2010 helteissä Bjarne-vehnä tuotti noin tuhannen kilon hehtaarisadon. Täystiheää oli, kumman sadokkaan näköistä, mutta jyvää ei vain tullut. Konttasin aika monta kertaa puimurinkin takana, ja varmistin monta kertaa, ette vaan pohjaluukut unohtuneet kotiin.

2018 vuonna Kaarle-ohra tuotti halkeilleessa savimaassa 3800 kg/ha, kaikki tropit oli laitettu, strobiluriinia myöten.

Samana vuonna Vertti alkoi orastua ja kasvaa vasta juhannuskuuron 19. - 23.6.2018 ansiosta. Sillä vedellä saavutti 3300 kg/ha keskisadon, umpisavisella mullattomalla sokerijuurikasmaalla.

Hyvin orastunut Kaarle ei alkanut jälkiversoa, joten sato oli ehkä jo muodostunut.

Kumpikin puitiin melko samaan aikaan.

-SS-

Rukiin viljelystä on tulossa uusi kannustusseminaari Pro Ruis Loimaalla viikon päästä. Fazer on jo kannustavasti noteerannut rukiin peräti samanhintaiseksi kuin on viljakaupan noteeraukset ensi talven rehuvehnälle. Toki elokuun puolivälissä kesantoon kylvettävä huippukallis Supertestis-Pollen-torajyvähybridisiemen on riskitön sijoitus. Hybridiruis imee maasta ravinteet sekä edelliseltä että seuraavalta vuodelta; mitään muuta selitystä ei 8-9 tonnin hehtaarisatoihin 30 kg:n keinolannoitetypellä voi olla.

Tämänhetkinen tilanne näyttää siltä, että jo kylvössä oleva luomuruis tekee ruuhkaa ensi talveksi, sen verran hurjasti kasvavat.

-SS-

Saas nähdä mitä vaikutuksia tuolla Ukrainan padon räjäyttämisellä on viljan hintoihin.

Saas nähdä mitä vaikutuksia tuolla Ukrainan padon räjäyttämisellä on viljan hintoihin.

No ainakin pellot saavat vettä.

Viljapörssit eivät toistaiseksi ole hinnoitelleet uutista mitenkään. Syyskuun 2023 termiini on laskenut. Edit: onkohan basis-noteerauksissa hienoista muutosta, Loviisassa  -30 euroa. Muualla ei oikein ole muutoksia, vehnä -50, ohra -70 - -80

-SS-

Ohralla tulleepi olleen kysyntä painetta ensi talvena.....

Ohralla tulleepi olleen kysyntä painetta ensi talvena.....

Näkyisikö se esimerkiksi basiksen muuttumisena lähemmäksi nollaa ? Basis nollaantui vasta loppusyksyllä 2018, vaikka kuivuus kärvensi oraita ja valkaisi kasvustoja jo kesä-heinäkuulla. Ovatko viljaliikkeet yrittämässä tienata väliä, ja pitävät viljankäyttäjien hintaa korkealla, koska viljelypäässä tuntuu siltä, että tavaraa on vaikka kuinka paljon, ei tarvita lisää. Lähes kaikkien kansainvälisten pörssien kauppapaikat näyttävät rehuviljoillekin noin 200-220 euron hintoja, ja jos basis on -80 euroa, tuo ohran täkäläinen 140 euron hinta voisi olla uskottava. Mutta onhan se melko alhainen, kustannustasoon nähden.

No, tällä hetkellä monimuoto ja yliprosenteille laitettu pakkokesanto tuntuvat ihan hyvältä ratkaisuilta, tapahtui niin tai näin. Ohrasopimus on varmistettu kolmeen kertaan, jo siilossa olevalla varastolla, ylipinta-alalla ja viime lukkona on keskusteltu hätätilanteessa rehuvehnän vaihtamisesta ohraan eläintilan kanssa, tällöin ei tarvitsisi liikutella rahaa. Syksyn käteiskauppavehnää puolitoista tonnia yhtä ohratonnia kohti.

-SS-

Ohralla tulleepi olleen kysyntä painetta ensi talvena.....

Mihin perustat väitteesi?
Elukkatilat vähenee, elukat vähenee. Typpilannoitusta vaativia kasveja vaihdettu vähemmälle toimeen tuleville eli vehnää ehkä ohraan. Elukkatilojen tuoreessa muistissa 21 vuosi jolloin ei rehua ollut. Useampi tila puhunut et rehut viljellään  itselle ja loput saa sit olla miten on. Oma rehu yritetään turvata.

Kirpat ja halla varmaan vaikutti jotain mut onko ollut kuitenkaan merkitystä? Ainakaan niin ei ole missään mainittu. Ehkä se terävin sato on menetetty mut ok hyvä sato tulossa edelleen..

Toki toivon heikkoa satoa ihan kaikesta niin aiheuttaa edes pientä painetta viljanostajiin ja hintoihin.. vedätyshän jatkuu puinti aloitukseen asti. Ekat viikot puidaan alhaisen hinnan tavaraa ja vasta sit hinnat lähtevät nousuun jos aihetta on. Tietysti jos paljon tehty kalliin hinnan soppareita niin mahdollisella hinnan nousulla ei ole niin kovaa kiirettä...

Mut mä en todellakaan jäisi pidättämään henkeä hinnan nousua odotellessa. Siihen vaaditaan huono sato ja reilut määrät hernettä ja hömppää jälkimmäinen ehkä toteutuu mut ekaan ei ole vielä niin selviä merkkejä..
 

Täälläpäin hernettä o kylvetty enemmän ku ennen. Kuivuus on verottanut satoa, kvahohkan padon vaikutus, ainakin psykologinen.

Täälläpäin hernettä o kylvetty enemmän ku ennen. Kuivuus on verottanut satoa, kvahohkan padon vaikutus, ainakin psykologinen.

Hankkija ennakoi herneen suosion ja sitä ei osteta kuin sopimuksilta. Kielii varmaan myös siitä, että valkuaisomavaraisuus on täytetty ja tavaraa riittää. Saattaa olla, että jatkossa herneestä tulee erittäin edullinen kesantokasvi, jonka voi syksyllä arvioida kannattaako puida vai murskataanko peltoon. Minullakin ensimmäinen hernevuosi menossa ja toistaiseksi mennyt ihan nappiin. Jatkoa ajatellen siilosta omaa siementä ja pelkkä kylvö riittää, apulantaa ei tarvita jne. Onko liian hyvää ollakseen totta.

Herneen elämänkaari muistuttaa hyvin paljon ruista. Tuotantopalkkio on osatekijä, tulee poistettavaksi ehkä, kunhan joka paikka on hernettä täynnä. Herne ei taida olla mitään helppoa vientimateriaalia.

-SS-

Joo voi olla et hernettä on jokapaikka ens syksynä täynnä. Ja riski palkkion poistumisesta ensivuodelle on ihan aiheellista. Tämänkin vuoden palkkio on varmasti oletettua alempi.

Mutta nyt saa kotimainen rehuteollisuus sitä kauan kaivattua kotimaista valkuaista ja kiittävät hinnan laskulla.. 

Itse olen varautunut varastoimaan KAIKEN syksyn sadon..

^
Tästä oli kevat talvella puhetta A-rehun edustajan kanssa. Ei tar ittu kuin yksi hyvä vuosi niin markkina oli tungettu täyteen hernettä. Jos ei ole sopimusta niin saattaa olla hankala saada tavaraa myytyä. Vaan ompa tuohon vielä pitkä ennenkuin kaikki on puitu...

Käyttäjä ja101 on usein epäillyt ammattikuntaa laskutaidottomaksi. Samaa epäilen itsekin. Jos sato puolittuu, hinnan on kaksinkertaistuttava, että pääsee edes siihen huonoon tulokseen. Ja sitten jos sato onkin vain 1/4, niin eipä taida hinta nelinkertaistua... Mutta toivokaa huonoa satoa. Näin saadaan bulkkituottajienkin vilja liikkeelle, kun eturiviläiset täyttävät viimeiseen kiloon asti soppareitaan...

Eturiviläiset aina nälvivät, kun en kiinnittele kilon tarkkuudella kahujani ja tee sitä ja tätä. Nyt voin itse vähän nälviä, kannattiko luottaa herneen pohjattomaan markkinaan..?

Pienviljelijänä en viitsi jotain hernettä tai härkäpapua viljellä, koska sitä ei uskalla muutamaa hehtaaria enempää kylvää, ja mihin sit siitä kertyvän  traktorin peräkärryllisen myisi, ei sellaista kukaan osta. Rypsin voi sentään peräkärryllä  Viljavan siiloon kipata.