Minun mielestä paras tautiaine on fosfori lannoitus aina mitä rajat sallivat ja paras korrensääde on lajike joka ei mene helposti lakoon. Hieman olen siitäkin syystä skeptinen tautiaineisiin, koska ne mielestäni  ehkä häiritsevät myös normaalia pellon mikrobi toimintaa.

eipä' ole näkyny tutkimusta jossa olis kerrottu mitä useat ruiskutukset tekee totellakin pellon kasvutuotolle ja kuinka sotkee luonnon omaa toimintaa..ja kun vielä tieteään kemikalisaation haita ni mitäpä siitä kertomaankaan kun joku saattaa pelästyä ja jääpi kaurajuomatkin ostamatta..               joskus katellu joitain luomuilijan peltoja kuin hyin kasvaa ja aika isoja satoja saabi..    jopa vuosienkin jälkeen..

Tuossa keväällä viisasteltiin yhden kartanon pihamaalla oleville lannoitteille. Tila on luomussa, joten toki se lantakin oli luomuversiota. Siinä laskeskeltiin , että normaali tarve on 800 kg/ha. Kannattaahan se luomu, kun ei tarvitse lannoitteita  Kieltämättä hyvät on kasvustot. No tuo tila ei toki kaadu luomulannan hintaan tai edes siihen, että tila tuottaisi persnettoa. Tinkimätön asennehan se on tuotta luomulla satoa. On toki kait suomen ainut, tai ainakin ainut luomuilija jonka mää tiedän ja pelloilta voi tunnistaa viljeltävän kasvinkin ja Tuscano ei kaipaa ajo-opastinta tai vaahtomerkitsintä , jotta tietäisi mistä on jo puitu.

Tuossa keväällä viisasteltiin yhden kartanon pihamaalla oleville lannoitteille. Tila on luomussa, joten toki se lantakin oli luomuversiota. Siinä laskeskeltiin , että normaali tarve on 800 kg/ha. Kannattaahan se luomu, kun ei tarvitse lannoitteita  Kieltämättä hyvät on kasvustot. No tuo tila ei toki kaadu luomulannan hintaan tai edes siihen, että tila tuottaisi persnettoa. Tinkimätön asennehan se on tuotta luomulla satoa. On toki kait suomen ainut, tai ainakin ainut luomuilija jonka mää tiedän ja pelloilta voi tunnistaa viljeltävän kasvinkin ja Tuscano ei kaipaa ajo-opastinta tai vaahtomerkitsintä , jotta tietäisi mistä on jo puitu.

Auts
 
Kyl mä väitän et munkin pelloilta sen tunnistaa. Toki tänä vuonna kyl osalta peltoja kaurat ovat hukkuneet ja se on sinänsä tyhjä. Mut eipä siellä kasva rikatkaan.

Mitä luomulannoitteuden hintaan tulee niin näillä nyky luomuviljan, lähinnä kauran hinnalla voi jo taas alkaa lannoitus olemaan kannattavaa. Mut monesti se ei ole. Luomun kannattavuus perustuu "ilmaiseen" paskaan jolla saadaan kasvuvoimaa viljelykierron ohella. Ilman paskaa (tai ostettua lannoitetta) luomuviljely on melko turhaa touhua sadon tuoton näkökulmasta..

No uskon että maassamme voi olla toinen tai jopa kolmaskin luomuviljelijä jonka pelloilta voi sanoa mikä on satokasvi. No vitsit sikseen. Mutta on niitä sellaisiakin joista ei tiedä mikä on tai pitäisi olla pääkasvi. Toki noin voi olla taviksessakin.

Tautiaineiden nettotuotto on kaikilla panosmyyjien koeruuduilla ollut selvästi plussan puolella. Kuivilla Västankvarnin savilla näin ei aina ole ollut.

Kun runsaampi sateisuus turvottaa tuota paljon puhuttua satopotettiaalia , on tautiaineella ja kunnon laontorjunnalla  saatavissa vaikka kahden tuhannen kilon sadonlisät, edellytyksenä, että lannoituksessa on varoja.. Valkuaisen lasku, kuivauksen lisäkulut ja mahdollinen  leipälaadun aleneminen ehkä kuitenkin  syövät luvattuja tuottoja, silti yhteiskunnallisesti tautitorjunta on kokonaistuottava, koska bruttokansantuote ja panoskauppiaiden voitto nousee ja tuo valtakuntaan lisää jaettavaa ja kotimarkkinoille lisää viljaa. Viljelijä voi olla iloinen suorituksestaan, vaikka ei näkisi juurikaan  itselleen  rahaa ruiskuttelustaan kertyvän.

-SS-

mutta joillain luomuilijoilla on ihan nätit kasvustot...  lie net osaa vain tuon homman...

Minä haluasin joskus nähdä tutkimuksia esim viiden vuoden syklissä. Koska tosiaan lannoitus kyllä säilyy edes osittain seuraavaan vuoteen, mutta miten on sitte muuten. Hyödyttääkö vaikka nyt tautiaineet seuraavaa vuotta, niin en ole ihan varma.

mutta joillain luomuilijoilla on ihan nätit kasvustot...  lie net osaa vain tuon homman...

Tietenkin viljelyn voimaperäisyyttä jos kasataan vain joka kolmanteen vuoteen kasvustot ovat luontaisestikin terveempiä. Utopiaa olisi saada aikaiseksi jollakin puolellatoista miljoonalla tonnilla entisen  suuruinen maataloustulo, merkittävä osa viljasta menisi tavanomaisen hinnalla, luomutukien kiintiö loppuisi kesken, myllyt toisivat korkean valkuaisen viljat enempää miettimättä ulkomailta.

Tuo vertailu hyvistä luomukasvustoista voidaan kiistää, koska ei vertailla samaa asiaa. Suhteessa luomusopimusten alaisiin hehtaareihin kokonaissato on ollut vuodesta toiseen huomattavasti pienempi kuin alasta  olisi saatavissa taitamattomallakin tavan viljelyllä.

-SS-

No niin, kuinkas se tarina silloin kevättalvella menikään, että viljoja ei kannata vielä myydä vaan kesällä sitten, kun pula iskee. Minkälaisia kokemuksia on hintatasosta tällä hetkellä ja kuinka moni jaksoi odottaa tänne asti. Ei muuten, mutta Lantmannen lähestyi tekstarilla ensimmäistä kertaa, ties koska viimeksi ja ilmoittaa, että Anoralle olisi vielä kippiaikoja ja ohraa saisi meneen. Kysymys kuuluu, onko oikeasti pulaa vai haluavatko rahastaa hyödyntämällä vajonneen hintatason.

No niin, kuinkas se tarina silloin kevättalvella menikään, että viljoja ei kannata vielä myydä vaan kesällä sitten, kun pula iskee. Minkälaisia kokemuksia on hintatasosta tällä hetkellä ja kuinka moni jaksoi odottaa tänne asti. Ei muuten, mutta Lantmannen lähestyi tekstarilla ensimmäistä kertaa, ties koska viimeksi ja ilmoittaa, että Anoralle olisi vielä kippiaikoja ja ohraa saisi meneen. Kysymys kuuluu, onko oikeasti pulaa vai haluavatko rahastaa hyödyntämällä vajonneen hintatason.

Ei kai se anoran hinta ohralle ole edes paljoa tippunut?

Minä haluasin joskus nähdä tutkimuksia esim viiden vuoden syklissä. Koska tosiaan lannoitus kyllä säilyy edes osittain seuraavaan vuoteen, mutta miten on sitte muuten. Hyödyttääkö vaikka nyt tautiaineet seuraavaa vuotta, niin en ole ihan varma.

Tautiaine hyödyttää seuraavaa vuotta siinä mielessä, että mahdollisesti pellon pintamultaan jäävä pahnaputu voi olla vähemmän taudinaiheuttajia sisältävää - sama pätee jyväsatoon ja sen käyttämiseen kylvösiemenenä. Tautiaineilla ei kuitenkaan ole esimerkiksi maavaikutusta, joten tämän vuoden käsittely ei sinällään suoranaisesti vaikuta ensi vuoden tautipaineeseen mitenkään.

Lainaus käyttäjältä: kylmis - 09.07.25 - klo:21:48

No niin, kuinkas se tarina silloin kevättalvella menikään, että viljoja ei kannata vielä myydä vaan kesällä sitten, kun pula iskee. Minkälaisia kokemuksia on hintatasosta tällä hetkellä ja kuinka moni jaksoi odottaa tänne asti. Ei muuten, mutta Lantmannen lähestyi tekstarilla ensimmäistä kertaa, ties koska viimeksi ja ilmoittaa, että Anoralle olisi vielä kippiaikoja ja ohraa saisi meneen. Kysymys kuuluu, onko oikeasti pulaa vai haluavatko rahastaa hyödyntämällä vajonneen hintatason.

Ei kai se anoran hinta ohralle ole edes paljoa tippunut?

Niin ei se ole tippunut helmikuusta kuin vajaa 30 euroa tonni,listahinta.Reilun vuoden ollut teksti:vain sopimuksilta.Osoittaa että jos ei ole sopimusta niin voi myydä muualle.Nyt kuuluu kuitenkin kelpaavan muiltakin.Taitaa vain moni jo siilonsa tyhjännyt,ainakin toivottavasti tai on valmis sitten vastaanottamaan pienen tappion.Toki kukaan ei tiedä tulevia hintoja.

Lainaus käyttäjältä: Akattila - 09.07.25 - klo:20:28

Minä haluasin joskus nähdä tutkimuksia esim viiden vuoden syklissä. Koska tosiaan lannoitus kyllä säilyy edes osittain seuraavaan vuoteen, mutta miten on sitte muuten. Hyödyttääkö vaikka nyt tautiaineet seuraavaa vuotta, niin en ole ihan varma.

Tautiaine hyödyttää seuraavaa vuotta siinä mielessä, että mahdollisesti pellon pintamultaan jäävä pahnaputu voi olla vähemmän taudinaiheuttajia sisältävää - sama pätee jyväsatoon ja sen käyttämiseen kylvösiemenenä. Tautiaineilla ei kuitenkaan ole esimerkiksi maavaikutusta, joten tämän vuoden käsittely ei sinällään suoranaisesti vaikuta ensi vuoden tautipaineeseen mitenkään.

Monet kasvitautiaineet säilyvät maassa jopa seuraavaan vuoteen, varsinkin pohjavesirajoituksella varustetuissa aineissa on mitattukin hitaan hajoamisen ja pohjavesikulkeutumisen riski. Näistä on tutkimusta olemassa. Keski-Euroopassa ja lämpimissä maissa jäämät saattavat olla vähäisemmät. Bakteeritoiminnan ja varsinkin sienitoiminnan väheneminen mullassa saattaa vaikuttaa kasvien kasvuun ja vahingollisten tautien lisääntymiseen.

Jos me ajattelemme ihmistä kiusaavia bakteeri- ja sienitauteja, käytämme myös samaan tapaan hoitavia valmisteita, antibiootteja ja sienitorjunta-aineita, mm. flukonatsolia. Kehitysmaissa on tullut tavaksi hoidattaa näillä lääkkeillä ilman tarpeenmukaista arviointia, jolloin seurauksena on ollut joko paremmaksi "koulutettu" torjunta-aineen vastustuskyky tai mikrobien muuntuminen vaikeammaksi torjua. Se, että nykyään suositellaan välttämään turhia torjunta-ainekäsittelyitä ihmislääketieteessä, ei johdu mistään viherhörhöilystä, vaan koululääketieteessä nähdään, että mainiot kemikaalilääkkeet menettävät tehonsa ja tulevat käyttökelvottomiksi. Rutiininomaisesta lonkkaleikkauksesta saattaakin seurata tappava komplikaatio.

Länsimaiden kasvilääketieteessä kuljetaan kuitenkin talous ja oheisvaikutukset edellä, että strobien ruiskuttelu parantaa kuivuudenkestoa, vaikka ei enää tehoaisikaan tauteihin; kunnon annos priaksooria kasvukauden aikana parantaa satoa, ehkä. Suurimmat ja kauneimmat tilanhoitajat ostavat tuotteita samalla asenteella kuin intialainen slummilääkäri laitattaa penisilliiniä jonottaville ihmisille. Pääasia, että toimii nyt, muut myöhäisvaikutukset not my problem.

-SS-

Toimittaja Annaleena Ylhäinen se tuossa twiittasikin että Tanska kielsi 6 tehoainetta:

https://x.com/AYlhainen/status/1942902872515211673?t=DqQPPLX37j7eu0ngvY3Z1Q&s=19

Tanska kielsi 6 tehoainetta vedoten PFAS ominaisuuksiin: taufluvalinaatti (Mavrik), flonikamidi (Teppeki), diflufenikaani (Mateno Duo ja DFF), fluatsinami (Shirlan), fluopyrami (Ascra), mefentriflukonatsoli (Revytrex)… yht. 23 kasvinsuojeluainetta