Ei niitä kananmunankokoisia millään saa kerättyä. Sellaiset pysyy muilla systeemeillä pellossa mutta karhottimella nousee karhoon.

Voisiko tuo kasteen aikana niitto+kasteen aikaan paalaus toimia kokoviljasäilörehulla vähentämään varisemista?

Joskus niitettiin kokoviljasäilistä kasteella. Ei oikein tahtonut mennä koneeseen sisään. Alkoi keräämään tolloja lautaspalkin edessä ja sitten niittojälki alki kärsimään.

mites mengelen silppurit onko yhtään suomessa?

Maissipäällä pieniä Mengeleitä on ollut suomessa kauan.

Yllättävän hyvin mattoperäkarhotkin kuivuvat. Karhotin vetää kiviä karheeseen, ei ehkä noukinvaunulla aiheuta kauheasti ongelmia. Tarkkana saa niittäjä olla,että saa karhon pysymään kapeana. Kasvuston muutos, jopa sivutuuli  muuttaa heittomatkaa. Välillä jää vajaaksi ja välillä menee yli. Pitäisi asentaa peruutuskamera koneen taakse kun karhon seuraaminen on vähän hankalaa. Maton nopeuden säätö on kylläkin helppoa.

onkohan tuo kiina enää ollenkaan niin halpamaa kuin väitätte?  eikös sieltä ole paljon firmoja lähteny halvempii maihin kuten vietnam ja indonesia?  eikä mäne pitkään kun ne on taas täällä eurostoliitossa kun rahtikustannus on niin korkea öljypalmun hinnannousun takia!     ja onhan volskuki teettäny kiinalaisilla ylempää perheautomallia joka toimi paremmin kuin sakujen ite kasaamat jetat.  ite olen katellu honkkarin ilmoitusta siitä pikkumoposta 399 vai mitä se olikaan, ja paremmista osista koottuna paremmalla tekniikalla!  vapise harley parkinson!

Eikös Jetat tuu Meksikosta?

Niitossa on Pötti 306 edessä ja Taarup 4232 CT mattoperällä takana. Urakoitsija silppuaa 1050 JF:llä ja aliurakoitsijat ajaa siilolle. Levitys ja tallaus Manitou 634 kurottajalla. Sekaan laitetaan AIV 2+.

Maitotuotteista on tuontia 30%. Lihasta tuonnin osuus on paljon pienempi. Eivät maitomarkkinat ole tähänkäänasti olleet suljetut. Tuotantohan vastaa aika tarkasti kotimaan kulutusta.
Arlan maidontuonnissa syynä on ruotsalaismaidon halpa hinta. Syytä on kuitenkin yritetty vierittää maidon saatavuuteen Suomesta.

Protkotilat ei tämän suomen suurimman maatalouskaupungin pellonhintaa nosta. Protkotiloja on ilmeisesti kolme kappaletta.

Jospa asiakkaat on alkaneet enemmän yrittäjiksi. Yritysten välisessä kaupassa puhutaan verottomista hinnoista ja kuluttajakaupassa verollisista.

Eikös se ole joskus tutkittu, että ajonopeus ei vaikuta rehun tiivistymiseen vaan ajokertojen lukumäärä.
Käytännössä huomannut, että kun pääsee ajamaan välillä poikittain niin rehunpinta putoaa oikein kunnolla.
Tuuli vie reunamuovit teon aikana, joten ei niitä pystyisi käyttämään, eikä ole rehun laadun takia ollut tarpeeseenkaan

05 valluun kun saisi tehokkaamman hydraulipumpun ja hiljaisemman hytin niin se olisi siinä.

Täytössä on 7,5 t kurottaja ja 180 senttinen Multigrabbi. Mahdollisten taukojen aikana ja lopputiivistyksessä vaihdetaan 2,5 motin hiekkakauha painoksi.
Päälle laitetaan muovi ja hiekkaa senverran, ettei muovi näy. Jos muovi pilkottaa hiukankin naakat repivät sen riekaleiksi. Reunamuoveja ei käytetä. Rehu on pintaan asti priimaa lukuunottamatta aivan olematonta kolmiota olkapäässä ja naakanreikien ympäristöä.

[Voi vitura teirän kanssa. Maksatte 100e/ha vuokraa ja sitten pitää vielä mennä käräjille vahvistaa....

Eikai me niinpaljoa makseta. 

Mulla on käräjäoikeus vahvistanut Erityinen oikeus (vuokrasopimus)
Aikaa tuosta on kymmenkunta vuotta ja se on maksanut 310 MK.

Kolme ja kakasvuottaaikaa on kylvetty. Kummallakaan kerralla en saanut oikein riittävän tiheäksi. Ensimmäisellä kerralla kylvettiin heinäkuun puolivälissä. Syksy oli kuiva ja iti vasta syyskuussa. Osa siemenistä ilmeisesti yritti jo aikaisempaakin itämistä ja kuolivat matkalle. Tuon lohkon kynsin viimesyksynä. Komeita juuria oli kyntövaossa. Salaojitus pelaa paremmin kuin ennen mailasta.
Seuraavanvuoden kylvös tehtiin juhannuksen aikaan runsaan lannan kera. Ensimmäisenä vuonna kasvusto kasvoi lannan typellä ilmeisesti turhan hyvin. Kasvusto niitettiin elokuun alkupuolella maahan. Ensimmäinen talvi harvensi mailasta. Arvelisin talvituhon johtuvan lannan typen aiheuttamasta liian rehevästä kasvusta. Siemenseoksessa oli kummmallakin kerralla mailasen lisäksi ruokonataa ja timoteita.
Vanhemmasta nurmesta torjuin rikkoja ensimmäisenä satovuonna Basagran SG:llä, uudempi nurmi oli riittävän puhdas ilman torjuntaakin.
Viimekeväänä kylvettiin nuo seassa jämäsiemenet kun kylvettiin nurmea puitavan ohran alle. Kasvusto ruiskutettiin tabletilla expressiä ja 0,5 l mcpa. Lohkolla kasvaa nyt jonkinverran myös mailasta. En tiedä, kasvaisiko enemmän ilman em. torjuntaa. Lehtijutussahan väitettiin mailasen kestävän myös Gratil:ia.
Korjuussa mailasen esikuivausaika on tuntunut olevan lähellä nurmikasveja.
Mailaspeltoon tuntuisi tulevan helpommin raiteita kuin heinänurmelle, jos maa on märkä. Ilmeiseti se käyttää vähemmän vettä pellon pinnalta.