Tervetuloa, Vieras. Ole hyvä ja kirjaudu tai rekisteröidy.

Näytä kirjoitukset

Tässä osiossa voit tarkastella kaikkia tämän jäsenen viestejä. Huomaa, että näet viestit vain niiltä alueilta, joihin sinulla on pääsy.
Sivuja: [1] 2 3 ... 6

Viestit - SM

Lopputulemana taitaa olla että koitan pistää terän tai pari. Ensimmäiseen ja kolmanteen tai sitten vain toiseen. Viimeseen ei tosiiaan kannata laittaa kun se tiivistyy . Eipä tuosta kokeilusta varmaan haittaakaan ole kun niin on ennenkin tehty ja välillä tuntuu puhuttavan  jotta aurat oikeen pilaa maan niin rikotaan sitten jankkoa harkitusti.
Metsätalous / Vs: Mtk
: 05.02.24 - klo:18:21
Kyllä tuollainen pakko maksu on melko lyhytnäkönen ratkaisu. Mhy ja mtk toiminta pitäs kyllä pitää erillään ja tuo niin sanottu edunvalvonta pistää uusille urille slkaen siittä että lopettasivat sen anteeksipyytelyn linjan ja ainaisen nöyristelyn. Nyrkkiä pöytään ja tekoja niin vois iteki liittyä.
Laittaa hakusanaksi " koelbe-gmeinder tlg 12 " ja  tuloksista valitsee ScienceDirect : Deep Plowing - an overview

Löytyypi kuva alakukun tutkimuksessa käytetystä jankkurista.

Avainkohtia tutkimuksesta;
                          Paloheimo Oy lainasi syväkuohkeutinta (yhtiö kokeili tilallaan n.1970 -luvulla samaista kuohkeutinta ja "haluttua/toivottua" tulosta ei saatu ja kone jäi
                          käyttämättömäksi, paikalliset hämäläiset varmasti tietävät asian oikean laidan)
                          Laitteessa aktiivinen maatakuohkeuttava kaksoisterä = aktiivisesti maata tiivistävä kaksoisterä
                          Vetokoneena 100kW puskutraktori "(telaketjutraktori)" jonka painosta ei löytynyt tietoa

Ei toi tutkimus mikään edes melko uusi ollut, kokeet 1980-1983. Alakukku vetänyt tulokset yhteen 1997.

Kokeessa käytetty (jankkuri) syväkuohkeutin soveltuu lähinnä maanrakennuksen tarpeisiin.
;D
https://youtu.be/Qg4V2iJAux8?si=PTTabLmIZNac_7uG

Löyty oikeen opetus video laitteesta.
Tämä nyt on ehkä hieman krouvi syvämuokkari mutta tekee kyllä työnsä varmasti. Ois kyllä melkonen trafiikki kylätiellä kun tois pillarin pellolle ja rupeis routapiikillä jankkuroimaan. Saksalainen insinööri on kyl jalostanu routapiikkiä erinomaisesti.
https://jukuri.luke.fi/bitstream/handle/10024/438816/asarja30.pdf?sequence=1&isAllowed=y

Tollanen tutkimus löytyi ja sen lopputulema on mielenkiintoinen.
Tuo auroissa oleva jankkuriterä ei tetystikään vastaa syväkuohkeutusta.
Juu ja juurikkaan viljelyllä myös saa niitä tiivistymiäkin aikaiseksi. Vähän liian aikaisin keväällä ja syksyllä liian myöhään. Aumanpaikat ja päisteet tuli pikkukoneilla hyvin tintattua ja koko muukin pelto. Näillä isoilla on sitten hellempää maalle touhu.
Itse ei ole jurttia tullu viljeltyä mutta sivusta on tullu seurattua ja korjuu näyttää usein olevan kaikista märimpään hetkeen. Tollon 100vuotta sitten se on ollu varmaan köykäsempää kyllä maalle kun se on käsipelillä suoritettu.
Sokerijuurikkaan viljelyoppaassa vuodelta 1919 on ohje että maa jankkuroidaan kynnön jälkeen jos sokerijuurikasta haluaa viljellä kunnolla. Eli joku järki siinä jankkuroinnissakin on niin sitä kautta mielenkiinto hiukan heräs aiheeseen. Eikä helpottanu yhtään kun näki tuossa maatalous ja ravintoaineet kirjassa vuodelta 1939 että jankkurointi on yhdistetty kyntöauroihin.  Nykyään kun puhutaan vain nurmien jankkuroinnista ja 100vuotta sitten se on ollu normaali työ muitakin kasveja viljellessä.
Kappas kun en ole aiemmin huomannu. Onkos tuon jankon rikkojan käytöstä  kokemusta? Onko joku syy miksi noita ei mainostella vai onko niistä puhuttu jo tarpeeksi aikanaan. Jos tuo systeemi toimii niin miksi tarvis erikseen jankkuroida? Noissa hevosvetosissa yhdistelmissä on saanu säätää jankkurin työsyvyyttää.ALV merkkisessä 6-8cm ja Ventzikissä10-15cm.
Se ainakin on että täytyis aika tarkkaan miettiä milloin sitä käyttää, märissä oloissa voi siirtää vaan ongelmaa syvemmälle..
Se on totta. Lähinnä jos käyttäis syysviljan perustamisen yhteydessä kun silloin on yleensä muokkaus aikaan kuivaa.
https://youtu.be/z-GZBx5UKd4?si=UZbUU5KwZkY0BJ07

Tollasen videon löysin missä näkyy jankkurit kvernerlandeissa. Mahtaako nuo olla omavalmistetta kun eivät Maken linkin kaltaiset ole.
Näillä mailla tuppaa Kvernelandilla olla ongelmia saada laukaisulaite pysymään laukeamatta jo pelkällä normiaurallakin.
Täällä savikolla vois toimiakin.
Mitä vanhempia kirjoja löytää niin sitä mielenkiintosempia ne tuntuu olevan kun niissä selitetään aika selkeesti mitä,miten ja miksi jotain tehdään. Ja kyllä kaikki mitä nykyään vouhotetaan uutuutena ja mullistavana on keksitty jo ajat sitten kaikki muu on sovellusta vanhasta. Oikeasti uusia keksintöjä on kyllä vähä laisesti maanviljelyn saralla.
Kappas kun en ole aiemmin huomannu. Onkos tuon jankon rikkojan käytöstä  kokemusta? Onko joku syy miksi noita ei mainostella vai onko niistä puhuttu jo tarpeeksi aikanaan. Jos tuo systeemi toimii niin miksi tarvis erikseen jankkuroida? Noissa hevosvetosissa yhdistelmissä on saanu säätää jankkurin työsyvyyttää.ALV merkkisessä 6-8cm ja Ventzikissä10-15cm.
Onko kukaan nähnyt kyntöaura jankkuri yhdistelmää? Löyty vanhasta maanviljelely kirjasta hevosaikakaudelta kyseisiä yhdistelmiä. Onko näitä tehty jäljemmin onko tietoa?
Kasvintuotanto / Vs: Pellon hinta
: 01.01.24 - klo:14:58
Ja tuo peltomaiden vuokraaminen aurinkovoimalakäyttöön on semmonen asia mitä ei pitäsi tehdä ollenkaan. Kyllä kattoja on suomenmaassa vapaana niin paljon että kyllä pellot kuuluu ruuan tuotantoon. Vanhoja turvesoita ja kaupunkilais hippien takapihoja niillä voi täyttää jos tarvetta on.
Ikävä kyllä maanviljelijätkin on ruvenneet rahan ahneudessaan tai laiskuuttaan peltojansa ja maisemia pilaamaan noilla paneeleilla. 
Kasvintuotanto / Vs: Pellon hinta
: 01.01.24 - klo:14:40
Useimmat pankit pitävät kovanrahan  peltolainoja kulutusluottoina. Marginaalit 2-3%. Sitten 3,5% euribori päälle.

10 v laina on aika yleinen. Vakuuksina kannattaa käyttää esimerkiksi osakehuoneistoja tai vakuustalletuksia. Pellon kiinnittäminen maksaa ylimääräistä.

Mutta vaikka olisi ns. suurituloinen yksityishenkilö, ei peltoalan lisääminen tyhjästä vapailla markkinoilla ole nopea juttu, 100 k€ riittää juuri ja juuri alle 10 ha:n palaan. 1M€ riittänee pienehköön 80 ha tilaan.

Mutta sopivaan aikaan (esim. 2016) 15000 eurolla  ostetut 50 bitcoinia mahdollistaisivat nyt mukavan peltoshoppailun.

Ansiotuloilla ei välttämättä pääse pariin miltsiin yhtä helposti.

-SS-
Lähinnä ajattelin asiaa nykypäivän keskiverto pienviljelijän näkökulmasta että uuden pellon rahotuskulut ei söisi olemassaolevan peltoalan pienistä tuotoista kaikkea tahi suurinta osaa. Tietysti jos joku ostaa 200t€ puimurin niin siinä kohtaa vois ajatella että sillä sais jo aika kivasti lisämaata.
Kasvintuotanto / Vs: Pellon hinta
: 01.01.24 - klo:12:33
Lisäksi omasta mielestä maatalouden pitää kattaa maatalouden hankinnat eikä niitä pitäs metsätaloudella rahoittaa noin niinkuin periaatteessa joskus voi kuitenkin olla pakko.

Tämä on vähän sellainen makuasia minusta.

Jos metsätuloja käyttää muun maatalouden tappiollisuuden peittämämiseen niin silloin ollaan väärällä polulla.

Mutta jos metsäraha on rahaa joka on tarkoitus vaan sijoittaa tuottavasti, niin ei kai sillä niin väliä ostaako sillä pörssiosakkeita, muun kiinteistön, lisää metsää tai lisää peltoa. Tai rahoittaa jotakin muuta investointikohdetta.
Sen kohteen tulee vaan olla sitten itsessään riittävän kannattava jotta se pystyy tuottamaan sijoitetun pääoman takaisin korkoineen.
Juuri tätä tarkoitin
Sivuja: [1] 2 3 ... 6