Tässä osiossa voit tarkastella kaikkia tämän jäsenen viestejä. Huomaa, että näet viestit vain niiltä alueilta, joihin sinulla on pääsy.
Sillä radion plus-johdolla ei tässä tilanteessa ole mitään merkitystä, kyse on vain siitä että pääkytkimen ollessa auki ainoa yhteys koneen rungosta akun miinusnapaan on se ylimääräinen radion miinusjohto jota pääkytkin ei katkaise. Radion runko kun voi olla mekaanisesti koneen runkoon yhteydessä, joko kiinnityksensä tai antennikaapelin maan kautta. Ei tietysti välttämättä ole, antenni voi olla lasikuitukatossa ja radio asennettu muoviseen asennustilaan.
Jos tuollainen ylimääräinen pääkytkimen ohittava maadoitusjohto pitää välttämättä olla, niin siihen kannattaisi laittaa joku polyfusen tapainen 'kestosulake', joka palautuu ennalleen ylikuorman loputtua. Silloin ei tarvitse vaihtaa sulaketta jos vahingossa tulee yritettyä startata pääkytkin avoinna.
Fiksumpien radioiden pitäisi kyllä muistaa asemat sun muut vaikka virrat välillä puuttuisivatkin. Liian fiksuissa on taas kaikenmaailman varkaudenestokoodeja ym harmeja jotka aktivoituvat jos sähköt välillä katkeavat...
Siis koska radion runko on kytketty maahan ja jos radiolle on tuotu päävirtakytkimen ohi oma maajohto, kaikki traktorin sähkönkulutus kulkee tuon piuhan läpi.
Ymmärtäähän täällä joku sentään sähkön päälle :-)
Ja kummasti saavat samankokoisia auroja liikkelle takapotkulla kuin nykyään jonkun isomman nelikon perässä :-)
Onko tavoitteena vaan isommat roskat pois vai kunnon suodatus? Paljon litroja pitää mennä minuutissa, 100 vai 1000 ? Ilmeisesti painesuodatin ?
Taitaa tuossa olla luokkaa 8-9 tunkkia VRG:ssäkin.. sylinterit, ketjut, rattaat, vaihteet, laakerit, yms ovat 'halpoja' standardiosia koska niitä tehdään valtavia määriä niihin erikoistuneiden tekijöiden toimesta. Samoin sähkö-, ja automatiikkapuoli on edullista valmistaa (toki niistä myydessä pyydetään mitä vaan..)
Mitä muuten maksavat perinteiset kevyet lanat, mallia Soukkio, Tikkanen jne? Siitä saa vähän vertailupohjaa.
Erikoislaitteeksi tuo on minusta lähes kohtuuhintainen. Siis verrattuna muihin.
Joku 4 metrinen (suora)kylvinkones maksaa saman verran, nykymittapuun mukaiset heinävehkeet tuplaten... hinattavaan ruuttaankin saa menemään lähes samat eurot.
Rautaa ja konepajaosaamistahan tuossa VRG:ssä on paljon.
Näin siis suhteessa, kaikki koneet ovat tolkuttoman hintaisia.
Ja se mitä itse myyt on tolkuttoman halpaa.
Minulla on 5465 vuosimalli -03. Perä on huutanut kokoajan ,mitä se on mulla ollut. Taitaa olla tyyppivika ja syynä hytinpohjan huono äänieristys.
Onko näissä 54xx malleissa saman oloinen perä kuin muinaisessa 3000-sarjassa? Ainakin päällepäin on samannäköinen. Se perä ainakin jollottaa kovaa. Aikanaan kun ekan kerran vedin tiellä lietevaunua ja jostain syystä hetken takaikkuna auki, piti ihan soittaa huoltomiehelle että kuuluuko tämän laulaa noin kovaa. Ääni kun heijastui vaunun päädystä takaisin kuskin korviin niin kuulosti todella karmealta. Muulloin sitä ei ollut niin kuullut....
Tuo ääni ei kyllä kuulu kuin suuremmilla nopeuksilla ja kovalla vedolla. Ja siis perästä, ei laatikosta.
joo, saako mistään noita hitecin sivupilari näyttöjä edullisemmin kuin valtralta (€€€), vai saapiko pimentynyttä näyttöä korjattua mitenkään?
Minä joskus tuollaista koetin kaverille korjata. Ei siitä oikein tahtonut kunnollista saada.
Ongelma oli niissä ns. seeprakumeissa joilla sähkö siirretään piirilevyltä itse LCD-elementin lasilevyyn, vanhempana ne kadottavat kontaktinsa ja vaihteleva osa näytöstä jää kuolleeksi. Purku, kontaktipintojen varovainen puhdistus ja uudelleen kasaus sai yleensä vian siirtymään eri kohtaan näyttöä, mutta ei siitä uudenveroista tullut.
Hiukan ärsyttävä tyyppivika tuollainen.
Yleensä nuo aina ryömivät hiukan.
Vehjettä tippaakaan tuntematta kuitenkin seuraavaa:
Jos moottori pyörii oikeasti 'itsekseen', eli ilman että mikään ulkoinen kuorma sitä pyrkii pyörittämään, niin silloin ao. käyttöventtiili vuotaa. Eli vena päästää öljyä moottorille vaikka se on kiinni-asennossa.
Jos taas moottori ei pysy paikoillaan vaan antaa 'periksi' kun joku ulkoinen voima sitä pyrkii pyörittämään, niin silloin on kyse yleensä moottorin sisäisestä vuodosta. Toki myös vuotava venttiilikarakin voi osallistua samaan ilmiöön. Jos se ei tunnu ollenkaan edes yrittävän pysyä paikallaan, niin silloin se voi olla myös tarkoituksellinen toiminto, ja venttiilissä on ns. moottorikara. Tällöin karan keskiasennossa kaikki kanavat ovat yhdessä, ja jarrutusvaikutusta ei ole ollekaan. Eli P-T-A-B ovat kaikki yhdessä - ja myös tankkiin.
Pieni sisäinen vuoto on lähes normaalia. moottori ei käytännössä ole samalla lailla 100% tiivis kuin kunnossa oleva sylinteri joka voi kannatella kuormaa paikallaan viikkoja.
On niitä moottorikäyttöisiäkin nähty kyllä siltatyömaalla
Jotkin isot juntat toimivat muuten kuin 1-sylinterin 2-t-dieselmoottori - siellä on mäntärakenne ja palotila sekä ruiskutussuutin. Oikealla hetkellä ruutataan ja tömähdys heittää järkäleen ylös, ja kun se putoaa ja iskee niin samalla taas annetaan puristukseen uusi ryyppy ja taas jysähtää...
http://www.youtube.com/watch?v=oErrKcjGcV0http://www.youtube.com/watch?v=9zhFsS_ocuQTämä näin kuriositeettina..
Ainakin Metaka nostaa lavan riittävän pystyyn ja ylipitkät lavatkin onnistuu, koska jousitus nostaa takapäätä 50cm.
Vähän sama kuin automaatti vs manuaali vaihteet tämä kärry asia eli vaihtolavasysteemistä ei ole paluuta.
Tyhmä Tyrväältä tiedustelee - miten paljon nuo koukkukärryt vaativat korkeustilaa siihen lavan vaihtoon?
Meinaan jos on korkealaitaisia viljalaatikoita, niin pystyykö sellaisen lavan ottamaan/jättämään suhteellisen mataliin vanhoihin rakennuksiin? Eli tarvitseeko se paljon enemmän korkeutta operointiin kuin normaali kärry jonka voi vaan jättää sellaisenaan paikalleen?
On se jotenkin kestänyt Jameksen lusikkahaarukoissakin. Lienevät kyllä hiukan vahvempaa tekoa.
Täytyy sanoa että kadehdittavan tehokkaasti ja hienosti homma pyörii.
siksi tuon nostokoukun, tai millä nyt sitten itsekukin nostaa, pitäisi olla poikkileikkaukseltaan pyöreää materiaalia jottei mahdolliseen kulmaan kohdistuisi pistekuormaa.
On niitä katkennut ihan CE-merkityllä koukulla nostettaessakin. Eikös Yaran varastolla kuormata trukkipiikeillä noi säkit?
Toivottavasti ei kuitenkaan. Joskus taisi olla jokin sellainen viritelmä jossa trukkipiikin alapinnassa oli sopivat koukut?
Beloria kun hain VR:n purkupaikalta tuosta läheltä, niin pyöräkuormaajissa oli trukkipiikkien tilalla/päällä paksut pyöreät putket, halkaisija luokkaa 150 - 200 mm. 6 säkkiä liikkuu mukavasti kerralla, 3 per piikki.
Onneksi joka kerta tajunnut jo siinä vaiheessa kun vaihtaja on vapaa-asennossa eikä pakilla 
Siinäpä syy miksi en oikein hanakasti ole tielle päästämässä 80:ä lähentelevää isääni massikalla. Kenguru kaasupolkimella varustettu keppi teline Valtra on paljon parempi valinta 