Voi sitä isäntää, joka jäi siilot täynnä ohraa ahneuksissaan odottelemaan 400€ hinnoissa vielä hintojen nostetta. Ja nyt sitten joutuu myymään kohta uuden sadon tieltä just ja just yli satasella.
Ja tämän (toivottavasti) fiktiivisen tarinan kruunaisi vielä se, että kyseinen sato oltaisiin tuotettu käyttämällä lannoitetta, joka oltaisiin ostettu ennätyskorkeaan hintaan ja polttoainetankissa olisi ollut ne vajaan 2€ litrahintaan ostetut löpöt.
Jälkiviisaus on tarpeetonta, mutta se näkemys on vahvistunut, että hintapiikin aikana keskusteluyhteyttä oli vain rajoitetulla viljelijäjoukolla teollisuuteen ja kauppaan. Toki keskusteluun heti osallistuu muutama kellokas, jotka mitätöivät havaintoni, että mitäs et myynyt, helppoa oli. Minä sanon siihen, että
Mikä Oli Todistettava. Itselleni varaston tyhjentäminen on nyt pääasia, jotta jää vähemmän huolta talveksi, ja monimuodot ovat siirtyneet päätuotantoalaksi.
Onneksi löpövarastoa vielä on, 80 sentin hintaluokassa. Kuivien vuosien etu. Ja se kuivurin talvilaatukin oli vielä kohtuuhintaista. Lannoitteita ei monimuoto juurikaan tarvitse, sekin on etu, eikä ole huolta vanhojen säkkien kovettumisesta.
-SS-
