Näytä kirjoitukset

Tässä osiossa voit tarkastella kaikkia tämän jäsenen viestejä. Huomaa, että näet viestit vain niiltä alueilta, joihin sinulla on pääsy.
Sivuja: 1 ... 237 238 [239] 240 241 242

Viestit - metsajussi

Kaverilla on työnantajan puolesta Vivaro työautona, ja siitä ei ainakaan ole murheita puuttunut.
Ideahan on ihan hyvä. Monta kertaa itsekin miettinyt että hyvällä kelillä ja kevyellä maalajilla tulisi siipiä samalla vaivalla kolmannes enemmän perässä kuin siellä tiukimmalla savikolla ja keljummalla kelillä.

Näiden eri tavoilla hinattavien ja raahattavien kohdalla vetokykyä rajoittaa lähinnä vetäjän paino,  voi aina laittaa pienempää tupaan jos vaan pyörä pitää. Sitä voi sitten taas ajatella ihan itsessään että kuinka massiivisella pelillä haluaa peltojaan tiivistellä.... minusta suomalaisissa olosuhteissa ei kannata millään omapainoltaan 10 tonnin pelillä survoa.

Miten olis lisätehoa antamassa etuaura - sen voisi helposti jättää ilmaan/kotiin jos ei ylämäkeen muuten kulje tai lohko on epäedullinen? Luultavasti ketterämpikin kuin yksi iso vaunuversio - leveät päisteet tarvitsee kumpikin.
Potila KK13 ja Kongskilden VFM piikki edustaa edelleen hinta/laatusuhteen huippua.

KK13 kannatuspyörät kaipaisivat vähän mietintää. Nyt pyörä kulkee juuri jonkun piikin heittämien paakkujen päällä, ja koko hoito sitten pomppii ja koukkii.

Ongelma on pieni jos maa menee hienoksi, mutta kunnon savijuntit pyörien alla pomputtavat koko konetta.

Kun mennään aivan eri hintaluokkaan, niin Köckerling tekee mielestäni todella hyvää jälkeä vaihtelevissakin olosuhteissa.

> Vrt. Walterscheid 18 000 kpl.


Walterscheid tuntuu olevan eri tavaraa kuin makaronit.

Mulla on isäukon 60-luvulla ostama W:n akseli. Hankittu silloin MF 35 kanssa lumilinkoon ja seiväskairaan. Aika vankan ja painavan oloinen se on.

Pari vuotta sitten hätäpäissäni 'lainasin' sitä 4 metrin kesantomurskaan kun ei mitään muuta pituudeltaan sopivaa ollut käsillä. Kesti nätisti ajellen koko päivän, lopulta meni murskaa vähän rajusti käynnistäessä muotoputket kierteelle ja poikki. Ristikoissa/haarukoissa ei vieläkään mitään sanomista. Tuolloin veturissa noin 100 hv ja 540 nopeus. Tonnisella perällä kestäisi varmasti 150 hv :-).
Koneet, laitteet ja tekniikka / Vs: V8
: 22.09.11 - klo:16:36
Joutuu kyllä toteamaan, että monta verkkua on talossa ollut, ja vain yhteen on jotunut tekemään jotakin peräremontiksi kutsuttavaa. Ja sekin hajosi käytössä, johon sitä ei todellakaan ole suunniteltu.

Muita vikoja on sitten ollut tasaisesti...
Koneet, laitteet ja tekniikka / Vs: V8
: 22.09.11 - klo:12:05
Ei kai varsinaisesti mikään - sama missä muodossa se lohko on jos moottoritekniikka on muuten samanlaista.

Aikoja sitten bensakasit olivat litratehoiltaan vaatimattomia, matalaviritteisiä ja suhteellisen matalakierroksisia koneita - siis vakiona. Tuollaisen koneen vääntö ja käyttöominaisuudet ovat aina paremmat, kuin jonkun litraisen 10 000 kiertävän koneen, josta on otettu sama huipputeho kuin litroina monta kertaa suuremmasta 8-koneesta.

Nykyään saadaan kehittyneemmällä tekniikalla haluttaessa moottorista kuin moottorista melko uskomattomat vääntöominaisuudet. Ja matalavireisiä koneita ei taida löytyä kuin etsimällä.
Ja kun mennään nopeakulkuisiin peleihin, niin sitten palataan kiltisti takaisin kuivaan tekniikkaan. Öljyssä kiehnäävät levyt syövät tehoa ja kuumentavat paikkoja.

Mites on nää Tracit, Västäräkit ja muut vastaavat?

Tieajossa pääasiassa oleviin tulee varmaan kohta Telmat, pakokaasujarruthan on jo.
isolla pellolla. 4-5 siip sarka-aura 4-syl vetokoneella tuotta paljon vähemmän kustannuspaineita ja säästää painoa, verrattuna 3x kalliimpaan auraan joka sitten seisoo 98% vuoden tunneista käyttämättä ja vaatii älyttömän ison veturin.

isolla pellolla. 4-5 siip sarka-aura 4-syl vetokoneella tuotta paljon vähemmän kustannuspaineita ja säästää painoa, verrattuna 3x kalliimpaan auraan joka sitten seisoo 98% vuoden tunneista käyttämättä ja vaatii älyttömän ison veturin.

Kaikki on niin suhteellista. Esim näitä hassuja 4-teräisiä puolihinattavia saattaa saada hyvin edullisesti käytettyinä kun ihmiset vierastavat niitä. Esim omani oli lähes uusilla kulutusosilla, ja uudet sarka-auratkin olisivat maksaneet noin puolitoistakertaisesti...... eikä nämä vaadi sen isompaa vetäjää. Ei kaikille sopiva ratkaisu, mutta mulla täyttäneet tarpeen enemmän kuin hyvin.

Tähän mennessä (reilu 10 vuotta) varsinaista remonttia on ollut yksi hydeletku ja vetokartun päässä oleva tappi, joka meni poikki. Tämäkään ei ollut auran vika vaan meni muun vahingon sivuvaikutuksena. Aika ovela muuten, sen tapin voi vaihtaa siihen kartun päähän, se on upotettu poraukseen ja putkisokalla kiinni. Jos vaan saa vanhan pois - viimeistään sorvissa.



Varastotilaa nuo roikaleet kyllä vievät ihan koko rahan edestä :-(
Koneet, laitteet ja tekniikka / Vs: V8
: 22.09.11 - klo:08:53
1100-mallin ja siitä isompien perä ei ole minkäänlaista sukua 165:lle.

Paitsi 1200-mallissa - joka nyt ei oikeasti kuulukaan noihin 1100 -tai suurempiin perinteisen oloisiin mallisarjoihin. Numerot vaan hämäävät.
Koneet, laitteet ja tekniikka / Vs: V8
: 21.09.11 - klo:20:00
Joskus -80-luvulla minunkin pellolla ajeli iso V8. 1505 linkku kalkkivaunun edessä. Oli olevinaan aivan tolkuton peli sen ajan mittapuussa, kun nelikoitakaan ei montaa kylässä tainnut silloin vielä olla ja sataheppaisia ei montaa ollut..

Ajeli levikkeet päällä lumessa vinottain ojien yli mennen tullen. Ja soundi oli .... mieleenpainuva :-)
Kivaa kun ei tarvii koko ajan auroja kannattaa kyntäessä vertaa nostolaiteauroihin. Vieläkö joku kyntää alle viissiipisillä?

Mää kokeilin hevosauraa kun toinen veti traktorilla.
Mielenkiintoinen, maanläheinen kokemus.
Ei paha jos vedon suunta ja korkeus on oikea.

No joo, en mä isompaa alaa alkas, siihen tarvittaisiin mies eikä poika :-(
Joo meni sepustus vähän jo yli kysymyksen.

Lyhyesti - muutaman ha:n epämuotoisille kuvioille on olemassa helpompiakin vaihtoehtoja :-|

Isot, suorakulmaiset ja tasaiset pellot - menettelee jos veturi ei jaksa nostolaitemallia nostaa.

Noilla saa muuten oikein siistejä huomaamattomia lopetuksia ja kavennuksia - koska molempien päiden erikseen säätäminen on helppoa ja sen viitsii tehdä.
Kaikkeen tietysti tottuu - jopa tuohonkin.

Itse kyntäminen ei niin kamalaa ole, mutta päisteiden ja muiden kummajaisten viimeistely on vähän jippoilua. Mä olen CVL 498 kyntänyt monta vuotta sen vähän mitä kynnän - joskus tein niin että jätin tyhmimmät koloset sitten nostolaitevälteille. 5 teräiset sitten kankeammat.

Ketterähköllä veturilla (nelonen) nuo kääntyy kyllä ovelasti takaisin vaolle yllättävän pienessä tilassa, ei siinä mitään peruttelua tai vekslailua tarvi. Sen verran jättää päistettä että saa traktorin kääntymään eteenpäin ajaen ennen kuin oja tulee vastaan. Ja heti ylösnoston jälkeen kääntö lähes puoleenväliin että peräpyörä ohjaa häntää oikein.

Tyhmimpiä ovat lyhyet mutta leveät kiilat - joskus on tullut peruuteltua kun ei viitsi enää käännellä. Ja nurkissa joutuu ajelemaan kynnöksen päällä kääntelemässä - tai ainakin se helpottaa hurjasti.

Vanhassa koneessa kun ei omaa sähköjoystickiä ole, niin laitoin jatkoletkut etukuormaajan lohkolta - sillä on kiva hallita auroja yhdellä ja samalla vipstaakilla joka on vielä ergonomisesti hyvällä hollilla. Jos hydraulliikkavivut ovat jossain takavinkkelissä penkin takana niin sitten tulee hulluksi. Esimerkiksi sen peräpyörän ohjailussa kun peruuttaa lyhyttä 10 m pituista vakoa takaisin.....
Etukuormaajaa ei siis ole kyntäessä mukana.

Kynnettävät lohkot pääasiassa 5-28 ha että ihan puutarhapalstoille en ole noilla tunkenut. Mutta on hehtaarinkin paloja kynnetty.

Ovat myös kovasti maalajin tuntevat, jos maalaji muuttuu kovasti niin säätääkin tarvitsee, lähinnä etupään syvyyttä ja ekaa viilua. Onneksi siihen sentään riittää hydevivun hipaisu.

Joskus ajattelin laittaa siihen etupäähänkin jonkin kannatuspyöräkeksinnön, mutta sitten kyntäminen on vähentynyt niin paljon että en enää viitsinyt. Yksi syy säätötarpeeseen on varmaan se, että tekevät liian kapean vaon nykyrenkaille, ja traktorin asema vaossa muuttuu savelta mullalle. Kyntövehkeessä 520 takaset.

Oikeen pahaan paikkaan jos joutuu, niin ovat siinä mielessä loistavat että ei jää kiinni aurojen varaan. Nostaa ja kääntää vaan siivet ylös ja vetää runkopalkin varassa kelkkana pois. Joskus tuli vuokramailla testattua kun kyntäessä vesi seisoi siinä mistä puimuri oli vedetty takaisin kantavammalle maaperälle.

Ojan reunoissa ei pääse aivan yhtä lähelle reunaa kuin tavallisilla nelisiipisillä - tukipyörä on senverran vasemmalla että putoaa ojaan jos oikein ahnehtii...

Tekevät melko kovaa kiertovääntöä nostolaitteelle - jos on oikein kuluneet kynkkäakselin poorit niin saattaa päästä uusimaan heikot kohdat.
http://www.nettikone.com/john-deere/6920/991953

Saattaa se portaaton mukavuudeltaan olla paras, kuhan se ei vaan oo JD.
Sä et oo ees portaattomalla ajanut kun vetelet sillä kolmetonnisella vaan menemään  :D

Monellakin portaattomalla ajanut, mutta kolmitonnisella en enää.

Meilläkin on puoliksi portaaton 3080, oikeanpuoleiset portaat on poistettu.



Täällä 75% portaaton 3070. Kuskin puolella yksi askelma, toisella ei mitään :-)

 Lautas pellolla ei saa rapa lentää...kyntää sellaisen voi, mutta synnin palkka löytyy sitten vähän syvemmältä...

Just näin. Lautasmuokkarin keli on silloin oikea kun koneen siivouksesta selviää puhaltelemalla pölyt pois.
Sivuja: 1 ... 237 238 [239] 240 241 242