Nyt sorvataan asetuksia korvauksen maksusta. Mielestäni fiksuinta olisi maksaa 2015 tuotannon perusteella, ja koko vuonna 2017 tehdystä vähennyksestä. Mutta vain niille jotka ovat tukihakuun asti tuottaneet maitoa. Näin ollen jo lopettaneet eivät saisi korvausta, mutta kyseessä olisi kuitenkin ensisijaisesti lopettamiskorvaus Suomessa. Koska harva tuotantoa jatkava vähentää tuotantoaan kuitenkaan merkittäviä määriä. Osa tuesta voisi olla ennakkoa vähennyssitoumuksen perusteella.

Onko muita näkemyksiä? Etujärjestöt ja konsultit tietty pelkäävät jäsenistö- tai asiakaskatoa ja yrittävät keplotella jonkun muun ratkaisun.

http://yle.fi/uutiset/laski_ja_koulutus_jakavat_suomen_kahtia__lihavat_idassa_hoikat_etelassa_ja_lannessa/9111163

Toki siellä idässä on muutenkin aika omanlaisensa meininki:

MTK on sitä mieltä että virikehäkkimunien hinnan lasku taustalla on ennen kaikkea halpuutus:

http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/mtk-munantuotannon-tilanne-kest%C3%A4m%C3%A4t%C3%B6n-varmasti-taustalla-on-halpuutus-1.159425


Ilmiselvästi se, että ihmiset eivät halua enää entiseen malliin ostaa virikehäkkimunia, ei vaikuta. Tai se että tuotanto on tainnut selvästi kasvaa vaikka mitään erityisen hyvää vientimahdollisuuttakaan ei ole.

Vuodesta 2005 vuosituotanto on vuoteen 2015 mennessä noussut yli 12 miljoonaa kiloa, yli 20%. Ja lähiaikoina kasvu on tosiaan jostain kumman syystä keskittynyt häkkimunien tuotantoon. Vaikka kotimainen kysyntä kallistuu vastakkaiseen suuntaan. (itsekään en osta häkkimunia, ja aika harvoja alle 50 vuotiaita tiedän jotka ostavat).

http://stat.luke.fi/kananmunien-tuotanto

WWF:n kanssa Raisio taisi jo kamppanjoida lihaa ja maitoa vastaan taannoin, mutta nyt on aika vähän kääntää kelkkaa:

Virolainen elovena-rahka on saatu kauppoihin. Kannattaa ehkä maidontuottajien miettiä viimeistään nyt kaksi kertaa että kenen kanssa ne rehukaupat tekee. Varsinkin Valiolle välipalatuotteet ovat kuitenkin tärkeä juttu, kai parille muullekin osuusmejerille. Ja kun virolaista tavaraa tulee lisää hyllyyn niin takuulla hinnat ja/tai myynti eli katteet eli maidon tuottajahinta laskee.

Mielenkiintoista norjalaista tilastoa:

https://www.ssb.no/en/jord-skog-jakt-og-fiskeri/statistikker/stjord/aar/2016-01-07#content

Sekä lehmiä pitäviä tiloja, että lammastiloja, on enemmän kuin viljanviljelytiloja.

Mutta kaikkein eniten on ilman muuta tiloja joilla on "niittyjä niitettäväksi ja laitumeksi", "Meadows for mowing and pastures" melkein 33000 tilaa.


Suomessa tilanne saattaa lampaita lukuunottamatta olla käytännössä sama, vaikka Suomen tilastoissa ei olekaan yhtä selvästi eritelty tiloja jotka tuottavat lähinnä mätänemään niitettyä niittyheinää.

Tekeekö joku firma suomessa järkevään hintaan vähän isompia rehutalikoita?

Nyt löytyy tuo RT220 joka on ollut ihan hyvä, mutta jää kapeaksi. Ja MP-lift ei isompia tee.
http://www.mp-lift.fi/rehu-ja-lantatalikot.html

Saisi olla abot 2,7 - 3 metriä leveä, ainakin 1,2m piikeillä ja saman korkuisella takaseinällä. Mielellään verkkoa tms ainakin ylälaita. Ja Catin kiinnikkeillä.

esim tämän tyylinen mutta ehkä aavistuksen tiheämpi piikitys (tuossa väli jotain 30cm) ja takaseinä: Ja luultavasti tuo red rock on aika tyyris.

Miten se nykyään menee jos (CE-merkittyä)käytettyä kurottajaa tai kauhakuormaajaa tai vastaavaa EU:sta suomeen tuo, niin tarvitaanko siinä jotain katsastuksia tms?

Meiltä on ostettu puoli-ilmaisia (vajaa 200 kiloa painavia ja noin 200€ maksavia) blondi ja charolaisristeytyksiä emolehmäkäyttöön. Tästä sain idean:

Mitä jos lypsykarjatila pitää sen ristetytyshiehon itse (nupouttaa tarvittaessa), ja siementää vielä sexatulla liharodulla. Tiineystarkastuksen jälkeen käsissä on siis tiine emolehmäksi kelpaava hieho jonka sisällä on 95% todennäköisyydellä sonni jotain isoa rotua. Mikä tällaisen arvo nykyään olisi? Sen tuottaminen maksaisi ehkä jonkin verran päälle tonnin jos lähtee eteenpäin alkutiineenä. Tavallisella siemenellä siemennettynä ehkä hiukan alle tonnin.

Otsikossa kysymys. Tuli hankittua vahvalla rikillä (21-24) olevaa apukakkaa jota tarkoitus ajaa juuri ennen (tai jälkeen) lietteen ajoa peltoon, mutta paljonko uskaltaa?

Eli 6000h ajetussa 6430 AP jonnikassa lämmöt nousee yli sadan mutta vesi ei kierrä, eli syyläri ei lämpeä. Lämpeää kyllä kun on hetken sammutettuna, tai lämpö siis tasaantuu mottorissa ja syylärissä. Termostaatit on vaihdettu, öljyn seassa ei näy vettä. Mikä mahtaa olla?

Päälimmäinen metri 1. sadon siilosta tuli tehtyä Raision uudella Silosolve FC:llä, jonka luvataan säilyvän jo viikon jälkeen, ja nyt on ollut muovin alla 2 viikkoa.

2-3 satoa on jäljellä iso kasa, mutta on aika laihaa tavaraa, suurelta osin sateen pesemää 2. satoa. Maissisäilis on auttanut, mutta se loppuu näinä päivinä, samoin laitumet ovat juuri nyt aika syödyt, eli uskaltaisikohan 1. sadon siilon jo avata?

Porakaivoista tulee väkisin ruosteista vettä navetan nurkissa, muuten ok analyysin mukaan ja käytetään vain lehmien juotavaksi ja jatkossa kai suodatetaankin.

Grudfos on pumpannut uusimmasta reiästä  3 vuodessa noin 10 000m3 ja alkaa olla aika tukossa, mahtaako joku muumerkki olla parempi, onko kokemusta?

Mielenkiintoinen uutinen tuli vastaan. Sen mukaan kaikissa paitsi yhdessä USA:n osavaltioissa tuli maidontuotannossa takkiin viime vuonna. Poikkeus oli Idaho, ja luulen että siellä on siis keskimääräistä isompia tiloja.

http://www.milkbusiness.com/article/data-shows-most-farmers-had-no-chance-for-profitability-2015?


Epäilyni perustuu tähän taulukkoon joka aika brutaalisti kertoo mittakaavan vaikutuksen tuotantokustannuksiin:  (kilohinnan saa jakamalla dollariluvut 45:llä)

http://www.ers.usda.gov/datafiles/Milk_Cost_of_Production_Estimates/Milk_CostofProduction_Estimates2010_Base/Annual/MilkSizes2010%20base.xls

Kokonaiskustannus on keskimäärin 33 lehmän tiloilla 48 dollaria per cwt, ja keskimäärin 2260 lehmän tiloilla kokonaiskustanus on 20,65 dollaria per cwt.



Olennainen pointti on että 20,65 dollaria per cvt tarkoittaa 46 dollarisenttiä per kilo. Mikä tarkoittaa nykykurssilla 41 senttiä.


Eli jenkkien suurimpien tehokkaimpien maitotilojen tuotantokustannus viimevuonna oli 41 senttiä per kilo. Ja tiloilla jotka ovat suomen keskikokoa, se oli yli tuplat.

Nyt kun nivelakseli ketjussa oli rasvoista hyvää juttua niin jatketaan eri ketjussa, ja nostetaan esille viskositeetti:

Tuossa esim. kaksi muuten samanlaista rasvaa, mutta toisessa "normirasvan" viskositeetti 220, ja toisessa yli puolta kovempi eli 460. Voiko 460 käyttää kaikkeen, vai pitäisikö käyttää vain hitaasti pyöriviin ja tappehin jne?

http://www.ikh.fi/fi/viima-synthetic-460-ep2-420ml-wkr51

http://www.ikh.fi/fi/viima-synthetic-220-ep2-420ml-wkr52

http://yle.fi/uutiset/li_andersson_voitti_vasemmistoliiton_jasenaanestyksen_uudesta_puheenjohtajasta/8933689


Aika tiukka emäntä korvaa rennon lupsakkaan setämiehen. Miten mahtaa vaikuttaa?