Aika hiljaista, mutta kylvin kuitenkin.

Parempaa alkua ei voinnut toivoa, lämmintä oli ja iti, kevyttä sateita tuli. Tumen syöttö 0.0 ja epätasaisen tasaisesti. Rivit jo näkyy, ja yksittäisten lehdet ovat jo peukalonkokoisia ja noita musta keltaisia on, ei joka kasvis, mutta on. Nytten luvattu ihan ok lämpöö ja kostetta noissa maissa on, mahtaako se jaksaa kasvaa nytten koven miten noi ötököät pystyy syömään nyt? Ikään kun kohta se vaihe että ne lähtee kovaa

Rapsit syödään jo maassa sisällä, jos syödään. Jos lehtiä näkyy ja syöntijälkiä ei ole kovin paljon, niin kaikki on hyvin, ei kun mustaa kultaa odottelemaan. Lannoitustason nostaminen lähelle 200 kg/ha antaa rapsille hyvän satovasteen. Rapsi myös kestää kuivuutta erinomaisesti. Vuosi 2018 oli kevätrapsin osalta aivan tyydyttävä, vaikka kuivuus puraisi jopa syysvehnää. Rapsin juuri on syvä tolppajuuri, ja saa vettä syvältä.

Rypsi nyt ei kestä kuivuutta yhtään samalla tavalla.

-SS-

Oliko cleopatra peitattu siemen, kahdessa viikossa ne kyllä tuli pintaan, siinä sitten juros kun oli hallaa ja muuten kolempaa.  Ruiskun jo pesin,

Oliko cleopatra peitattu siemen, kahdessa viikossa ne kyllä tuli pintaan, siinä sitten juros kun oli hallaa ja muuten kolempaa.  Ruiskun jo pesin,

Kylvin huhtikuun lämpöaallon aikana 7130 rapsin, joka oli peitattu. Peittaus ei auttanut yhtään, vaan kaksilla silmälaseilla  kaivelemalla löytyi kuoret, ehkä pala vartta, mutta ei sirkkalehden alkua. Sama kävi jokunen vuosi sitten myös, kun laitoin all-in rapsiin, ja kylvin noin 5.5. , ja kylmä ja märkä kausi hidasti itujen tulon maan pinnalle.

Rypsi tuntuu tosiaan selviävän kirpoista paremmin. koska parissa yössä kasvulehdet ovat jo isot, syönnistä riippumatta. Mutta itäminen ei lähde käyntiin ollenkaan kylmässä maassa. Lisäksi rypsiä helposti kylvää liian syvään, pikkuisen rypsin siemenen itu on paljon herkempi nutistumaan kokkareen alle kuin rapsin taimi. Olen myös pintakylvänyt kevätrypsiä, toimii yllättävän hyvin, mutta tarvitsee yhden sadekuuron, mikä ei ole täällä itsestäänselvyys.

-SS-

Kuvan otsikossa kaikki.



https://www.yara.fi/lannoitus/oljykasvit/oljykasvien-tutkimukset/kevatoljykasvien-sato-nousee-lannoittamalla/

-SS-

Tarpeeksi kun lannoittaa niin öttiäisetkin kuolee...?

Ei ne pelkästään typellä kasva, tarvii ne muutakin.

Yks tos kylällä ensin vahingossa sitten vakintui tavaksi pintaäestää aikaisin ja sitten joskus uudestaan, sateet ja sitten räpidi kylvö ja startti fossoria kylvön yhteydessä niin kyllä onnistuu. nea esi äestyekset saa rikat itämään jne.

Ei ne pelkästään typellä kasva, tarvii ne muutakin.

Yks tos kylällä ensin vahingossa sitten vakintui tavaksi pintaäestää aikaisin ja sitten joskus uudestaan, sateet ja sitten räpidi kylvö ja startti fossoria kylvön yhteydessä niin kyllä onnistuu. nea esi äestyekset saa rikat itämään jne.

Tuossa esimerkissä typen lähteenä oli Y2, 220 kg typpitasolla fosforia tulee 21,5 kg, rikkiä ja kaliumia 25 kg, booria 4 kg.  Semmoinen 1970-luvun lopun vanhan hyvän ajan lannoitustaso. Lannoittamalla markasta kolme takaisin.

-SS-