Tervetuloa, Vieras. Ole hyvä ja kirjaudu tai rekisteröidy.
  • Tavallinen aihe

Aihe viljan hinta  (Luettu 1005888 kertaa)

ja101

  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 5312
  • Kouvola, Kymenlaakso
Vs: viljan hinta
Suorakylvö riippuu pitkälti maalajista. Näillä savilla ei useinkaan toimi. Viime vuoden keväänä olisi pitkästä aikaa suorakylvö voinut ihan oikeasti onnistuakin, pohjalla kun oli vain heikon ohran pahnat, ja maa oli oikeasti pinnastaan vähän kuivunut.

Sellaisen havainnon olen nyt tehnyt, että seutukunnan parhaat syysvehnät ovat niitä, jotka vedettiin suorakylvönä herneen sänkeen. Vain yhdellä syyskylvöpellolla näin kyntöaurat, se kasvusto on myös hyvännäköinen. Muut ovat sitten, mitä ovat. En tiedä, onko sitten se 1. vai 11. vuosi...
En sun savista tiedä, mut mielestäni just savilla se suorakylvö toimii.. Savia nämä omat on. Se pahna on ongelma ja se asia pitää miettiä jo puidessa. Kannattaa jättää sänki pitkäksi niin on lumet ajoissa sulamassa pois kun piikit pilkistää lumen alta. Ja ei ole mujua pellon pinnassa eristämässä. Suunnilleen samoihin aikoihin itse pääsi loppuvuosina pelloille kuin muutkin. Hätäilijät on aina ekana oli olosuhteet millaiset tahansa.

Itse laitan myös arvoa kokonaisuudelle. Pistää tulot ja menot riviin ja katsoo kannattaako ylläpitää älytöntä muokkauskalustoa. Asia tulee aiheelliseksi varsinkin kun kalustoa joutuu uusimaan. Tulevat rajoitukset kemiaan ja glyfon kallistuminen aiheuttavat tietysti suorakylvölle haastetta mut savimailla ei juola pitäisi olla ongelma joten glyfokin on periaatteessa turha. Muut rikat kaatuu muillakin aineilla.

Mut korvienvälistä se homma lopulta on kiinni samoin kuin luomu. Jos sokeasti tehdään niinkuin aina on tehty niin ei ole paljoa varaa valittaakkaan..
Kyliltä kuultua.... "Luomu ilman paskaa on kuin seksi ilman naista"... 😆

Akattila

  • Tulokas
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 62
Vs: viljan hinta
Suorakylvössä kylväjän taidot ovat kaiken a ja o. Yleensä kun monilla lohkoilla useita eri maalajeja, niin painatuksen kanssa pitäisi osta toimia jatkuvasti. Jos säädät koneen kylvämään hyvin jäykkään saveen, niin voi olla varma että multaisessa notkossa haukkaa syvään. Todella tarkkana saa olla kylväjä ja tietää milloin maalaji vaihtuu ainakin VM:ssä.

ja101

  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 5312
  • Kouvola, Kymenlaakso
Vs: viljan hinta
Suorakylvössä kylväjän taidot ovat kaiken a ja o. Yleensä kun monilla lohkoilla useita eri maalajeja, niin painatuksen kanssa pitäisi osta toimia jatkuvasti. Jos säädät koneen kylvämään hyvin jäykkään saveen, niin voi olla varma että multaisessa notkossa haukkaa syvään. Todella tarkkana saa olla kylväjä ja tietää milloin maalaji vaihtuu ainakin VM:ssä.
Itsellä ei tuota ongelmaa ole, mut sen vähän mitä maalajit vaihtelee ja pehmeämpiä kohtia on niin ei kylvö pehmeässä syvemmälle ole mikään ongelma, kyl ne oraat sieltä nousee. Mut meillä ei siis oikeasti ole radikaaleja eroja maalajeissa..
Kyliltä kuultua.... "Luomu ilman paskaa on kuin seksi ilman naista"... 😆

-SS-

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 20166
  • Rauta ei valita eikä voima kuvia palvele - Ford
Vs: viljan hinta
Pellervossa oli tämän kaupungin eteläosien viljapeltojen sadetuksesta artikkeli:

https://maatilanpellervo.fi/2020/08/27/sadetus-kannattaa-viljoillakin/

Pitäisikö laskea tuon 30000 euron investoinnin takaisinmaksuaika tämänhetkisellä viljan hinnalla ja polttoaineen sekä muiden muuttuvien kulujen hinnalla ? Ainakin polttoainekulut ovat edelleen vähintään puolitoistakertaiset ja viljan hinta jos painuu alle 150 euron, rahdit ovat suhteessa kalliimmat kuin silloin, samoin kuivaus. Eli voi olla, että muuttuvat kulut vievät suuremman osan lisäsadosta. Mutta olisi kyllä itsetunnolle erittäin hieno juttu.

Mitä lupia valtaojan patoamiseen tarvittaisiin ? Olisi käytettävissä oman pellon sisällä 200 m pitkä valtaojan pätkä, jossa kaato on erittäin alhainen. Salaojan laskuaukko on alakulmassa, joten se jäisi padon ulkopuolelle. 5 m leveänä ja 2 m syvänä saisi kevätvesiä noin 2000 m3 vettä talteen. 1960-luvulla meillä oli lankkupato siinä ojassa.

Ongelmia olisi muutama: Tuleeko altaan reuna vesistöksi, jolloin pitää tehdä 3 m suojakaista. Toinen on pohjasaven vettyminen ja reunojen raukeaminen kuoppaan. Eli pitäisi tehdä reunalevytys. Joku ehdotti kaivinkoneella upottaa haapapropsia tasavälein pystyyn ja niitä vasten vesivaneria. Että kestäisi jonkun kymmenen vuotta ainakin. Kolmas ongelma on kaivumaiden, ehkä noin 600 m3, läjitys. Mihin ihmeeseen semmoisen mädältä haisevan plinisaven pistää. Tiilitehtaalle ?

-SS-

Viimeksi muokattu: 01.06.23 - klo:08:14 kirjoittanut -SS-

ja101

  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 5312
  • Kouvola, Kymenlaakso
Vs: viljan hinta
Pellervossa oli tämän kaupungin eteläosien viljapeltojen sadetuksesta artikkeli:

https://maatilanpellervo.fi/2020/08/27/sadetus-kannattaa-viljoillakin/

Pitäisikö laskea tuon 30000 euron investoinnin takaisinmaksuaika tämänhetkisellä viljan hinnalla ja polttoaineen sekä muiden muuttuvien kulujen hinnalla ? Ainakin polttoainekulut ovat edelleen vähintään puolitoistakertaiset ja viljan hinta jos painuu alle 150 euron, rahdit ovat suhteessa kalliimmat kuin silloin, samoin kuivaus. Eli voi olla, että muuttuvat kulut vievät suuremman osan lisäsadosta. Mutta olisi kyllä itsetunnolle erittäin hieno juttu.

Mitä lupia valtaojan patoamiseen tarvittaisiin ? Olisi käytettävissä oman pellon sisällä 200 m pitkä valtaojan pätkä, jossa kaato on erittäin alhainen. Salaojan laskuaukko on alakulmassa, joten se jäisi padon ulkopuolelle. 5 m leveänä ja 2 m syvänä saisi kevätvesiä noin 2000 m3 vettä talteen. 1960-luvulla meillä oli lankkupato siinä ojassa.

Ongelmia olisi muutama: Tuleeko altaan reuna vesistöksi, jolloin pitää tehdä 3 m suojakaista. Toinen on pohjasaven vettyminen ja reunojen raukeaminen kuoppaan. Eli pitäisi tehdä reunalevytys. Joku ehdotti kaivinkoneella upottaa haapapropsia tasavälein pystyyn ja niitä vasten vesivaneria. Että kestäisi jonkun kymmenen vuotta ainakin. Kolmas ongelma on kaivumaiden, ehkä noin 600 m3, läjitys. Mihin ihmeeseen semmoisen mädältä haisevan plinisaven pistää. Tiilitehtaalle ?

-SS-
Niin viljan hinta kun menee alas ja kulut löpö, työ, jne ylös niin saako siitä lisäsadosta muuta kuin ne lisäkilot ja työt? Pitää muistaa et lisäkilot tai siis sadetus voi vaatia kasvinsuojelulta ja lannoitukseltakin panostuksia. Nekin maksaa.

Kalustokin maksaa ja sen ylläpito. Lisäksi vielä jos joutuu rakentelemaan veden keräys altaita niin aina vaan maksaa lisää..

Itsetunnolle tekee tietysti hyvää. Epäilen muuten et syy miksi moni viljelijä edelleen laskimesta välittämättä jatkaa viljelyä on juuri se et itsetunto ei kestä ajatella asioita toisin. Suuren sadon tuottaminen = paras tulos on niin juurtunut kai meidän dna:han ettei muuta uskalla edes miettiä..  ;D
Kyliltä kuultua.... "Luomu ilman paskaa on kuin seksi ilman naista"... 😆

Make

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 8452
Vs: viljan hinta
Suomessa vaan valitetaan kun on kuivaa. Muualla maailmassa tehdään.
Mystinen kesälaatumies

Rakkine

  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 2474
  • Moon oikees, soot vääräs.
Vs: viljan hinta
Suomessa vaan valitetaan kun on kuivaa. Muualla maailmassa tehdään.

Näin varmasti on, mutta Suomessa kasvukauden  alun aikainen kuivuus on harvassa paikassa mikään kesto-ongelma, joten ei ole panostettu siihen ongelmaan, meillä on enemmän panostettu liian veden pois saamiseen pelloilta.  Tietysti jos ilmasto muuttuu kuivempaan suuntaan pysyvästi, aletaan myös panostamaan kasteluun.  Ehkä pienemmillä tiloilla on kannattavampaaa kuitenkin vaihtaa pellon käyttö muuhun kuin satokasveihin, kun ei kannata tai ole järkeviä mahdollisuuksia panostaa kasteluun. Toisaalta runsasvetisessä Suomessa on riitää jokia ja järviä, joten jonkinlaista tilojen välistä yhteistoimintaa kastelujärjestelmien hankkimiseksi tulevisuudessa aletaan varmasti  puuhaamaan, jos kuivuus alkaa olemaan kesto-ongelma.

Filosofi

  • Konkari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 1071
Vs: viljan hinta
Suorakylvö riippuu pitkälti maalajista. Näillä savilla ei useinkaan toimi. Viime vuoden keväänä olisi pitkästä aikaa suorakylvö voinut ihan oikeasti onnistuakin, pohjalla kun oli vain heikon ohran pahnat, ja maa oli oikeasti pinnastaan vähän kuivunut.

Sellaisen havainnon olen nyt tehnyt, että seutukunnan parhaat syysvehnät ovat niitä, jotka vedettiin suorakylvönä herneen sänkeen. Vain yhdellä syyskylvöpellolla näin kyntöaurat, se kasvusto on myös hyvännäköinen. Muut ovat sitten, mitä ovat. En tiedä, onko sitten se 1. vai 11. vuosi...
En sun savista tiedä, mut mielestäni just savilla se suorakylvö toimii.. Savia nämä omat on. Se pahna on ongelma ja se asia pitää miettiä jo puidessa. Kannattaa jättää sänki pitkäksi niin on lumet ajoissa sulamassa pois kun piikit pilkistää lumen alta. Ja ei ole mujua pellon pinnassa eristämässä. Suunnilleen samoihin aikoihin itse pääsi loppuvuosina pelloille kuin muutkin. Hätäilijät on aina ekana oli olosuhteet millaiset tahansa.


Ongelma ei liene yksin minun savillani. Koko seutukunta eli vimmatussa suorakylvöbuumissa kymmenkunta vuotta sitten. Vähitellen aidosta suorakylvöstä ovat kuitenkin luopuneet melkein kaikki, vannoutuneimmatkin suorakylväjät alentuvat jo ainakin osittaiseen muokkaukseen. En tiedä sitten, mistä tämä kertoo...
Aina ei voi onnistua.

-SS-

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 20166
  • Rauta ei valita eikä voima kuvia palvele - Ford
Vs: viljan hinta
Suomessa vaan valitetaan kun on kuivaa. Muualla maailmassa tehdään.

Muualla maailmassa pääasiallisesti saadaan parempi hinta sadosta, kustannuksetkaan eivät vastaavasti ole alhaiset muihin maihin verrattuna. Monilla nykyään kastelevilla tiloilla on kymmenien vuosien takaisia kastelulaitteita käytössä, silloin yhteiskunta vielä varmisti tavoitehintajärjestelmällä, että investointivaroja viljankasteluun löytyi. Tuo padotus näyttää tässä ainoalta mahdollisuudelta, mutta paineet pitää systeemissä olla todella korkeat, kun jo korkeuserot sopiville altaille tekevät 3 bar lisää paineentarvetta.

Salaojayhdistyksellä on mainio kasteluunkin perehtyvä opas, linkki ohessa.
http://www.salaojayhdistys.fi/pdf/opas_makas_maankuivatuksenjakastelunsuunnittelu.pdf

Tuossa oppaassa mainitaan Varsinais-Suomen ohkaiset kastelumahdollisuudet puroista ja melko vähäisistä joista, Kiskonjoen-Perniönjoen virtaamat itse asiassa ovat kesällä melko pieniä,  täällä yläjuoksulla alivirtaamat ovat vakava ongelma jo ennen juhannusta, joten eipä kovin paljon varoja enää kuivanakautena lisätä ole, jos 700 m3 on varattava yhdelle hehtaarille, erikoiskasveille jopa 2000 m3.

-SS-

Akattila

  • Tulokas
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 62
Vs: viljan hinta
Niin kuten täällä jo pohdittu, niin suurin satoja rajoittava tekijä on vesi. Vehnä tonni vaatii 100mm sadantaa vastaavan vesimäärän. Metrissä maata on se 100-200mm ja kipilaarinen nousu nostaa sitä. Ilman sadantaa teoreettinen maksimisato on jossain 3 tonnin hujakoilla. Ei tule sitä enempää vaikka tekisi mitä toimia jos vettä vain ei ole.

-SS-

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 20166
  • Rauta ei valita eikä voima kuvia palvele - Ford
Vs: viljan hinta
Ohran uusi noteeraus näyttää olevan Perniössä 131 euroa.

Vehnä sentään on hienoisessa nousussa, 3 euroa tuli lisää. Nyt rehuvehnä ja leipävehnä ovat samoissa hinnoissa, noin 185 euroa.

-SS-

ja101

  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 5312
  • Kouvola, Kymenlaakso
Vs: viljan hinta
Ohran uusi noteeraus näyttää olevan Perniössä 131 euroa.

Vehnä sentään on hienoisessa nousussa, 3 euroa tuli lisää. Nyt rehuvehnä ja leipävehnä ovat samoissa hinnoissa, noin 185 euroa.

-SS-
Toi nyt on sitä Hankkijan veivausta tiputetaan tänään viisi ja huomenna nostetaan kolme..  ;D
Trendi kuitenkin laskeva  :-\
Kyliltä kuultua.... "Luomu ilman paskaa on kuin seksi ilman naista"... 😆

Filosofi

  • Konkari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 1071
Vs: viljan hinta
Niin kuten täällä jo pohdittu, niin suurin satoja rajoittava tekijä on vesi. Vehnä tonni vaatii 100mm sadantaa vastaavan vesimäärän. Metrissä maata on se 100-200mm ja kipilaarinen nousu nostaa sitä. Ilman sadantaa teoreettinen maksimisato on jossain 3 tonnin hujakoilla. Ei tule sitä enempää vaikka tekisi mitä toimia jos vettä vain ei ole.

Teoreettinen maksimi juu. Mutta käytäntöhän on osoittanut, että kuivissa, sateettomissa oloissa vilja jättää sivuversonsa tekemättä. Pääversoista ei kolmea tonnia tule millään. Toisekseen kapillaarinen nousu lienee jatkuvaa ja kohtuu hidasta, jolloin kosteus satoikkunassa jää kuitenkin riittämättömäksi.
Aina ei voi onnistua.

-SS-

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 20166
  • Rauta ei valita eikä voima kuvia palvele - Ford
Vs: viljan hinta
2010 helteissä Bjarne-vehnä tuotti noin tuhannen kilon hehtaarisadon. Täystiheää oli, kumman sadokkaan näköistä, mutta jyvää ei vain tullut. Konttasin aika monta kertaa puimurinkin takana, ja varmistin monta kertaa, ette vaan pohjaluukut unohtuneet kotiin.

2018 vuonna Kaarle-ohra tuotti halkeilleessa savimaassa 3800 kg/ha, kaikki tropit oli laitettu, strobiluriinia myöten.

Samana vuonna Vertti alkoi orastua ja kasvaa vasta juhannuskuuron 19. - 23.6.2018 ansiosta. Sillä vedellä saavutti 3300 kg/ha keskisadon, umpisavisella mullattomalla sokerijuurikasmaalla.

Hyvin orastunut Kaarle ei alkanut jälkiversoa, joten sato oli ehkä jo muodostunut.

Kumpikin puitiin melko samaan aikaan.

-SS-

-SS-

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 20166
  • Rauta ei valita eikä voima kuvia palvele - Ford
Vs: viljan hinta
Rukiin viljelystä on tulossa uusi kannustusseminaari Pro Ruis Loimaalla viikon päästä. Fazer on jo kannustavasti noteerannut rukiin peräti samanhintaiseksi kuin on viljakaupan noteeraukset ensi talven rehuvehnälle. Toki elokuun puolivälissä kesantoon kylvettävä huippukallis Supertestis-Pollen-torajyvähybridisiemen on riskitön sijoitus. Hybridiruis imee maasta ravinteet sekä edelliseltä että seuraavalta vuodelta; mitään muuta selitystä ei 8-9 tonnin hehtaarisatoihin 30 kg:n keinolannoitetypellä voi olla.

Tämänhetkinen tilanne näyttää siltä, että jo kylvössä oleva luomuruis tekee ruuhkaa ensi talveksi, sen verran hurjasti kasvavat.

-SS-