Tervetuloa, Vieras. Ole hyvä ja kirjaudu tai rekisteröidy.
  • Tavallinen aihe

Aihe viljan hinta  (Luettu 1561358 kertaa)

ja101

  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 5912
  • Kouvola, Kymenlaakso
Vs: viljan hinta
No niin, kuinkas se tarina silloin kevättalvella menikään, että viljoja ei kannata vielä myydä vaan kesällä sitten, kun pula iskee. Minkälaisia kokemuksia on hintatasosta tällä hetkellä ja kuinka moni jaksoi odottaa tänne asti. Ei muuten, mutta Lantmannen lähestyi tekstarilla ensimmäistä kertaa, ties koska viimeksi ja ilmoittaa, että Anoralle olisi vielä kippiaikoja ja ohraa saisi meneen. Kysymys kuuluu, onko oikeasti pulaa vai haluavatko rahastaa hyödyntämällä vajonneen hintatason.

Ei kai se anoran hinta ohralle ole edes paljoa tippunut?
Kyliltä kuultua.... "Luomu ilman paskaa on kuin seksi ilman naista"... 😆

Filosofi

  • Konkari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 1401
Vs: viljan hinta
Minä haluasin joskus nähdä tutkimuksia esim viiden vuoden syklissä. Koska tosiaan lannoitus kyllä säilyy edes osittain seuraavaan vuoteen, mutta miten on sitte muuten. Hyödyttääkö vaikka nyt tautiaineet seuraavaa vuotta, niin en ole ihan varma.

Tautiaine hyödyttää seuraavaa vuotta siinä mielessä, että mahdollisesti pellon pintamultaan jäävä pahnaputu voi olla vähemmän taudinaiheuttajia sisältävää - sama pätee jyväsatoon ja sen käyttämiseen kylvösiemenenä. Tautiaineilla ei kuitenkaan ole esimerkiksi maavaikutusta, joten tämän vuoden käsittely ei sinällään suoranaisesti vaikuta ensi vuoden tautipaineeseen mitenkään.
Aina ei voi onnistua.

kärmeskytö

  • Konkari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 1775
Vs: viljan hinta
No niin, kuinkas se tarina silloin kevättalvella menikään, että viljoja ei kannata vielä myydä vaan kesällä sitten, kun pula iskee. Minkälaisia kokemuksia on hintatasosta tällä hetkellä ja kuinka moni jaksoi odottaa tänne asti. Ei muuten, mutta Lantmannen lähestyi tekstarilla ensimmäistä kertaa, ties koska viimeksi ja ilmoittaa, että Anoralle olisi vielä kippiaikoja ja ohraa saisi meneen. Kysymys kuuluu, onko oikeasti pulaa vai haluavatko rahastaa hyödyntämällä vajonneen hintatason.

Ei kai se anoran hinta ohralle ole edes paljoa tippunut?

Niin ei se ole tippunut helmikuusta kuin vajaa 30 euroa tonni,listahinta.Reilun vuoden ollut teksti:vain sopimuksilta.Osoittaa että jos ei ole sopimusta niin voi myydä muualle.Nyt kuuluu kuitenkin kelpaavan muiltakin.Taitaa vain moni jo siilonsa tyhjännyt,ainakin toivottavasti tai on valmis sitten vastaanottamaan pienen tappion.Toki kukaan ei tiedä tulevia hintoja.

-SS-

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 21077
  • Rauta ei valita eikä voima kuvia palvele - Ford
Vs: viljan hinta
Minä haluasin joskus nähdä tutkimuksia esim viiden vuoden syklissä. Koska tosiaan lannoitus kyllä säilyy edes osittain seuraavaan vuoteen, mutta miten on sitte muuten. Hyödyttääkö vaikka nyt tautiaineet seuraavaa vuotta, niin en ole ihan varma.

Tautiaine hyödyttää seuraavaa vuotta siinä mielessä, että mahdollisesti pellon pintamultaan jäävä pahnaputu voi olla vähemmän taudinaiheuttajia sisältävää - sama pätee jyväsatoon ja sen käyttämiseen kylvösiemenenä. Tautiaineilla ei kuitenkaan ole esimerkiksi maavaikutusta, joten tämän vuoden käsittely ei sinällään suoranaisesti vaikuta ensi vuoden tautipaineeseen mitenkään.

Monet kasvitautiaineet säilyvät maassa jopa seuraavaan vuoteen, varsinkin pohjavesirajoituksella varustetuissa aineissa on mitattukin hitaan hajoamisen ja pohjavesikulkeutumisen riski. Näistä on tutkimusta olemassa. Keski-Euroopassa ja lämpimissä maissa jäämät saattavat olla vähäisemmät. Bakteeritoiminnan ja varsinkin sienitoiminnan väheneminen mullassa saattaa vaikuttaa kasvien kasvuun ja vahingollisten tautien lisääntymiseen.

Jos me ajattelemme ihmistä kiusaavia bakteeri- ja sienitauteja, käytämme myös samaan tapaan hoitavia valmisteita, antibiootteja ja sienitorjunta-aineita, mm. flukonatsolia. Kehitysmaissa on tullut tavaksi hoidattaa näillä lääkkeillä ilman tarpeenmukaista arviointia, jolloin seurauksena on ollut joko paremmaksi "koulutettu" torjunta-aineen vastustuskyky tai mikrobien muuntuminen vaikeammaksi torjua. Se, että nykyään suositellaan välttämään turhia torjunta-ainekäsittelyitä ihmislääketieteessä, ei johdu mistään viherhörhöilystä, vaan koululääketieteessä nähdään, että mainiot kemikaalilääkkeet menettävät tehonsa ja tulevat käyttökelvottomiksi. Rutiininomaisesta lonkkaleikkauksesta saattaakin seurata tappava komplikaatio.

Länsimaiden kasvilääketieteessä kuljetaan kuitenkin talous ja oheisvaikutukset edellä, että strobien ruiskuttelu parantaa kuivuudenkestoa, vaikka ei enää tehoaisikaan tauteihin; kunnon annos priaksooria kasvukauden aikana parantaa satoa, ehkä. Suurimmat ja kauneimmat tilanhoitajat ostavat tuotteita samalla asenteella kuin intialainen slummilääkäri laitattaa penisilliiniä jonottaville ihmisille. Pääasia, että toimii nyt, muut myöhäisvaikutukset not my problem.

-SS-

Rakkine

  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 3049
  • Moon oikees, soot vääräs.
Vs: viljan hinta
Toimittaja Annaleena Ylhäinen se tuossa twiittasikin että Tanska kielsi 6 tehoainetta:

https://x.com/AYlhainen/status/1942902872515211673?t=DqQPPLX37j7eu0ngvY3Z1Q&s=19

Tanska kielsi 6 tehoainetta vedoten PFAS ominaisuuksiin: taufluvalinaatti (Mavrik), flonikamidi (Teppeki), diflufenikaani (Mateno Duo ja DFF), fluatsinami (Shirlan), fluopyrami (Ascra), mefentriflukonatsoli (Revytrex)… yht. 23 kasvinsuojeluainetta

Viimeksi muokattu: 10.07.25 - klo:10:14 kirjoittanut Rakkine

Filosofi

  • Konkari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 1401
Vs: viljan hinta
-SS- nosti ihan oikeita asioita esiin tautiaineitten pitkäaikaisista negatiivisista vaikutuksista; positiivisia ei niin olekaan. Sain tosin sellaisen käsityksen, että joku luuli tautiaineen suoraan vaikuttavan seuraavan vuoden tautisaastuntaan, ja näinhän ei todellakaan ole.
Aina ei voi onnistua.

ja101

  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 5912
  • Kouvola, Kymenlaakso
Vs: viljan hinta
Hankkija teki reilumman tiputuksen nyt jo toistamiseen hintoihin selvästi aletaan valmistautumaan sadonkorjuuseen.

Kysymys kuuluukin missä kohdassa uskotte pohjan olevan? Tuleeko käymään niin että puinneilta hinta kyykkää ja sitten hieman palautuu talven mittaan? Vai kenties niin et jo puinneilta varastot täyttyvät seuraavaan syksyyn ja hinnat vain laskevat talven aikana?

Lähinnä rehuohran osalta nämä kiinnostaa mut voi toki vastata muidenkin viljojen osalta, kuitenkin käsikädessä nämä vähän menee..
Kyliltä kuultua.... "Luomu ilman paskaa on kuin seksi ilman naista"... 😆

hummeri5

  • Aktiivi
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 854
Vs: viljan hinta
170e elintarvike kauraa ensviikolla... Ei viittinyt odotella puitiaikaan jos onkin 90e😎😎

kylmis

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 12553
  • Virolaista kiitos!
Vs: viljan hinta
Hankkija teki reilumman tiputuksen nyt jo toistamiseen hintoihin selvästi aletaan valmistautumaan sadonkorjuuseen.

Kysymys kuuluukin missä kohdassa uskotte pohjan olevan? Tuleeko käymään niin että puinneilta hinta kyykkää ja sitten hieman palautuu talven mittaan? Vai kenties niin et jo puinneilta varastot täyttyvät seuraavaan syksyyn ja hinnat vain laskevat talven aikana?

Lähinnä rehuohran osalta nämä kiinnostaa mut voi toki vastata muidenkin viljojen osalta, kuitenkin käsikädessä nämä vähän menee..
Hintamuutokset riippuu siitä kuinka rajusti alkaa tulla tavaraa varastoihin puintiaikaan. Jos menee ihan tukkoon, niin helpoin konsti hillitä viljavirtoja on hintojen pudotus. Kyllä nyt ollaan jo tuskastuttavan alhaisella tasolla. Ohralla ja kauralla voisi 140e olla pohjahinta. Se on kyllä ihan ryöstö.

kylmis

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 12553
  • Virolaista kiitos!
Vs: viljan hinta
Ensimmäistä kertaa vuosiin kauran pituus on 120cm lohkoilla, joilla ei ole sääteitä käytetty. Peuralehmäkin häviää jälleen peltoon. Vähän päätä näkyy. Näin vielä tämänkin päivän, että vilja kasvaa. Täytyy alkaa metsästää kesantomurskaajaa jostain, ei tuollaista pahnamäärää voi sellaisenaan peltoon jättää tai on ensi keväänä todellinen pahnasouvi edessä.

Paalimies

  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 2245
Vs: viljan hinta
Näyttää juu mukavan pitkiltä viljat, jospa saisi kohtuudella talven tarpeen paalattua ja mieluusti lähes rajattomasti tulevaisuuden tarpeisiin

4viljanpuuro

  • Aktiivi
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 556
Vs: viljan hinta
Njotta suomen kuuluisa luomumies esitelmöi isolle yleisölle aikoinaan että tautiaineet tekevät maaperästä yhtä kuolleen kuin kylpyhuoneen pesusienestä.

Teköäly on tautiaineista seuraava mieltä:

1. Maaperän mikrobiston monimuotoisuuden väheneminen
Fungisidien vaikutus: Monet tautiaineet, esimerkiksi triatsolit (kuten protiokonatsoli) ja SDHI-yhdisteet, on suunniteltu torjumaan sieniä, mutta ne voivat vaikuttaa myös maaperän hyödyllisiin mikrobeihin, kuten bakteereihin ja mykorritsasieniin. Jatkuva käyttö voi vähentää mikrobiston monimuotoisuutta, mikä heikentää maaperän biologista aktiivisuutta.hankkija.fi
Bakteerien rooli: Maaperän bakteerit, kuten typpeä sitovat bakteerit ja orgaanisen aineksen hajottajat, ovat keskeisiä ravinteiden kierrätyksessä ja maaperän kasvukunnon ylläpidossa. Jos bakteeripopulaatiot häiriintyvät, ravinteiden saatavuus kasveille voi heikentyä.

2. Mikrobihiilipumpun häiriintyminen
Maaperän bakteerit ja sienet osallistuvat hiilen varastointiin ns. mikrobihiilipumpun kautta, jossa ne hajottavat eloperäistä ainesta ja sitovat hiiltä maaperään. Tautiaineiden runsas käyttö voi häiritä tätä prosessia, mikä johtaa maaperän hiilivaraston pienenemiseen. Asiantuntijan maininta "kuollut perusieni" voi viitata siihen, että maaperän biologinen aktiivisuus on heikentynyt, jolloin se muistuttaa elotonta, inaktiivista materiaalia.

3. Mykorritsasienten väheneminen
Mykorritsasienet muodostavat symbioottisia suhteita kasvien kanssa, parantaen ravinteiden (esim. fosforin) ja veden ottoa. Jotkin fungisidit voivat vahingoittaa näitä sieniä, mikä heikentää kasvien kasvukuntoa ja maaperän rakennetta. Tämä voi pitkällä aikavälillä johtaa maaperän köyhtymiseen ja heikentyneeseen vedenpidätyskykyyn.

4. Resistenssin kehittyminen ja epäsuorat vaikutukset
Toistuva tautiaineiden käyttö voi johtaa resistenssin kehittymiseen paitsi taudinaiheuttajissa myös maaperän mikrobeissa. Esimerkiksi tietyt bakteerikannat voivat muuttua vastustuskykyisiksi, mikä voi häiritä maaperän mikrobien tasapainoa. Tämä voi lisätä haitallisten mikrobien, kuten Listeria monocytogenes -bakteerin, esiintymistä, vaikka se onkin harvinaisempaa viljelymailla.

5. Orgaanisen aineksen hajoamisen hidastuminen
Lahottajabakteerit ja -sienet hajottavat kuollutta kasviainesta, mikä on välttämätöntä ravinteiden kierrätykselle. Tautiaineet voivat hidastaa tätä prosessia, mikä vähentää maaperän eloperäistä ainesta ja heikentää sen viljavuutta. Tämä voi osaltaan selittää asiantuntijan vertausta "kuolleeseen perusienteen", koska maaperä menettää elinvoimansa ja muuttuu vähemmän tuottavaksi.

6. Kemiallisten jäämien kertyminen
Tautiaineiden hajoamistuotteet voivat kertyä maaperään, erityisesti jos niitä käytetään vuosittain ilman taukoja. Nämä jäämät voivat olla myrkyllisiä tietyille bakteerilajeille ja häiritä maaperän ekosysteemiä. Vaikutuksista monimuotoisuuteen on kuitenkin vähän tutkittua tietoa, mikä korostaa tarvetta lisätutkimuksille.
Faija aina hoki et "tuosta meidän pojasta ei tuu kyllä ikinä yhtään mitään...." Nyt jälkeenpäin ajateltuna, hän saattoi olla aivan oikeassa.

Rakkine

  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 3049
  • Moon oikees, soot vääräs.
Vs: viljan hinta
Njotta suomen kuuluisa luomumies esitelmöi isolle yleisölle aikoinaan että tautiaineet tekevät maaperästä yhtä kuolleen kuin kylpyhuoneen pesusienestä.

Teköäly on tautiaineista seuraava mieltä:

1. Maaperän mikrobiston monimuotoisuuden väheneminen
Fungisidien vaikutus: Monet tautiaineet, esimerkiksi triatsolit (kuten protiokonatsoli) ja SDHI-yhdisteet, on suunniteltu torjumaan sieniä, mutta ne voivat vaikuttaa myös maaperän hyödyllisiin mikrobeihin, kuten bakteereihin ja mykorritsasieniin. Jatkuva käyttö voi vähentää mikrobiston monimuotoisuutta, mikä heikentää maaperän biologista aktiivisuutta.hankkija.fi
Bakteerien rooli: Maaperän bakteerit, kuten typpeä sitovat bakteerit ja orgaanisen aineksen hajottajat, ovat keskeisiä ravinteiden kierrätyksessä ja maaperän kasvukunnon ylläpidossa. Jos bakteeripopulaatiot häiriintyvät, ravinteiden saatavuus kasveille voi heikentyä.

2. Mikrobihiilipumpun häiriintyminen
Maaperän bakteerit ja sienet osallistuvat hiilen varastointiin ns. mikrobihiilipumpun kautta, jossa ne hajottavat eloperäistä ainesta ja sitovat hiiltä maaperään. Tautiaineiden runsas käyttö voi häiritä tätä prosessia, mikä johtaa maaperän hiilivaraston pienenemiseen. Asiantuntijan maininta "kuollut perusieni" voi viitata siihen, että maaperän biologinen aktiivisuus on heikentynyt, jolloin se muistuttaa elotonta, inaktiivista materiaalia.

3. Mykorritsasienten väheneminen
Mykorritsasienet muodostavat symbioottisia suhteita kasvien kanssa, parantaen ravinteiden (esim. fosforin) ja veden ottoa. Jotkin fungisidit voivat vahingoittaa näitä sieniä, mikä heikentää kasvien kasvukuntoa ja maaperän rakennetta. Tämä voi pitkällä aikavälillä johtaa maaperän köyhtymiseen ja heikentyneeseen vedenpidätyskykyyn.

4. Resistenssin kehittyminen ja epäsuorat vaikutukset
Toistuva tautiaineiden käyttö voi johtaa resistenssin kehittymiseen paitsi taudinaiheuttajissa myös maaperän mikrobeissa. Esimerkiksi tietyt bakteerikannat voivat muuttua vastustuskykyisiksi, mikä voi häiritä maaperän mikrobien tasapainoa. Tämä voi lisätä haitallisten mikrobien, kuten Listeria monocytogenes -bakteerin, esiintymistä, vaikka se onkin harvinaisempaa viljelymailla.

5. Orgaanisen aineksen hajoamisen hidastuminen
Lahottajabakteerit ja -sienet hajottavat kuollutta kasviainesta, mikä on välttämätöntä ravinteiden kierrätykselle. Tautiaineet voivat hidastaa tätä prosessia, mikä vähentää maaperän eloperäistä ainesta ja heikentää sen viljavuutta. Tämä voi osaltaan selittää asiantuntijan vertausta "kuolleeseen perusienteen", koska maaperä menettää elinvoimansa ja muuttuu vähemmän tuottavaksi.

6. Kemiallisten jäämien kertyminen
Tautiaineiden hajoamistuotteet voivat kertyä maaperään, erityisesti jos niitä käytetään vuosittain ilman taukoja. Nämä jäämät voivat olla myrkyllisiä tietyille bakteerilajeille ja häiritä maaperän ekosysteemiä. Vaikutuksista monimuotoisuuteen on kuitenkin vähän tutkittua tietoa, mikä korostaa tarvetta lisätutkimuksille.

Tekoälyn selityksissä on aika monta "voi" ja "voivat" -sanaa. Eli runsaasti epävarmuuksia asiassa.

Make

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 8780
Vs: viljan hinta
Eiköhän viljanostajat perinteisesti käytä niitä hyväkseen puintiakana, joilla on raha tai varastotila loppu.
Mystinen kesälaatumies

antti-x

  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 2868
Vs: viljan hinta
Kannattavuuskirjanpidon ennuste on että tämä vuosi on kolmas peräkkäin kun vijatilojen kannattavuuskerroin on selvästi miinuksella. Yllättävän vähän tiloja silti lopettaa vaikka viimeiseen 10 vuoteen mahtuu kannattavuuslukujen valossa yksi hyvä (2022) ja yksi siedettävä (2021) vuosi. Yrittäjätuloennuste tälle vuodelle on -17300€, heikoin tähän mennessä.