Lainaus käyttäjältä: ja101 - 06.10.19 - klo:08:31

Alkais jo riittää, että voisi syystyöt aloittaa. 

Korkea olis varmaan aika . Onko puimatta  ?

Ei oo enää. Viljanpuinnit sain päätökseen pari viikkoo sitten. Apilaa puitu sen jälkeen.

Lainaus käyttäjältä: teek - 05.10.19 - klo:21:32

Hömpät ja muut älyttömyydet prosentuaalisesti esim maks 5 prossaa pinta alasta, kaikki ympin älyttömät kasvipeitteisyys jne pois, hömpät maanlaajuisesti saman tuen alle, c hömppä ei ole parempaa hömppää kuin ab. Luomutuki pois kaikesta paitsi viljellystä maasta jolla tarkoitus tuottaa satoa. Näillä päästäisiin jo aika paljon pois kaikkein turhimmista tuista. Minimin nostaminen 10 hehtaarin. Pieniä asioita joihin menee Suomen kokoisessa maassa paljon tukieuroja. Metsä kainaloita on kaikilla joissa ei viljely ole järkevää, mutta rajansa hömpötyksillä.

Meidän harvojen, hyvää taloudellista tulosta tekevien maanviljelijöiden onni on ettei, tuo yllämainittu tule toteutumaan.

Selitäs nyt optimisti kuinka tuo vaikuttaa muuten sun kannattavaan viljelyyn kuin että itse nautit kyseisiä tukia? Ei se ainakaan korkeana viljanhintana näy.

Nopeemin se osa jostain saksasta tulee kiitona, kuin poikki suomen kulkee.

Tämäkin totta. Suomen posti ja muutkin kuljetusfirmat ovat lähinnä vitsi.

Varaosa homma nyt on lopunperin yksinkertainen juttu, jos siitä halutaan sellainen tehdä. Vaatii tietysti ostajaltakin jotakin tietotekniikan ja sen koneen tuntemista.

Varaosakataloogi nettiin josta ostaja katsoo varaosanumeron. Sitten nettikauppa, sähköposti tai puhelintilaus jostakin ja paketti matkaan. Tavaran toimitukseen pitää sitten satsata ettei se jää maleksimaan matkalle vaan tulee pikavauhtia. Ei ero muuten nykyisestä systeemistä kuin että se paikallinen myyntipää jää pois.

Alkais jo riittää, että voisi syystyöt aloittaa. 

Onko tuo nyt oikeasti ongelma? Oliko muka keskon aikana hyllyssä mitään erikoisempaa? Epäilen että ei. Nyt olisikin parempi jos oikeasti noihin jäljellejääviin tulisi kunnon kattavuus ettei heti tarvitse turvautua maahantuojaan tai euroopan varastoon.  Se kun lähes aina tarkoittaa vähintään päivän odotusta. Perus kulutusosat nyt jokainen valveutunut viljelijä on ottanut omaan hyllyyn ettei meno lopu jonkin hihnan katkeamiseen..

Traktoripuolella sama juttu. Mitä apua sellaisesta myyntipisteestä on jos silti osaa aina tilataan? Parempi se, että vähemmän myyntipisteitä joissa sitten oikeasti on tavaraa. Kiiretilanteessa sitä ajaa vaikka satakilometriä hakemaan osaa eikä se tuota ongelmia.

Lainaus käyttäjältä: SKI - 03.10.19 - klo:14:21

Jännä juttu kun jokuaikasitten olin jutulla sellaisen henkilön kanssa joka työkseen välittää kiinteistöjä ja eritoten maatiloja niin tuo höpötti että tässä loimaan nurkilla olisi kauppa tyrehtynyt kun ei myyjät meinaa saada haluamiaan hintoja ja ne hinnat millä pelto liikkuu on jo melko kaukana siitä 15k€/ha huipuista mitä joskus jotkut hullut maksoivat.

Joo aika paljon nämä korkeata myyntihintaa ja ulkopuolelta nokittajia vihaavat loistavat
poissaolollaan juuri silloin kun hinnat ovat alamaissa, ja tiloja kaatuu vasemmalta ja oikealta velkoihinsa,
ja peltoja saisikin pilkkahintaan.

Uskallus nääs puuttuu, 1990 - luvun puolivälissä, EU:n alkuaikoina oli pessimismiä ilmassa, lama
oli syvä, eikä "ulkopuolista rahaa" ollut kellään. Osa finanssisijoittajista ja pankkimiehistä
keinui tuulessa hiljalleen puun oksassa, juuri silloin pitää panostaa "all-in" . Sitten kun hinnat taas
väistämättömästi alkavat laukata, halutaan valtion tulevan väliin ja estävän "vieraan varallisuuden"
käytön maatalousmaan ostoon, vaikka kyse on siitä, että jotkut vaan myöhästyvät,
kun odottelevat liian pitkään hintojen  vaan laskevan edelleen.


-SS-

No ei nuo hinnat täällä ainakaan ole laskeneet. Eikä tiloja tiettävästi ole kaatumassa. Toki täällä ei noita 15k€ hintoja ole tiettävästi koskaan edes maksettu. Minusta tässä ei nyt vielä ole mitään all in tilannetta.  Voin toki olla väärässäkin, mutta eivät nuo hinnat ole missään suhteessa pellon tuottokykyyn perusviljelyssä, jotkin puutarhakasvit varmaan eri juttu. Onneksi noita aikoinaan on tullut hommattua, silloin eu:n alkuaikoina kun ne eivät vielä maksaneet mitään. Toki korotkin oli silloin olemassa.

Ihminen on niin mukavuuden haluinen, että kun kerran on päässyt siitä "lehmän lypsämisestä" niin en usko että siihen hevin palataan. Harrastusmielessä kyllä niinkuin nytkin, mutta ei isossa mittakaavassa.

Mitäköhän ne helsinginherrat maksais mahdollisuudesta metsästää, saisko siitä jopa pikku bisneksen. Seurat ei ainakaan ole täälläpäin maksaneet mitään metsästysoikeudesta, tai en ole ainakaan huomannut jotta jotain maksaisivat. Mitenkä muualla käytäntö?

En tiedä maksaako ne siitä, mutta halua ainakin on. En ole myöskään koskaan kuullut, että metsästysseura maksaisi jotain metsästysoikeudesta.

Lainaus käyttäjältä: ilkka - 30.09.19 - klo:15:13

Millanen sulla on vuokrataso €/ha, jotta laajentaminen on vielä kannattavaa ?

En mene Euromääriin tässä ketjussa vuokrahintojen osalta, koska Suomi on laaja maa ja peltojen koko ja PH:arvot vaihtelevat. Pellon vuokrahinta on vähän sama kuin auton osto. Mersun hinnalla ei saa ladaa..Vai kuinka päin se menikään. Mutta liikevaihdosta prosentillisesti tuotantoa alusalan vuokriin saa maksimissaan mennä 15 prosenttia, jos keskimäärin oman pellon määrä on 25 prosenttia kokonais alasta. Niin kauan kuin ostopellon hinta pitää maksaa jo verotetusta tulosta niin maataloutta ei voi kutsua yritystoiminnaksi. Hallituksen täytyisi ensi tilassa tehdä päätös että pellon ostohinta on saatava vähennetävä verotuksessa samanlailla kuin koneet ja kalusto.

Siis näinhän se pitäisi mennä, että pellon sijainti, kasvukunto jne vaikuttaa hintaan, mutta ei se ainakaan täälläpäin näin mene. Siinä katotaan alueella maksettua hintaa ja sama pitää saadaa. Oli pellot sitten sarkaojissa tai pH alle 4. Ja sitten vielä tulee joku kiimainen laajentaja joka tuon maksaa. Eihän siinä sama tukiraha siitä tulee oli se pelto 100ha läntti keskellä aukeaa tai 0,1ha pala metsän keskellä. Ongelmahan ei muutu mihinkään ellei tukieuroja aleta jakamaan jotenkin muuten kuin ab ja c/kohdentamisalue tai ei jaolla. Kyseinen peltojen eriarvoistaminen taas ei ole kovinkaan helppoa ja kuka sen sitten määrittää mikä se oikea tukieuromäärä on ja sitä kautta hinta? Toinen mahdollisuus on tietysti se helpompi, että tiputetaan tukieuroja reippaasti pois ja kielletään maatalouden ulkopuolelta tulevan rahan käyttö peltomarkkinoihin niin silloin alkaa tulemaan tarjontaa ja näin ei tarvitse kuoria kuin parhaimmat päältä ja tällöin parhaimmista maksetaan enemmän.

Nooh oikeasti tuokaan ei varmaan toimi. Joku kultainen keskitie voisi olla se, että niistä metsälänteistä tarjottaisiin joku könttätuki kun sen metsittää. Laajojen keskellä olevat pikkuläntit jotka ovat aikojen saatossa kulkeutuneet jostakin syystä muiden kuin ympärillä olevein maanomistajien haltuun niin voitaisii yrittää järjestellä muuten. Metsitystukea noihin ei tule soveltaa. Metsitystuki tosin on aika ongelmallinen, kun samaan aikaan kuitenkin raivataan tuetonta peltoa. Tukea näille ei ainakaan saisi kyllä myöntää millään tavalla.

Mitä tulee verovähennysoikeuteen niin mikäli kyseinen homma muuttuisi niin tuskin se peltojen hintaa laskisi, pikemmitenkin päinvastoin. Peltojen kysyntä on vain liian suurta tarjontaan nähden. Pelto nähdään joko hyvänä sijoituksena, kivana harrastuksena tai jotenkin muuten. Nykyhinnoilla bisneksen kanssa sillä ei ole mitään tekemistä. Se että millä tästä päästäisiin niin onkin sitten sellainen asia johon ei vastausta taida olla edes Karhisella. Nyt kuitenkin on tilanne se, että oikeasti ne jotka tuottavat ruokaa tälle kansalle saavat vähiten potista ja niillä tekee eniten tiukkaa taloudellisesti. Rahaa jaetaan mielikuvien toteutukseen ja huuhaa viljelyyn samalla kun asiassa nähdään kiva sijoituskohde.

Oma kustannus rakenne on syytä tuntea ja pellot oltava kasvu kunnossa. Työt täytyy kuitenkin tehdä pellolla niin samalla vaivalla ne tekee kunnolla, eikä sinnepäin.
Markkinoiden seuranta ja termiini hintojen kiinnittäminen silloin kun hinta on itselle sopiva peittämään kustannukset entistäkin tärkeämpää vähintään vuoden päähän vaikka kukaan ei tiedä tarkasti miten seuraava kasvukausi menee.. Jos kuvittelee aina kylvöillä että kyllä joka syksy omakauppias maksaa niin paljon että itselle jotain jäisi niin pettymysten tie on loputon..

On se hieman eri tehdä kylvöt vimpan päälle kuin vedellä keskipakolla siemenet pitkin mettiä.. tai varsinais suomessa ja pohojanmaalla pitkin naapurin peltoja.
Väitän että monikaan ei tunne tuota omaa kustannusrakennetta. Jos tuntisi niin maanviljely suomessa olisi kovin toisennäköistä. Sen verta kovia hintoja maksetaan ja kiiltävää peltiä on, että ei sitä viljelyllä kateta vaikka aina tippuisi agronet sato.. Aina se kiinnityskään ei kuitenkaan osu. Itku ja parku sitä oli viime syksynäkin kun oli kiinnitelty puoleentoista sataan ja hinnat alkoikin kakkosella..

Helpommin näkyy kuitenkin kannattavuus löytyneen poistumalla kokonaan niiltä kehutuilta preeriaviljojen spekulanttimarkkinoilta ja siirtymällä viljelemään maan rakennetta ja monimuotoisuutta.

-SS-

Viittaat varmaan "naapurin" suurtilalliseen? Tämän kyseisen toiminnanhan mahdollistaa älytön maatalouspolitiikka. Joskus muinoin kritisoin maatalouspolitiikkaa niin sain naurut siitä, että mikset itse tee kun järjestelmä mahdollistaa. No nyt teen kun järjestelmä mahdollistaa. Kritisoin silloinkin järjestelmää en sitä, että joku viljelijä katsoo suurimman hyödyn. Sä et ollut se kritisoija, en edes muista kuka se oli, mutta ajatus ei ole mihinkään muuttunut.

Lainaus käyttäjältä: wolfheartscry - 30.09.19 - klo:23:28

Niin en tiedä ihannoinnista, mutta jokainen oma karvakorva on laitumella kesällä ja talvella ulkoilevat rajatummalla alueella. Onhan laiduntaminen naudan ominta osa-aluetta ja toimintaa lajityypillisimmillään. Vaikka tuntuisi, ettei just tällä hetkellä saa omasta mielestään lisäeuroja siitä toiminnasta, niin voi tulla yllättävänkin nopea asennemuutos vaikkapa nautojen pitämistä ritiläpalkkien päällä sisätiloissa kohtaan. Vrt virikehäkit kananmunantuotannossa.

Viimeisen viidentoista vuoden aikana on lehmälauma ollut karussa kaksi kertaa. Molemmilla kerroilla ukkonen oli rikkonut paimenpojan iltäyöstä. Lisäksi pari kertaa on tainnut yksittäinen vasikka aiheuttaa liikehdintää. Lisäksi kerran lomittaja unohti veräjän auki ja mammat penikoineen vaihtoivat omatoimisesti laidunta. Ei minusta ihan hirveän suuri ongelma, kun eläimiä on kuitenkin n. 250 laitumella yleensä seitsemässä eri paikassa/laumassa. Aidat pitää olla kunnossa. Vettä ja syötävää pitää tietysti olla. Syksyisin levottomuus lisääntyy, mutta siihen auttaa paalihäkki ja paali siellä. Varmaan jokin ikiaikainen talvilaitumille siirtymisvietti aiheuttaa tuon. Sähkökatkot, ukkonen ja valtion karja ovat hankalimmat satunnaismuuttujat.

Nostan hattua, kumarran mitä lie. Mistä tuollaiselle määrälle löytyy laitumet ? Vaatinee kait 200-300 ha vanhaa turve nevaa ?

Oisko emolehmiä jolloin lasketaan kai emo plus vasikka = hehtaari eli noin puoleen tippuu hehtaarit, mutta saa sitä aluetta silti olla ottaen huomioon, että talven rehutkin on jostain tehtävä.

Hyvin olet pärjännyt jos ovat noin hyvin kestäneet laitumella. Olet kaiketi ollut tarkka aitojen teossa muuten tuo ei ole mahdollista. Toki emot kai parhaimpia naudoista pysymään aitojen sisäpuolella.

Lainaus käyttäjältä: Rakkine - 30.09.19 - klo:22:18

Metsästäjien syytä ylitiheä peurakanta. Pitäisi täysin vapauttaa peurojen metsästys. Se ei saa olla metsästysväen oma monopoli.

Metsästysala toteaa kylmästi, että mikä estää suorittamasta metsästäjäntutkintoa- ampumakokeita ja liittymästä metsästysseuraan. Silloin pääsee peuroja kyttäämään. Viljelijänä ja vahingonkärsijänä tuollainen vahingontorjunta tuntuu vaan työläältä ja kalliilta, kun palkkametsästäjät siivoisivat nurkat sitten samalla rahalla alihankintana. Kyllä suuremmat päätoimiset tilat ovat siellä kemuissa jo mukana, ongelma on lähinnä sivutoimiviljelijän, joka ei välttämättä pysty irrottamaan syys ja talvikauden viikonloppuja ja osin työviikkoja kyseiseen vahinkoeläinten torjuntaan.

Jos tilalla sattuu sopivia metsiä ja maa-alueita olemaan 500 - 1000 ha, kyllä silloin jo isännälle penkkipaikka löytyy melko läheltä seuran johdon päätä, jos ei peräti puheenjohtajaksi huudeta. Siellä ovat sitten itseoikeutettuina päättäjinä myös kartanon mahdolliset poikanulikat vierekkäin kuin kyyhkyset sähkölangalla.

-SS-

SS:n on turha voivotella tähän on olemassa helppo konsti. Sanoo maiden vuokrasopimuksen irti. Jos ei yksin uskalla niin muutaman saman henkisen kanssa.  Alkaa kummasti vaikuttamaan päätöksen tekoon kun metsästys alue pirstaloituu. Jos näin kuitenkin käy ja onnistutte siinä muutaman naapurin kanssa saamaan jonkinlaisen alueen kasaan niin sinnehän voitte myydä helsinginherroille metsästystä ehtona, että ammutte aina kun hollille osuu.

Tietysti sovittelemalla ja rakentavasti sitä keskustelua kannattaa alkaa käymään, mutta jos ei muu auta niin maanomistajalla on aina tuo selkänoja olemassa.

Tässä tän päivän paininut tän todetun ongelman kanssa jonka nimi on Kannatava viljely 2021. Brexit alkaa lähentyä. Vuosittain 9 prosenttia maitotiloista lopettaa, Kasvinviljeytilojen vuosittaista lopetus prosenttia en ole vielä nähnyt, mutta sitä odotellessa ja tällä viljanhinnalla varmaan liikutaan samoissa prosenteissa kuin maitotiloillakin. Tietysti se antaa muille lisää peltoa kun muut lopettelee, mutta..Onko suuruus ainoa tapa saada viljely kannattavaksi. Omalla tilalla budjetti näyttää 2021 kohtuu hyvältä, joten sitä kohti mennään ja laajenetaan jos tuotanton alusalaa saa vuokrattua lisää.

Mä en oikein usko tuohon kasvinviljelytilojen samaan lopettamisprosenttiin kuin maitotiloilla. Ne maitotilat siirtyy yleensä aina kasvinviljelytiloiksi.

 Kannattaa vilja jolla kerääjä timppa juuressa ,ilmoittaa seuraavana kevään sänkikesannoksi,
niin täyttää sitten syksyllä kasvipeitteisyyden, jota viherkesannoksi ilmoitettuna ei tee, mitä
vivussa koitin erillaisia kasvipeitteisyys rosentteja testata, tämäkin niitä ihmeellisyyksiä joita
ei ymmärrä vaikka molemmat kesannot heinää kesän päälle lykkääkin.

Kaikki tämähän johtuu ihan siitä kun ekaksi keksitään jokin kiva tuki ja sitten aletaan suunnitella sille "raameja" ja sitten todetaan, että rahat ei riitä. Joten joudutaan keksimään lisää rajoitteita, hetken päästä koko soppa on niin sekaisin, ettei siitä ota kukaan selvää. Sen vuoksi tähän hommaan toivoisi jotain järkeä, mutta eipä sitä taida olla tulossa.

Tarkoitus oli 15 ha Olivinia epäonniseen kevätrapsimaahan josta ei puitavaa tullut, mutta sateiden ja puintien ja muun puuhastelun ajankäyttö ei oikein hommaan taipunut.
Puidut syysvehnät vaihtelevia, hyvästä heikkoon, paras kilosato taisi tulla lohkolta johon keväällä suorakylvin harvan syysvehnän sekaan kevätvehnän. Tuplapanos, sano :-)
Hyvin se kilpailu valikoi - missä oli kunnon syysvehnä niin kevätvehnää ei juuri ollut ja taas missä sv puuttui niin oli normaali kv. Säät olivat sen verran siedettävät että valmiina odottamaan joutunut sv ei vielä itämään alkanut...

Tota tuli harrastettua paljonkin ennen. Rehuksi kun menivät niin ei väliä. Miinusta tuossa oli juuri se tuplatyö ja tietysti pieni tossi siemen kustannus. Lisäksi se, että valmistuminen tahtoi olla eriaikaista. Kylvettävän kevätvehnän olisi tullut olla ihan aikaisemmasta päästä. Mietinpä joskus, että jos olisi kylvänyt ohraa, mutta se jäi kokeilematta.