostaisi luomua, hiilensidontaa, ravinteiden tasapainoista käyttöä yms. Malli olisi suhteellisen yksinkertainen ja tavallaan markkinaehtoinenkin. Voitaisi maataloustuotteiden lisäksi tai sijasta myydä arvoja tai ympäristönsuojelua. Toki itsekin löydän mallista ongelmiakin.
Täytyy sanoa, että on ihan kiinnostavaa selvitellä asioita ja kirjoittaa tänne. Ehkä kuitenkaan ei niin tehokasta... Toisaalta tietoakin tämä agronettikin on tulvillaan tuon jauhamisen lisäksi, joten ehkä tästä on joillekin jotain hyötyäkin. Ajanvietettä ainakin.
-
Tätä yllä kirjoitettua minäkin olen yrittänyt sanoa.
Tuotantomäärän mukainen tuotantotuki on vahvasti korruptoiva tuki. Rajoituksia, lannoiteveroja, markkinoimismaksuja, kiintiöitä, pärstäkertoimia, toisten peltojen ja viljelylupien sosialisointihalua, ministeriökaveripäätöksiä, puoluemandaatteja. Kaikkea tätä tulisi mukaan sillä hetkellä, kun tuotantotuet tulisivat täysimääräisenä takaisin. Jos esimerkiksi sokerin tuotantotuki maksettaisiin vain Lapin Lääniin, näkisimme hetken kuluttua vieläkin vaikeampaa sokerinviljelyä kuin tähän asti. Ivalon pellot peittyisivät lämmitettyihin sokerijuurikaskasvihuoneisiin, mitä suurempia, sitä suurempi tuettu liikevaihto ja tulo. Tuotantotuet ohjaavat paljon voimakkaammin typeryyksiin kuin pinta-alatuet, koska mitä enemmän rahankiimoissaan tuottaa, sitä enemmän tukia. Tuotantopanosten rajahyöty kasvaa äärimmäisen kannattavaksi. Ilman rangaistusveroja tai lannoitekieltoja, taivas rajana. Sitten jos ja kun kun se suuri rahasato epäonnistuu, korvattava tappiokin on suuri.
Maataloustuotteiden kuljetus erilaisten rajojen yli ja jopa läänistä toiseen pitäisi tulla ankaran luvanvaraiseksi. Valvonta pitää kohdistaa siihen, että samaa tukikiloa ei laskuteta monta kertaa, muunnteta todellisia satoja tukisadoiksi, tai tuoda maailmanmarkkinahintaista tavaraa rajan yli "täällä tuotetuksi".
-SS-
-
Tätä yllä kirjoitettua minäkin olen yrittänyt sanoa.
Tuotantomäärän mukainen tuotantotuki on vahvasti korruptoiva tuki. Rajoituksia, lannoiteveroja, markkinoimismaksuja, kiintiöitä, pärstäkertoimia, toisten peltojen ja viljelylupien sosialisointihalua, ministeriökaveripäätöksiä, puoluemandaatteja. Kaikkea tätä tulisi mukaan sillä hetkellä, kun tuotantotuet tulisivat täysimääräisenä takaisin. Jos esimerkiksi sokerin tuotantotuki maksettaisiin vain Lapin Lääniin, näkisimme hetken kuluttua vieläkin vaikeampaa sokerinviljelyä kuin tähän asti. Ivalon pellot peittyisivät lämmitettyihin sokerijuurikaskasvihuoneisiin, mitä suurempia, sitä suurempi tuettu liikevaihto ja tulo. Tuotantotuet ohjaavat paljon voimakkaammin typeryyksiin kuin pinta-alatuet, koska mitä enemmän rahankiimoissaan tuottaa, sitä enemmän tukia. Tuotantopanosten rajahyöty kasvaa äärimmäisen kannattavaksi. Ilman rangaistusveroja tai lannoitekieltoja, taivas rajana. Sitten jos ja kun kun se suuri rahasato epäonnistuu, korvattava tappiokin on suuri.
Maataloustuotteiden kuljetus erilaisten rajojen yli ja jopa läänistä toiseen pitäisi tulla ankaran luvanvaraiseksi. Valvonta pitää kohdistaa siihen, että samaa tukikiloa ei laskuteta monta kertaa, muunnteta todellisia satoja tukisadoiksi, tai tuoda maailmanmarkkinahintaista tavaraa rajan yli "täällä tuotetuksi".
-SS-
AB-alueelta apetta Ceelle ja ceeltä maitutuotteita nälkäsille etelänvetelille paluukuormana, MTK:n rakentama ikiliikkuja on todellisuutta..... Kai?
-
Paljon kiinnostavaa asiaa tässä keskustelussa. Joitakin kysymyksiäkin jotka alkoivat kiinnostaa.
Ensinnäkin ja101, Luomukorvaus:
Luonnonmukaisen tuotannon korvaus on korvausta luonnonmukaisen tuotantotavan noudattamisesta
aiheutuvista kuluista ja tulonmenetyksistä. http://www.mavi.fi/fi/tuet-ja-palvelut/Documents/Luonnonmukainen%20tuotanto%20taustamateriaali%202015.pdf
Eikö tavallisessa tuotannossa tule sitten kuluja? Homma ollut varmasti järkevä silloin kuin tuotteiden hinnat olivat lähempänä toisiaan. Nyt luulisi tuon hintaeron kompensoivan kulut tai ei luulisi vaan ainakin laskelmat näyttää siltä. Oletuksena, että pelto kasvaa muutakin kuin juolavehnää.
Miten niin tuo peltokasvipalkkio ei ole lisännyt tuotantoa? Rypsillä ja rapsilla ei juurikaan ole kasvanut, johtuen luultavasti ongelmista tautirintamalla ja heikentyneestä hintatasosta. Saattaa kuitenkin olla, että lisätuki on pitänyt viljelyalaa edes tuolla tasolla Sama koskee ruista. Ilmeisesti noiden kasvien kohdalla lisätuki on valunut ainakin osittain heikentyneeseen tuottajahintaan. Siis ostajat ovat itse tyrineet markkinat.
Herneen viljelyala on Luken mukaan kasvanut vuoden 2000 5200 hehtaarista vuoden 2018 9600 hehtaariin. Parhaimmillaan hernettä viljeltiin 2015 12300 ha. Härkäpavun viljely taas 2009 2300 hehtaarista 2017 22000 hehtaariin. Minusta palkkiot näyttäisivät ainakin osaltaan lisänneen viljelykiinnostusta. Toki markkinahinnoillakin on varmaan ollut oma vaikutuksensa. Nuo herneen alat hain luken tilastoista pavun tiedot ovat tästä: https://www.luke.fi/futurecrops/fi/viljely/harkapavun-viljely/
Mistähän tuo tieto, ettei palkokasvipalkkio 90e/ha ei oli lisännyt tarjontaa niin paljon kuin siihen on mennyt euroja? Olisi kyllä minustakin tuo lisähinta mieluisampi keino lisätä tuotantoa, mutta entä jos siihen innostutaan niin, että sitä tuotetaan liikaa. Seurauksena lisähinta pois ja lisäksi markkinahinnat alas. Näinhän kävi kerääjäkasvien ja suojavyöhykkeiden kanssa kun niistä maksettiin pinta-alatukena liikaa, eikä määrää rajoitettu. Palkokasvien osalta homma näyttäisi minusta onnistuneen ihan hyvin.
Ajatus ei perustu muuhun kuin siihen, että 2015 oli kova meuhkaaminen kotimaisesta valkuaisesta, niinkuin ennen sitä ja ajoittain sen jälkeenkin. Kuitenkin palkokasvit ainakin jääneet marginaaliksi eikä niistä oikeasti ole korvaamaan tuontisoijaa kuin pienessä osassa rehuja. Työtä tietysti tehdään kokoajan ja tilanne on parantunut, mutta taitaa ne rehun tarvitsijat loppua aiemmin. Tietysti nykyään eläintenpito ei ole enää mitenkään hyväksyttävääkään vaan parempia olisi jos härkäpavut menisi suoraan leivän päälle...
Näyttäisi siltä, että kaipaat tehokkuutta? Tehokkuus on kuitenkin suhteellista. https://www.toinenmielipide.fi/tehokkuus-on-itsepetosta/
Voisin tehdä jalkakyykkyjä tehokkaasti työpäivän. Olisin tehokkaasti kohottanut kuntoani, mutta talouden tehokkuus on ollut surkea. Tuotannollisestikaan en ole tilaani kehittänyt kovinkaan tehokkaasti. Toisaalta vaikkapa viljelysuunnitelmaa tehdessä ei kunto olisi juurikaan tehostunut, mutta tilan kannattavuuteen ja tuotantoon vaikutus voi olla erittäinkin tehokasta.
Olisivatko suojavyyöhykkeet ehkä tehokkaita vesistöjen ja Itämeren ravinnehuuhtoutumien hillitsijöitä. Voisivatko kerääjäkasvit ja talviaikaiset kasvipeitteisyydet mahdollisesti parantaa maan rakennetta ja lisätä maan hiilipitoisuutta. Tarkoitus ainakin on ollut tällainen. Nuo tuet ovat siis ehkä olleet hyvinkin tehokkaita niiden "ostajien" kannalta. Luonnonhoitopellot ovat ehkä keskittyneet huonoimmille lohkoille mutta niiden lohkojen viljantuotanto on silti pois bulkkimarkkinoilta. Varsinkin kun niillä huonommilla lohkoilla kuitenkin viljeltäisi eniten rehukauraa, josta on muutoinkin eniten ylituotantoa. Ja vähiten vientikysyntää.
Minusta missään ei edes haluta taata eri tuotteiden markkinoille tuloa erikseen Kuitenkin, jos jonkin tuotteen viljelyä erityisesti tuetaan, on tukien ehtona kyseisen kasvin tai tuotteen viljely. Täydentävissä ehdoissa mainitaan: "Muokkaa, lannoita ja kylvä tai istuta viljelty pelto ja pysyvien kasvien ala tarkoituksenmukaisella tavalla siten, että on mahdollista saada aikaan tasainen itäminen ja kasvusto". Tämähän tarkoittaa sadonkorjuuvelvoitteen puuttumisesta huolimatta, että kasveja viljellään. Ja aika harvassa ovat ne viljelijät, jotka viljelevät edes suhteellisen kunnolla ja jättävät sitten sadon tahallaan korjaamatta. Kyllä se rahanahneus houkuttelee puimaan ja myymäänkin lopulta.
Ja vielä tuohon: "Jään edelleen odottamaan vastausta, että kuinka se tukien imurointi näkyy siinä, että tavaraa tulee myös siltä tilalta markkinoille."
Tukien imuroinnilla ei ole merkitystä tavaroiden markkinoille tuloon. Eikä sillä myöskään päättäjien mielestä näyttäisi olevan sitä tavoitettakaan. Tärkeimpiä asioita näyttäisi olevan huoltovarmuus ja työllisyys. Huoltovarmuus vaikuttaisi olevan jossain määrin klisee, mutta se on kuitenkin melkoisen tärkeä puolustuspoliittinen ja yhteiskuntarauhaa ylläpitävä asia. Työllisyydelläkin on varmasti merkitystä. Jos maatalous loppuisi olisi nopeasti ainakin 100000 työtöntä lisää. Tuokin on varovainen arvio. Löytyykö sitten, kun kylät ovat kuolleet, mitenkään tekijöitä ja majoitusta niille metsäalankaan töille ja tekijöille, jotka tällä hetkellä näyttävät kannattelevan koko suomen taloutta ja hyvinvointia.
Mitä tuolla tuottteiden tulolla tilalta markkinoille siis on merkitystä. On kyllä, mutta muut asiat saattavat vaikuttaa jopa enemmän.
Oma mallini olisi seuraavanlainen: Kaikelle peltoalalle maksetaan sama tuki. Sen päälle laitetaan toimia, joita valtio "ostaa". Edellisen tukikauden lopussa tehtäisi alustava hinnasto eri asioille ja sitten pyydettäisi viljelijöiltä tarjouksia aloista, joilla asioita toteutetaan. Vähän niinkuin talviaikainen kasvipeitteisyys ja muutkin syysilmoituksella ilmoitettavat asiat nyt toimivat. Valtio sitten poimii tarjouksista tehokkaimmat ja "ostaa" ne toimet. Esimerkiksi suojavyöhykkeet. Viljelijä tarjoaa peltolohkojaan tai lohkojen osia suojavyöhykkeiksi. Sitten ELY valitsee tehokkaimmat kohteet vesistöjen kannalta ja ostaa ne. Näinhän periaatteessa edellisellä kaudella jo olikin, mutta korvausta nostettiin ja rajausta helpotettiin liikaa ja kaikki halukkaat päästettiin mukaan. Surkeaa valmistelua. Valvonta olisikin sitten hieman monimutkaisempi juttu, mutta rahallisesti asia olisi hallinnassa. Hinta tällaisesta suojavyöhykkeestä voisi olla niin kova, että kaikkia kiinnostaisi ja tarjontaa olisi. Sitten valittaisi tehokkaimmat.
Samalla tavalla valtio ostaisi luomua, hiilensidontaa, ravinteiden tasapainoista käyttöä yms. Malli olisi suhteellisen yksinkertainen ja tavallaan markkinaehtoinenkin. Voitaisi maataloustuotteiden lisäksi tai sijasta myydä arvoja tai ympäristönsuojelua. Toki itsekin löydän mallista ongelmiakin.
Täytyy sanoa, että on ihan kiinnostavaa selvitellä asioita ja kirjoittaa tänne. Ehkä kuitenkaan ei niin tehokasta... Toisaalta tietoakin tämä agronettikin on tulvillaan tuon jauhamisen lisäksi, joten ehkä tästä on joillekin jotain hyötyäkin. Ajanvietettä ainakin.
Eikö tuollaisessa huutokauppa tilanteessa tule sitten ongelmaksi se mitä SS tuossa alempana pelkää, että hyvä kaveri verkosto pääsee valloilleen?
Tätä yllä kirjoitettua minäkin olen yrittänyt sanoa.
Tuotantomäärän mukainen tuotantotuki on vahvasti korruptoiva tuki. Rajoituksia, lannoiteveroja, markkinoimismaksuja, kiintiöitä, pärstäkertoimia, toisten peltojen ja viljelylupien sosialisointihalua, ministeriökaveripäätöksiä, puoluemandaatteja. Kaikkea tätä tulisi mukaan sillä hetkellä, kun tuotantotuet tulisivat täysimääräisenä takaisin. Jos esimerkiksi sokerin tuotantotuki maksettaisiin vain Lapin Lääniin, näkisimme hetken kuluttua vieläkin vaikeampaa sokerinviljelyä kuin tähän asti. Ivalon pellot peittyisivät lämmitettyihin sokerijuurikaskasvihuoneisiin, mitä suurempia, sitä suurempi tuettu liikevaihto ja tulo. Tuotantotuet ohjaavat paljon voimakkaammin typeryyksiin kuin pinta-alatuet, koska mitä enemmän rahankiimoissaan tuottaa, sitä enemmän tukia. Tuotantopanosten rajahyöty kasvaa äärimmäisen kannattavaksi. Ilman rangaistusveroja tai lannoitekieltoja, taivas rajana. Sitten jos ja kun kun se suuri rahasato epäonnistuu, korvattava tappiokin on suuri.
Maataloustuotteiden kuljetus erilaisten rajojen yli ja jopa läänistä toiseen pitäisi tulla ankaran luvanvaraiseksi. Valvonta pitää kohdistaa siihen, että samaa tukikiloa ei laskuteta monta kertaa, muunnteta todellisia satoja tukisadoiksi, tai tuoda maailmanmarkkinahintaista tavaraa rajan yli "täällä tuotetuksi".
-SS-
Ehkä me sitten haetaan ihan erilaista tuotantotukea... Sun ajatukset on jossakin 70-80 luvulla ilmeisesti... Mä en ymmärrä ajatusta siitä jos ivalossa aletaan kerran viljellä sokerijuurikasta kasvihuoneissa niin eikö tuossa kulut nouse tuossa mallissa? Jos tuotantotuki on sen suuruinen että se mahdollistaa tuotannon kasville sopivassa ympäristössä niin jos joku haluaa omalla kustannuksella kasvattaa sitä sitten napapiirin pohjoispuolella kasvihuoneessa niin kasvattakoon. Siihen ei tukea eikä apua tulisi antaa sen enempää.
-
Kyllähän säistä riippuvaisessa kasvinviljelyssä pinta-alatuki tukimuotona on aivan ylivoimainen verrattuna tuotantomääriin sidottuun tukeen. Rahan tulo on varmaa ja tasaista vuodesta toiseen, katovuonna, jolloin sato jää korjaamatta, saa sentään tuet, toisessa tukimuodossa et saa tilille yhtään mitään, lopputuloksena saattaa herkästi olla tilan konkurssi tai tuotannon lopettaminen rahojen loppumisen takia. Tietysti sitten hyvänä satovuonna tukikin on iso, mutta sitten taas riskinä on se että tukien maksaja, valtio tai eu, toteaa että huippusadon seurauksena tukiin varattu budjettti ylittyy, ja tukia on pakko leikata.
Ja tottahan on sekin, että tuotantosidonnaisessa tukimuodossa valvonta- ja tarkastusbyrokratia olisi aivan helvetillistä nykyiseen verrattuna, koska tuo tukimuoto todella herkästi houkuttelisi monenlaisiin huijausyrityksiin.
Mutta tämä siis koskien kasvinviljelyä, eläintuotannossa tuotantosidonnaiset tuet olisi helpommin ja järkevämmin toteutettavissa.
-
Ehkä me sitten haetaan ihan erilaista tuotantotukea... Sun ajatukset on jossakin 70-80 luvulla ilmeisesti... Mä en ymmärrä ajatusta siitä jos ivalossa aletaan kerran viljellä sokerijuurikasta kasvihuoneissa niin eikö tuossa kulut nouse tuossa mallissa? Jos tuotantotuki on sen suuruinen että se mahdollistaa tuotannon kasville sopivassa ympäristössä niin jos joku haluaa omalla kustannuksella kasvattaa sitä sitten napapiirin pohjoispuolella kasvihuoneessa niin kasvattakoon. Siihen ei tukea eikä apua tulisi antaa sen enempää.
kannattaa ajatella yksinkertaisesti tämä kilojen ja litrojen mukaan maksettava lisähinta, mitä siinä tapahtuu (on tapahtunut)
Alkuun on alituotantoa ja lisähinnalla houkutellaan tuottajia mukaan, viljely lisääntyy. Tuotanto kasvaa sekä pinta-alan, että satotason kautta, voimakkaimmin tuetuista kasveista tulee "rahakasveja" viljelijöille. Hyvin äkkiä tuotanto ja kulutus saavuttaa tasapainon. Seuraavaksi alkaa lievän ylituotannon aiheuttama hinnan lasku, jolloin ostajat saavat raaka-aineensa halvalla. Tuki hyödyttää ostajia ja teollisuutta, jotka ulosmittaavat tuen täysimääräisesti, tuki ei hyödytä tuottajaa enää ollenkaan. Tuki kanavoituu teollisuuden kannattavuuden parantamiseksi. Teollisuuden halu lisätä tuotantoa aiheuttaa ylituotantoa myös lopputuotteiden markkinoille, joka joudutaan pumppaamaan/hävittämään alihintaan maailmalle. Kohta myös tähän vaaditaan tukea, koska tuotteista ei saada normaalia markkinahintaa. -70 ja -80 luvuilla markkinat olivat erilaiset, mutta muistissa on nämä uutiset https://yle.fi/aihe/artikkeli/2014/08/28/muna-ja-voivuoret-vaihtokaupalla-neuvostoliittoon
Tällä tiellä on jatkossa edessä sitten tämä SS:n maalailema korruption kierre, mihin ja kenelle tukea ohjattaisiin, kuka saa säilyttää hillotolppansa? Ainakin lobbaus lisääntyisi ja tuen vaatijoita tulisi lisää.
On turvallisempaa tukea ympäristönsuojelun, työllisyys- tai aluepolitiikan päämääriä, ainakaan niistä ei nouse samanlaisia ongelmia. Huolestuttavaa näissä tuissa on se, ettei tuki päädy viljelijälle vaan menee kohteeseensa. Ehdot jopa laaditaan niin, ettei viljelijä voi estää tukien valumista ulos tilalta vrt Neuvo 2020, siinähän neuvoja ei laskuta tilaajaa vaan tilaajan ohi, muutenhan tukea ei edes saa. Jos maatalouden kannattavuutta halutaan parantaa tuilla, niin esillä ollut myynnin alv:n alennettu tilitys olisi suora tuki viljelijälle. Siinä tilan saama bruttotuki olisi sama kuin nettotuki, neuvonnassa nettotuki on viljelijälle miinusmerkkinen, kun tulee alv-pakkolaina valtiolle. Toivottavasti saatu neuvontapalvelu sen arvoista :)
-
Ehkä me sitten haetaan ihan erilaista tuotantotukea... Sun ajatukset on jossakin 70-80 luvulla ilmeisesti... Mä en ymmärrä ajatusta siitä jos ivalossa aletaan kerran viljellä sokerijuurikasta kasvihuoneissa niin eikö tuossa kulut nouse tuossa mallissa? Jos tuotantotuki on sen suuruinen että se mahdollistaa tuotannon kasville sopivassa ympäristössä niin jos joku haluaa omalla kustannuksella kasvattaa sitä sitten napapiirin pohjoispuolella kasvihuoneessa niin kasvattakoon. Siihen ei tukea eikä apua tulisi antaa sen enempää.
Millä tavalla tuotantotukea voi ajatella erilaiseksi ?
Kannattaisi ehkä tutkia jotakin kirjallisuutta menneestä ajasta, ennen kuin alkaa haikailemaan sellaista järjestelmää, joka ei toimi pienillä kustannuksilla edes öljyvaltio Norjassa. Tälläkin hetkellä on riittävästi lisäkuluja kansallisesti juurikin tuotantotukien ylläpitämisessä, pian puolet kokonaistukipotista. Peruspreeriakasvithan sitä eivät saa, ja kustannukset ovat ennustettavat sekä joltisenkin kunnollisen sadon osalta pinta-alatuesta satotueksi laskettuna noin 50-100 €/tonni: nerokasta täsä on se, että jos päättää viljellä intensiivisesti, tuotteen tukitaso laskee samalla, jopa puoleen, että kannattaa miettiä kaksi kertaa, kuinka järjettömästi panoksia tähän pohjoiseen viljelyyn uhraa. On kummallista ajatella, että nykyinen maan hinta ja vuokrataso olisi jotenkin yksistään pinta-alatuista lähtöisin. Kyllä ennen EU-aikaa 2000 mk:n hehtaarivuokria löytyi, tälläkin hetkellä viljelevien taholta tiedän maksetun. Samoin pellon huippuhinnat olivat 70000 mk/ha, 1980-luvun lopussa isotkin palat saattoivat vaihtaa omistajaa 40000-55000 markan hehtaarihinnalla. Lisäksi tuottamisoikeuksia eli pellon ostolupia säänneltiin kaveripiirille luottamusmieselimissä, siksi "vapaa" lisämaa, eli pakkohuutokaupat, tai alle 2 ha palat, olivat erittäin haluttua kilpailtavaa niille, jotka eivät olleet tässä järjestelmässä sisällä. Salaisuus silloiselle hintakiimalle oli se, että uusilla 1980-luvun satoisilla lajikkeilla kuuden tonnin tuotantotuetun vehnäsadon arvo oli 12000 mk ! Vielä 200 kg N viljelytasolla viljavalla maalla sai kolme markkaa rangaistusverotetustakin apulantamarkasta takaisin. Nyt ei saisi.
Sitten kun viljavuoret tulivat ahdistavaksi, siirryttiin kuluttamaan rehuja omalla tilalla. Syntyivät muna- ja lihavuoret. Koko maatalouspoitiikka oli kuin kallis stressilelu, jossa palloon painetaan tappi sisään, ja toinen putkahtaa jostakin muualta ulos, koskaan et saa kaikkia sisään samaan aikaan. Jollakin tuotannon kokoluokalla kannattavaksi ajateltu tuotantotukiyksikkö on sikamaisesti rikastuttava moninkertaisesti suuremmassa yksikössä. Siksi suunta oli vain ylöspäin, aina jotakin muuta tuotantoa, kunnes tuli ylituotanto-ongelma siitäkin.
Merkittävä peltoala oli palkkio- tai pakkokesannolla vuosittain, pakettipeltoja ja pakko/palkkiokesantoja oli vuonna 1990 500000 hehtaaria ! Siinä jäävät nykyiset LHP:t ja muut ympäristönurmet toiseksi ! Samalla ajalla lisäksi oli metsitetty vuodesta 1969 alkaen 200000 ha peltoa. Eli noin 0,7 miljoonaa hehtaaria peltoa ei edes tarv ittu, silti oli voimakas ylituotanto ! Heikommatkin pellot tuottivat viljeltynä tuloa, koska viljan tuotantotuettu hinta oli parhaimmillaan 400-500 euroa tonnilta nykyrahayksikköön muutettuna. Hinnat olivat sen verran hyvät, että pellonraivaus oli voimakasta, niinpä valtio asetti korkean pellonraivausmaksun, koska juurikin 1980-luvun raivaajat olivat intensiivisiä tuottajia, joiden raivaus olisi nopeasti realisoitunut tuotteiden tulvaan markkinoille.
Maidontuotannossa ja munantuotannossa parhaimmillaan oli iso osa volyymista olematonta, eli vähentämispalkkiovolyymia. Silti oli valtiolle halvempaa maksaa täysi hinta tuottamattomasta maidosta, munasta, ihan kaikesta, tarvitsematta samalla maksaa ulkomaalaiselle kuluttajalle toiseen kertaan, vientitukien muodossa. Täysin tuotannosta irrotettu tuki olisi juuri tätä, helpommin järjestettynä, maksetaan tuki pinta-alalle, viljelet mitä viljelet, mutta viet sen sitten omalla kustannuksillasi maailmanmarkkinahintaan ulkomaille. Valtiota ei kiinnosta, eikä saakaan kiinnostaa. Mutta tämä ei kelpaa kaikille, jotka ovat sitä mieltä, että valtion toki pitää käyttää käyttää kymmenen miljoonaa saadakseen aikaan yhden agraarimiljonäärin ?
Jos "tuotannosta irrotettujen" tukien historiaa tässä parinkymmenen vuoden aikana seuraa, niin suurin yksittäinen maidontuotannon kannattavuuteen vaikuttanut tukimuutos pistää silmään: nurmien mukaantulo CAP -tilatukiin. Tällä oli selvä tarkoitus tasoittaa tietä nurmivaltaiseen viljelyyn, näkyy toisaalta aluepoliittinenkin tavoite tuossa. Nurmien kilpailukyky sekä tukien kotieeläintuotantoa vahvistava vaikutus pohjoisen Suomen alueella nousi, mutta sivuvaikutuksena tuosta päätöksestä tuli nurmia myös etelään, erilaisten maanparannus- ja kesannon tyyppisten nurmien muodossa. Että hömppäheinistä voi syyttää myös tukien ohjailijoita.
Kyllä tuotantotuet näkyvät selvästi viljelyn suuntautumisena ! Eikö muka saatava lisäraha määrätylle kasville ohjannut kerääjäkasveja, saneerauskasveja, suojavyöhykenurmia uusiksi suosikeiksi, joista ei ollut kuultukaan aikaisemmin ? Valkuaiskasvituki pompautti härkäpavut, herneet, öljykasvit kovaan nousuun. Viimeisin esimerkki oli lantun tuotantotuki, jossa piti nopeasti viheltää peli poikki, kun lanttua alkoi kasvaa ihan joka kolossa kuin suurvallassa konsanaan. Rukiin tuotantopalkkio vei 200 + rukiinhinnat ehkä pysyvästi 50 euroa alemmaksi. Sokerijuurikkaan viljely pysyy Suomessa tuotanto- ja kuljetustuen avulla, koska pelkkä vakio hehtaarituki ei riitä, se on moneen kertaan julkisuudessa mainittu.
Tosiasiassa meillä on merkittävä osa maataloustuista siirtynyt tuotantotuen tapaisiin kansallisiin lisäpaketteihin, eläintuotetukiin ja investointitukiin. Lähes ainoa viljelymuoto, jossa ei ole tällaista, on preeriakasvien viljely AB-alueella tavanomaisena viljelymuotona. Ei ihme, että kannattavuus on alentunut, ja luomutuotantotuki on tullut pelastamaan etelän suurtiloja. Mutta sekin reitti on jo tukittu, kun rahat vaan loppuivat.
-SS-
-
Edellisen kanssa valitettavasti samaa mieltä. Tosi en ole ollut viljelijä ennen eu-aikakautta. Nykysysteemin pahin ongelma on tukien ja korvausten pääomittumiseen pellon hintaan, mikä jäykistää kenttää ja toimii tehokkaasti esteenä uusien yrittäjien alalle tulolle. Mutta noin kansantalouden kannalta se aika ennen eu-aikaa oli aika hirveä...
Toistelet keskustasosialistien jo 1970-luvulla toistelemaa mantraa, että pellon hinta muka
nousee liikaa ja "oikeat viljelijät" eivät pysty enää laajentumaan, joten olisi pistettävä toppi
maakaupoille ja valittava maatalouden sisäisen järjestöpolitiikan avulla sopivat oikeutetut
hankkimaan maatalousmaata, säännöstellyllä hinnalla. Siis ei tämä pellon hinnannousun
pelottelu ole mikään nykytukien aikakauden ilmiö.
Mikä tukimuoto voisi olla pääomittunut metsän hintaan, vaika se on noussut samaa tahtia kuin pellonkin hinta ?
"Maanmittauslaitoksen tilastojen mukaan metsämaan hehtaarihinta nousi vuosina
2005–2015 yli 60 prosenttia, kun mittarina on koko maan mediaanihinta yli kahden
hehtaarin kaupoista. Metsämaan hinta kipusi kolme kertaa inflaatiota nopeammin."
https://www.kainuunsanomat.fi/kainuun-sanomat/kotimaa/metsa-maksaa-nyt-enemman-kuin-koskaan/
-SS-
-
Yhteiskunnan yleinen varallisuuden nousu näkyy tietenkin myös pellon ja metsän hinnoissa, oli autot, traktorit ja talotkin halvempia 1970-1980 luvuilla.
-
Kyllä tuntuu olevan herkkä aihe kun noin näppäimistöt sauhuaa. Ei se mitään onhan asioista hyvä keskustella ja kääntää jos ei muuta niin omaksi iloksi. Itsellä ei aikaa ole käyttää noin pitkiin kirjoituksiin.
Ei tuotantosidonnainenkaan tuki ongelmaton ole, mutta ei minusta voida sanoa, että tämä nykyinenkään tukisysteemi mikään toimiva ole. Se että kumpi sitten on parempi en ota kantaa. Minusta tässä nykyisessä vain hukataan rahaa. Viljelijöistä on tullut tukieurojen perässä juoksijoita, ja tehdään mitä erikoisempi temppuja jotta saadaa varmasti eurot kotiutettua. Marginaalituotteita ei saada kauppojen hyllyille vaikka kuinka tuetaan hehtaareja, rahat kyllä häviävät. Lisäksi tukieurot siirtyvät pellon hintaan jolloin sekään raha ei jää tuottajalle.
Mennäänkö ensi kaudella sitten siihen, että tuotanto jolla suomalaiset ruokitaan saavat enää murto-osan tukieuroista. Sama porukka pitää huoltovarmuuden yllä, kun toinen puoli sitten optimoi tukia tehdän erilaisia toimenpiteitä?
-
Edellisen kanssa valitettavasti samaa mieltä. Tosi en ole ollut viljelijä ennen eu-aikakautta. Nykysysteemin pahin ongelma on tukien ja korvausten pääomittumiseen pellon hintaan, mikä jäykistää kenttää ja toimii tehokkaasti esteenä uusien yrittäjien alalle tulolle. Mutta noin kansantalouden kannalta se aika ennen eu-aikaa oli aika hirveä...
Toistelet keskustasosialistien jo 1970-luvulla toistelemaa mantraa, että pellon hinta muka
nousee liikaa ja "oikeat viljelijät" eivät pysty enää laajentumaan, joten olisi pistettävä toppi
maakaupoille ja valittava maatalouden sisäisen järjestöpolitiikan avulla sopivat oikeutetut
hankkimaan maatalousmaata, säännöstellyllä hinnalla. Siis ei tämä pellon hinnannousun
pelottelu ole mikään nykytukien aikakauden ilmiö.
Mikä tukimuoto voisi olla pääomittunut metsän hintaan, vaika se on noussut samaa tahtia kuin pellonkin hinta ?
"Maanmittauslaitoksen tilastojen mukaan metsämaan hehtaarihinta nousi vuosina
2005–2015 yli 60 prosenttia, kun mittarina on koko maan mediaanihinta yli kahden
hehtaarin kaupoista. Metsämaan hinta kipusi kolme kertaa inflaatiota nopeammin."
https://www.kainuunsanomat.fi/kainuun-sanomat/kotimaa/metsa-maksaa-nyt-enemman-kuin-koskaan/
-SS-
Metsävähennys, vaikka se jyrkästi kiistetään. On kuitenkin niin merkittävä (tilapäinen) veroetu, ettei voi olla vaikuttamatta hintoja nostavasti.
Alhaisella verokannalla ratsastaa myös lukuisa joukko yhteismetsiä, jotka ovat aktivoituneet 2000-luvulla ostopuolella. Monessa tapauksessa suljettu piiri ja kultapossukerho. Mielestäni alkuperäinen idea karjalaisten asutustilatoiminnan tueksi rakennetusta järjestelmästä on heikentynyt matkan varrella ja siitä on tullut kilpailija muille metsätilamarkkinoilla.
Muina hintaa nostavina tekijöinä ovat mm. rahastot. Näitä pidän ohimenevänä ilmiönä. Metsärahastoihin tulee koko ajan rahaa sisään ja se on johonkin pakko pistää, eikun ostamaan kiinteistöjä, joista ei ole odotettavissa isoja hakkuutuloja. Seurasin yhtä kauppaa, jossa tila koostui taimikoista ja nuoremmista kasvatusmetsistä. Mielestäni ei lainkaan järkevä ostos rahastolle, jonka pitäisi tuottaa selvää rahaa melko piankin. Tarjonta on kuitenkin supistunut, koska UPM ja metsähallitus eivät ole enää myyneet metsiään. Ennakkoarvion mukaan, myytävien metsätilojen määrä tulee selvästi laskemaan tänä vuonna.
Sitten ovat liikemiehet, sijoittajat yms. sekalainen seurakunta, joka haluaa metsää jostain syystä. Monella paikkakunnalla tai alueella on henkilö, jolle metsän ostaminen juuri siltä paikalta on jonkinlainen pakkomielle. Usein taustalla on vielä varakas henkilö, jolle ylihinta ei ole mikään ongelma. En tiedä voiko tätä luonnehtia harrastukseksi tms.
Tuossa edellä mainitussa linkissäkin sivutaan samaa asiaa, minkä minulle totesi eräs kiinteistönvälittäjä. Myytävät metsät ovat puustoisempia kuin aiemmin. Mitä enemmän puita, sen enemmän hintaa.
Yhteenvetona, kun nuo edellä mainitut lyödään yhteen, niin alkaa olla jo mukavasti selityksiä metsän nousevalle hinnalle.
-
Kyllä tuntuu olevan herkkä aihe kun noin näppäimistöt sauhuaa. Ei se mitään onhan asioista hyvä keskustella ja kääntää jos ei muuta niin omaksi iloksi. Itsellä ei aikaa ole käyttää noin pitkiin kirjoituksiin.
Ei tuotantosidonnainenkaan tuki ongelmaton ole, mutta ei minusta voida sanoa, että tämä nykyinenkään tukisysteemi mikään toimiva ole. Se että kumpi sitten on parempi en ota kantaa. Minusta tässä nykyisessä vain hukataan rahaa. Viljelijöistä on tullut tukieurojen perässä juoksijoita, ja tehdään mitä erikoisempi temppuja jotta saadaa varmasti eurot kotiutettua. Marginaalituotteita ei saada kauppojen hyllyille vaikka kuinka tuetaan hehtaareja, rahat kyllä häviävät. Lisäksi tukieurot siirtyvät pellon hintaan jolloin sekään raha ei jää tuottajalle.
Mennäänkö ensi kaudella sitten siihen, että tuotanto jolla suomalaiset ruokitaan saavat enää murto-osan tukieuroista. Sama porukka pitää huoltovarmuuden yllä, kun toinen puoli sitten optimoi tukia tehdän erilaisia toimenpiteitä?
olet siinä täysin oikeassa, että tämän tukipolitiikan aikana ollaan kokoajan menetetty markkinoita. Viennistä ei tarvitse niin olla huolissaan, kun lähdetään takamatkalta, mutta kun omia markkinoita ei ole pystytty puolustamaan. Tuonti kasvaa kovaa vauhtia, on nyt jo kolminkertainen vientiin verrattuna ja EU-aikana noin nelinkertaistunut. Tukipolitiikan kansalliset painotukset ovat meillä vahvasti olleet pohjoisen- ja luomutuotannon, sekä ympäristöasioiden hoitamisessa. Jos vaikka oletettaisiin, että meikäläinen panostus luomuun ei saisi markkinaehtoisesti kilpailukykyistä tuotetta kaupanhyllylle, niin siellä myydään sitten ulkomaista luomua, jos sille on kysyntää. Tukipolitiikkaa ei voi suunnitella niin, että unohdetaan markkinat kokonaan.
Koskelan Jussi kävi tekemässä taksvärkkiä pappilassa, nyt kohdentamisalueen viljelijöillä on jokitöyräiden vuosittainen niittäminen taksvärkkinä. Meillä kuluu isoja panoksia työhön, joka vain kuluttaa tukipottia... toivottavasti kuitenkin kilpailijoita vähemmän, niin ei kilpailukyky kärsi ainakaan siitä syystä.
https://www.luke.fi/wp-content/uploads/2017/04/luke-luobio_17_2017.pdf
Suomen elintarvikeketjulle kilpailukyky on perusedellytys toiminnan jatkamiselle ja pitkäjänteiselle kehittämiselle. Kilpailukyky on suhteellinen käsite, joka saa merkityksen vasta kun omaa suorituskykyä rinnastetaan kilpailijoihin. Sen mittaamiseksi on käytössä monta eri konseptia ja tunnuslukua, joista ehkä tunnetuin on tuottavuus, eli tuotantopanosten ja tuotosten suhde. Maa, toimiala tai yritys on kilpailukykyinen, kun se tuottaa muita tehokkaammin. Toisin sanoen sen tuottavuus – varsinkin kaikki tuotantopanokset huomioon ottava kokonaistuottavuus – on kilpailijoita parempi. Tuottavuus ei kerro kuitenkaan koko totuutta, sillä parempi suhdeluku on saavutettavissa myös jatkuvalla vyön kiristämisellä ja vähenevillä tuotoksilla. Tällöin paremmalla tuottavuudella voi menettää markkina-asemiaan. Aidon kilpailukyvyn tärkein tunnusmerkki on kasvu.
-
Kannattaako kahdella eurolla tukea paikallista maataloustuotetta, että se olisi "kilpailukykyinen" euron markkinahintaisen ihan samanlaisen tuotteen kanssa.
Sitten vaan chaservaunuja ja rumpupuimureita ostamaan niin kuin ne euron puijat siellä kaukana.
Kyllä suojavyöhyke on nyt niin last season. Ja on muuten kelvannut karjapalatseille ja suurviljelijöille ihan samalla tavalla kuin joillekin olemattomille pienviljelijöille. Pikkutilojen hehtaareja ei edes ole niin paljon kuin on suojavyöhykealan määrä. Noukkii sitten kuka tahansa suojavyöhykkeestä rahat ja leikkii tehokasta sitten paremmilla pellolla ? Mikä estää olemasta ylivoimaisen kilpailukykyinen niiden joukossa, jota eivät saa yhtään satasta eekkerille kyytipojaksi ?
-SS-
-
Edellisen kanssa valitettavasti samaa mieltä. Tosi en ole ollut viljelijä ennen eu-aikakautta. Nykysysteemin pahin ongelma on tukien ja korvausten pääomittumiseen pellon hintaan, mikä jäykistää kenttää ja toimii tehokkaasti esteenä uusien yrittäjien alalle tulolle. Mutta noin kansantalouden kannalta se aika ennen eu-aikaa oli aika hirveä...
Toistelet keskustasosialistien jo 1970-luvulla toistelemaa mantraa, että pellon hinta muka
nousee liikaa ja "oikeat viljelijät" eivät pysty enää laajentumaan, joten olisi pistettävä toppi
maakaupoille ja valittava maatalouden sisäisen järjestöpolitiikan avulla sopivat oikeutetut
hankkimaan maatalousmaata, säännöstellyllä hinnalla. Siis ei tämä pellon hinnannousun
pelottelu ole mikään nykytukien aikakauden ilmiö.
-SS-
No joo, tuohon ei osaamiseni enää riitä kommenttia laatimaan. Todellakaan en ole kaipaamassa maanhankintalautakuntien hyväveli-verkostoja takaisin. Pellon hinnannousu lyö kyllä kipeimmin aloitteleville, niukoilla pääomilla toimiville viljelijöille. Tai ehkä olen vaan taitamaton ja köyhä.
-
Kannattaako kahdella eurolla tukea paikallista maataloustuotetta, että se olisi "kilpailukykyinen" euron markkinahintaisen ihan samanlaisen tuotteen kanssa.
Sitten vaan chaservaunuja ja rumpupuimureita ostamaan niin kuin ne euron puijat siellä kaukana.
Kyllä suojavyöhyke on nyt niin last season. Ja on muuten kelvannut karjapalatseille ja suurviljelijöille ihan samalla tavalla kuin joillekin olemattomille pienviljelijöille. Pikkutilojen hehtaareja ei edes ole niin paljon kuin on suojavyöhykealan määrä. Noukkii sitten kuka tahansa suojavyöhykkeestä rahat ja leikkii tehokasta sitten paremmilla pellolla ? Mikä estää olemasta ylivoimaisen kilpailukykyinen niiden joukossa, jota eivät saa yhtään satasta eekkerille kyytipojaksi ?
-SS-
ihan todellinen lyömäase on se, että tukieuroilla kyetään ostamaan se täällä tuotettu sato, silloin lopettavat tilat ei saa edes niitä kuusentaimia :)
Maatalous, alkutuotanto on kuitenkin tässä koko ketjun vertailussa, pellolta - pöytään, vain pieni osa. Kansallista on vielä ketjussa paljon, esimerkiksi veropolitiikka, joka pitää ottaa laskelmiin mukaan. Koko tuotantoketju Puolankalaiselta tilalta Helsingin Eirassa asuvan perheen ruokapöytään... sen kilpailukyvystä ja kyvystä kamppailla tuontia vastaan, siitä tässä on kysymys. Teollisuuden palkat, lakot, kuljetuskustannukset, viranomaisvelvoitteet. Joskus armeija tilasi näkkäriä ruotsista, silloin into riitti laskemaan sen kansantaloudellisia vaikutuksia laajemminkin... ei olisi kannattanut silloinkaan ostaa. Nyt en enää ole varma oikeastaan mistään. Sen voi sanoa varmasti, että kaksi vuosittaista niittoa kohdentamisalueella sijaitsevan uoman varressa ei paranna tilannetta kansantalouden kannalta :)
-
Metsävähennys, vaikka se jyrkästi kiistetään. On kuitenkin niin merkittävä (tilapäinen) veroetu, ettei voi olla vaikuttamatta hintoja nostavasti.
Alhaisella verokannalla ratsastaa myös lukuisa joukko yhteismetsiä, jotka ovat aktivoituneet 2000-luvulla ostopuolella. Monessa tapauksessa suljettu piiri ja kultapossukerho. Mielestäni alkuperäinen idea karjalaisten asutustilatoiminnan tueksi rakennetusta järjestelmästä on heikentynyt matkan varrella ja siitä on tullut kilpailija muille metsätilamarkkinoilla.
Muina hintaa nostavina tekijöinä ovat mm. rahastot. Näitä pidän ohimenevänä ilmiönä. Metsärahastoihin tulee koko ajan rahaa sisään ja se on johonkin pakko pistää, eikun ostamaan kiinteistöjä, joista ei ole odotettavissa isoja hakkuutuloja. Seurasin yhtä kauppaa, jossa tila koostui taimikoista ja nuoremmista kasvatusmetsistä. Mielestäni ei lainkaan järkevä ostos rahastolle, jonka pitäisi tuottaa selvää rahaa melko piankin. Tarjonta on kuitenkin supistunut, koska UPM ja metsähallitus eivät ole enää myyneet metsiään. Ennakkoarvion mukaan, myytävien metsätilojen määrä tulee selvästi laskemaan tänä vuonna.
Sitten ovat liikemiehet, sijoittajat yms. sekalainen seurakunta, joka haluaa metsää jostain syystä. Monella paikkakunnalla tai alueella on henkilö, jolle metsän ostaminen juuri siltä paikalta on jonkinlainen pakkomielle. Usein taustalla on vielä varakas henkilö, jolle ylihinta ei ole mikään ongelma. En tiedä voiko tätä luonnehtia harrastukseksi tms.
Tuossa edellä mainitussa linkissäkin sivutaan samaa asiaa, minkä minulle totesi eräs kiinteistönvälittäjä. Myytävät metsät ovat puustoisempia kuin aiemmin. Mitä enemmän puita, sen enemmän hintaa.
Yhteenvetona, kun nuo edellä mainitut lyödään yhteen, niin alkaa olla jo mukavasti selityksiä metsän nousevalle hinnalle.
Sehän on sitten Kylmiksen (ja monen muun "köyhän") arkkivihollisia tuossa kannessa: (https://scontent-arn2-1.xx.fbcdn.net/v/t1.0-9/46142987_942397886147700_8943563705023463424_n.jpg?_nc_cat=110&_nc_ht=scontent-arn2-1.xx&oh=07b7e99507f9e6326960e9cde1854eb6&oe=5CA42D83)
-
Mitä jos vuokralohkoille maksettaisiin alemmalla tukitasolla. Lakkaisi valitus siitä, että tukirahat valuu maatalouden ulkopuolelle?
Ei kestä tarkastelua yhdenvertaisuusperiaatteen valossa, mutta joillakin laskelmilla saataisiin varmaan perusteltua. Ihan kuten suojavyöhykkeiden ja kerääjäkasvien tukitasot. Suorissa tuissa ei samalla tapaa ole kustannusperusteisuutta, mutta esim. ympäristönäkökulmasta vuokrapeltojen huonompi hoito, puuttuvat kalkitukset jne. tai jotain muuta utopiaa.
-
vuokrapeltojen huonompi hoito, puuttuvat kalkitukset jne.
Mitäs jos todistettavasti vuokrapellot menee tässä suhteessa yks yhteen omien kanssa? Enkä tarkoita "yhtä huonosti" vaan "yhtä hyvin"...
-
On ainakin saanu pidettyä Vuokrahinnat alhaalla juuri sillä että olen luvannut pitää pellot kunnossa. Kalkitus, ojitus, pensaat tms. Ja toisaalta vaatinut vähän pidempiä vuokra-aikoja juurikin tuon kunnostuksen varjolla.
-
Metsävähennys, vaikka se jyrkästi kiistetään. On kuitenkin niin merkittävä (tilapäinen) veroetu, ettei voi olla vaikuttamatta hintoja nostavasti.
Alhaisella verokannalla ratsastaa myös lukuisa joukko yhteismetsiä, jotka ovat aktivoituneet 2000-luvulla ostopuolella. Monessa tapauksessa suljettu piiri ja kultapossukerho. Mielestäni alkuperäinen idea karjalaisten asutustilatoiminnan tueksi rakennetusta järjestelmästä on heikentynyt matkan varrella ja siitä on tullut kilpailija muille metsätilamarkkinoilla.
Muina hintaa nostavina tekijöinä ovat mm. rahastot. Näitä pidän ohimenevänä ilmiönä. Metsärahastoihin tulee koko ajan rahaa sisään ja se on johonkin pakko pistää, eikun ostamaan kiinteistöjä, joista ei ole odotettavissa isoja hakkuutuloja. Seurasin yhtä kauppaa, jossa tila koostui taimikoista ja nuoremmista kasvatusmetsistä. Mielestäni ei lainkaan järkevä ostos rahastolle, jonka pitäisi tuottaa selvää rahaa melko piankin. Tarjonta on kuitenkin supistunut, koska UPM ja metsähallitus eivät ole enää myyneet metsiään. Ennakkoarvion mukaan, myytävien metsätilojen määrä tulee selvästi laskemaan tänä vuonna.
Sitten ovat liikemiehet, sijoittajat yms. sekalainen seurakunta, joka haluaa metsää jostain syystä. Monella paikkakunnalla tai alueella on henkilö, jolle metsän ostaminen juuri siltä paikalta on jonkinlainen pakkomielle. Usein taustalla on vielä varakas henkilö, jolle ylihinta ei ole mikään ongelma. En tiedä voiko tätä luonnehtia harrastukseksi tms.
Tuossa edellä mainitussa linkissäkin sivutaan samaa asiaa, minkä minulle totesi eräs kiinteistönvälittäjä. Myytävät metsät ovat puustoisempia kuin aiemmin. Mitä enemmän puita, sen enemmän hintaa.
Yhteenvetona, kun nuo edellä mainitut lyödään yhteen, niin alkaa olla jo mukavasti selityksiä metsän nousevalle hinnalle.
Sehän on sitten Kylmiksen (ja monen muun "köyhän") arkkivihollisia tuossa kannessa: (https://scontent-arn2-1.xx.fbcdn.net/v/t1.0-9/46142987_942397886147700_8943563705023463424_n.jpg?_nc_cat=110&_nc_ht=scontent-arn2-1.xx&oh=07b7e99507f9e6326960e9cde1854eb6&oe=5CA42D83)
Höpsis, luin tuon artikkelin, enkä missään nimessä halua tuomita ketään omillaan toimivaa yksityishenkilöä. Nämä yhteismetsät, säätiöt, rahastot yms. kolhoosit on sitten eri asia.
-
2020
Peltokasvit ravinteiden tasapainonen käyttö 54e---->17e. Puutarha 200e-->80e
Suojavyöhykeautomaatti-->ei enää valtaojien varsille, kohdentamisalue 500e-->400e, muu alue 450e-->350e
LHP Nurmi, vain kohdentamisalue. Max 20%--> 15%
Monimuotoisuuspellot, max 15% - - > 10%.
Repikää siitä, MTK/Kepu.
🤣🤣🤣🤣🤣🤣
-
2020
Peltokasvit ravinteiden tasapainonen käyttö 54e---->17e. Puutarha 200e-->80e
Suojavyöhykeautomaatti-->ei enää valtaojien varsille, kohdentamisalue 500e-->400e, muu alue 450e-->350e
LHP Nurmi, vain kohdentamisalue. Max 20%--> 15%
Monimuotoisuuspellot, max 15% - - > 10%.
Repikää siitä, MTK/Kepu.
🤣🤣🤣🤣🤣🤣
Tässä nykyisessä järjestelmässä minua tökkii sekin, ettei "valtio" tiedä itsekään, mitä meiltä maajusseilta odotetaan. Ymmärrän, että rahat on loppu, mutta meiltä odotetaan maisemanhoitoa, ympäristönsuojelua, hiilensidontaa yms. Suojavyöhyke on hyvä esimerkki tästä. Varmaan sitä jotkut tukikekkeruusit käytti väärin laittamalla koko tilan suojavyöhykkeeksi, mutta ei niiltä aloilta pitäisi valua Itämereenkään mitään uutta syntiä. VMP. Kepulaisen maatalousministerin aikana on jatkunut sama ollin kurjuus kuin aikaisemminkin. Mikä nyt ei toisaalta yllätä yhtään. Ihan sama, vaikka sitä salkkua kantaisi paatunut kommunisti tai cityvihreä.
-
2020
Peltokasvit ravinteiden tasapainonen käyttö 54e---->17e. Puutarha 200e-->80e
Suojavyöhykeautomaatti-->ei enää valtaojien varsille, kohdentamisalue 500e-->400e, muu alue 450e-->350e
LHP Nurmi, vain kohdentamisalue. Max 20%--> 15%
Monimuotoisuuspellot, max 15% - - > 10%.
Repikää siitä, MTK/Kepu.
🤣🤣🤣🤣🤣🤣
Suunta on oikea, mutta tukien pudotus saisi olla yhtä jyrkkä kuin Kitzbühelin syöksylaskurata, niin elämäntapa- sukutila- sivutoimi- ja harrastepelleilijät karsiutuisivat kyydistä ja jäljelle jäisivät vain kovan ammattitaidon omaavat tosiosaajat.
-
2020
Peltokasvit ravinteiden tasapainonen käyttö 54e---->17e. Puutarha 200e-->80e
Suojavyöhykeautomaatti-->ei enää valtaojien varsille, kohdentamisalue 500e-->400e, muu alue 450e-->350e
LHP Nurmi, vain kohdentamisalue. Max 20%--> 15%
Monimuotoisuuspellot, max 15% - - > 10%.
Repikää siitä, MTK/Kepu.
🤣🤣🤣🤣🤣🤣
Suunta on oikea, mutta tukien pudotus saisi olla yhtä jyrkkä kuin Kitzbühelin syöksylaskurata, niin elämäntapa- sukutila- sivutoimi- ja harrastepelleilijät karsiutuisivat kyydistä ja jäljelle jäisivät vain kovan ammattitaidon omaavat tosiosaajat.
Voi ehkä kuitenkin tähän harhaiseen vuodatukseen todeta, että isoja tosiosaajia joutuu ennemmin mieron tielle kun liisatut punavanteet pihalla ihmettelevät, mihinkäs se isännän 250 ha:n silpohernetuki hävisikään. 30 k€.
-SS-
-
2020
Peltokasvit ravinteiden tasapainonen käyttö 54e---->17e. Puutarha 200e-->80e
Suojavyöhykeautomaatti-->ei enää valtaojien varsille, kohdentamisalue 500e-->400e, muu alue 450e-->350e
LHP Nurmi, vain kohdentamisalue. Max 20%--> 15%
Monimuotoisuuspellot, max 15% - - > 10%.
Repikää siitä, MTK/Kepu.
🤣🤣🤣🤣🤣🤣
Suunta on oikea, mutta tukien pudotus saisi olla yhtä jyrkkä kuin Kitzbühelin syöksylaskurata, niin elämäntapa- sukutila- sivutoimi- ja harrastepelleilijät karsiutuisivat kyydistä ja jäljelle jäisivät vain kovan ammattitaidon omaavat tosiosaajat.
Voi ehkä kuitenkin tähän harhaiseen vuodatukseen todeta, että isoja tosiosaajia joutuu ennemmin mieron tielle kun liisatut punavanteet pihalla ihmettelevät, mihinkäs se isännän 250 ha:n silpohernetuki hävisikään. 30 k€.
-SS-
Kerros joku peruste siihen, miksi sinulle, todennäköisesti 30-40 hehtaarin puuhapalstalla viljaa viljelevälle, pitää maksaa minkäänlaisia maataloustukia?
-
2020
Peltokasvit ravinteiden tasapainonen käyttö 54e---->17e. Puutarha 200e-->80e
Suojavyöhykeautomaatti-->ei enää valtaojien varsille, kohdentamisalue 500e-->400e, muu alue 450e-->350e
LHP Nurmi, vain kohdentamisalue. Max 20%--> 15%
Monimuotoisuuspellot, max 15% - - > 10%.
Repikää siitä, MTK/Kepu.
🤣🤣🤣🤣🤣🤣
Suunta on oikea, mutta tukien pudotus saisi olla yhtä jyrkkä kuin Kitzbühelin syöksylaskurata, niin elämäntapa- sukutila- sivutoimi- ja harrastepelleilijät karsiutuisivat kyydistä ja jäljelle jäisivät vain kovan ammattitaidon omaavat tosiosaajat.
Voi ehkä kuitenkin tähän harhaiseen vuodatukseen todeta, että isoja tosiosaajia joutuu ennemmin mieron tielle kun liisatut punavanteet pihalla ihmettelevät, mihinkäs se isännän 250 ha:n silpohernetuki hävisikään. 30 k€.
-SS-
Kerros joku peruste siihen, miksi sinulle, todennäköisesti 30-40 hehtaarin puuhapalstalla viljaa viljelevälle, pitää maksaa minkäänlaisia maataloustukia?
Katso, runkkari, kun Kepu ja MTK antaa siihen mahdollisuuden.
V1tuttaako?
Kerääjäkasvi 50ha-->oli 5000e, merkkaa ja kerää rahat.
Ottaako pattiin? Hä?
Kepu ja MTK..
🤣🤣🤣
-
2020
Peltokasvit ravinteiden tasapainonen käyttö 54e---->17e. Puutarha 200e-->80e
Suojavyöhykeautomaatti-->ei enää valtaojien varsille, kohdentamisalue 500e-->400e, muu alue 450e-->350e
LHP Nurmi, vain kohdentamisalue. Max 20%--> 15%
Monimuotoisuuspellot, max 15% - - > 10%.
Repikää siitä, MTK/Kepu.
🤣🤣🤣🤣🤣🤣
Suunta on oikea, mutta tukien pudotus saisi olla yhtä jyrkkä kuin Kitzbühelin syöksylaskurata, niin elämäntapa- sukutila- sivutoimi- ja harrastepelleilijät karsiutuisivat kyydistä ja jäljelle jäisivät vain kovan ammattitaidon omaavat tosiosaajat.
Voi ehkä kuitenkin tähän harhaiseen vuodatukseen todeta, että isoja tosiosaajia joutuu ennemmin mieron tielle kun liisatut punavanteet pihalla ihmettelevät, mihinkäs se isännän 250 ha:n silpohernetuki hävisikään. 30 k€.
-SS-
Kerros joku peruste siihen, miksi sinulle, todennäköisesti 30-40 hehtaarin puuhapalstalla viljaa viljelevälle, pitää maksaa minkäänlaisia maataloustukia?
Katso, runkkari, kun Kepu ja MTK antaa siihen mahdollisuuden.
V1tuttaako?
Kerääjäkasvi 50ha-->oli 5000e, merkkaa ja kerää rahat.
Ottaako pattiin? Hä?
Kepu ja MTK..
🤣🤣🤣
Menikö tunteisiin?
-
2020
Peltokasvit ravinteiden tasapainonen käyttö 54e---->17e. Puutarha 200e-->80e
Suojavyöhykeautomaatti-->ei enää valtaojien varsille, kohdentamisalue 500e-->400e, muu alue 450e-->350e
LHP Nurmi, vain kohdentamisalue. Max 20%--> 15%
Monimuotoisuuspellot, max 15% - - > 10%.
Repikää siitä, MTK/Kepu.
🤣🤣🤣🤣🤣🤣
Suunta on oikea, mutta tukien pudotus saisi olla yhtä jyrkkä kuin Kitzbühelin syöksylaskurata, niin elämäntapa- sukutila- sivutoimi- ja harrastepelleilijät karsiutuisivat kyydistä ja jäljelle jäisivät vain kovan ammattitaidon omaavat tosiosaajat.
Voi ehkä kuitenkin tähän harhaiseen vuodatukseen todeta, että isoja tosiosaajia joutuu ennemmin mieron tielle kun liisatut punavanteet pihalla ihmettelevät, mihinkäs se isännän 250 ha:n silpohernetuki hävisikään. 30 k€.
-SS-
Kerros joku peruste siihen, miksi sinulle, todennäköisesti 30-40 hehtaarin puuhapalstalla viljaa viljelevälle, pitää maksaa minkäänlaisia maataloustukia?
Eihän tarvitse, kunhan eivät vaan tule sosialisoimaan itse maksettuja maita ne tukiralli-imuroijat. Jatkan kuitenkin maan hankkimista hitaasti ja varmasti, ja vaikka metsittelen niitä sitten varovasti. Vaikka sosialistia ottaisi kuinka päähän.
-SS-
-
...tukien pudotus saisi olla yhtä jyrkkä kuin Kitzbühelin syöksylaskurata, niin elämäntapa- sukutila- sivutoimi- ja harrastepelleilijät karsiutuisivat kyydistä ja jäljelle jäisivät vain kovan ammattitaidon omaavat tosiosaajat.
Eli mitä ne tosiosaajat sitten osaavat ? Kuittailla kelan tiskiltä muittenkin maataloustuet ? Osaamista , tosiaan.
-SS-
-
2020
Peltokasvit ravinteiden tasapainonen käyttö 54e---->17e. Puutarha 200e-->80e
Suojavyöhykeautomaatti-->ei enää valtaojien varsille, kohdentamisalue 500e-->400e, muu alue 450e-->350e
LHP Nurmi, vain kohdentamisalue. Max 20%--> 15%
Monimuotoisuuspellot, max 15% - - > 10%.
Repikää siitä, MTK/Kepu.
🤣🤣🤣🤣🤣🤣
Suunta on oikea, mutta tukien pudotus saisi olla yhtä jyrkkä kuin Kitzbühelin syöksylaskurata, niin elämäntapa- sukutila- sivutoimi- ja harrastepelleilijät karsiutuisivat kyydistä ja jäljelle jäisivät vain kovan ammattitaidon omaavat tosiosaajat.
Joo toi on jännä kun pitää napsasta ympin perusosasta eikä lisätoimenpiteistä. Rajoja tulee juu, mutta se siirtyy sitten vaan jonkin toisen koodin alle se heinä. Kai se johtuu siitä että sieltä sai helpoiten euroja kasaan. Mutta kyllä tässä taas kiitetään oikeita tuottajia.
-
2020
Peltokasvit ravinteiden tasapainonen käyttö 54e---->17e. Puutarha 200e-->80e
Suojavyöhykeautomaatti-->ei enää valtaojien varsille, kohdentamisalue 500e-->400e, muu alue 450e-->350e
LHP Nurmi, vain kohdentamisalue. Max 20%--> 15%
Monimuotoisuuspellot, max 15% - - > 10%.
Repikää siitä, MTK/Kepu.
🤣🤣🤣🤣🤣🤣
Suunta on oikea, mutta tukien pudotus saisi olla yhtä jyrkkä kuin Kitzbühelin syöksylaskurata, niin elämäntapa- sukutila- sivutoimi- ja harrastepelleilijät karsiutuisivat kyydistä ja jäljelle jäisivät vain kovan ammattitaidon omaavat tosiosaajat.
Joo toi on jännä kun pitää napsasta ympin perusosasta eikä lisätoimenpiteistä. Rajoja tulee juu, mutta se siirtyy sitten vaan jonkin toisen koodin alle se heinä. Kai se johtuu siitä että sieltä sai helpoiten euroja kasaan. Mutta kyllä tässä taas kiitetään oikeita tuottajia.
Karhisen linjalle heti lähtivät. Ootakaahaan kun tulee hiiliheinät.
-
2020
Peltokasvit ravinteiden tasapainonen käyttö 54e---->17e. Puutarha 200e-->80e
Suojavyöhykeautomaatti-->ei enää valtaojien varsille, kohdentamisalue 500e-->400e, muu alue 450e-->350e
LHP Nurmi, vain kohdentamisalue. Max 20%--> 15%
Monimuotoisuuspellot, max 15% - - > 10%.
Repikää siitä, MTK/Kepu.
🤣🤣🤣🤣🤣🤣
Suunta on oikea, mutta tukien pudotus saisi olla yhtä jyrkkä kuin Kitzbühelin syöksylaskurata, niin elämäntapa- sukutila- sivutoimi- ja harrastepelleilijät karsiutuisivat kyydistä ja jäljelle jäisivät vain kovan ammattitaidon omaavat tosiosaajat.
Joo toi on jännä kun pitää napsasta ympin perusosasta eikä lisätoimenpiteistä. Rajoja tulee juu, mutta se siirtyy sitten vaan jonkin toisen koodin alle se heinä. Kai se johtuu siitä että sieltä sai helpoiten euroja kasaan. Mutta kyllä tässä taas kiitetään oikeita tuottajia.
Olisko niin, että niistä lisätoimenpiteistä ei saada tarvittavaa säästöä. Vaikka ne kaikki poistetaisiin niin sillä rahalla ei saanut montaakaan euroa per hehtaari lisää jaettavaa.
-
2020
Peltokasvit ravinteiden tasapainonen käyttö 54e---->17e. Puutarha 200e-->80e
Suojavyöhykeautomaatti-->ei enää valtaojien varsille, kohdentamisalue 500e-->400e, muu alue 450e-->350e
LHP Nurmi, vain kohdentamisalue. Max 20%--> 15%
Monimuotoisuuspellot, max 15% - - > 10%.
Repikää siitä, MTK/Kepu.
🤣🤣🤣🤣🤣🤣
Suunta on oikea, mutta tukien pudotus saisi olla yhtä jyrkkä kuin Kitzbühelin syöksylaskurata, niin elämäntapa- sukutila- sivutoimi- ja harrastepelleilijät karsiutuisivat kyydistä ja jäljelle jäisivät vain kovan ammattitaidon omaavat tosiosaajat.
Joo toi on jännä kun pitää napsasta ympin perusosasta eikä lisätoimenpiteistä. Rajoja tulee juu, mutta se siirtyy sitten vaan jonkin toisen koodin alle se heinä. Kai se johtuu siitä että sieltä sai helpoiten euroja kasaan. Mutta kyllä tässä taas kiitetään oikeita tuottajia.
Olisko niin, että niistä lisätoimenpiteistä ei saada tarvittavaa säästöä. Vaikka ne kaikki poistetaisiin niin sillä rahalla ei saanut montaakaan euroa per hehtaari lisää jaettavaa.
Nuista on helpompi napsia kuin esim. Suojavyöhykeistä.
-
2020
Peltokasvit ravinteiden tasapainonen käyttö 54e---->17e. Puutarha 200e-->80e
Suojavyöhykeautomaatti-->ei enää valtaojien varsille, kohdentamisalue 500e-->400e, muu alue 450e-->350e
LHP Nurmi, vain kohdentamisalue. Max 20%--> 15%
Monimuotoisuuspellot, max 15% - - > 10%.
Repikää siitä, MTK/Kepu.
🤣🤣🤣🤣🤣🤣
Suunta on oikea, mutta tukien pudotus saisi olla yhtä jyrkkä kuin Kitzbühelin syöksylaskurata, niin elämäntapa- sukutila- sivutoimi- ja harrastepelleilijät karsiutuisivat kyydistä ja jäljelle jäisivät vain kovan ammattitaidon omaavat tosiosaajat.
Joo toi on jännä kun pitää napsasta ympin perusosasta eikä lisätoimenpiteistä. Rajoja tulee juu, mutta se siirtyy sitten vaan jonkin toisen koodin alle se heinä. Kai se johtuu siitä että sieltä sai helpoiten euroja kasaan. Mutta kyllä tässä taas kiitetään oikeita tuottajia.
Olisko niin, että niistä lisätoimenpiteistä ei saada tarvittavaa säästöä. Vaikka ne kaikki poistetaisiin niin sillä rahalla ei saanut montaakaan euroa per hehtaari lisää jaettavaa.
Näin se varmaan oli. Oliko se niin, että 2020 oli vielä tämän kauden rahoilla ja sitten vaihtui rahoituskausi vai kuinka?
Joo en tiedä olisiko suojavyöhyke rahat riittäneet jos ne olisi kokonaan poistettu? Tai yleisestikkään noista lisätoimenpiteistä. Enkä ala nyt lukuja kaivamaan. Noin on nyt päätetty ja sillä on mentävä.
-
Ikäviä yksityiskohtia oli ainakin kuminan tuen putoaminen 200e->80e. Voi jonkun kohdalla vaikuttaa viljelypäätöksiin.
Mutta hyvin nuo rajoitukset puree. Tuttu luomumies ilmoitti, että ei tule vuokraamaan lisää peltoa, koska niitä ei nyt saa luomutukien piiriin. Pelkästään tervehdyttävä vaikutus tällä?
-
2020
Peltokasvit ravinteiden tasapainonen käyttö 54e---->17e. Puutarha 200e-->80e
Suojavyöhykeautomaatti-->ei enää valtaojien varsille, kohdentamisalue 500e-->400e, muu alue 450e-->350e
LHP Nurmi, vain kohdentamisalue. Max 20%--> 15%
Monimuotoisuuspellot, max 15% - - > 10%.
Repikää siitä, MTK/Kepu.
🤣🤣🤣🤣🤣🤣
Suunta on oikea, mutta tukien pudotus saisi olla yhtä jyrkkä kuin Kitzbühelin syöksylaskurata, niin elämäntapa- sukutila- sivutoimi- ja harrastepelleilijät karsiutuisivat kyydistä ja jäljelle jäisivät vain kovan ammattitaidon omaavat tosiosaajat.
Joo toi on jännä kun pitää napsasta ympin perusosasta eikä lisätoimenpiteistä. Rajoja tulee juu, mutta se siirtyy sitten vaan jonkin toisen koodin alle se heinä. Kai se johtuu siitä että sieltä sai helpoiten euroja kasaan. Mutta kyllä tässä taas kiitetään oikeita tuottajia.
Olisko niin, että niistä lisätoimenpiteistä ei saada tarvittavaa säästöä. Vaikka ne kaikki poistetaisiin niin sillä rahalla ei saanut montaakaan euroa per hehtaari lisää jaettavaa.
Näin se varmaan oli. Oliko se niin, että 2020 oli vielä tämän kauden rahoilla ja sitten vaihtui rahoituskausi vai kuinka?
Joo en tiedä olisiko suojavyöhyke rahat riittäneet jos ne olisi kokonaan poistettu? Tai yleisestikkään noista lisätoimenpiteistä. Enkä ala nyt lukuja kaivamaan. Noin on nyt päätetty ja sillä on mentävä.
Suojavyöhykeiden purkaminen vaatii komission luvan.
-
Ikäviä yksityiskohtia oli ainakin kuminan tuen putoaminen 200e->80e. Voi jonkun kohdalla vaikuttaa viljelypäätöksiin.
Mutta hyvin nuo rajoitukset puree. Tuttu luomumies ilmoitti, että ei tule vuokraamaan lisää peltoa, koska niitä ei nyt saa luomutuk R3ien piiriin. Pelkästään tervehdyttävä vaikutus tällä?
Tukien alenemisella on tietenkin tervehdyttävä vaikutus. Enemmän se antaa tilaa vapaiden markkinoiden "näkymättömälle kädelle" toimia.
Kepu ollut hallituksissa 2000-luvulla vuodesta 2003 lähtien,lukuunottamatta vuosia 2011-2014, ja saanut maatalouden tähän jamaan, jospa seuraavat keputtomat hallitukset tervehdyttäisivät maatalouden tilaa.
-
Ikäviä yksityiskohtia oli ainakin kuminan tuen putoaminen 200e->80e. Voi jonkun kohdalla vaikuttaa viljelypäätöksiin.
Mutta hyvin nuo rajoitukset puree. Tuttu luomumies ilmoitti, että ei tule vuokraamaan lisää peltoa, koska niitä ei nyt saa luomutuk R3ien piiriin. Pelkästään tervehdyttävä vaikutus tällä?
Tukien alenemisella on tietenkin tervehdyttävä vaikutus. Enemmän se antaa tilaa vapaiden markkinoiden "näkymättömälle kädelle" toimia.
Kepu ollut hallituksissa 2000-luvulla vuodesta 2003 lähtien,lukuunottamatta vuosia 2011-2014, ja saanut maatalouden tähän jamaan, jospa seuraavat keputtomat hallitukset tervehdyttäisivät maatalouden tilaa.
ite asiassa KEPU ei ole yhtään maatalous sopimusta neuvotellut vuoden 1995 jälkeen. Sirka-Liisä oli MMM ministeri kun tehtiin välitarkastus oliko vuonna 2007?
-
Tuttu luomumies ilmoitti, että ei tule vuokraamaan lisää peltoa, koska niitä ei nyt saa luomutukien piiriin. Pelkästään tervehdyttävä vaikutus tällä?
Oliko kyseessä kasvi vai kotieläinluomu?
Ihan mielenkiintoinen ratkaisu, jos laajentaminen tehdään kasviluomussa vain luomutuen takia, joka on kuitenkinkin aika merkityksetön vrt. tuotteesta saatavaan hintaan. Suurempi pinta-ala kuitenkin mahdollistaa laajemman viljelykierronkin.
-
Tuttu luomumies ilmoitti, että ei tule vuokraamaan lisää peltoa, koska niitä ei nyt saa luomutukien piiriin. Pelkästään tervehdyttävä vaikutus tällä?
Oliko kyseessä kasvi vai kotieläinluomu?
Ihan mielenkiintoinen ratkaisu, jos laajentaminen tehdään kasviluomussa vain luomutuen takia, joka on kuitenkinkin aika merkityksetön vrt. tuotteesta saatavaan hintaan. Suurempi pinta-ala kuitenkin mahdollistaa laajemman viljelykierronkin.
Täällä meinas paikallinen eläinluomumies revetä kaikista henkseleistään kun ei saanutkaan enää uusia vuokra maita luomutuen piiriin, tarjouskilvassa pesi kyllä kaikki muut mennen tullen yli 600€/ha tarjouksellaan.
-
Tuttu luomumies ilmoitti, että ei tule vuokraamaan lisää peltoa, koska niitä ei nyt saa luomutukien piiriin. Pelkästään tervehdyttävä vaikutus tällä?
Oliko kyseessä kasvi vai kotieläinluomu?
Ihan mielenkiintoinen ratkaisu, jos laajentaminen tehdään kasviluomussa vain luomutuen takia, joka on kuitenkinkin aika merkityksetön vrt. tuotteesta saatavaan hintaan. Suurempi pinta-ala kuitenkin mahdollistaa laajemman viljelykierronkin.
Kasvitila.
En ole koskaan käsittänyt miksi luomulle pitää maksaa vielä lisätuki kannustuksen vuoksi. Kuitenkin säästöt ovat niin mittavat jo pelkästään sen takia, ettei tarvitse ostaa lannoitteita, kasvinsuojeluaineita, kuivaukseen menee vähemmän rahaa jne.
Mutta niin kouluttaja sanoi luomukurssillakin, että luomutuki on täysin välttämätön ja sitä ei saa alentaa.
-
Tuttu luomumies ilmoitti, että ei tule vuokraamaan lisää peltoa, koska niitä ei nyt saa luomutukien piiriin. Pelkästään tervehdyttävä vaikutus tällä?
Oliko kyseessä kasvi vai kotieläinluomu?
Ihan mielenkiintoinen ratkaisu, jos laajentaminen tehdään kasviluomussa vain luomutuen takia, joka on kuitenkinkin aika merkityksetön vrt. tuotteesta saatavaan hintaan. Suurempi pinta-ala kuitenkin mahdollistaa laajemman viljelykierronkin.
Kasvitila.
En ole koskaan käsittänyt miksi luomulle pitää maksaa vielä lisätuki kannustuksen vuoksi. Kuitenkin säästöt ovat niin mittavat jo pelkästään sen takia, ettei tarvitse ostaa lannoitteita, kasvinsuojeluaineita, kuivaukseen menee vähemmän rahaa jne.
Mutta niin kouluttaja sanoi luomukurssillakin, että luomutuki on täysin välttämätön ja sitä ei saa alentaa.
Eihän tavanomaisessakaan käsketä nuita käyttämään. Luomussa JOPA on pakko tuottaa myytävää.
-
Tuttu luomumies ilmoitti, että ei tule vuokraamaan lisää peltoa, koska niitä ei nyt saa luomutukien piiriin. Pelkästään tervehdyttävä vaikutus tällä?
Oliko kyseessä kasvi vai kotieläinluomu?
Ihan mielenkiintoinen ratkaisu, jos laajentaminen tehdään kasviluomussa vain luomutuen takia, joka on kuitenkinkin aika merkityksetön vrt. tuotteesta saatavaan hintaan. Suurempi pinta-ala kuitenkin mahdollistaa laajemman viljelykierronkin.
Kasvitila.
En ole koskaan käsittänyt miksi luomulle pitää maksaa vielä lisätuki kannustuksen vuoksi. Kuitenkin säästöt ovat niin mittavat jo pelkästään sen takia, ettei tarvitse ostaa lannoitteita, kasvinsuojeluaineita, kuivaukseen menee vähemmän rahaa jne.
Mutta niin kouluttaja sanoi luomukurssillakin, että luomutuki on täysin välttämätön ja sitä ei saa alentaa.
Luomutuki on lähes välttämätön siirtymäkauden aluksi, kun koko tila siirtyy. Sen jälkeen se on minustakin vain tehokas kannustin. Itse vuokraisin lisää peltoa luomuun ja tekisin sitoumuksen, vaikken luomutukia saisikaan. Minulla vain on oma määritelmäni siihen maksimihintaan, jonka olisin valmis maksamaan. Sillä vain ei tällä seudulla näytä saavan mitään. Tavanomaiset tilat maksavat enemmän kuin itse olisi valmis.
Toki tuottoa jäisi 500.€/ha vuokratasollakin, mutta mielestäni liian vähän lisääntyvään työmäärään ja konetarpeisiin nähden.
-
Luomun tuki kertoo juuri siitä että tarkoituskaan ei ole tuottaa mitään vaan kerätä vaan eurot. Jos oikeasti olisi tarkoitus tuottaa jotain niin käytettäisiin lantaa ja lisäpanoksia.
-
Luomun tuki kertoo juuri siitä että tarkoituskaan ei ole tuottaa mitään vaan kerätä vaan eurot. Jos oikeasti olisi tarkoitus tuottaa jotain niin käytettäisiin lantaa ja lisäpanoksia.
Käytetäänhän luomussakin lantaa ja lisäksi muita panoksia?
-
Luomun tuki kertoo juuri siitä että tarkoituskaan ei ole tuottaa mitään vaan kerätä vaan eurot. Jos oikeasti olisi tarkoitus tuottaa jotain niin käytettäisiin lantaa ja lisäpanoksia.
Käytetäänhän luomussakin lantaa ja lisäksi muita panoksia?
Niin tehdään. Enkä usko, että monikaan ottaisi luomun paperityöt ja tarkastukset vain siksi, että saisi vähän enemmän tukea. Luomussa kun on jopa pakko tuottaa myyntikasveja. Jos itse päättäisin haluta olla tuottamatta mitään, siirtyisin ensin tavikselle ja laittaisin pellot nurmelle. Vähemmällä työllä enemmän rahaa ja vähemmän stressiä.
Toki todellisuudessa varmaankin myisin tilan ja muuttaisin lähemmäksi taajamaa.
-
Luomun tuki kertoo juuri siitä että tarkoituskaan ei ole tuottaa mitään vaan kerätä vaan eurot. Jos oikeasti olisi tarkoitus tuottaa jotain niin käytettäisiin lantaa ja lisäpanoksia.
Käytetäänhän luomussakin lantaa ja lisäksi muita panoksia?
Ei kaikki noita käytä. Sielläkin tuntuu olevan kahta koulukuntaa..
-
Kyllä yks vihtiläinenkin tukien takia vaihtoi epätoivossa suuntaa.
-
Luomun tuki kertoo juuri siitä että tarkoituskaan ei ole tuottaa mitään vaan kerätä vaan eurot. Jos oikeasti olisi tarkoitus tuottaa jotain niin käytettäisiin lantaa ja lisäpanoksia.
Käytetäänhän luomussakin lantaa ja lisäksi muita panoksia?
Ei kaikki noita käytä. Sielläkin tuntuu olevan kahta koulukuntaa..
Se on lähinnä käsitys ero. Käytännössä luomussa ei ole kielletty kuin kemialisesti sidottu typpi. Apatiisti saa fosforin ja biotiitistä kalin. Osa käsittää että nämäkin on kiellettyjä. Ekolanin hyötysuhde kait on heikohko.
-
Luomun tuki kertoo juuri siitä että tarkoituskaan ei ole tuottaa mitään vaan kerätä vaan eurot. Jos oikeasti olisi tarkoitus tuottaa jotain niin käytettäisiin lantaa ja lisäpanoksia.
Käytetäänhän luomussakin lantaa ja lisäksi muita panoksia?
Ei kaikki noita käytä. Sielläkin tuntuu olevan kahta koulukuntaa..
Se on lähinnä käsitys ero. Käytännössä luomussa ei ole kielletty kuin kemialisesti sidottu typpi. Apatiisti saa fosforin ja biotiitistä kalin. Osa käsittää että nämäkin on kiellettyjä. Ekolanin hyötysuhde kait on heikohko.
Niin mä nyt lähinnä tarkoitin sitä, että luomuviljelijöissäkin on niitä joita se tuottaminen ei nyt niin kiinnosta vaikka hinta on kaksin-kolminkertainen tavanomaiseen nähden. Mielummin otetaan tuet ja tehdään kesä jotakin muuta. Jos luomutuki loppuisi niin sillä olisi luomussa ainakin tervehdyttävä vaikutus. Ainoastaan ne jäisivät luomuun viljelemään jotka oikeasti aikovat tuottaakkin jotain.
-
1970-1980-luvun haikailu alkaa kokea kuolinkouristuksia.
Norjan valtion öljyrahastot ovat ottaneet takapakkia, osakekeinottelumenetysten takia.
Saapas nähdä, milloin joutuu Norjan Valtion ylituotantoministeriö tarjoamaan kylmää
kyytiä punavannemiehille vientitukimaksuissa.
Norjan öljyrahaston tuotot miinuksella (Taloussanomat) (https://www.is.fi/taloussanomat/porssiuutiset/art-2000006016866.html)
-SS-
-
Tuttu luomumies ilmoitti, että ei tule vuokraamaan lisää peltoa, koska niitä ei nyt saa luomutukien piiriin. Pelkästään tervehdyttävä vaikutus tällä?
Oliko kyseessä kasvi vai kotieläinluomu?
Ihan mielenkiintoinen ratkaisu, jos laajentaminen tehdään kasviluomussa vain luomutuen takia, joka on kuitenkinkin aika merkityksetön vrt. tuotteesta saatavaan hintaan. Suurempi pinta-ala kuitenkin mahdollistaa laajemman viljelykierronkin.
Kasvitila.
En ole koskaan käsittänyt miksi luomulle pitää maksaa vielä lisätuki kannustuksen vuoksi. Kuitenkin säästöt ovat niin mittavat jo pelkästään sen takia, ettei tarvitse ostaa lannoitteita, kasvinsuojeluaineita, kuivaukseen menee vähemmän rahaa jne.
Mutta niin kouluttaja sanoi luomukurssillakin, että luomutuki on täysin välttämätön ja sitä ei saa alentaa.
Eihän tavanomaisessakaan käsketä nuita käyttämään. Luomussa JOPA on pakko tuottaa myytävää.
Onko myytävää vai viljelykierrossa oltava myyntikasveja. Kasveista ei sitten vaan satu tulemaan mitään.
-
Tuttu luomumies ilmoitti, että ei tule vuokraamaan lisää peltoa, koska niitä ei nyt saa luomutukien piiriin. Pelkästään tervehdyttävä vaikutus tällä?
Oliko kyseessä kasvi vai kotieläinluomu?
Ihan mielenkiintoinen ratkaisu, jos laajentaminen tehdään kasviluomussa vain luomutuen takia, joka on kuitenkinkin aika merkityksetön vrt. tuotteesta saatavaan hintaan. Suurempi pinta-ala kuitenkin mahdollistaa laajemman viljelykierronkin.
Kasvitila.
En ole koskaan käsittänyt miksi luomulle pitää maksaa vielä lisätuki kannustuksen vuoksi. Kuitenkin säästöt ovat niin mittavat jo pelkästään sen takia, ettei tarvitse ostaa lannoitteita, kasvinsuojeluaineita, kuivaukseen menee vähemmän rahaa jne.
Mutta niin kouluttaja sanoi luomukurssillakin, että luomutuki on täysin välttämätön ja sitä ei saa alentaa.
Eihän tavanomaisessakaan käsketä nuita käyttämään. Luomussa JOPA on pakko tuottaa myytävää.
Onko myytävää vai viljelykierrossa oltava myyntikasveja. Kasveista ei sitten vaan satu tulemaan mitään.
Kierrossa oltava myyntikasveja. Tulee niistä satoakin ihan ok.
-
Onko myytävää vai viljelykierrossa oltava myyntikasveja. Kasveista ei sitten vaan satu tulemaan mitään.
En todellakaan tiedä, milloin tämän myyntikasvin korjuuvelvoite tai myyntikuittien ja varaston tarkastus, että on oikeasti myyty, olisi tullut luomuun. Vai onko vielä tullut ?
Luomuihmiset aina korostavat tuon 30% myyntikasvin pakollisuutta. Itse asiassa se ei ole mikään hankaloittava tekijä, eipä hömppäviljelykään kannata tavanomaisella puolella, jos kokotilan nurmea ajattelee, osa ympäristökorvauksista jää saamatta, ja koska perustaso muutenkin on alempi, tuottaa 20% näennäisruis hyvän tuoton tavanomaisessakin viljelyssä. Ja siis voi kylvää 15.8 - 15.09 välillä hyvin talvehtivaa ruista, ei paljon muuta kuin siementä tarvitsee käyttää, ja se 2 tonnia tulee yrittämättäkin. Voihan se puida vaikka rahtipuimurilla ja lähettää puintituoreena, kyllä se 2 t sato riittää ainakin puinti- ja kuivauskustannuksiin. Pikkutilalla kärrykuivurilla voi kuivata sen 100 hehtoa.
-SS-
-
Onko myytävää vai viljelykierrossa oltava myyntikasveja. Kasveista ei sitten vaan satu tulemaan mitään.
En todellakaan tiedä, milloin tämän myyntikasvin korjuuvelvoite tai myyntikuittien ja varaston tarkastus, että on oikeasti myyty, olisi tullut luomuun. Vai onko vielä tullut ?
Luomuihmiset aina korostavat tuon 30% myyntikasvin pakollisuutta. Itse asiassa se ei ole mikään hankaloittava tekijä, eipä hömppäviljelykään kannata tavanomaisella puolella, jos kokotilan nurmea ajattelee, osa ympäristökorvauksista jää saamatta, ja koska perustaso muutenkin on alempi, tuottaa 20% näennäisruis hyvän tuoton tavanomaisessakin viljelyssä. Ja siis voi kylvää 15.8 - 15.09 välillä hyvin talvehtivaa ruista, ei paljon muuta kuin siementä tarvitsee käyttää, ja se 2 tonnia tulee yrittämättäkin. Voihan se puida vaikka rahtipuimurilla ja lähettää puintituoreena, kyllä se 2 t sato riittää ainakin puinti- ja kuivauskustannuksiin. Pikkutilalla kärrykuivurilla voi kuivata sen 100 hehtoa.
-SS-
Tälläinen käsitys se itselläkin oli, mutta tuosta myyntipakosta on kuulunut niin kaamea ruikutus, että ihan pisti epäilemään muutoksen tuulia tapahtuneen. Ja olisihan se nyt kohtuuton vaade pystyä tuottamaan jotain korkeamman tuen vastineeksi.
-
Onko myytävää vai viljelykierrossa oltava myyntikasveja. Kasveista ei sitten vaan satu tulemaan mitään.
En todellakaan tiedä, milloin tämän myyntikasvin korjuuvelvoite tai myyntikuittien ja varaston tarkastus, että on oikeasti myyty, olisi tullut luomuun. Vai onko vielä tullut ?
Luomuihmiset aina korostavat tuon 30% myyntikasvin pakollisuutta. Itse asiassa se ei ole mikään hankaloittava tekijä, eipä hömppäviljelykään kannata tavanomaisella puolella, jos kokotilan nurmea ajattelee, osa ympäristökorvauksista jää saamatta, ja koska perustaso muutenkin on alempi, tuottaa 20% näennäisruis hyvän tuoton tavanomaisessakin viljelyssä. Ja siis voi kylvää 15.8 - 15.09 välillä hyvin talvehtivaa ruista, ei paljon muuta kuin siementä tarvitsee käyttää, ja se 2 tonnia tulee yrittämättäkin. Voihan se puida vaikka rahtipuimurilla ja lähettää puintituoreena, kyllä se 2 t sato riittää ainakin puinti- ja kuivauskustannuksiin. Pikkutilalla kärrykuivurilla voi kuivata sen 100 hehtoa.
-SS-
Tälläinen käsitys se itselläkin oli, mutta tuosta myyntipakosta on kuulunut niin kaamea ruikutus, että ihan pisti epäilemään muutoksen tuulia tapahtuneen. Ja olisihan se nyt kohtuuton vaade pystyä tuottamaan jotain korkeamman tuen vastineeksi.
Lähinnä siinä on ollut vähän väärin käsitystä. Puhutaan myynti kasvista ja silllä luomussa tarkoitetaan muuta kuin nurmea tai vihantaviljaa. Seoskasvusto jossa on viljaa ja hernettä täyttää jo vaatimuksen. Silloin on jo myyntikasvia kierrossa. Kukaanhan ei pakota myymään ja määräämään korjuutapaa.