Perkinssi ja ikuinen mainittu samassa lauseessa... 

Ei se ole konemiehen kieliopissa kielletty yhdistelmä.  Sehän voi olla vaikka ikuinen harmi tai ikuinen v*****s... :-)

Osarunkojen lastausta.

https://www.youtube.com/watch?v=tafsMsVdy_M

Noinhan ne menee, pariin kertaan itsekin osarunkoja Koskiselle myynyt....

Pihtipankolla kiskoivat silloin tien varteen, nyt taitavat ajella tavallisella ajokoneellakin.
Hommasta olisi liuta hienoja dioja, mutta en taida vaivautua niitä kaivamaan. Tuossa yksi huono kuva, valkokankaalta kuvattu surkealla kameralla.

Aika huiman oloinen tuo auto ja pitkät hännät ahtaammissa risteyksissä :-)

Puolisen miljoonaa kilsaa toy-autoilla tahkonneena joutuu kyllä toteamaan että minkä ajo-ominaisuuksissa häviää niin sen vikojen puutteessa voittaa.

Tämä on tietysti vain mun otantani (eikä uusimmista malleista). Käyttökin on ollut asiallista eikä amis-luokkaa...

3 viimeisen Tojon suhteen varsinaista remonttia ei ole tehty oikeastaan yhtään. 200 tonnia ajettuun Anjovikseen laitettiin takaiskarit ja etulevyt. Ja johonkin meni 1 raidetangonpää. Nuo ovat viihtyneet meillä sinne 200 -300 tonnin välille.
Kaverilla oli Camry ja siinä ei myöskään ollut ikinä mitään vaikka ajoa oli paljon. Todella huolettomia kilometrejä - eikä se ollut hassumpi ajaakaan. Jälkikäteen harmitti että se olisi oikeastaan pitänyt ostaa pois kuljeksimasta...

Hirvittää oikein kun lukee näistä sataan tonniin lauenneista laatikoista ja moottoreista, loppumattomista sähköongelmista ym. Tai vehkeistä joissa jotkut etupään (apurungon) puslat ja palikat saa vaihtaa oikeastaan jokaiseen katsastukseen.  Tuntee että todella vähällä olen päässyt :-)

Asiakas määrää mitä haluaa ei valmistaja .Teillä voi olla eri järjestys ,mutta tuollainen on tuolla suuressa maailmassa.

Riippuu myös asiakkaan koosta.

Esim kiinalainen valmistaja saattaa asettaa räätälöidylle tuotteelle minimieräksi esim 10 000 kpl. Tai sitten ostaja voi tyytyä sellaiseen mitä tehdään muutenkin ja joita saa tilata 1000 kappaleen erissä. Kyllähän rahalla saa mitä vaan, vaikka puolikkaan, mutta jos haetaan sitä edullisinta tapaa niin sooloilu pienillä määrillä ei ole sellainen.

Käytännön syistä yleensä pyritään täysiin kontteihin tms kuljetusyksiköihin.

Jos antenni on pystysuorassa niin paras olisi silloin vaakasuora ja joka suuntaan antennin ympärillä.

Mutta kyllä se jollakin lailla toimii kunhan edes jotain metallirunkoa on lähistöllä. Jos optimia haetaan niin sitten on tarkempaa.

Tuollaiseen himottaisi laittaa hydraulimoottorivetoinen 'apupyörä' niin että helpot siirrot voisi ajaa...

No joo, :-)

Harvemmin traktorikärryistä pyörät irtoilevat, mutta ei se näköjään mahdotonta ole:

http://tinyurl.com/knnua7t

Taitaa olla jonkun pääsiäinen pilalla, onneksi ei sentään tullut henkilövahinkoja :-(

Onkos siinä antennin asentamisesta jotain erityistä, kun tuntuu että kuuluvuus vois olla vähän parempikin..

Periaatteessa sillä antennilla saisi ainakin olla ns. maataso, eli vaakasuora metallinen levy tms jonka päältä antenni lähtee. Auton katolla tämä toteutuu automaattisesti, mutta johonkin muovi/lasikuituiseen traktorin kattoon tilanne on huonompi. Mobiiliasennuksessa olisi suotavaa että se antennin jalka saisi metallisen yhteyden koneen runkoon, eikä olisi vain jossain muovihärpättimessä kiinni. Jos rautaa löytyy alta sen verran ett mg-antenni pysyy kiinni niin sekin on jo jotain.

Periaatteessa antenni on liitetty radion runkoon antennikaapelin kautta, mutta joissakin radioissa taitaa olla kelluva runko.. siksi antennin kiinnityksen yhteys koneen runkoon on tärkeä. Ei koske siis näitä mg-antenneja.

Kiinteässä mastoasennuksessa ne alaviistoon sojottavat 'viikset' muodostavat virtuaalisen maatason.

Jos oikein haluaa hifistellä niin antennin sovitus lähettimeen pitäisi mitata (SWR-mittari), mutta käytettäessä valmista ajoneuvoantennia kaapeleineen asia on todennäköisesti sinnepäin kunnossa muutenkin.

Onko vhf sama kun pmr?

Ei.

Teknisesti VHF on taajuusalueena noin 30 - 300 MHz. PMR toimii 446 MHz eli UHF-alueella.


http://tecnicom.fi/radiopuhelinsanastoa
http://fi.wikipedia.org/wiki/PMR446-radiopuhelin

Tuohan on aivan olematon öljyntuotto jos koneella jotain aikoo kuormata.
Ehtii tupakan poltella ennenkuin kauha nousee ylös.
Pitäsi ainakin 40 litraa pumpata mielellään yli 50
aikoinaan oli 390 fergu kuormaajalla ja siinä sai pumpun tuotot yhdistettyä jolloin tuotto oli n 60 litr/min,niin kyllä hommaoli ripeää.
Ihmettelen tuota että ei jaksa nostaa etupäätä ylös ja siellä pysy.Olisiko venttiilistövuoto ja onko se aiemmin nostanut etupään ylös.

Tätä minäkin jäin ihmettelemään ... aikoinaan 100-sarjan massikat antoivat jotain 20 l pintaan lämä lattiassa. Ja se oli tosi vähän se.
Mun 28 vuotiaalle luvataan 50 l ja sekin on vähän rauhallinen isommille tunkeille. Jos se 50 tulisi puolikaasulla niin sitten alkaisi olla jo makea.. niin kuin tuo uusin on.

Onko noissa joku keino yhdistellä eri pumppujen tuottoja tms? Minä en tiedä  sinisistä kuin värin...

Oisko voiman puutetta jos ei meinaa kulkea 43:a muuten kuin tasaisella.

Selittäkää nyt vielä että miten kovalla vaihteistolla voi olla mitään eroa sillä että onko nopeusrajoitin vai isoimmalla vaihteella kierrosrajoitin?

Niin jos kierrosrajoitinta ei ole niin sitten tehtaalla sinne laatikkoon laitetaan hitaampi välitys isoimmaksi vaihteeksi.
Ero syntyy sitten siitä kulkeeko se isolla vaihteella täysiä 2500 vai 1800 rpm. Noin karrikoiden.

Tässä kohtaa nuo portaattomat ovat hienoja, 900-sarjan punavanteinenkin taitaa kulkea sen 50 km/h jossain 1600 rpm paikkeilla. Tai siellä missä se on sallittua niin 60 ja 1750. Sitten jos ei voima riitä niin tiuhempaa välitystä peliin ja kierroksia ylemmäs, nopeus säilyy samana.

Suorastaan hermo lepää kun kevyellä kuormalla huruttelee tiellä, ei tarvitse huudattaa turhaan ja kulkee....
Nimimerkki köyhä mutta kateellinen :-)

Oli juuri sanomassa samaa. Luistiventtiileissä O-renkaat päissä pitävät vain öljyn ja ulkomaailman erossa toisistaan.

Karat ovat tarkkuushiottuja reikiinsä, ja sisäinen tiiviys toteutuu öljykalvon ja riittävän pienien välyksien avulla.
Välykset ovat niin tarkkoja, että jos kara on huomattavasti lämpimämpi kuin lohko, sitä ei saa paikalleen, tai juuttuu helposti kiinni jos jo on paikoillaan.
Kädessä pidety kara voi olla mahdoton asentaa kylmään lohkoon. Mieluummin toisin päin.

Voi tietenkin olla että kiinalaiset ovat keksineet jo venttiilin joka tiivistyy sisäisestikin pelkillä o-renkailla...

Vanhemman Kuikan lukitustapit ovat kummallista ainetta. Viimeksi kun tosissaan väännettiin niin tappikin hiukan vääntyi, lieneekö ollut ei-ihan pohjassa.
Yritin sitä kylmänä alasimella oikaista niin totesin että onhan  tosi kovaa tavaraa. Ja poikkihan se sitten helähtikin. Taipuma oli ehkä reilu 5 astetta että aika vähäisestä katkesi. Euro-sovitteen tapit ovat muuten aika hentoiset yleensäkin.

Alkuperäiseen kysymykseen... mulla on ollut 15 vuotta yleiskauhana Lemmetyn 180 cm. Käytetty kaikkeen mahdollliseen, etupäässä kuormattu maata ja soraa, välillä väännetty kohtuullisella yrityksellä kiviä ja kantojakin vaikka ei tietenkään pitäisi. Traksa  painaa kuormaajan kanssa ehken 5,5 t.
Hienosti on kestänyt, hiukan on pohja kuprulla mutta huulilevy suora. (kerran juntattiin aitapaaluja soralastissa olevalla kauhalla...)
Olisi saanut olla hitusen leveämpikin, 220, nyt on typerästi etupyöriä kapempi.

Lainaus käyttäjältä: ilkka - 29.03.15 - klo:23:19

Lainaus käyttäjältä: -SS- - 29.03.15 - klo:22:02

Lainaus käyttäjältä: Make - 29.03.15 - klo:21:35

Silloin aikoinaan kun tuolla Potillaalla ajettiin tuppas kuivalla kelillä nousemaan toinen reuna kultivaattorista pintaan.

Pomppii se raskaskin kultimaattori kun iso kone vetää.

https://www.youtube.com/watch?v=mjxlG3BF7dk

-SS-

olis ollu kiva verrata potilaan jälkee samoissa olosuhteissa saman veturin perässä samaan työsyvyyteen ajettaessa.

Syvälle menee, tehdään vesitilaa syysviljalle, epäilen, että aika monella kumipyörävetoisella jäisi syvyys matalammaksi. Kun piikkien jousia ja koko äjeksen tutinaa katsoi, näkyy vaihtoehdot olevan, että joko maa, piikin jousi tai itse äes antaa periksi. Ceissi ei.

-SS-

Jossakin haastattelussa Niko mainitsi että 25 cm syvyyttä on syysviljalla tavoitteena. Kultivaattori on totisen paikan edessä kun Case vie eikä vikise .. ei taida meno ryytyä vaikka tulisi vähän tiukempikin paikka. Heikommasta perävärkistä saattaisi illalla olla enää pelkkä aisa perässä :-)

https://www.youtube.com/watch?v=_W2r3LANShQ pienen työntövarren huolto

Ei  tainnut olla Kellfrin koneesta tuo tunkki.  :-)