Tervetuloa, Vieras. Ole hyvä ja kirjaudu tai rekisteröidy.
  • Tavallinen aihe

Aihe viljan hinta  (Luettu 1681589 kertaa)

-SS-

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 21368
  • Rauta ei valita eikä voima kuvia palvele - Ford
Vs: viljan hinta

Suomessa se lisäarvo tulee siitä että myllyt on sitoutuneet käyttämään kotimaista tosi pitkälti ja ne on pulassa jos eivät sitä saa. Ja siksi maksavat heti vientiä paremmin jos on yhtään pulaa tai huolta että tulee pulaa.

Eikä nyt sekoiteta taas tätä vielä lisäksi tuolla rahtikeskustelulla.

Rahtikeskustelu liittyy omasta mielestäni löyhästi asiaan. Lähtökohta oli sellainen, että  Matif - tai muu viljapörssin hintanoteeraus - siis sen piti olla synteettinen hinnoitteluparametri, joka ei sisältäisi valtamerirahditusta. Pörssihinnoittelu on siis lähtökohta, johon vaikuttaa lisäksi satama- ja rahtikulut käytetyn rahdituksen mukaan. Toki myyjä voi suopeasti aina vähentää omasta tilistään ne laivarahdit, jotta voi toimittaa Matif - hinnalla DAP Incotermeillä ? Näin Suomessa nähtävästi sitten tehdään. Mutta esimerkiksi maailman suurin viljantuojamaa, Egypti, ei ole saanut tuotetuksi viljaa matif-hinnalla omaan siiloon tuotuna vaan hinta satamaan tuotuna (CIF) on ollut noin pörssien FOB-hinta + 15 dollaria. DAP on vieläkin kalliimpi. Venäläisillä on halvimmat laivarahdit maailmalla, ja egyptiläiset kuormurikuskit ja kalusto lienevät halvempia kuin Suomessa.

Täällä näyttää siltä, että viljelijähintaa  oletusarvoisesti lasketaan vähentämällä pörssihinnasta noin 20-30 euroa ainakin, onko nämä ne laivauskulut sitten. Naantaliin lastattavaksi viedessä viljelijä lisäksi vähentää viljatilistään vaikkapa 15 euroa tonnilta, koska maksaa maantierahdin satamaan. Jostakin syystä tämä Matif - 20 euroa - hinnoittelu asetetaan myös kotimaasta toisen kotimaan pisteeseen vapaasti kaatosuppilossa toimitetulle viljalle, vaikka se vilja ei käy satamassa lainkaan ! Tämä varmistanee myllylle vakaamman hintatason, koska artisti maksaa. Ns. vanhaan aikaan oli tilahinta käytössä, ja jos viljelijä rahtasi itse, sai ns. rahtihyvityksen viljakaupan tilityksessä. Miten silloin edes pystyttiin elämään semmoisen tilahinnan kanssa ?

Tutkimusta on tehty kansainvälisen bulkkiviljan rahtaus- ja välityskuluista maasta toiseen, mm. Korinek, Sourdin, (2010).  Että millään vienti-tuontiparille ei voida löytää rahti- ja huolintakuluja, jotka olisivat nolla, eikä minkään vienti/tuontiparin vaikutus käännettynä toisin päin muutu negatiivisesta positiiviseksi tai päin vastoin, vaikka jonkin verran epäsymmetrisyyttä onkin. Jos täkäläinen mylly ostaa laivalastillisen vehnää, saako oikeasti pörssihinnalla sen viljakasan tehtaalle ?
 
...myllyt on sitoutuneet käyttämään kotimaista tosi pitkälti ja ne on pulassa jos eivät sitä saa. Ja siksi maksavat heti vientiä paremmin jos on yhtään pulaa tai huolta että tulee pulaa.

Tässä on se juju, että pienikin paikallinen ylijäämä täällä hinnoittelee koko tuotannon. 4 miljardin kilon kokonaistuotanto on siis  kokonaan ongelmajätettä. Mutta alle 3 miljardin kilon kokonaistuotanto vastaa katoa, jolloin tuontikulut varmaankin alkavat syödä myllyn voittoja. Esimerkiksi vuonna 2018 (2,7 miljardia kiloa kokonaissato) oli alkuun ongelmallinen, kun ostopuoli vaan katseli matiffeja, mutta ei koko kesänä katsellut kuivuuteen käristyneitä viljapeltoja ikkunasta. Reagointi hurjine hintatarjouksineen oli myöhässä ja väkivaltainen, eikä se ole kellekään hyväksi.

Sen takia ehkä onkin epätoivottavaa, että syntyisi vahva viljelijäyhteenliittymä, joka muitta mutkitta alkaisi viedä näkyvissä olevaa ylijäämää pois, kustannuksia säästämättä. Aina joka neljännestä tonnista yhden annetaan mennä viidenkympin vientikustannuksella ulkomaille, niin kolmen kotimaahan jäljelle jäävän tonnin osalta "baasis" lähestyisikin nollaa, miinus viidenkympin sijasta ? Viljelijä voittaisi 150 euroa, kun luopuisi viidestäkymmenestä eurosta ?  Tämä olisi koko vilja-alan vakava kriisi, ja koko Suomi romahtaisi.

Tai jotain.

-SS-