Mielenkiintoista norjalaista tilastoa:

https://www.ssb.no/en/jord-skog-jakt-og-fiskeri/statistikker/stjord/aar/2016-01-07#content

Sekä lehmiä pitäviä tiloja, että lammastiloja, on enemmän kuin viljanviljelytiloja.

Mutta kaikkein eniten on ilman muuta tiloja joilla on "niittyjä niitettäväksi ja laitumeksi", "Meadows for mowing and pastures" melkein 33000 tilaa.


Suomessa tilanne saattaa lampaita lukuunottamatta olla käytännössä sama, vaikka Suomen tilastoissa ei olekaan yhtä selvästi eritelty tiloja jotka tuottavat lähinnä mätänemään niitettyä niittyheinää.

Mielenkiintoista norjalaista tilastoa:

https://www.ssb.no/en/jord-skog-jakt-og-fiskeri/statistikker/stjord/aar/2016-01-07#content

Sekä lehmiä pitäviä tiloja, että lammastiloja, on enemmän kuin viljanviljelytiloja.

Mutta kaikkein eniten on ilman muuta tiloja joilla on "niittyjä niitettäväksi ja laitumeksi", "Meadows for mowing and pastures" melkein 33000 tilaa.


Suomessa tilanne saattaa lampaita lukuunottamatta olla käytännössä sama, vaikka Suomen tilastoissa ei olekaan yhtä selvästi eritelty tiloja jotka tuottavat lähinnä mätänemään niitettyä niittyheinää.

Saattaa maaston muoto hiukan vaikuttaa asiaan...

Tilojen kokonaismäärä on 41800, joista kotieläimiä pitää 31.500. Nurmea/luonnonlaidunta kasvaa n. 33000 tilalla. Osalla tiloista on useammanlaista tuotantoa.

Mätäni 50-vuotiaan niityn heinät tahi ensimmäisen vuoden timoteit niin: http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/norjalaisella-maitosektorilla-menee-hyvin-k%C3%A4yt%C3%B6ss%C3%A4-maitokiinti%C3%B6t-ja-kansallinen-ohjaus-toimii-1.158048

Antti tulkitsi väärin tuota tilastoa. Norjassa, päinvastoin kuin Suomessa, on pääosalla tiloista edelleen kotieläimiä. Nuo niityt ja laitumet hyödynnetään siellä erinomaisen tarkaan eli ei todellakaan jätetä mätänemään. Ne ovat sellaisia alueita, joille ei oikestaan viljanviljelijöillä ole mitään asiaa. Matkailu avartaa tässäkin asiassa. Suosittelisin jokaiselle kesälomareissua Norjaan, esim. Gålån matkailukeskukseen. Sieltä ja matkalla sinne näkee Norjan maatalouden todellisen tilan.

Mätäni 50-vuotiaan niityn heinät tahi ensimmäisen vuoden timoteit niin: http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/norjalaisella-maitosektorilla-menee-hyvin-k%C3%A4yt%C3%B6ss%C3%A4-maitokiinti%C3%B6t-ja-kansallinen-ohjaus-toimii-1.158048

Tähän uutiseen liittyen norjalaista tilastoa itse asiassa hainkin. Ja tajusin itse asiassa kirjoittaessani että niittytiloihin varmaan kuuluvat Norjassa myös kotieläintilat. Valtava määrä "niittytiloja" vaan tuntui haskalta verrokilta suomen nykytilalle


Mutta en silti tiedä pitääkö uutinen paikkaansa. Toki tuottajahinnat ovat korkeammat, mutta sitten taas rakennekehitys on aika lailla estetty ja tilakoko on niin pieni, että yrittäjätulo ei keskimäärin ole kummoinen. Varsinkaan Norjan yleiseen palkka- ja hintatasoon nähden.

Lainaus käyttäjältä: kantola - 06.08.16 - klo:20:45

Mätäni 50-vuotiaan niityn heinät tahi ensimmäisen vuoden timoteit niin: http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/norjalaisella-maitosektorilla-menee-hyvin-k%C3%A4yt%C3%B6ss%C3%A4-maitokiinti%C3%B6t-ja-kansallinen-ohjaus-toimii-1.158048

Tähän uutiseen liittyen norjalaista tilastoa itse asiassa hainkin. Ja tajusin itse asiassa kirjoittaessani että niittytiloihin varmaan kuuluvat Norjassa myös kotieläintilat. Valtava määrä "niittytiloja" vaan tuntui haskalta verrokilta suomen nykytilalle


Mutta en silti tiedä pitääkö uutinen paikkaansa. Toki tuottajahinnat ovat korkeammat, mutta sitten taas rakennekehitys on aika lailla estetty ja tilakoko on niin pieni, että yrittäjätulo ei keskimäärin ole kummoinen. Varsinkaan Norjan yleiseen palkka- ja hintatasoon nähden.

Kuinkahan moni noista 41 000 tilasta on päätoimisia tiloja? Tuskin edes puolet. Joku rakennekehitys on turhaa, jos suuri osa tiloista on näitä niittytiloja, joissa eläimet on maisemanhoitajia ja harraste-eläimiä ja työssä käydään muualla, niin kuin siinä yhdesssä dokumentissä, missä perheen äiti oli arkkitehti, isä kunnan virkamies, ja perheen pojat harrasti kavereineen laskettelua kotipihan tuntumassa sijainneilla rinteillä. Isällä oli jotain vuohenkasvatusbisnestä siinä sivuhommana.

Tämä sarja tuli juuri muuten uusintana: Norjan maatalouden tulevaisuus http://areena.yle.fi/1-1955233

Norskien pysyvien laitumien ja pysyvien nurmien ison määrän selittää varmasti se että "maatalous kannattaa"... Ja maan topografia tottakai. Heinät kannattaa kinkata rinteestä alas talteen tai viedä lampaat kesälaitumelle jonnekin vuorenpersiiseen. Pientä ja kaunista idylliä johon norjalaiset ovat tottuneet ja osin edelleen päättäneet pitää yllä... Tai jotain... eihän me tiedetä haispaskaa kunhan vain luullaan ja tässä löpistään saunakaljaa lipittäen, pitäisi asua vuosi pari jossain pohjoisessa ja myös Etelä-Norjassa, alueerot maatalouden kesken sielläkin huomattavat.

Vuoristo ja C-virtuaalivuoristo ovat 2 eri asiaa.

Tämä sarja tuli juuri muuten uusintana: Norjan maatalouden tulevaisuus http://areena.yle.fi/1-1955233

Norskien pysyvien laitumien ja pysyvien nurmien ison määrän selittää varmasti se että "maatalous kannattaa"... Ja maan topografia tottakai. Heinät kannattaa kinkata rinteestä alas talteen tai viedä lampaat kesälaitumelle jonnekin vuorenpersiiseen. Pientä ja kaunista idylliä johon norjalaiset ovat tottuneet ja osin edelleen päättäneet pitää yllä... Tai jotain... eihän me tiedetä haispaskaa kunhan vain luullaan ja tässä löpistään saunakaljaa lipittäen, pitäisi asua vuosi pari jossain pohjoisessa ja myös Etelä-Norjassa, alueerot maatalouden kesken sielläkin huomattavat.

Ja antti-x on jämähtänyt rakennekehitysmantraa jauhamaan ja tarjoaa sitä norjalaisillekin, norjalaiset varmaan vastaisivat, että miksi ihmeessä me nyt sellaiseen ryhdyttäisiin.

Vuoristo ja C-virtuaalivuoristo ovat 2 eri asiaa.

Suomessa myös A ja B kuuluvat vuoristoon EU:n poikkeusluvalla.

Lainaus käyttäjältä: kantola - 07.08.16 - klo:00:19

Tämä sarja tuli juuri muuten uusintana: Norjan maatalouden tulevaisuus http://areena.yle.fi/1-1955233

Norskien pysyvien laitumien ja pysyvien nurmien ison määrän selittää varmasti se että "maatalous kannattaa"... Ja maan topografia tottakai. Heinät kannattaa kinkata rinteestä alas talteen tai viedä lampaat kesälaitumelle jonnekin vuorenpersiiseen. Pientä ja kaunista idylliä johon norjalaiset ovat tottuneet ja osin edelleen päättäneet pitää yllä... Tai jotain... eihän me tiedetä haispaskaa kunhan vain luullaan ja tässä löpistään saunakaljaa lipittäen, pitäisi asua vuosi pari jossain pohjoisessa ja myös Etelä-Norjassa, alueerot maatalouden kesken sielläkin huomattavat.

Ja antti-x on jämähtänyt rakennekehitysmantraa jauhamaan ja tarjoaa sitä norjalaisillekin, norjalaiset varmaan vastaisivat, että miksi ihmeessä me nyt sellaiseen ryhdyttäisiin.

En minä kauheasti ole rakennekehitysmantraa jauhanut. Hiukan kyllä, ei sitä kaikkein tehottominta puuhastelua voi loputtomasti viranomaispäätöksellä pitää yllä.

Katoitko muuten tuon sarjan? Siinä oli ainakin ekassa jaksossa tilanne se että maatalous ei oikein kannata Norjassa. Aiemmin optimistinen nuoripari oli pistämässä lehmiä autoon, ja Kanadaan muuttanut viljan viljelijä taas oli tosi tyytyväinen uuteen kotimaahansa koska norjassa ei vain ollut kunnon mahdollisuuksia. Ja kaikkia tuottajia harmitti että tavan kansa kettuilee korkeasta tukitasosta.

Kahta jälkimmäistä jaksoa en viime kierroksella tullut katsoneeksi, pitää paneutua.

On se Norja kyllä turistin näkökulmasta hieno maa. Maisemat ovat kuin postikortista. Lehmät ja lampaat hoitavat maisemoinnin etelästä pohjoiseen, ei rehota pajupuskat pahemmin tienvarsissa.

On se Norja kyllä turistin näkökulmasta hieno maa. Maisemat ovat kuin postikortista. Lehmät ja lampaat hoitavat maisemoinnin etelästä pohjoiseen, ei rehota pajupuskat pahemmin tienvarsissa.

Ja niin ihanan kallista..

Lainaus käyttäjältä: de Citonni - 07.08.16 - klo:10:39

On se Norja kyllä turistin näkökulmasta hieno maa. Maisemat ovat kuin postikortista. Lehmät ja lampaat hoitavat maisemoinnin etelästä pohjoiseen, ei rehota pajupuskat pahemmin tienvarsissa.

Ja niin ihanan kallista..

Kyl norjalaisilla on varaa. Onhan niillä varaa pitää lehmätkin laitumilla.

Vähän sama ku virolaiset tulis suomeen kauhistelemaan hintoja ja toisinpäin taas halpuutta.