Kevennetty muokkaus ja etenkin suorakylvö ovat asioita joissa maataloustutkimus jäi tavallisten viljelijöiden jälkeen eli niitä alettiin kunnolla tutkia vasta kun menetelmät yleistyivät käytännön viljelyssä. Ruotsissa sen sijaan oli jo vuosia sitten jopa 20-vuotisia kokeita kyntämättä viljelystä ja myöskin suorakylvöstä monivuotisia kokeita.
Näin siinä saattoi käydä, toisaalta meillä oli Jyrki Pitkäsen vetämänä pitkä (toistakymmentä vuotta) kevennetyn muokkauksen kenttäkoesarja, joka taidettiin juuri lopettaa ennenkuin asiat tulivat "muotiin". Ja mikä estää hyödyntämästä ruotsalaisia koesarjoja, meille onneksi Ruotsin maatalousyliopisto on Uppsalassa varsin jäykillä mailla, joten jopa kenttäkoeaineisto on kait aika hyvin sovellettavissa Lounais-Etelä-Suomeen ainakin. Suorakylvö tuli yllättäen, mutta ainakin kevennetystä muokkauksesta tieto oli olemassa. EI ollut typpiporraskokeiden tapaisia koesarjoja näyttää, mutta mielestäni kevennetyn muokkauksen vaikutuksista tietoa oli olemassa; toinen asia sitten oli, oliko se siinä muodossa ja sellaisilla foorumeilla, että (äänekkäät) riviviljelijät sen ymmärsivät.
Vaatii tutkijoilta ja organisaatiolta aika rohkeutta tehdä tällaisia perustutkimuksen kaltaisia seurantoja kiristyvien budjettien "kolmevuotinen hanke ja kaupallistettava innovaatio" -hegemonian alla. Tuostakin minimuokkauskoesarjasta muistan, kuinka yhtäkkiä reilun kymmenen vuoden jälkeen yhden koepaikan minimimuokkausruuduille ilmestyi lieroja, "tyhjästä".
Mutta edelleen useissa tapauksissa peräänkuuluttaisin tutkijoilta laajempaa teoreettista näkemystä, jonka avulla voisi vastailla myös kysymyksiin, joihin ei löydy suoraa vastausta jostain "koesarjasta".
Unski844 kirjoitti:Mun mielestä viimeistään agrologin tasosta ylöspäin ihmisen pitäisi ymmärtää lukemaansa ja osata soveltaa. Eikai kukaan nyt kuvittele ryhtyvänsä ilman luetunymmärrys taitoa viljelijäksi?
Itse vanhana tutkijana ja nykyisenä viljelijänä osaan lukea noita tieteellisiä perusjulkaisuja Lontoon kielellä (ja parilla muullakin vieraammalla murteella), ja jatkan harrastusta yhä. Mutta jos satojen julkaisusivujen läpilukemista (ei värikuvia, huom!) vuodessa edellytetään jokaiselta viljelijältä, niin ei sekään voi olla perusolettamus.
Petri