-SS- nosti ihan oikeita asioita esiin tautiaineitten pitkäaikaisista negatiivisista vaikutuksista; positiivisia ei niin olekaan. Sain tosin sellaisen käsityksen, että joku luuli tautiaineen suoraan vaikuttavan seuraavan vuoden tautisaastuntaan, ja näinhän ei todellakaan ole.

Hankkija teki reilumman tiputuksen nyt jo toistamiseen hintoihin selvästi aletaan valmistautumaan sadonkorjuuseen.

Kysymys kuuluukin missä kohdassa uskotte pohjan olevan? Tuleeko käymään niin että puinneilta hinta kyykkää ja sitten hieman palautuu talven mittaan? Vai kenties niin et jo puinneilta varastot täyttyvät seuraavaan syksyyn ja hinnat vain laskevat talven aikana?

Lähinnä rehuohran osalta nämä kiinnostaa mut voi toki vastata muidenkin viljojen osalta, kuitenkin käsikädessä nämä vähän menee..

170e elintarvike kauraa ensviikolla... Ei viittinyt odotella puitiaikaan jos onkin 90e😎😎

Hankkija teki reilumman tiputuksen nyt jo toistamiseen hintoihin selvästi aletaan valmistautumaan sadonkorjuuseen.

Kysymys kuuluukin missä kohdassa uskotte pohjan olevan? Tuleeko käymään niin että puinneilta hinta kyykkää ja sitten hieman palautuu talven mittaan? Vai kenties niin et jo puinneilta varastot täyttyvät seuraavaan syksyyn ja hinnat vain laskevat talven aikana?

Lähinnä rehuohran osalta nämä kiinnostaa mut voi toki vastata muidenkin viljojen osalta, kuitenkin käsikädessä nämä vähän menee..

Hintamuutokset riippuu siitä kuinka rajusti alkaa tulla tavaraa varastoihin puintiaikaan. Jos menee ihan tukkoon, niin helpoin konsti hillitä viljavirtoja on hintojen pudotus. Kyllä nyt ollaan jo tuskastuttavan alhaisella tasolla. Ohralla ja kauralla voisi 140e olla pohjahinta. Se on kyllä ihan ryöstö.

Ensimmäistä kertaa vuosiin kauran pituus on 120cm lohkoilla, joilla ei ole sääteitä käytetty. Peuralehmäkin häviää jälleen peltoon. Vähän päätä näkyy. Näin vielä tämänkin päivän, että vilja kasvaa. Täytyy alkaa metsästää kesantomurskaajaa jostain, ei tuollaista pahnamäärää voi sellaisenaan peltoon jättää tai on ensi keväänä todellinen pahnasouvi edessä.

Näyttää juu mukavan pitkiltä viljat, jospa saisi kohtuudella talven tarpeen paalattua ja mieluusti lähes rajattomasti tulevaisuuden tarpeisiin

Njotta suomen kuuluisa luomumies esitelmöi isolle yleisölle aikoinaan että tautiaineet tekevät maaperästä yhtä kuolleen kuin kylpyhuoneen pesusienestä.

Teköäly on tautiaineista seuraava mieltä:

1. Maaperän mikrobiston monimuotoisuuden väheneminen
Fungisidien vaikutus: Monet tautiaineet, esimerkiksi triatsolit (kuten protiokonatsoli) ja SDHI-yhdisteet, on suunniteltu torjumaan sieniä, mutta ne voivat vaikuttaa myös maaperän hyödyllisiin mikrobeihin, kuten bakteereihin ja mykorritsasieniin. Jatkuva käyttö voi vähentää mikrobiston monimuotoisuutta, mikä heikentää maaperän biologista aktiivisuutta.hankkija.fi
Bakteerien rooli: Maaperän bakteerit, kuten typpeä sitovat bakteerit ja orgaanisen aineksen hajottajat, ovat keskeisiä ravinteiden kierrätyksessä ja maaperän kasvukunnon ylläpidossa. Jos bakteeripopulaatiot häiriintyvät, ravinteiden saatavuus kasveille voi heikentyä.

2. Mikrobihiilipumpun häiriintyminen
Maaperän bakteerit ja sienet osallistuvat hiilen varastointiin ns. mikrobihiilipumpun kautta, jossa ne hajottavat eloperäistä ainesta ja sitovat hiiltä maaperään. Tautiaineiden runsas käyttö voi häiritä tätä prosessia, mikä johtaa maaperän hiilivaraston pienenemiseen. Asiantuntijan maininta "kuollut perusieni" voi viitata siihen, että maaperän biologinen aktiivisuus on heikentynyt, jolloin se muistuttaa elotonta, inaktiivista materiaalia.

3. Mykorritsasienten väheneminen
Mykorritsasienet muodostavat symbioottisia suhteita kasvien kanssa, parantaen ravinteiden (esim. fosforin) ja veden ottoa. Jotkin fungisidit voivat vahingoittaa näitä sieniä, mikä heikentää kasvien kasvukuntoa ja maaperän rakennetta. Tämä voi pitkällä aikavälillä johtaa maaperän köyhtymiseen ja heikentyneeseen vedenpidätyskykyyn.

4. Resistenssin kehittyminen ja epäsuorat vaikutukset
Toistuva tautiaineiden käyttö voi johtaa resistenssin kehittymiseen paitsi taudinaiheuttajissa myös maaperän mikrobeissa. Esimerkiksi tietyt bakteerikannat voivat muuttua vastustuskykyisiksi, mikä voi häiritä maaperän mikrobien tasapainoa. Tämä voi lisätä haitallisten mikrobien, kuten Listeria monocytogenes -bakteerin, esiintymistä, vaikka se onkin harvinaisempaa viljelymailla.

5. Orgaanisen aineksen hajoamisen hidastuminen
Lahottajabakteerit ja -sienet hajottavat kuollutta kasviainesta, mikä on välttämätöntä ravinteiden kierrätykselle. Tautiaineet voivat hidastaa tätä prosessia, mikä vähentää maaperän eloperäistä ainesta ja heikentää sen viljavuutta. Tämä voi osaltaan selittää asiantuntijan vertausta "kuolleeseen perusienteen", koska maaperä menettää elinvoimansa ja muuttuu vähemmän tuottavaksi.

6. Kemiallisten jäämien kertyminen
Tautiaineiden hajoamistuotteet voivat kertyä maaperään, erityisesti jos niitä käytetään vuosittain ilman taukoja. Nämä jäämät voivat olla myrkyllisiä tietyille bakteerilajeille ja häiritä maaperän ekosysteemiä. Vaikutuksista monimuotoisuuteen on kuitenkin vähän tutkittua tietoa, mikä korostaa tarvetta lisätutkimuksille.

Njotta suomen kuuluisa luomumies esitelmöi isolle yleisölle aikoinaan että tautiaineet tekevät maaperästä yhtä kuolleen kuin kylpyhuoneen pesusienestä.

Teköäly on tautiaineista seuraava mieltä:

1. Maaperän mikrobiston monimuotoisuuden väheneminen
Fungisidien vaikutus: Monet tautiaineet, esimerkiksi triatsolit (kuten protiokonatsoli) ja SDHI-yhdisteet, on suunniteltu torjumaan sieniä, mutta ne voivat vaikuttaa myös maaperän hyödyllisiin mikrobeihin, kuten bakteereihin ja mykorritsasieniin. Jatkuva käyttö voi vähentää mikrobiston monimuotoisuutta, mikä heikentää maaperän biologista aktiivisuutta.hankkija.fi
Bakteerien rooli: Maaperän bakteerit, kuten typpeä sitovat bakteerit ja orgaanisen aineksen hajottajat, ovat keskeisiä ravinteiden kierrätyksessä ja maaperän kasvukunnon ylläpidossa. Jos bakteeripopulaatiot häiriintyvät, ravinteiden saatavuus kasveille voi heikentyä.

2. Mikrobihiilipumpun häiriintyminen
Maaperän bakteerit ja sienet osallistuvat hiilen varastointiin ns. mikrobihiilipumpun kautta, jossa ne hajottavat eloperäistä ainesta ja sitovat hiiltä maaperään. Tautiaineiden runsas käyttö voi häiritä tätä prosessia, mikä johtaa maaperän hiilivaraston pienenemiseen. Asiantuntijan maininta "kuollut perusieni" voi viitata siihen, että maaperän biologinen aktiivisuus on heikentynyt, jolloin se muistuttaa elotonta, inaktiivista materiaalia.

3. Mykorritsasienten väheneminen
Mykorritsasienet muodostavat symbioottisia suhteita kasvien kanssa, parantaen ravinteiden (esim. fosforin) ja veden ottoa. Jotkin fungisidit voivat vahingoittaa näitä sieniä, mikä heikentää kasvien kasvukuntoa ja maaperän rakennetta. Tämä voi pitkällä aikavälillä johtaa maaperän köyhtymiseen ja heikentyneeseen vedenpidätyskykyyn.

4. Resistenssin kehittyminen ja epäsuorat vaikutukset
Toistuva tautiaineiden käyttö voi johtaa resistenssin kehittymiseen paitsi taudinaiheuttajissa myös maaperän mikrobeissa. Esimerkiksi tietyt bakteerikannat voivat muuttua vastustuskykyisiksi, mikä voi häiritä maaperän mikrobien tasapainoa. Tämä voi lisätä haitallisten mikrobien, kuten Listeria monocytogenes -bakteerin, esiintymistä, vaikka se onkin harvinaisempaa viljelymailla.

5. Orgaanisen aineksen hajoamisen hidastuminen
Lahottajabakteerit ja -sienet hajottavat kuollutta kasviainesta, mikä on välttämätöntä ravinteiden kierrätykselle. Tautiaineet voivat hidastaa tätä prosessia, mikä vähentää maaperän eloperäistä ainesta ja heikentää sen viljavuutta. Tämä voi osaltaan selittää asiantuntijan vertausta "kuolleeseen perusienteen", koska maaperä menettää elinvoimansa ja muuttuu vähemmän tuottavaksi.

6. Kemiallisten jäämien kertyminen
Tautiaineiden hajoamistuotteet voivat kertyä maaperään, erityisesti jos niitä käytetään vuosittain ilman taukoja. Nämä jäämät voivat olla myrkyllisiä tietyille bakteerilajeille ja häiritä maaperän ekosysteemiä. Vaikutuksista monimuotoisuuteen on kuitenkin vähän tutkittua tietoa, mikä korostaa tarvetta lisätutkimuksille.

Tekoälyn selityksissä on aika monta "voi" ja "voivat" -sanaa. Eli runsaasti epävarmuuksia asiassa.

Eiköhän viljanostajat perinteisesti käytä niitä hyväkseen puintiakana, joilla on raha tai varastotila loppu.

Kannattavuuskirjanpidon ennuste on että tämä vuosi on kolmas peräkkäin kun vijatilojen kannattavuuskerroin on selvästi miinuksella. Yllättävän vähän tiloja silti lopettaa vaikka viimeiseen 10 vuoteen mahtuu kannattavuuslukujen valossa yksi hyvä (2022) ja yksi siedettävä (2021) vuosi. Yrittäjätuloennuste tälle vuodelle on -17300€, heikoin tähän mennessä.

Oletko itse lopettamassa.

Motahoiset ohrat ne käristyy helteissä, jyvät jää pieniksi. Jälleen kerran todistaa vahvasti, miksi etelä-suomessa EI IKINÄ, EI KOSKAAN, EI MILLOINKAAN pidä viljellä monitahoisia ohria. Onneksi  itsellä kaksitahoisia ollu monta vuotta

Motahoiset ohrat ne käristyy helteissä, jyvät jää pieniksi. Jälleen kerran todistaa vahvasti, miksi etelä-suomessa EI IKINÄ, EI KOSKAAN, EI MILLOINKAAN pidä viljellä monitahoisia ohria. Onneksi  itsellä kaksitahoisia ollu monta vuotta

Niinpä.
Monitahoinen ainoastaan silloin kun se kylvetään juhannusviikolla.... 

Kannattavuuskirjanpidon ennuste on että tämä vuosi on kolmas peräkkäin kun vijatilojen kannattavuuskerroin on selvästi miinuksella. Yllättävän vähän tiloja silti lopettaa vaikka viimeiseen 10 vuoteen mahtuu kannattavuuslukujen valossa yksi hyvä (2022) ja yksi siedettävä (2021) vuosi. Yrittäjätuloennuste tälle vuodelle on -17300€, heikoin tähän mennessä.

Ei tuossa ole mitään ihmeellistä. Sama meno jatkunut jo pitkään. Tämähän kertoo vain ja ainoastaan siitä et viljely ei ole mitään bisnestä. Se on harrastus tai elämäntapa. Sukurasite on suuri ja joko lopetus tapahtuu heti velvoitteen loputtua tai sitten spv:n ollessa ajankohtainen. Muut tapaukset ovat ani harvinaisia.

Tukipudotuksellakaan ei tule olemaan mitään vaikutusta vaikka moni tehotila tuntuu näkevän siitä märkiä päiväunia. Siinä käy niin et ne tehotilat siinä tippuu aiemmin kun eläkeläinen/sivutoimijussi...

Motahoiset ohrat ne käristyy helteissä, jyvät jää pieniksi. Jälleen kerran todistaa vahvasti, miksi etelä-suomessa EI IKINÄ, EI KOSKAAN, EI MILLOINKAAN pidä viljellä monitahoisia ohria. Onneksi  itsellä kaksitahoisia ollu monta vuotta

Meillä oli erinomaisen kuivuudenkestävä monitahoinen ohra, Paavo. Kaksitahoiset vaativat paljon kovemmin kalkitut pellot. Erittäin pitkä- ja heikkokortinen ohra. Mutta jyvää tuli. 1970- ja 1980 - luvun sateisemmat kesät olivat liikaa, ainaista lakoa esiintyi, ja vaihdettiin mm. Pomo-ohraan, joka oli oikein hyvä kasvamaan. Pomo oli tautiherkkä, ja sitten tuli Kymppi (ei jatkoon) , Arve oli useamman vuoden, ränsistyi syksyllä, sitten mallasohrakokeilu, Barke kuivui pystyyn, sentään oli valkuaista noin 20 % , mikä olikin mallasohran vaatimus tai jotain.

Sitten löytyi Elmeri, joka oli erinomaisen pitkäkortinen mutta sitkeä, ei mennyt lakoon ja oli kuivana vuotena ylittämätön. Pesi  kaksitahoiset mennen tullen, Meliuksetkin.

Sitten oli Verttiä ja Hermannia, Hermanni ei kestä kuumaa tosiaan, Kaarle, sama vika. Feedway oli aika hyvä, on edelleen siemenvarastoa, ei ole syytä jättää. Ajattelin, että Wish-ohra olisi ollut vaatimaton, mutta se kuihtui siemenettömäksi, kuten tässä joku kuvasi. Kahutähkänäkin meni lakoon kuin jokin ojaheinä.

Nyt on testissä Sylvester, joka näyttää aika paljon Elmeriltä, pitkä on, eikä ainakaan niin paljon laossa kuin Lene. Vielä ei ole syytä epäillä, etteikö jyvää tulisi. Lene voisi olla semmoinen juhannusohra, tai aikaisin puidun syysvehnän jälkeen kylvettävä, ehtisiköhän tehdä satoa vielä syksyksi ?

-SS-

No niin nyt on saavuttu kohta sadon korjuun aloittelemisen hetkille. Pohjoispohjanmaalla on aivan jäätävän hyvät laihot, öljykasvit näyttävät valtaavan peltoja. Hintoja viljoissa laitetaan jälleen kerran kohilleen. Koko suomi huutaa huoltovarmuutta, ja kiitos viljelijä raikuu.