Ihan tarpeeksi on tullut vettä. (piste)

Lainaus käyttäjältä: -SS- - 30.05.23 - klo:11:44

Lainaus käyttäjältä: Filosofi - 30.05.23 - klo:11:27

Hyvä, että joku muukin kantaa huolta pohjavesitilanteesta. Nopeakin kierros kulmakunnalla kertoo, että kuivaa on ja kuivuus vaivaa jo. Paikoin orastuminen on epätasaista. Sanotaan nyt niin, että jos sadanta on esim. juhannukseen asti tähänastista luokkaa, 4-6mm/vk, turha viljojen puoleen sataa sen jälkeenkään. Arvioisin, että tästä eteenpäin juhannusta kohti mentäessä jokainen kuiva viikko laskee sato-odotuksia yhdellä tonnilla. Onnena pidän sitä, jos edes helteet kiertäisivät. Karu tosiasia on, että näin kuivaa kevättä ei ole ollut piiitkään aikaan.

Juu ja siitä tietää, että tilanne on paha, kun jopa Räpidillä™ tehdyt erittäin tasalaatuiset kylvöt ovat aluksi orastuessa hienosti viivoitettuna siistissä pellossa, parin viikon viikon päästä sama heleänvihreä pelto on muuttunut kellertäväraidalliseksi harmaaksi kituliaaksi kasvustoksi. Mäentöyräät loistavat kellanvalkeana savena uudestaan. Toki kituva oras kääntää lehden tavallaan nurin päin, harmaamman puolen näkyviin. Mutta ennustettavasti saattaa tehdä vaaksanmittaista kortta ennenaikaisen tähkimisen yhteydessä , ja rupeaa sitten vihertämään kun heinäkuulla alkaa vesi kohista.

Jos alkaa.

Tässä saattaa olla nimenomaan tälle paikalle onnekasta, tämä ei-tuotantokasviviljelyyn painottaminen. Jotenkin oli semmoinen aavistus, että olisiko taas ensimmäinen seitsemästä kuivasta vuodesta lähtemässä jonoon.

-SS-

Etkös sä nyt ole valittanut et kuivia vuosia ovat olleet kaikki 2017 jälkeen? Mun matikalla tuo tekee sit jo kuudennen vuoden.. 

Kun tuo kuivuus on yleistä ja itsekin sen allekirjoitan et enemmänkin voisi sadella niin kylhän näitä viljelytoimia kannattaa suunnata näennäisviljelyyn.. hömppäpeltoihin, luomuun, mitä näitä nyt on. Paukkuja kannattaa laittaa silloin kun hetki on otollinen muuten olkoon..

Juu läheltä piti, että oli vuosi 2022 kuiva myös. Mutta osa palstoista oli yli 10 km päässä, ja yksi , siis yksi ylimääräinen  10-12 mm alkukesän sadekuuro riitti virkistämään siellä ohrat, niin että jotain kertyi puimuriinkin. Vanhemmat pellot täällä kotona kyllä kuivuivat tyystin, ja kun siis oli syysviljoihin panostus, niin kaikki syyskylvöt meni talvituhoissa ja vielä vähän jäikin.

Rypsiä kyllä tuli hyvin, ei ihan niin paljon kuin naapureilla, mutta kuitenkin.

-SS-

Pitäisiköhän noi saviseudun pellot laittaa nurmelle, energia pajulle tms  jollekin monivuotiselle kun viljely on niin vaikeaa.

Eilen aloitettiin äestään, kostea maa tuli syyskyntöisestä kevyellä äestyksellä, paitsi hiesu kohdasta. Tänään ajettiin reilu viikko sitten kynnettyjä ja kosteita oli edelleen. En tarkaa määrää tiedä mitä on satanut, mutta isot pojat on joka päivä kylväneet, eli ei paljo mitään

Pitäisiköhän noi saviseudun pellot laittaa nurmelle, energia pajulle tms  jollekin monivuotiselle kun viljely on niin vaikeaa.

Eilen aloitettiin äestään, kostea maa tuli syyskyntöisestä kevyellä äestyksellä, paitsi hiesu kohdasta. Tänään ajettiin reilu viikko sitten kynnettyjä ja kosteita oli edelleen. En tarkaa määrää tiedä mitä on satanut, mutta isot pojat on joka päivä kylväneet, eli ei paljo mitään

Mä oon ajatellu ihan samaa. Täälläpäin huonoimmat ja kituliaammat mettän pohojat kasvaa mäntyä, kait se tuollakin sentäs menestyys ja ei tarvittisi rutista säistä kuvaajien ja historia leikkeiden säestyksellä. Ja kasvaako päähän järki vai kuhmu , jos sitä hakkaa puuhun päivittäin vuodesta toiseen ? Vai muuttaako tuo peilistä nykyvää kuvaa, niin että ei enää itteään sieltä tunnista. Yks tuttu sai kerran turpaansa vähän normaali viikonloppua enemmän. Oli sairaalassa kattonut peilikuvaansa ja oli tuuminut, että kukahan tuo on. Oli kuulemma etäisesti muistuttanut jotakin tuttua 

Ja säänä kuivu on hyvä, ainoa huono puoli on kun sadepäivien hommat jää tekemättä😆. Märkä sitten johonkin muualle kuin pellolle

Kyllähän tuo tyypillisen säätilan vaikutus keskisatoihin on havaittu, vanhan MTT:n tutkijat tätä havainnoivat. Vuodet 1963-1971 olivat Lounais-Suomessa selvästi kuivempia kuin vuosisadan loppupuolella, ja esimerkiksi Turussa selvin signaali on havaittavissa kesän osalta kuivempaan suuntaan. Nyt 2015 mukaan luettuna on jo kahdeksan peräkkäistä vuotta kuivempaa kuin 30 vuoden keskiarvo.

Tämä on huomionarvoista, koska säätilat saattavat muuttua kosteusoloiltaan ihanteellisista toisenlaisiksi myös muualla ! Väitän, että muutos alkaa etelärannikolta ja siirtyy vaivihkaa pohjoiseen. Nyt Pohjois-Pohjanmaalla on tyypillistä saavuttaa 1960-luvun Varsinais-Suomen lämpösummat. 1960-luvulla Oulun Läänissä ei ollut vielä kevätrapsin kulta-aika, tai 115 vuorokauden myöhäisten kevätvehnien valtakausi. 

Kyllä maataloustieteessä on melko selvää, että rain makes grain. Vaikka tilastodata ei muita kiinnostaisikaan, niin itselläni on jo aika pitkä vuosisarja satotasoja ja sademääriä, ja kyllä niistä jo melko hyvät satoennusteet saa kesäkuulla.  Jos ilmaston muuttumisen mukanaan tuoma sateisuuden lisääntyminen sisämaan puolella tulee haitaksi, niin siihenkin pitänee varautua, esimerkiksi ojitusta päivittämällä ja muilla tekniikoilla.

No , viljan hintaan ei rannikkotasanteen vähäisillä pelloilla todellakaan ole vaikutusta. Etelämpänä Euroopassa on muista arveluista huolimatta edelleen kuivaa. Enkä oikeastaan ole selvillä, mikä tilastoissa niin pahasta on. Euroopan Yhteisön Copernicus-ohjelmassa on aika mielenkiintoisia aikasarjoja esimerkiksi maaperän ruokamultakerroksen kosteusoloista:


Vasen alakuva: mullan kosteusprosentti aikasarjana, Pohjois-Eurooppa itäinen

-SS-

Kyllähän tuo tyypillisen säätilan vaikutus keskisatoihin on havaittu, vanhan MTT:n tutkijat tätä havainnoivat. Vuodet 1963-1971 olivat Lounais-Suomessa selvästi kuivempia kuin vuosisadan loppupuolella, ja esimerkiksi Turussa selvin signaali on havaittavissa kesän osalta kuivempaan suuntaan. Nyt 2015 mukaan luettuna on jo kahdeksan peräkkäistä vuotta kuivempaa kuin 30 vuoden keskiarvo.

Tämä on huomionarvoista, koska säätilat saattavat muuttua kosteusoloiltaan ihanteellisista toisenlaisiksi myös muualla ! Väitän, että muutos alkaa etelärannikolta ja siirtyy vaivihkaa pohjoiseen. Nyt Pohjois-Pohjanmaalla on tyypillistä saavuttaa 1960-luvun Varsinais-Suomen lämpösummat. 1960-luvulla Oulun Läänissä ei ollut vielä kevätrapsin kulta-aika, tai 115 vuorokauden myöhäisten kevätvehnien valtakausi. 

Kyllä maataloustieteessä on melko selvää, että rain makes grain. Vaikka tilastodata ei muita kiinnostaisikaan, niin itselläni on jo aika pitkä vuosisarja satotasoja ja sademääriä, ja kyllä niistä jo melko hyvät satoennusteet saa kesäkuulla.  Jos ilmaston muuttumisen mukanaan tuoma sateisuuden lisääntyminen sisämaan puolella tulee haitaksi, niin siihenkin pitänee varautua, esimerkiksi ojitusta päivittämällä ja muilla tekniikoilla.

No , viljan hintaan ei rannikkotasanteen vähäisillä pelloilla todellakaan ole vaikutusta. Etelämpänä Euroopassa on muista arveluista huolimatta edelleen kuivaa. Enkä oikeastaan ole selvillä, mikä tilastoissa niin pahasta on. Euroopan Yhteisön Copernicus-ohjelmassa on aika mielenkiintoisia aikasarjoja esimerkiksi maaperän ruokamultakerroksen kosteusoloista:


Vasen alakuva: mullan kosteusprosentti aikasarjana, Pohjois-Eurooppa itäinen

-SS-

Ei kai sitä sateen merkitystä kukaan kiellä, mutta niinkuin itsekin huomaat kenties tilastoja tutkiessa, et kuivuus on se vallitsevampi olomuoto. Se viljely täytyy vain sopeuttaa siihen.. 

Ei kai sitä sateen merkitystä kukaan kiellä, mutta niinkuin itsekin huomaat kenties tilastoja tutkiessa, et kuivuus on se vallitsevampi olomuoto. Se viljely täytyy vain sopeuttaa siihen.. 

Juu sopeuttaminen on olennaista. Mutta pyrin hieman kiistämään sitä uskomusta, että viljelijän kulkusten koko yksistään ratkaisisi sen, onko kasitonnari vai kolmitonnari tuloksena viljelytoiminnasta. Koska vedenpuutteessa ei voi oikein kastelua kummempaa mekaanista oireenmukaista hoitoa antaa. Märkien vuosien varalle kyllä voi tehdä  enemmänkin, 2 m imuojaväli, sorasilmä koko ojan matkalle, triplapyörät tai ylileveät kumitelat maatalousajoneuvoihin, ym. 

Kastelua käytetään lounaisimmassa Suomessa jo melko runsaasti, mutta uomien virtaamat ja kasteluluvat muodostuvat ongelmaksi, uusien kasteluinvestointien käynnistämisessä. Salaojapadotus onnistuu vaakasuorilla pelloilla, mutta ei mäkisillä niinkään hyvin. Tuota valtaojaa padottiin täälläkin lankkupadolla, mutta nyt oja kevään tullessa on lähes tyhjä, koska lumen sulamisvesiä ei tunnu riittävän useimpina vuosina.

Pumppausenergia lienee ongelma, mutta näyttäisi siltä, että varsinkin pörssisähköllä kesäaikaan voisi olla edullisempaa pumppailla, verrattuna traktorin käyttöön. Viime kesänä olisi ollut mahdollisuus napata tuollainen sähköinen kastelupumppulaitos, mutta sähköliittymät ja kaapelointi pitäisi saada sopivasti paikalle myös.

Parikymmentä vuotta sitten, kun oli kuivia ajanjaksoja, luin Lounais-Suomen Ympäristökeskuksen esitettä kastelusta: Julkaisu 629: Pajula, Triipponen (Toim.) Selvitys Suomen kastelutilanteesta (Esimerkkialueena Varsinais-Suomi) Suomen Ympäristökeskus. Helsinki, 2003. Yllätys oli, että kasteluun käytettävissä olevat luonnonuomat ovat nyt jo kuivina aikoina rajalliset. Siis tämä jäsen Makenkin käyttämän vesistön yläuoma täällä on leväpuuroa jo juhannukselle tullessa. Järvi, josta tämä joenhaara lähtee, on Suomen sinileväisin järvi.

Altaita tai pitkä runkolinja pitäisi rakentaa, koska jokiuoma on kantatien takana; pohjavettä ei saa käyttää kasteluun, koska ottamon syöttämän taajaman pihanurmikot tarvitsevat kastelua enemmän.

-SS-

Lainaus käyttäjältä: ja101 - 31.05.23 - klo:06:22

Ei kai sitä sateen merkitystä kukaan kiellä, mutta niinkuin itsekin huomaat kenties tilastoja tutkiessa, et kuivuus on se vallitsevampi olomuoto. Se viljely täytyy vain sopeuttaa siihen.. 

Juu sopeuttaminen on olennaista. Mutta pyrin hieman kiistämään sitä uskomusta, että viljelijän kulkusten koko yksistään ratkaisisi sen, onko kasitonnari vai kolmitonnari tuloksena viljelytoiminnasta. Koska vedenpuutteessa ei voi oikein kastelua kummempaa mekaanista oireenmukaista hoitoa antaa. Märkien vuosien varalle kyllä voi tehdä  enemmänkin, 2 m imuojaväli, sorasilmä koko ojan matkalle, triplapyörät tai ylileveät kumitelat maatalousajoneuvoihin, ym. 

Kastelua käytetään lounaisimmassa Suomessa jo melko runsaasti, mutta uomien virtaamat ja kasteluluvat muodostuvat ongelmaksi, uusien kasteluinvestointien käynnistämisessä. Salaojapadotus onnistuu vaakasuorilla pelloilla, mutta ei mäkisillä niinkään hyvin. Tuota valtaojaa padottiin täälläkin lankkupadolla, mutta nyt oja kevään tullessa on lähes tyhjä, koska lumen sulamisvesiä ei tunnu riittävän useimpina vuosina.

Pumppausenergia lienee ongelma, mutta näyttäisi siltä, että varsinkin pörssisähköllä kesäaikaan voisi olla edullisempaa pumppailla, verrattuna traktorin käyttöön. Viime kesänä olisi ollut mahdollisuus napata tuollainen sähköinen kastelupumppulaitos, mutta sähköliittymät ja kaapelointi pitäisi saada sopivasti paikalle myös.

Parikymmentä vuotta sitten, kun oli kuivia ajanjaksoja, luin Lounais-Suomen Ympäristökeskuksen esitettä kastelusta: Julkaisu 629: Pajula, Triipponen (Toim.) Selvitys Suomen kastelutilanteesta (Esimerkkialueena Varsinais-Suomi) Suomen Ympäristökeskus. Helsinki, 2003. Yllätys oli, että kasteluun käytettävissä olevat luonnonuomat ovat nyt jo kuivina aikoina rajalliset. Siis tämä jäsen Makenkin käyttämän vesistön yläuoma täällä on leväpuuroa jo juhannukselle tullessa. Järvi, josta tämä joenhaara lähtee, on Suomen sinileväisin järvi.

Altaita tai pitkä runkolinja pitäisi rakentaa, koska jokiuoma on kantatien takana; pohjavettä ei saa käyttää kasteluun, koska ottamon syöttämän taajaman pihanurmikot tarvitsevat kastelua enemmän.

-SS-

No mä en anna ainakaan pirunkaan arvoa netissä kerrotuille satotasoille, ainakaan tälläisellä anonyymipalstalla. Enkä usko et se on niinkään viljelijän kulkusten koosta kiinni vaan pikemminkin suun koosta tai laskentataidosta.. toisilla on tapana kehua aina ja tai pyöritellä hommat itselle sopiviksi..

Jos Suomen viljan keskisato on 3,5t ja jos taas seuraa tämän tai minkä tahansa somepalstan satotietoja niin kummasti sattunut kaikki "huippuviljelijät" kokoontumaan somealustoille. 
Jos nyt mun satotasoja ihmetellään niin tavis aikana ei tullut pahemmin seurattua, kun seuraaminen oli hieman hankalaa kun valtaosa viljasta kulki elukoiden läpi. Lisäksi oli ostoviljaa kiloina, kuutioina ja hehtaareina ostettua. Mutta sen mitä silloin haarukoin niin omat sadot pyöri siinä 4t paikkeilla viljoilla keskisatona. Oli huonot ja hyvät lohkot. Kesantoja joku alle 1% pinta-alasta.

Kastelu olisi ihan kova juttu mut täällä missä on sama tilanne kuin siellä et vain pieniä ojapahasia jotka alkavat jo olemaan kuivia niin mistäpä sitä kasteluvettä tekisi. Isoilla maansiirto töillä voisi kaivaa keräysaltaita mut samalla peltoalaa menisi altaiden alle. Ojia patoamalla ehkä joo mut edelleen. Maksavatko sitten itsensä joskus takaisin, ehkä.

Helpompaa on siirtyä suorakylvöön se omien kokemusten mukaan säästää kosteutta. Myös syyskasvien suosiminen on hyvä. Ja sitä maan vedenpidätyskykyä on myös hyvä lisätä. Mut eihän nämä tietysti mahdottomia auta..

Helpompaa on siirtyä suorakylvöön se omien kokemusten mukaan säästää kosteutta. Myös syyskasvien suosiminen on hyvä. Ja sitä maan vedenpidätyskykyä on myös hyvä lisätä. Mut eihän nämä tietysti mahdottomia auta..

Suorakylvö on ollut todella monta kertaa mielessä. Mutta samaan aikaan kun pyrkii lisäämään syyskasveja, niin niiden kanssa on samalla alueella ollut vaikeaa, en varmasti tiedä, mikä se syy olisi, kevytmuokatut ja suorakylvöt kellastuvat kovasti syksyllä, ja se näyttää vahingoittavan seuraavan kesänkin kasvua. Olisiko se kyntö tai syväkultivointi siinä se "vesitilakysymys"  Syksyisin ja talvisin ei ole vedestä todellakaan ole ollut puutetta. Talvitulviakin on ollut taajasti, niin että en itse muista ennen aikaa niitä niin paljon olleen. Mitään muutenkaan muista. Mutta ne, jotka muistaisivat, ovat jo pakanneet kuolemaan pois.

Mutta viljan hinnasta, rypsin hinta maailmalla on vakaantunut noin 400 euroon, eikä ole enää jyrkässä laskussa. Vehnäfutuurit syöksyvät vielä muutaman kympin, ennen kuin jäävät johonkin. Vehnän interventiovarastot ovat tyhjät, joten sinne mahtuu ainakin jotakin, noin 100€ tonnihintaan. Eli pohjahinta on ainakin olemassa Kauralla ja osittain ohralla sitä ei ole, koska niitä ei taideta normaalisti ostaa interventioon, joten niiden hinta voi sukeltaa niin vakavasti, että kauppa loppuu kokonaan joksikin ajaksi.

-SS-

Kastelua juu, Aurajokeen laskeva isohko luonnonoja, jonkinnäköinen uoma oikein (ei hyppäämällä pääse yli millään), halkoo sopivasti mutkitellen peltoja. Siitä sitten kasteluvettä... Tai sitten ei, pohja jo paikoin paistaa. Viime vuosina on kyllä paistanutkin, mutta yleensä vasta juhannuksen alla...

Jos Suomen viljan keskisato on 3,5t ja jos taas seuraa tämän tai minkä tahansa somepalstan satotietoja niin kummasti sattunut kaikki "huippuviljelijät" kokoontumaan somealustoille. 

No sehän on ollut pitkään tiedossa, että varsinkin tänne Agronetiin on keskittynyt aimo joukko kotimaan viljelijäkermaa. Yksittäisiä soraääniä tulee pienviljelijöiltä, mutta nekin yritetään kitkeä ilmeisesti venäläismiehitteisen "ylläpidon" avulla.

Lainaus käyttäjältä: ja101 - 31.05.23 - klo:16:51

Helpompaa on siirtyä suorakylvöön se omien kokemusten mukaan säästää kosteutta. Myös syyskasvien suosiminen on hyvä. Ja sitä maan vedenpidätyskykyä on myös hyvä lisätä. Mut eihän nämä tietysti mahdottomia auta..

Suorakylvö on ollut todella monta kertaa mielessä. Mutta samaan aikaan kun pyrkii lisäämään syyskasveja, niin niiden kanssa on samalla alueella ollut vaikeaa, en varmasti tiedä, mikä se syy olisi, kevytmuokatut ja suorakylvöt kellastuvat kovasti syksyllä, ja se näyttää vahingoittavan seuraavan kesänkin kasvua. Olisiko se kyntö tai syväkultivointi siinä se "vesitilakysymys"  Syksyisin ja talvisin ei ole vedestä todellakaan ole ollut puutetta. Talvitulviakin on ollut taajasti, niin että en itse muista ennen aikaa niitä niin paljon olleen. Mitään muutenkaan muista. Mutta ne, jotka muistaisivat, ovat jo pakanneet kuolemaan pois.

Mutta viljan hinnasta, rypsin hinta maailmalla on vakaantunut noin 400 euroon, eikä ole enää jyrkässä laskussa. Vehnäfutuurit syöksyvät vielä muutaman kympin, ennen kuin jäävät johonkin. Vehnän interventiovarastot ovat tyhjät, joten sinne mahtuu ainakin jotakin, noin 100€ tonnihintaan. Eli pohjahinta on ainakin olemassa Kauralla ja osittain ohralla sitä ei ole, koska niitä ei taideta normaalisti ostaa interventioon, joten niiden hinta voi sukeltaa niin vakavasti, että kauppa loppuu kokonaan joksikin ajaksi.

-SS-

Joo en mäkään ole suorakylvöä ja syyskasveja saanut oikein onnistumaan. Viime talvena olisi voinut onnistua, kun kerran vai oliko kaksi kertaa äkeellä vedetty pavun sänki kylvettiin syysvehnälle. Notkot ajoin jankkurilla niin oras säilyi ehkä 95%:sti.. eli ehkä suorakylvö ja jankkurointi notkoihin olisi toiminut myös. Mut juu 9/10 kerrasta epäonnistuu näillä "pöytä" pelloilla.

Sellainen huomio tuli myös tehtyä et jostakin syystä ohran jäljiltä homma ei toiminut. Toki kasvikin oli syyspeltti vehnä, mut olisiko ohran huono juuristo sit se syyllinen..

Mut kyl se itsellä ainakin on niin et pyrin jatkossakin kyntämään syysviljamaat. Nurmen lopetus näin luomussa menee siinä samalla sitten. Jos olisi järeä kultivaattori niin silläkin homma voisi onnistua.

Kevätkylvöissä suorakylvö hakkaa sit muokatut 9/10. Ohra on se lievä kysymysmerkki et sen suorakylvö ei ole kaikkein järkevin juttu. Sen yhden kerran kymmenestä tulee näihin aikoihin joku yli 50mm ykköskuuro joka ei painu koskemattomaan maahan riittävän nopeasti. Ja taas ohra on se suurin kärsijä. Erikoisemmista kasveista nyt en osaa sanoa mut viljat (vehnä ja kaura) menee kyl suorakylvönä ihan ok.

Maailmalla tuohon kasteluveden kuljetukseen ja varastointiin on panostettu paljon. Esimerkiksi Po-joen laaksossa on kanavia, joilla saadaan valuttamalla vesi pelloille. Isännät saavat vuoropäivinä availla luukkuja. Tuon takia Italiasta tulee laserlanoja kun ne höyläävät pellot kerran kymmenessä vuodessa jotta vesi leviää tasaisesti. Kataloniassa on kanava ja putkistojärjestelmät lähes kaikille lohkoille, joilla saadaan Pyreneiden vesi pellolle. Kastelumahdollisuudella pelto maksaa 40000 €/ha ja ilman tonnin pari. Saksalaiset ja tanskalaiset pumppaa pohjavettä. Yleensä tuokin vesi on kiintiöity ja laitteistoissa on vesimittarit, joita tarkastajat käyvät tutkimassa. Hollannissa olin joskus rehuntekoaikaan. Siellä sadetuskoneet lauloivat korjatuilla pelloilla, vaikka kanavissa oli vesi miltei pellon tasossa.

Suorakylvö riippuu pitkälti maalajista. Näillä savilla ei useinkaan toimi. Viime vuoden keväänä olisi pitkästä aikaa suorakylvö voinut ihan oikeasti onnistuakin, pohjalla kun oli vain heikon ohran pahnat, ja maa oli oikeasti pinnastaan vähän kuivunut.

Sellaisen havainnon olen nyt tehnyt, että seutukunnan parhaat syysvehnät ovat niitä, jotka vedettiin suorakylvönä herneen sänkeen. Vain yhdellä syyskylvöpellolla näin kyntöaurat, se kasvusto on myös hyvännäköinen. Muut ovat sitten, mitä ovat. En tiedä, onko sitten se 1. vai 11. vuosi...