Luultavasti flashiä tai joku varmennettu NVRAM. Voi toki olla jonkun mikro-ohjaimen sisälläkin tuo muisti.

Eniten noissa vetoletkusysteemeissä ihmetyttää se, miksi sinne pellolle pitää vielä mennä jollakin koneella räpimään, kun lietteen voi pumpata tykillä 80m leveinä siivuina. Suurin ongelma on siinä kuinka saada aika kulumaan vetojen välissä.

Jos pitää kuitenkin käyttää multainta?

Lainaus käyttäjältä: metsajussi - 01.06.14 - klo:13:14

Jos tuollainen ylimääräinen pääkytkimen ohittava maadoitusjohto pitää välttämättä olla, niin siihen kannattaisi laittaa joku polyfusen tapainen 'kestosulake', joka palautuu ennalleen ylikuorman loputtua. Silloin ei tarvitse vaihtaa sulaketta jos vahingossa tulee yritettyä startata pääkytkin avoinna.

Ja pieni polttimoko ei tohon tarkoitukseen käy, vaan räjähtää ja sinkoilee paikoiltaan, kun starttimoottori muuttaa akun virran miljoonien amppeerien atomipommiksi?

(Labran pöydällä)
Ihan pieni ei käy, koska radion käytössä tarvitsema virta menee sitten myös koko ajan sen polttimon läpi, ja siinä polttimossa ei saisi kuitenkaan juuri voltteja hukkua niillä virroilla mitä radio tarvitsee.
Ei siinä mitään räjähdä ta rikki mene, mutta radio saattaa toimia vähän säröisesti jos se hetkellistä tehoa tarvitessaan ei saakaan sitä kun se lamppu sarjassa rajoittaa sitä. Riippuu radiosta, saattaisi toimiakin jollain ajovalopolttimolla jossa molemmat langat on kytketty rinnan. Melkein pitäisi kokeilla jos asian haluaisi selvittää. Se ei ole hyvä jos radio haluaa ampeerin ja polttimon nimellisvirta on joku 3 A, silloin polttimoon hukkuu jo aivan liikaa voltteja. Olkoonkin että hehkulangan resistanssi on huomattavasti pienempi kylmänä, ennenkuin se alkaa huomattavasti lämmetä...

(Käytännössä)
Radio saanee sen maansa jo kiinnityksensä kautta (tai antennijohdon maan kautta, joka saattaa olla myös huono kontaktiltaan), silloin pienikin lamppu menettelee - kun se maa löytyy radiota käytettäessä jo parempaa reittiä.
Lampulla ei ole silloin muuta virkaa kuin pitää ylläpitojännite radiolle kun pääkytkin on auki. Jos tällöin yrittää startata tai muuten käyttää sähköä, niin se pieni lamppu vaan valaisee nätisti ja muuta ei sitten tapahdukaan.

Eli pieni lamppu on OK.

(edit)
Sellainen etu tuossa polyfusen tapaisessa on, että jos päälle on unohtunut jotakin mainittavia sähkökuluttajia kun pääkytkimen avaa, niin mikään ei juorua tästä ellei se pikku lamppu ole paikassa josta sen palamisen (valaisun) näkee. Vaikka se olisi vain 5W polttimo, niin viikonlopun yli palaessaan sillä saa jo akun vähiin. Polyfusen avautuneen tilan päästämä virta on pienempi, se ei tyhjennä akkua samalla tavalla samassa tilantessa. Polttimo voi varmaan olla paljon pienempikin kuin 5 W kyllä...

Sillä radion plus-johdolla ei tässä tilanteessa ole mitään merkitystä, kyse on vain siitä  että pääkytkimen ollessa auki ainoa yhteys koneen rungosta akun miinusnapaan on se ylimääräinen radion miinusjohto jota pääkytkin ei katkaise. Radion runko kun voi olla mekaanisesti koneen runkoon yhteydessä, joko kiinnityksensä tai antennikaapelin maan kautta. Ei tietysti välttämättä ole, antenni voi olla lasikuitukatossa ja radio asennettu muoviseen asennustilaan.

Jos tuollainen ylimääräinen pääkytkimen ohittava maadoitusjohto pitää välttämättä olla, niin siihen kannattaisi laittaa joku polyfusen tapainen 'kestosulake', joka palautuu ennalleen ylikuorman loputtua. Silloin ei tarvitse vaihtaa sulaketta jos vahingossa tulee yritettyä startata pääkytkin avoinna.

Fiksumpien radioiden pitäisi kyllä muistaa asemat sun muut vaikka virrat välillä puuttuisivatkin. Liian fiksuissa on taas kaikenmaailman varkaudenestokoodeja ym harmeja jotka aktivoituvat jos sähköt välillä katkeavat...

Siis koska radion runko on kytketty maahan ja jos radiolle on tuotu päävirtakytkimen ohi oma maajohto, kaikki traktorin sähkönkulutus kulkee tuon piuhan läpi.

Ymmärtäähän täällä joku sentään sähkön päälle :-)

Ja kummasti saavat samankokoisia auroja liikkelle takapotkulla kuin nykyään jonkun isomman nelikon perässä :-)

Onko tavoitteena vaan isommat roskat pois vai kunnon suodatus? Paljon litroja pitää mennä minuutissa, 100 vai 1000 ? Ilmeisesti painesuodatin ?

Lainaus käyttäjältä: massikka_mies - 28.05.14 - klo:00:03

Työpaikalla kun tottui Fendteissä siihen että vilkkuviiksi on vasemmalla puolella niin erään kerran kotona vedin 40km/h vauhdista verkutsoonin suunnanvaihtajan taakse kun risteys alkoi lähestymään Tajusin kyllä heti mitä alkoi tapahtua..

Tuo on tuttu tunne. ittellä ei muissa ole suunnanvaihdinta,  kuin massikas ja noinhan siinä joskus käy Onneksi joka kerta tajunnut jo siinä vaiheessa kun vaihtaja on vapaa-asennossa eikä pakilla Siinäpä syy miksi en oikein hanakasti ole tielle päästämässä 80:ä lähentelevää isääni massikalla. Kenguru kaasupolkimella varustettu keppi teline Valtra on paljon parempi valinta

Minäkin olen tehnyt saman - risteyksen lähestyessä. Onneksi tuo Dyna-6 ei tehnyt muuta kuin alkoi pudottelemaan nätisti pienempään, kai se lopulta lähtisi sitten taaksepäinkin kun olisi ensin päässyt riittävän pieneen pykälään. Joku jonnikka taitaa toimia toisin, ainakin erään näkemäni koeajon perusteella. Tikka iski nokan lasiin...

Toisen koneen kaukovalovaihdin ei myöskään toimi vedonvapauttajana :-/

Taitaa tuossa olla luokkaa 8-9 tunkkia VRG:ssäkin.. sylinterit, ketjut, rattaat, vaihteet, laakerit,  yms ovat 'halpoja' standardiosia koska niitä tehdään valtavia määriä niihin erikoistuneiden tekijöiden toimesta. Samoin sähkö-, ja automatiikkapuoli on edullista valmistaa (toki niistä myydessä pyydetään mitä vaan..)

Mitä muuten maksavat perinteiset kevyet lanat, mallia Soukkio, Tikkanen jne? Siitä saa vähän vertailupohjaa.

Erikoislaitteeksi tuo on minusta lähes kohtuuhintainen. Siis verrattuna muihin.
Joku 4 metrinen (suora)kylvinkones maksaa saman verran, nykymittapuun mukaiset heinävehkeet tuplaten... hinattavaan ruuttaankin saa menemään lähes samat eurot.
Rautaa ja konepajaosaamistahan  tuossa VRG:ssä on paljon.

Näin siis suhteessa, kaikki koneet ovat tolkuttoman hintaisia.
Ja se mitä itse myyt on tolkuttoman halpaa.

Minulla on 5465 vuosimalli  -03. Perä on huutanut kokoajan ,mitä se on mulla ollut. Taitaa olla tyyppivika ja syynä hytinpohjan huono äänieristys.

Onko näissä 54xx malleissa saman oloinen perä kuin muinaisessa 3000-sarjassa? Ainakin päällepäin on samannäköinen. Se perä ainakin jollottaa kovaa. Aikanaan kun ekan kerran vedin tiellä lietevaunua ja jostain syystä hetken takaikkuna auki, piti ihan soittaa huoltomiehelle että kuuluuko tämän laulaa noin kovaa. Ääni kun heijastui vaunun päädystä takaisin kuskin korviin niin kuulosti todella karmealta. Muulloin sitä ei ollut niin kuullut....

Tuo ääni ei kyllä kuulu kuin suuremmilla nopeuksilla ja kovalla vedolla. Ja siis perästä, ei laatikosta.

joo, saako mistään noita hitecin sivupilari näyttöjä edullisemmin kuin valtralta (€€€), vai saapiko pimentynyttä näyttöä korjattua mitenkään?

Minä joskus tuollaista koetin kaverille korjata. Ei siitä oikein tahtonut kunnollista saada.
Ongelma oli niissä ns. seeprakumeissa joilla sähkö siirretään piirilevyltä itse LCD-elementin lasilevyyn, vanhempana ne kadottavat kontaktinsa ja vaihteleva osa näytöstä jää kuolleeksi. Purku, kontaktipintojen varovainen puhdistus ja uudelleen kasaus sai yleensä vian siirtymään eri kohtaan näyttöä, mutta ei siitä uudenveroista tullut.

Hiukan ärsyttävä tyyppivika tuollainen.

Yleensä nuo aina ryömivät hiukan.
Vehjettä tippaakaan tuntematta kuitenkin seuraavaa:

Jos moottori pyörii oikeasti 'itsekseen', eli ilman että mikään ulkoinen kuorma sitä pyrkii pyörittämään, niin silloin ao. käyttöventtiili vuotaa. Eli vena päästää öljyä moottorille vaikka se on kiinni-asennossa.

Jos taas moottori ei pysy paikoillaan vaan antaa 'periksi' kun joku ulkoinen voima sitä pyrkii pyörittämään, niin silloin on kyse yleensä moottorin sisäisestä vuodosta. Toki myös vuotava venttiilikarakin voi osallistua samaan ilmiöön. Jos se ei tunnu ollenkaan edes yrittävän pysyä paikallaan, niin silloin se voi olla myös tarkoituksellinen toiminto, ja venttiilissä on ns. moottorikara. Tällöin karan keskiasennossa kaikki kanavat ovat yhdessä, ja jarrutusvaikutusta ei ole ollekaan. Eli P-T-A-B ovat kaikki yhdessä - ja myös tankkiin.

Pieni sisäinen vuoto on lähes normaalia. moottori ei käytännössä ole samalla lailla 100% tiivis kuin kunnossa oleva sylinteri joka voi kannatella kuormaa paikallaan viikkoja.

On niitä moottorikäyttöisiäkin nähty kyllä siltatyömaalla

Jotkin isot juntat toimivat muuten kuin 1-sylinterin 2-t-dieselmoottori - siellä on mäntärakenne ja palotila sekä ruiskutussuutin. Oikealla hetkellä ruutataan ja tömähdys heittää järkäleen ylös, ja kun se putoaa ja iskee niin samalla taas annetaan puristukseen uusi ryyppy ja taas jysähtää...

http://www.youtube.com/watch?v=oErrKcjGcV0
http://www.youtube.com/watch?v=9zhFsS_ocuQ

Tämä näin kuriositeettina..

Ainakin Metaka nostaa lavan riittävän pystyyn ja ylipitkät lavatkin onnistuu, koska jousitus nostaa takapäätä 50cm.
Vähän sama kuin automaatti vs manuaali vaihteet tämä kärry asia eli vaihtolavasysteemistä ei ole paluuta.

Tyhmä Tyrväältä tiedustelee - miten paljon nuo koukkukärryt vaativat korkeustilaa siihen lavan vaihtoon?
Meinaan jos on korkealaitaisia viljalaatikoita, niin pystyykö sellaisen lavan ottamaan/jättämään suhteellisen mataliin vanhoihin rakennuksiin? Eli tarvitseeko se paljon enemmän korkeutta operointiin kuin normaali kärry jonka voi vaan jättää sellaisenaan paikalleen?