Tässä osiossa voit tarkastella kaikkia tämän jäsenen viestejä. Huomaa, että näet viestit vain niiltä alueilta, joihin sinulla on pääsy.
Nii tuolla edellisellä sivulla kun on linkki öljyretikkaan niin nyt kun oikeen hintaa silmällä sitä kattoin, on siinä ihan valtava ero. 25kg/57,85€ alvilla ja agrotuonnissa suomessa 25kg/140€alvilla
Kerääjäkasvilista puuttuu koska ei ole rajoitusta kasvin suhteen. Syysviljan voi kylvää kerääjäksi kevät viljaan tai mihin vaan yksivuotiseen kasviin. Nyt on oikeen järkevä ja houkutteleva tuki erinnäisiin kokeiluihin. Eli viskalla, pneumalla tai vaikka käsin syysviljat kevät viljan joukkoon tai rypsi jota itse aion koittaa. Syysrypsin siemen maksaa 20€/ha niin tulee edullinen kokeilu. Vois rukiin kiskasta vaikka kauramaalle. Tuo apilan kylvö pelkästään on jännä kielto edelleen.
Tuossa tän vuotinen teksti kopsattuna.
2. Kerääjäkasvit
Voit ilmoittaa kerääjäkasveja yksivuotisen tuotantokasvin viljelyssä olevalle alalle. Toimenpiteestä voidaan maksaa enintään 30 prosentille korvauskelpoisesta alasta.
Kerääjäkasvi voi olla kasvi, joka ei ole varsinainen kasvulohkolle ilmoitettu viljelykasvi. Kerääjäkasvi on nyt siis vapaammin valittavissa kuin aiempina vuosia, jolloin kerääjäkasvin tuli tavallisessa tapauksessa olla nurmikasvi.
Kerääjäkasvikasvusto voi olla seoskasvusto
Hamppua ei saa kylvää kerääjäkasviksi.
Huomioi, että kerääjäkasvikasvusto ei saa koostua yksinomaan typensitojakasveista.
Kylvä kerääjäkasvi viimeistään 15.8. Voit kylvää kerääjäkasvin viljelykasvin aluskasviksi kylvön yhteydessä tai viljan orasvaiheessa.
Lannoitus: Voit lannoittaa kerääjäkasvia ilmoittamasi viljelykasvin mukaisesti. Et saa lannoittaa kerääjäkasvia erikseen viljelykasvin korjuun jälkeen.
Päättäminen
Saat päättää kasvuston kasvinsuojeluaineilla aikaisintaan 15.9.
Voit muokata kasvuston aikaisintaan 1.10.
Aiempi päättäminen ja muokkaus on sallittua, jos lohkolle kylvetään syyskylvöinen satokasvi.
Kerääjäkasvin kasvuajan pitää olla vähintään kuusi viikkoa.
Voit perustaa kerääjäkasvilla seuraavan vuoden kasvuston.
Onkos kukaan tilannut kerääjäkasvin, rypsin,rapsin ,heinän tahi saneerauskasvin siemeniä edullisemman hintatason maista?
Older seediltä virosta saa aika kivasti heinänsiemeniä, apiloita sun muita mutta aina edullisemmat olis kotia päin.
Older Seedistä on itsellä hyvät kokemukset. Tilasin joku vuosi isomman satsin ja vieläkin on jäljellä. Hinta oli silloin todella hyvä verrattuna Suomen hintoihin ja en voi sanoa että olisi ollut rikkajyviä tai vaikka hukkakauraa seassa. Olin tyytyväinen ja palvelu oli hyvää sekä kuljetus halpa mitä kotimaisiin vertaa. Vanha isäntä kyllä sanoi että ei enää ikinä sieltä kun uskoo että pääliikkeiden myymä tavara on jotenkin parempaa mutta joko ensi tai sitä seuraavana vuonna voisi taas tilata oikein kunnon kasan jos viljely silloin vielä jatkuu.
Epäilyttää jos sieltä tulee jotain rikkakananhirssiä, toki sitä voi saada suomalaisenkin kaupan tavarasta.
Toi rikka riski on varmasti sama kauppiaiden tuomissakin koska samaa tuonti tavaraahan nekin on. Lajitellahan voi myös jos tuntuu siltä mutta se ei ole oikotie onneen piensiementen kohdalla.
Tässäkin hommassa taitaa olla vuosikymmenien aikainen keskusliikkeiden markkinointi ja viranomaisten pelottelu syynä siihen että tätä EU:n vapaakauppaa ei uskalleta hyödyntää. Kauppamiehet sitä kuitenkin hyödyntävät mutta kyllä meidän maajussien pitää oman kannattavuuden takiakin oppia hyödyntämään kaikki mahdollisuudet kustannusten laskemiseksi.
Varaosakauppaa sekä tarvikekauppaa on ollut luontevaa tehdä eu:sisältä mutta tämä siemen homma on itellekkin uusi tutkinnan kohde. Myrkyt vaatii sitten jo ihan oman tutkinnan.
Aiheesta sivusta mutta agromer.pl sieltä saa kivasti rattorien osia.
Onkos kukaan tilannut kerääjäkasvin, rypsin,rapsin ,heinän tahi saneerauskasvin siemeniä edullisemman hintatason maista?
Older seediltä virosta saa aika kivasti heinänsiemeniä, apiloita sun muita mutta aina edullisemmat olis kotia päin.
https://www.polskieziarno.pl/en/product/rzodkiew-oleista/?currency=EURTollasen puolalaisten kaupan löysin ja siellä näyttäs olevan vaikka ja mitä.
Kun oikeen hyvän paikan löytäs niin siinä olis oiva rako maamies seuroille hommata porukalle siemenet tarpeen mukaan. Maatalouskaupat ja muukkin siementen kauppaajat tuppaa tuonti tavaralle pistämään niin kovan hintalapun että tuet sulaa niihin. Vinkkejä otetaan vastaan jos joku on jo pioneerityötä tehny asian tiimoilta. Ei pitäs olla tämäkään mikään ihme homma kun tuolta jostain ne pakkaamotkin siemenensä tilaa.
Onkos kukaan pähkäilly fosforihapolla tehdä lannoitusta. Mikä sekoitus suhde täytys olla, kuinka paljon sitä vois ruiskuttaa ja mikä olisi kustannus verrattuna lannoitenimellä myytäviin tuotteisiin😄 ei kai se mitään rakettitiedettä kuitenkaan ole.
Lopputulemana taitaa olla että koitan pistää terän tai pari. Ensimmäiseen ja kolmanteen tai sitten vain toiseen. Viimeseen ei tosiiaan kannata laittaa kun se tiivistyy . Eipä tuosta kokeilusta varmaan haittaakaan ole kun niin on ennenkin tehty ja välillä tuntuu puhuttavan jotta aurat oikeen pilaa maan niin rikotaan sitten jankkoa harkitusti.
Kyllä tuollainen pakko maksu on melko lyhytnäkönen ratkaisu. Mhy ja mtk toiminta pitäs kyllä pitää erillään ja tuo niin sanottu edunvalvonta pistää uusille urille slkaen siittä että lopettasivat sen anteeksipyytelyn linjan ja ainaisen nöyristelyn. Nyrkkiä pöytään ja tekoja niin vois iteki liittyä.
Laittaa hakusanaksi " koelbe-gmeinder tlg 12 " ja tuloksista valitsee ScienceDirect : Deep Plowing - an overview
Löytyypi kuva alakukun tutkimuksessa käytetystä jankkurista.
Avainkohtia tutkimuksesta;
Paloheimo Oy lainasi syväkuohkeutinta (yhtiö kokeili tilallaan n.1970 -luvulla samaista kuohkeutinta ja "haluttua/toivottua" tulosta ei saatu ja kone jäi
käyttämättömäksi, paikalliset hämäläiset varmasti tietävät asian oikean laidan)
Laitteessa aktiivinen maatakuohkeuttava kaksoisterä = aktiivisesti maata tiivistävä kaksoisterä
Vetokoneena 100kW puskutraktori "(telaketjutraktori)" jonka painosta ei löytynyt tietoa
Ei toi tutkimus mikään edes melko uusi ollut, kokeet 1980-1983. Alakukku vetänyt tulokset yhteen 1997.
Kokeessa käytetty (jankkuri) syväkuohkeutin soveltuu lähinnä maanrakennuksen tarpeisiin.
https://youtu.be/Qg4V2iJAux8?si=PTTabLmIZNac_7uGLöyty oikeen opetus video laitteesta.
Tämä nyt on ehkä hieman krouvi syvämuokkari mutta tekee kyllä työnsä varmasti. Ois kyllä melkonen trafiikki kylätiellä kun tois pillarin pellolle ja rupeis routapiikillä jankkuroimaan. Saksalainen insinööri on kyl jalostanu routapiikkiä erinomaisesti.
https://jukuri.luke.fi/bitstream/handle/10024/438816/asarja30.pdf?sequence=1&isAllowed=yTollanen tutkimus löytyi ja sen lopputulema on mielenkiintoinen.
Tuo auroissa oleva jankkuriterä ei tetystikään vastaa syväkuohkeutusta.
Juu ja juurikkaan viljelyllä myös saa niitä tiivistymiäkin aikaiseksi. Vähän liian aikaisin keväällä ja syksyllä liian myöhään. Aumanpaikat ja päisteet tuli pikkukoneilla hyvin tintattua ja koko muukin pelto. Näillä isoilla on sitten hellempää maalle touhu.
Itse ei ole jurttia tullu viljeltyä mutta sivusta on tullu seurattua ja korjuu näyttää usein olevan kaikista märimpään hetkeen. Tollon 100vuotta sitten se on ollu varmaan köykäsempää kyllä maalle kun se on käsipelillä suoritettu.
Sokerijuurikkaan viljelyoppaassa vuodelta 1919 on ohje että maa jankkuroidaan kynnön jälkeen jos sokerijuurikasta haluaa viljellä kunnolla. Eli joku järki siinä jankkuroinnissakin on niin sitä kautta mielenkiinto hiukan heräs aiheeseen. Eikä helpottanu yhtään kun näki tuossa maatalous ja ravintoaineet kirjassa vuodelta 1939 että jankkurointi on yhdistetty kyntöauroihin. Nykyään kun puhutaan vain nurmien jankkuroinnista ja 100vuotta sitten se on ollu normaali työ muitakin kasveja viljellessä.
Kappas kun en ole aiemmin huomannu. Onkos tuon jankon rikkojan käytöstä kokemusta? Onko joku syy miksi noita ei mainostella vai onko niistä puhuttu jo tarpeeksi aikanaan. Jos tuo systeemi toimii niin miksi tarvis erikseen jankkuroida? Noissa hevosvetosissa yhdistelmissä on saanu säätää jankkurin työsyvyyttää.ALV merkkisessä 6-8cm ja Ventzikissä10-15cm.
Se ainakin on että täytyis aika tarkkaan miettiä milloin sitä käyttää, märissä oloissa voi siirtää vaan ongelmaa syvemmälle..
Se on totta. Lähinnä jos käyttäis syysviljan perustamisen yhteydessä kun silloin on yleensä muokkaus aikaan kuivaa.
https://youtu.be/z-GZBx5UKd4?si=UZbUU5KwZkY0BJ07Tollasen videon löysin missä näkyy jankkurit kvernerlandeissa. Mahtaako nuo olla omavalmistetta kun eivät Maken linkin kaltaiset ole.
Näillä mailla tuppaa Kvernelandilla olla ongelmia saada laukaisulaite pysymään laukeamatta jo pelkällä normiaurallakin.
Täällä savikolla vois toimiakin.
Mitä vanhempia kirjoja löytää niin sitä mielenkiintosempia ne tuntuu olevan kun niissä selitetään aika selkeesti mitä,miten ja miksi jotain tehdään. Ja kyllä kaikki mitä nykyään vouhotetaan uutuutena ja mullistavana on keksitty jo ajat sitten kaikki muu on sovellusta vanhasta. Oikeasti uusia keksintöjä on kyllä vähä laisesti maanviljelyn saralla.
