Onko kukaan nähnyt kyntöaura jankkuri yhdistelmää? Löyty vanhasta maanviljelely kirjasta hevosaikakaudelta kyseisiä yhdistelmiä. Onko näitä tehty jäljemmin onko tietoa?

Kappas kun en ole aiemmin huomannu. Onkos tuon jankon rikkojan käytöstä  kokemusta? Onko joku syy miksi noita ei mainostella vai onko niistä puhuttu jo tarpeeksi aikanaan. Jos tuo systeemi toimii niin miksi tarvis erikseen jankkuroida? Noissa hevosvetosissa yhdistelmissä on saanu säätää jankkurin työsyvyyttää.ALV merkkisessä 6-8cm ja Ventzikissä10-15cm.

Mitä vanhempia kirjoja löytää niin sitä mielenkiintosempia ne tuntuu olevan kun niissä selitetään aika selkeesti mitä,miten ja miksi jotain tehdään. Ja kyllä kaikki mitä nykyään vouhotetaan uutuutena ja mullistavana on keksitty jo ajat sitten kaikki muu on sovellusta vanhasta. Oikeasti uusia keksintöjä on kyllä vähä laisesti maanviljelyn saralla.

Näillä mailla tuppaa Kvernelandilla olla ongelmia saada laukaisulaite pysymään laukeamatta jo pelkällä normiaurallakin.

Näillä mailla tuppaa Kvernelandilla olla ongelmia saada laukaisulaite pysymään laukeamatta jo pelkällä normiaurallakin.

Täällä savikolla vois toimiakin.

Mitä vanhempia kirjoja löytää niin sitä mielenkiintosempia ne tuntuu olevan kun niissä selitetään aika selkeesti mitä,miten ja miksi jotain tehdään. Ja kyllä kaikki mitä nykyään vouhotetaan uutuutena ja mullistavana on keksitty jo ajat sitten kaikki muu on sovellusta vanhasta. Oikeasti uusia keksintöjä on kyllä vähä laisesti maanviljelyn saralla.

No tämä. Tekninen kehitys toki mahdollistaa monta juttua mitä viime vuosiasadan alkupuollella ei osattu haaveilla mutta perusasiat ei ole juurikaan muuttunut ja ne on tunnettu ja osattu soveltaa jopa hämmästyttävän hyvin. Kyllähän osa sotia edeltävän ajan tiloista on toiminut nykymittapuullakin nähden hyvinkin ammattimaisesti vaikka nykyisin tahdotaan ajatella että se on ollut vähän semmosta "kotitarve puuhastelua"

Kappas kun en ole aiemmin huomannu. Onkos tuon jankon rikkojan käytöstä  kokemusta? Onko joku syy miksi noita ei mainostella vai onko niistä puhuttu jo tarpeeksi aikanaan. Jos tuo systeemi toimii niin miksi tarvis erikseen jankkuroida? Noissa hevosvetosissa yhdistelmissä on saanu säätää jankkurin työsyvyyttää.ALV merkkisessä 6-8cm ja Ventzikissä10-15cm.

Se ainakin on että täytyis aika tarkkaan miettiä milloin sitä käyttää, märissä oloissa voi siirtää vaan ongelmaa syvemmälle..

https://youtu.be/z-GZBx5UKd4?si=UZbUU5KwZkY0BJ07

Tollasen videon löysin missä näkyy jankkurit kvernerlandeissa. Mahtaako nuo olla omavalmistetta kun eivät Maken linkin kaltaiset ole.

Lainaus käyttäjältä: SM - 05.02.24 - klo:09:20

Kappas kun en ole aiemmin huomannu. Onkos tuon jankon rikkojan käytöstä  kokemusta? Onko joku syy miksi noita ei mainostella vai onko niistä puhuttu jo tarpeeksi aikanaan. Jos tuo systeemi toimii niin miksi tarvis erikseen jankkuroida? Noissa hevosvetosissa yhdistelmissä on saanu säätää jankkurin työsyvyyttää.ALV merkkisessä 6-8cm ja Ventzikissä10-15cm.

Se ainakin on että täytyis aika tarkkaan miettiä milloin sitä käyttää, märissä oloissa voi siirtää vaan ongelmaa syvemmälle..

Se on totta. Lähinnä jos käyttäis syysviljan perustamisen yhteydessä kun silloin on yleensä muokkaus aikaan kuivaa.

Sokerijuurikkaan viljelyoppaassa vuodelta 1919 on ohje että maa jankkuroidaan kynnön jälkeen jos sokerijuurikasta haluaa viljellä kunnolla. Eli joku järki siinä jankkuroinnissakin on niin sitä kautta mielenkiinto hiukan heräs aiheeseen. Eikä helpottanu yhtään kun näki tuossa maatalous ja ravintoaineet kirjassa vuodelta 1939 että jankkurointi on yhdistetty kyntöauroihin.  Nykyään kun puhutaan vain nurmien jankkuroinnista ja 100vuotta sitten se on ollu normaali työ muitakin kasveja viljellessä.

Juu ja juurikkaan viljelyllä myös saa niitä tiivistymiäkin aikaiseksi. Vähän liian aikaisin keväällä ja syksyllä liian myöhään. Aumanpaikat ja päisteet tuli pikkukoneilla hyvin tintattua ja koko muukin pelto. Näillä isoilla on sitten hellempää maalle touhu.

Juu ja juurikkaan viljelyllä myös saa niitä tiivistymiäkin aikaiseksi. Vähän liian aikaisin keväällä ja syksyllä liian myöhään. Aumanpaikat ja päisteet tuli pikkukoneilla hyvin tintattua ja koko muukin pelto. Näillä isoilla on sitten hellempää maalle touhu.

Itse ei ole jurttia tullu viljeltyä mutta sivusta on tullu seurattua ja korjuu näyttää usein olevan kaikista märimpään hetkeen. Tollon 100vuotta sitten se on ollu varmaan köykäsempää kyllä maalle kun se on käsipelillä suoritettu.

On juu varmasti, mutta tuossa -70 luvulta 2000 luvun alkuun tampattiin hyvin

Se on vähän monesta asiasta kiinni, kuinka se jankon rikkominen auttaa. Trendinä on ollut, että jankko rikottaisiin syväjuuristen/reipasjuuristen kasvien kasvuaikana esim. viherlannoitus ja pellolle ei mentäisi riehumaan ylimääräistä saman kasvukauden aikana. Ojitus pitää olla kunnossa ja maa tarpeeksi kuivaa, jotta olisi optimaaliset olosuhteet olemassa. Ihan vaan kyntöaurassa oleva raaputin ei oikein tue tuota nykytrendin mukaista proseduuria.

Juu ja juurikkaan viljelyllä myös saa niitä tiivistymiäkin aikaiseksi. Vähän liian aikaisin keväällä ja syksyllä liian myöhään. Aumanpaikat ja päisteet tuli pikkukoneilla hyvin tintattua ja koko muukin pelto. Näillä isoilla on sitten hellempää maalle touhu.

Päinvastoin. Nykykoneiden massoilla saadaan niin paljon suuremmat liike-energiat aikaiseksi, että muutosta maassa tapahtuu syvälläkin. Kevyt kone tinttaa pintaa ja voi välillä mennä syvälläkin tai upota, mutta vaikutus on paikallista. Pahimmat tiivistymät syntyivät kerrostalokoneiden jälkeen, vaikka silmämääräisesti pellolle ei olisi tapahtunut mitään. Pienillä traktorikoneilla ajoa tulee aumalla tietenkin enemmän, mutta eivät ne koskaan kovettaneet peltoa niin pahasti, kuin isot koneet tinttasivat.