lentotila ei ole päällä mutta koneessa ei näköjään ole koko wlania.   mystisesti poistunut.   kyseltävä sieltä huollosta jossa viimeeksi.   ja kylällä ei todellakaan ole nörttejä, kysely on samaa luokkaa kuin koneen sisällön kyselyt.         en tiiä, en taita osata!                   onko tämä joku kynnettömien kompuusi?    ketuttaa!

Kuten Stitz jo kertoikin, joissakin koneissa on WLANille oikea pikkuruinen kytkin jossain etureunassa piilossa, sellaisen saattaa epähuomiossa sipaista asentoon OFF. Toisissa on näppiksen etupuolella vastaava nappula.

Ja sitten sen saa pois päälle/pois myös näppikseltä Fn-(joku sieltä 12345-rivistä). Yleensä siellä on sitä hämärästi kuvaava symboli.

WLAN on kannettavissa pienellä lisäkortilla, jos konetta on avattu niin sekin tietysti voi olla pois paikaltaan, mutta se on kyllä ruuvilla kiinni tavallisesti.

Löytääkö winkkarin laitehallinta WLAN-verkkolaitteen?

Öö ei, sitä vaan meinasin että mikään merkki ei ole muita parempi tai huonompi kun komponentit tulee samoista tehtaista.

Olisikin näin onnellisesti. Tosin eipä niistä yleensä CPU tai muisti hajoa, kiintolevytkin ovat yksilöitä. Erot tulevat emokortin valmistuksen laadusta, siihen valittujen peruskomponenttien laadusta (esim elkot) ja miten äärirajoillaan ne ovat käytössä, suunnittelun onnistumisesta mm. lämmönhallinnan ja jäähdytyksen osalta, mekaanisen toteutuksen laadusta (meneekö koko emo joka kerta kieroon kun näytön avaa kulmasta nostamalla... ) Monikerrosprinteissä voi myös olla laatueroja, vanhempana pätkivät läpiviennit mm.

Hyviä esimerkkejä riittää, esim muutamien Fujitsujen BGA-näytönohjainpiirin juotokset pettävät liian usein, ja koneesta tulee verkonpaino ellei sitä emoa laita karjalanpiirakoiden kanssa samaan 300 C uuniin uudelleen juottumaan. Saattaa vaikka onnistua.

Ilmeisesti noissa on vikaa kaikissa tekijöissä: emo vääntyilee koska koneen runko on vetelä; piirin jäähdytys on huono ja toistuva voimakas lämpölaajeneminen rassaa myös juotoksia; sekä mahdollisesti alkuperäisen juotoksen laadussakin saattaa olla sanomista. BGA on vaikea tarkastaa kunnolla juotosprosessissa, oikeastaan röntgen on kai ainoa lahjomaton tarkastusmenetelmä. Erilaisia kohtuullisesti sinne alle näkeviä rework-mikroskooppisysteemejä on myös huoltotarkoituksiin.

En todellakaan laita halvinta AsRockin emoa palvelinrunkoon, jonka pitäisi pyöriä mahdollisimman luotettavasti 5 vuotta 24/365. Kyllä niissä eroja on, toki hinnassakin. Tietysti jos on tarvetta päästä suorittamaan laskutettavia huoltokäyntejä niin sitten...

Välillä vipuun ovat menneet nimekkäätkin valmistajat hankkiessaan maailmalta komponenttieriä.

Pöytäkoneissa suurin ero on usein virtalähteissä, halpikset poksahtavat jo takuuaikana ja antavat tuskin edes sitä mitä luvataan, laadukkaammat sitten jaksavat muun koneen iän vaikka kone on levyjä ja kuormaa täynnään. Surkeimmat rikkovat muunkin koneen hajotessaan. En osaa sanoa kuinka suuren kasan olen huonoja powereita vaihtanut, mutta on niitä kymmeniä tuolla romukasassakin yhä. Tämä ongelma ei koske niinkään merkkikoneita, vaan vähän liian halvoista osista itsekoottuja (tai autotallifirman kokoamia)

Suunnittelulla on paljon merkitystä elektroniikassakin,  samoin valmistusprosessin laadulla. Vähän sama kuin muissakin koneissa, vaikka rautaa, pultteja, laakereita ym perusosia  nekin ovat, niin toinen kestää ja toimii ja toinen ei. Säästä 10 senttiä ja valitse hakkuriin halvat kiinalaiset never-heard nimellä brändätyt ei-low-ESR elkot, niin laite saattaa toimia jopa takuuajan jos sitä ei juuri käytetä.

Joku vehje kerää itsensä nopeasti tukkoon pölystä ja huoltamattomana läkähtyy sitten kuumuuteen, toinen laite ei ole vielä moksiskaan samoissa olosuhteissa.

Vähän tuli taas pitkä purkaus mutta koettakaa kestää :-)

Tässä on nyt menny suu ja pylly sekasin.

Laittakaa kuva mistä on kyse tuossa jumijutussa.

Tuosta kun ottaa veivin ja siinä akselilla olevan rattaan pois niin paikka on aika hollilla....

Ei siinä lannoitepuolella ole kasettia - eikä irtotappiakaan... ja se puolihan se tietysti juuttuu jos joku juuttuu.  Parhaiten varmaan voideltua saa kun kiertää säädön täysille, rasvaa sen 6-kulma-akselin paljastuneen osuuden sieltä holkin vierestä ja säätää taas minimiin.

Mutta minkä takia se pitäis purkaa atomeiksi?   

Ei kai sitä tarvitsekaan purkaa ellei se ole niin jumissa että ei todellakan liiku minnekään. Diagnoosiksihan riittää kun kokeilee säätää syöttöä, jos säätyy herkästi niin eikun voitelu ja pellolle.

Täällä se ei todellakaan säätynyt käsipyörästä yhtään minnekään, ja ulosvetäjääkin sai kiertää ihan tosissaan. Mitään nippaa tms ei ainakaan tässä mallissa ao paikkaan ole laitettu, toki sieltä holkin päästä saa sinne jotain lientä ujuteltua ennaltaehkäisevästi.

Lainaus käyttäjältä: metsajussi - 09.05.14 - klo:18:49

Lainaus käyttäjältä: -SS- - 09.05.14 - klo:15:23

Mikä huoltokohde tarkasti ottaen ?

-SS-

Taidetaan tarkoittaa siellä syöttöakselia käyttävässä päässä olevaa systeemiä. Eli kohtaa jossa ketjupyörä pyörittää holkin kautta sitä 6-kulmaista akselia, ja sen akselin pitää päästä pitkittäin liikkumaan siellä holkin sisällä säädön mukaan. Eli siinä on 6-kulmainen pooritus sisällä siinä holkissa.

Täällä se oli tänä keväänä niin jumissa että se holkki piti ulosvetäjää apuna käyttäen kikkailla irti siitä akselista että sai puhdistettua ja rasvattua. Akseli on alumiinia, mutta se käyttävä holkki on terästä ja ruostuu jos sinne menee vaikka pestessä vettä ja apulantapölyä väliin.

Eli ketjupyörä pois holkin päältä, laakeriyksikön pultit irti ja käänellään laakeripidin niin että se mahtuu tulemaan seinämän aukon kautta pois. Pitäisi lähteä kevyesti vetämällä koko paketti pois. Jos ei lähde niin sitten onkin huoltokohde tiedossa. Me jouduimme laittamaan sopivan tapin sinne keskelle reikään nojaamaan akselin päähän, ja siitä ulosvetäjällä virittäen kiskomaan holkin irti. Ei sitten pidä laittaa liian isoa tappia, se kiilautuu homman edetessä syvemmälle sinne holkin sisällä alkaviin 6-kulmiin jos sen paksuus on suurempi kuin sen alumiiniakselin pienin paksuus... been there, done that.

Ei uskoisi kuinka säätö on herkkä nyt,  kuin uutena tyhjällä koneella:-)

Tarkotat siis sitä akselia joka on voimansiirtokasetin päässä?

Niin meillä oli jumissa lannoitepuoli, joka ei ole sen kasetin takana. Voi olla että uudemmissa rakenne on hieman erilainen, tällä on ikää yli 10 vuotta jo. Siemenpuolen vastaava on jossain kasetin takana, sitä en ole (vielä) purkanut kun se toimii.Kuitenkin se kohta josta varsinaista syöttöakselia pyöritetään.

Mikä huoltokohde tarkasti ottaen ?

-SS-

Taidetaan tarkoittaa siellä syöttöakselia käyttävässä päässä olevaa systeemiä. Eli kohtaa jossa ketjupyörä pyörittää holkin kautta sitä 6-kulmaista akselia, ja sen akselin pitää päästä pitkittäin liikkumaan siellä holkin sisällä säädön mukaan. Eli siinä on 6-kulmainen pooritus sisällä siinä holkissa.

Täällä se oli tänä keväänä niin jumissa että se holkki piti ulosvetäjää apuna käyttäen kikkailla irti siitä akselista että sai puhdistettua ja rasvattua. Akseli on alumiinia, mutta se käyttävä holkki on terästä ja ruostuu jos sinne menee vaikka pestessä vettä ja apulantapölyä väliin.

Eli ketjupyörä pois holkin päältä, laakeriyksikön pultit irti ja käänellään laakeripidin niin että se mahtuu tulemaan seinämän aukon kautta pois. Pitäisi lähteä kevyesti vetämällä koko paketti pois. Jos ei lähde niin sitten onkin huoltokohde tiedossa. Me jouduimme laittamaan sopivan tapin sinne keskelle reikään nojaamaan akselin päähän, ja siitä ulosvetäjällä virittäen kiskomaan holkin irti. Ei sitten pidä laittaa liian isoa tappia, se kiilautuu homman edetessä syvemmälle sinne holkin sisällä alkaviin 6-kulmiin jos sen paksuus on suurempi kuin sen alumiiniakselin pienin paksuus... been there, done that.

Ei uskoisi kuinka säätö on herkkä nyt,  kuin uutena tyhjällä koneella:-)

Ei se käyttö paremmaks niitä tee. Tai runko sun muut Ari Vatasen malliset tulpat. Sisuskalut ratkaisee ja käyttis tietenkin. Jos niissä tavallinen kovalevy on niin ei se heittelyä kestä, vaikka olis minkälaiset turvakaaret.

Ei niitä mitään kannata heitellä :-)

Kovalevy sinänsä on helpoin mahdollinen osa vaihtaa kannettavaan - ja luultavasti myös halvin sitten näppiksen.
Emo niistä yleensä hajoaa ja/tai emon liittimet. Aceristä hajosi näppis (halpa vaihtaa) ja emo (ei kannata vaihtaa). Oma vanha Lenovo sen kun porskuttaa, käyttöä moninkertaisesti tuohon tarjous-Aceriin nähden. Silti tykkään ehdottomasti pöytäkoneesta ihan laajennettavuuden vuoksi.

Jaa, kyl viides kevät menossa ja loistava kone. Renkaita ei VIELÄ ole menny.

Älä tuki siemenvantaita ettei mee putket poikki. Pakitteletko vantaat alhaalla? Melkein sen huomaa kääntäessä jos on tukossa, kylvöjäljessä siemenet pinnassa.

10 vuotta mennyt ilman rengasmurheita. Tietysti huomenaamulla sitten tyhjänä...
Minun ei tarvi onneksi rymytä täydellä koneella kovi huonoja teitä tms.
Kaverin koneesta naulanreikä korjattiin ns. koiranpaskalla. Kesti ainakin 2 vuotta.

Vannasputkiakaan ei ole mennyt poikki.. joku on joskus irronnut alapäästään. Siinä oli vika vannasvarressa, päät eivät ylettyneet toppariin vaan vannas jäi roikkumaan sen putken varaan kun nosti koneen ylös...
Sen sijaan apulantapuolen kiekkovantaan kiinnityspultteja silloin tällöin napsahtelee. Nyt osaa jo pitää pultteja ja avaimet mukana.

Voe hemmetti...

Ei uusi paljon pauki kukkaroa? Tarjousläppäriä irtoo reilusti alle 300eken.

Kun sen 300 laittaa käytettyyn  business-luokan koneeseen niin siitä saa paljon luotettavamman vehkeen kuin näistä tarjoussellaisista. Minä erehdyin kerran yhden tarjous-Acerin hankkimaan ihan uteliaisuuttani, ja sain oikein kaksi. Ensimmäisen ja viimeisen.

Olen tietysti it-laitteiden heavy user, joten vaatimustaso on vähän sen mukainen.

Itse olen erinäisiin tarpeisiin hankkinut muutaman kappaleen tuolta  - toistaiseksi olen ollut tyytyväinen.

http://www.laptops.fi/kauppa/index.php?cPath=21_22

Vaikka mulla ei Valtra-lippistä olekaan, niin olen antanut uskotella itselleni että vanhat megavallut ovat työhön tehtyjä. Eikä turhia hienouksia, siis vähän askeettisia käyttää.

Onhan niitä muitakin kovia koneita, vaikka Case Magnumit 7000/200-sarja, mutta ovat täällä paljon harvinaisempia kuin nuo Megat, enkä tiedä osien saannista jne. En ainakaan ole kuullut että noissa olisi voimansiirto tehty lasista, isommissa oli jotain ruiskutussystemin murheita?

Kovaa käyttöähän ne on kaikki saaneet kun vanhoja jo ovat, eikä tuon kokoluokan koneita kukaan ole hankkinut aitatarpeiden kuljettamiseen laitumelle.

Kyllä minä olen nostanut aina Jyräcombin vantaat ilmaan pesän kohdalla ja laskenut ne takaisin sitten pesän jälkeen 

Minä tein juuri noin ekan kerran joskus 15 v sitten kun siirryin sivupyöräkoneesta jyräkombiin... tosin vain sen yhden kerran. Pakko oli nauraa itselleen, hyyppää ei tainnut juuri naurattaa. Surullisena seisoi pellolla töyhtö tuulessa :-(

Pari kertaa on käynyt niin, että kun pesä jää enemmän ympäristöstään erottuvaksi, ja omistajakin on vielä poissa, niin varikset, naakat tai lokit ovat käyneet lähes samantien korjaamassa munat parempiin suihin.

Toisaalta, jos LS-ohjaus jäisi 'päälle' niin ei silloin minkään pitäisi kuitenkaan jäädä jumiin. Pumppu vaan turhaan pitäisi paineet jatkuvasti korkealla, pitäisi ääntä ja lämpenisi. En Casesta tiedä, mutta ainakin omarakentelemaani LS-hydrauliikkaa olen joskus aivan tarkoituksella käyttänyt vakiopainemoodissa  - eli suljetun keskiön venttiileillä oli lepotilassakin koko ajan täydet paineet tarjolla.

Voihan olla että joku siellä hämääntyy jatkuvasta paineesta LS-linjassa, mutta toisaalta tuollainen tilanne on aivan normaali, käytössä ilmenevä tilanne. Nostaa vaikka raskasta taakkaa etukuormaajalla, ei siitä minkään pitäisi halvaantua vaikka pumppu saa koko ajan lähes täyden ohjauspaineen.

Kaverin Maxxumissa oli juuri samanlaiset oireet, lämpimänä tulleesta paineiskusta suurin osa hydrauliikan toiminnoista halvaantui, syyllinen oli joku ohjauksen tms prioriteettiventtili joka hirtti kiinni. Jäähdyttyään alkoi taas toimia. Ymmärsin että tuollainen vika oli kovasti harvinainen.

Pitäisi tietää vähän enemmän että osaisi vastata.

- teholuokka (1/10/100/1000 W)
- ympäristö jossa sen tulee kestää
- kierrosluku / vääntövaatimus / vaihde
- jatkuva vai hetkittäinen käyttö
- miten pieni sen pitää olla
- kierrosluvun vakaus ja säädettävyys
- laatu- ja hintaluokka

Paras teho/paino suhde lienee harjattomilla moottoreilla joita esim rc-lentokoneissa käytetään, mutta niiden tehoa antava kierrosluku on epäkäytännöllisen korkealla ja ne vaativat aina oman ohjaimensa ja tehokkaan jäähdytyksen. Mitättömän kokoinen moottori antaa helposti 0,5 kW, kierrosluvulla 35 000 rpm...

Teollisuuskäyttöön löytyy siroja lieriömallisia, joissa on sisäänrakennettu planeettavaihde samassa pötkylässä. Välityssuhteita valinnan mukaan. Eivät ole halpoja verrattuna purkaamolta haettuun lämppärin tai pyyhkijän moottoriin.

30 vuotta kuulostaa aika rohkealta lupaukselta kyllä halvalle (?) elektroniikkalaitteelle. Ei taida edes avaruus- tai militaariteknologia saavuttaa käytännössä moista luotettavuutta säärasitukselle alttiina ollessaan.

Luultavasti nykyisen GSM-standardin mukaisella 'raudalla' ei myöskään tee mitään 30 vuoden kuluttua.