Lähinnä se on oma harhainen mielikuva, että kannattaisi. Kyllähän nurmesta parempia satoja tulee jos olisi viljaa kierrossa ja rikkojen torjunta helpompaa.

Onks se sit niin et kokovilja korjuu ei kannata? Ei tarvitsisi puimuria/kuivuria? Joutuisi tietenkin siemenet ostamaan.

Mut jos silti mieli halajaa viljan viljelyyn ja haluaa itse tehdä niin jokin suorakylvin, ruisku, puimuri, ja kuivuri hankintalistalle vähintään. Tai sit kehiteltävä noita joitakin yhteistyömalleja.

Itse näin luomussa voisin tehdä yhteistyötä märehtijäkarjatilan kanssa. Kierrossa kun pidettävä nurmia niin lohkoja "vaihtamalla" voisi itse viljellä "100%" myyntikasveja ja elukka tila saisi vastaavasti viljellä nurmia. Rehuviljat voisi kierrättää elukkatilan kautta tarvittaessa ja paskaakin voisi ottaa. Ja kuivikkeitakin saisi jne.

Mut niinku laitoin niin karjatiloja ei oikein juuri ole ja itse moni haluaa värkätä.

Lainaus käyttäjältä: ja101 - tänään kello 08:10

Lainaus käyttäjältä: Rakkine - 30.09.23 - klo:23:49

Lainaus käyttäjältä: -SS- - 30.09.23 - klo:21:26

Tuet varmaan menevät viljan käyttäjälle, vai miten niiden jako-osuus menee. Paalaatko oljet itse vai tuleeko naapuri urakoimaan paalauksen.

Käsitin, että naapuri siis viljelee omaan laskuunsa sinun pelloillasi viljaa, ei maksa vuokraa ja teet muokkaukset olkipalkalla ?

Kenelle tuet tuossa mallissa menevät, ja kuka tekee tukihakemukset ja kuka vastaa esimerkiksi valvonnan tullessa kohdalle ?

-SS-

Kyllä tuntuu hemmetin monimutkaiselta järjestelyltä ja kumpi tuollaisessa hiton säätämisessä enemmän voittaa?
Emmä vaan haluais tollaseen monimutkaiseen säätämiseen lähteä minkäänlaisen naapurin kanssa.  No eipä täällä päin kotieläintiloja juuri enää ole.

No juu harvassa ne karjatilat on.
Kaikki toitottaa aina kovasti yhteistyötä. Monesti noissa yhteistöissä on aina se et jompikumpi niistä hyötyy aina ja vuosittain se hyöty tuntuu menevän aina samalle puolelle.
Toiset niitä yhteistyökuvioita pitää kovasti yllä ja kai ne joillakin toimiikiin.

Paalimiehellä taitaa olla tämä luomun 30% myyntikasvi nyt se ongelma. Pitäisi viljaa viljellä ja kalustoa ei ole...

Kaikkihan me kimpassa olisimme, jos homma toimisi hyvin. Kokeeksi olen ollut parissa kuviossa mukana ja kyllä se itsellisyys on vaan sellainen asia, että siitä kannattaa maksaa hyvinkin paljon.

Näin se on. Paljon vähemmän päänvaivaa kun tarvii keskittyy vain omaan tekemiseen.

Lainaus käyttäjältä: ja101 - tänään kello 08:10

Lainaus käyttäjältä: Rakkine - 30.09.23 - klo:23:49

Lainaus käyttäjältä: -SS- - 30.09.23 - klo:21:26

Tuet varmaan menevät viljan käyttäjälle, vai miten niiden jako-osuus menee. Paalaatko oljet itse vai tuleeko naapuri urakoimaan paalauksen.

Käsitin, että naapuri siis viljelee omaan laskuunsa sinun pelloillasi viljaa, ei maksa vuokraa ja teet muokkaukset olkipalkalla ?

Kenelle tuet tuossa mallissa menevät, ja kuka tekee tukihakemukset ja kuka vastaa esimerkiksi valvonnan tullessa kohdalle ?

-SS-

Kyllä tuntuu hemmetin monimutkaiselta järjestelyltä ja kumpi tuollaisessa hiton säätämisessä enemmän voittaa?
Emmä vaan haluais tollaseen monimutkaiseen säätämiseen lähteä minkäänlaisen naapurin kanssa.  No eipä täällä päin kotieläintiloja juuri enää ole.

No juu harvassa ne karjatilat on.
Kaikki toitottaa aina kovasti yhteistyötä. Monesti noissa yhteistöissä on aina se et jompikumpi niistä hyötyy aina ja vuosittain se hyöty tuntuu menevän aina samalle puolelle.
Toiset niitä yhteistyökuvioita pitää kovasti yllä ja kai ne joillakin toimiikiin.

Paalimiehellä taitaa olla tämä luomun 30% myyntikasvi nyt se ongelma. Pitäisi viljaa viljellä ja kalustoa ei ole...

Lopetin loumuilut

Ai niinhän se olikin. No onks nyt nurmialaa sit liikaa et kannattaa viljaa alkaa viljelemään?

Etelässä kuuluu olevan viimeinenkin perseenpläntti tehoviljelyssä,ainakin joidenkin juttujen mukaan.Männä viikolla Il-Po:ssa oli juttua höpöauringonkukasta.Pelkästään eepeellä  yli 6300 hehtaaria,näkyy jopa tuolla Alajoella isoja lohkoja auringonkukalla.

Syysviljaa vähemmän taas viljelyksessä kuin vuosiin.Sataa sataa ropisee...

Kai noista viljelyaloista tehdään ihan tilastoa ainakin maakunnallisella tasolla. Sieltä voi sit tarkistaa mitä oikeasti on viljelty. Tukipolitiikka ohjaa nykyään siihen et tukikausien muutoksissa imastaan helpot rahat ekavuonna pois ja sit ehtoja päivitetään kun rahat loppui. Viime kaudella se oli 100% kerääjäkasvi ja suojavyöhyke. Tällä monimuotoisuus auringonkukkapelto. Ens vuonna rahaa näihin tuskin on enää jaossa. Sitten viljellään taas viljaa ja saadaan senkin hinta poljettua sinne satasen tasolle.

Tukieuroilla ei siis saada viljantuotantoa vähenemään. Josko se vähenisi sillä et se hinta olisi sen alle satasen ja kulut jäisi tänne ylhäälle? Toinen konsti voisi olla pakkokesannointi vaikka 25% peltoalasta. 

Ihailkaa nyt siis niitä auringonkukka peltoja koska ens vuonna niitä ei enää juuri näy.. 

Lainaus käyttäjältä: -SS- - 30.09.23 - klo:21:26

Tuet varmaan menevät viljan käyttäjälle, vai miten niiden jako-osuus menee. Paalaatko oljet itse vai tuleeko naapuri urakoimaan paalauksen.

Käsitin, että naapuri siis viljelee omaan laskuunsa sinun pelloillasi viljaa, ei maksa vuokraa ja teet muokkaukset olkipalkalla ?

Kenelle tuet tuossa mallissa menevät, ja kuka tekee tukihakemukset ja kuka vastaa esimerkiksi valvonnan tullessa kohdalle ?

-SS-

Kyllä tuntuu hemmetin monimutkaiselta järjestelyltä ja kumpi tuollaisessa hiton säätämisessä enemmän voittaa?
Emmä vaan haluais tollaseen monimutkaiseen säätämiseen lähteä minkäänlaisen naapurin kanssa.  No eipä täällä päin kotieläintiloja juuri enää ole.

No juu harvassa ne karjatilat on.
Kaikki toitottaa aina kovasti yhteistyötä. Monesti noissa yhteistöissä on aina se et jompikumpi niistä hyötyy aina ja vuosittain se hyöty tuntuu menevän aina samalle puolelle.
Toiset niitä yhteistyökuvioita pitää kovasti yllä ja kai ne joillakin toimiikiin.

Paalimiehellä taitaa olla tämä luomun 30% myyntikasvi nyt se ongelma. Pitäisi viljaa viljellä ja kalustoa ei ole...

Ei ole jaksanut enää kiinnostaa. Eilen satoi taas ja sitä ennen joskus viikolla. Ja sitä ennen viikko sitten lauantaina. Pellot tuoreita joten ei sinne ole asiaa...

Kyl se tulevaisuudessa menee varmaan siihen et oljesta ne kuivikkeet on tehtävä tavalla tai toisella. Alueella mis paljon nurmiviljelyä ja oljet vähissä niin kenties niitä sitten rahdataan muualta. Näkeehän nytkin aina silloin tällöin ostoilmoituksia kun halutaan ostella olkia. Aika pitkänkin matkan päästä niitä kuskataan..

Tänään sain viimeiset puitua. Nyt ei todellakaan riitä voimat syyskylvöön. hanhet ne söisi kumminkin.

Niin söisi. Niitä on jo taas ihan tarpeeksi.
Pitkään aikaan eka syksy kun ei syyskylvöjä ole eikä tarvii hanhikarkoittimena toimia.
Voi tietysti olla virhe kun ei syyskylvöjä tullut tehtyä mut olosuhteet eivät ole enää olleet otolliset niin ajattelin et sotkemalla siitä ei ainakaan hyvä tule.

Lainaus käyttäjältä: ja101 - 28.09.23 - klo:07:20

Niin no mulla on ehkä niitä ensimmäisiä sähkölohkoisia koneita. Nyt lohkot ovat hiljaisena ja uudet maksavat isoja rahoja niin jotain täytyisi keksiä. Nyt sähkölohkon karoja ohjaillaan manuaalisen vivuston kautta. 

Traktoriin kun olisi saanut sähköisen ls venttiilin jolla saisi kierron päälle ja pois. Siirtoajossa siis pois.

Onkohan ne sähkölohkot jokainen yksilö rikki vai onko vika niitä ohjaavassa yhteisessä elektroniikassa, onko tietoa? Pimentyneet yksi kerrallaan vai laakista kaikki?

Traktori siis itsessä säätyvällä pumpulla ja LS-hydrauliikalla?
LS-systeemin saa tuottamaan jatkuvasti täysillä kun yhdistää LS-ohjauslinjan painelinjaan. Eli päästää työlaitteelle menevän paineen menemään myös LS-linjaan.
Ja taas jos pumpulle menevän LS-linjan sulkee juuri ennen pumppua niin systeemi pysyy koko ajan lepotilassa, pumppu pitää vain noin 30 bar painetta yllä.
Voi sen sulkea pumpusta katsoen kauempaakin kunhan siinä välillä ei mikään venttiili pyydä pumppua vielä töihin. Jos joku pyytää niin silloin pumppu ei pysy levossa.

Vaikea sanoa missä vika on. Olen ymmärtänyt et kaikki ohjaus kiertäisi ykköslohkon kautta jolloin jos se on pimeä niin mikään ei toimi. Lohkot pystyy ohjelmoimaan eri järjestykseen mikä on ykkönen ja sekään ei auttanut. Et onko sit oikeasti vain niin et mikäli yksi on rikki niin mikään ei toimi. Siis aivan pirun vaikeaa selvittää vikaa kun ei tarkkaan tiedä edes toimintaperiaatetta. Lisäksi hidasta kokeilla toimintaa kun purkaa, vaihda, kasaa, kokeile ja sit taas alusta.

Kyseisiä lohkoja saa uutena hintaa reilu tonni. Koneessa on niitä neljä ja kun ei tiedä onko kaikki rikki vai vain yksi vai jos vaihtaa vain yhden ehjän niin särkeekö kaiken muun. Joka tapauksessa tyyli huoltoporukalla ollut et kaikki uusiksi, se on sit jo sen viis tonnia tai jotain. 20v vanhassa koneessa jonka arvo on ehkä pari kymppiä niin alkaa olemaan vähän niin ja näin. Seuraavaksi kun voi poikia jokin toinen paikka.

Jos jostakin löytyisi oikeasti joku joka noiden sielun elämään olisi perehtynyt niin voisin maksaa ihan euroja jos osaisi kertoa missä kohtaa se risa on. Mekaaninen se vika ei ole koska karaa manuaalisesti liikuttamalla homma toimii.

Mut kiitokset tuosta ls opastuksesta. Tuo selvensi paljon.

tuohan alkaa jo näyttää kuin erään sorkkatelineen kytköksiä.    kuinkahan tuo selitetään jollekin uutelle harjurille esim?  kytkeminen?

Jaa mun lietevaunun kytkentä? Joo se on aika iso työmaa. Sen vuoksi aattelin et olis kova sana jos menis vaan yhdet letkut traktorista. Sit on lisäksi tietysti pari sellaista sormen paksuista johtonippua jne.

Niin no mulla on ehkä niitä ensimmäisiä sähkölohkoisia koneita. Nyt lohkot ovat hiljaisena ja uudet maksavat isoja rahoja niin jotain täytyisi keksiä. Nyt sähkölohkon karoja ohjaillaan manuaalisen vivuston kautta. 

Lietevaunu kaipaa tuollaista jatkuvakiertoista hydrauliikkaa. Levittimessä oltava kierto päällä kokoajan. Samoin täyttöpumpussa täytettäessä. Yleistoiminnot kuten määränsäätö vaatii myös levittäessä jatkuvan öljykierron.
Vaunussa itsessään on jo nippu tuollaisia suunta venttiilejä joilla ohjataan noita yleistoimintoja. Näille menee traktorista yksi letkupari. Täyttöpumppulle toinen ja levittimelle (multaimelle) kolmas. Ajatus oli et jos rakennellut vaunuun lisää hydrauliikkaa ja siirtänyt kaikki toiminnot yleistoimintojen alle. Traktoriin kun olisi saanut sähköisen ls venttiilin jolla saisi kierron päälle ja pois. Siirtoajossa siis pois. Muut koneet toimii noilla mekaanisilla vivuillakin. Tai no kylvökoneen nosto lasku on tietysti kättä rasittava pitkän päälle.

Ja jos on/off riittää kylvinkonekäyttöön eikä kaipaa propoa niin halvin karvareuhkaratkaisu on tietysti joku perusmallin sähköohjattu suuntaventtiili jonka laittaa pikaliittimillä koneen omiin liittimiin. Saa jatkuvankin kierron kun laittaa asentonsa pitävän sähkönappulan ja yksitoimisen kun vie toisen lähdön suoraan tankkiin.

Selviää satasilla, kunnon sähköpropo ek-venttiili on toisessa hintaluokassa kahvoineen. Toki se on sitten kunnon propo.

Venttiii kannattaa mitoittaa niin että läpikierto ei ahdista koneen  tuotoilla yhtään.
Kauan sitten mulla oli jyräkombissa pohjalaatalle tehty on-off-paketti. Konetta vedettiin traksalla jossa oli kovin hankalakäyttöiset hydraulivivut. Tein kytkinpaneelin jolla sai nappuloilla hoidettua niin noston, etuladan kuin vannaspainonkin. Kuva venttiilipaketista ohessa. Kytkinpaneeli oli kiinteästi kylvinkoneessa johdon päässä, siirrettiin vaan ohjaamon kun kylvettiin. Eli liitäntöjä traksaan oli vain 2 letkua ja käyttösähkö.

Tuo on varmasti hyvä jos rakentelutaitoa riittää. Noihin suuntaventtiileihin saa erilaisia karoja jolloin voi rakentaa sen vapaapaluu/kellunnan kipille/hydraulimoottorille.

Se noissa tietysti on et toiminta on päälle pois tyyppistä jolloin erikokoiset sylinterit toimivat eri tavoin. Virtaussäätimiä lisäämällä saa tietysti toimivammaksi.

Ja ainakaan itsellä ei ymmärrys riittänyt siihen et saako tuollaisen toimimaan muuttuvatilavuuksisen pumpun kanssa. Aloittajalla ei tätä ongelmaa varmaan mut mulla tuo ideointi kaatui siihen.

Mulla yhdessä koneessa alkuperäiset sähkölohkot aiheuttaa harmaita hiuksia niin tullut vaihtoehtoja tutkittua.
Halvin ja yksinkertaisin vaihtoehto on ostaa jokin ek sähkölohko. Monesta koneesta löytyy valmiit paikat mistä ottaa em lohkolle öljy.
Tuossa saa parikin toimintoa ja tuplaajalla/triplaajalla lisää. Ainut on et jatkuvaa käyttöä vaativa kuten hydraulimoottorin pyöritys tuolla ei onnistu muuta kuin vipua pitämällä. Toki ei se monessa muussakaan lohkossa. Noissa alkuperäisissä sähkölohkoissa onnistui. Lisäksi mikäli haluaa kellunnan esim. Hydraulimoottorin pysäytykseen tai kipin käyttöön niin välttämättä suoraan tätä vaihtoehtoehtoa ei ole. Vaihdettavalla karalla voi onnistua.

Sitten kun ostaa lipun ennakkoon, eiköhän sitten vähän
Ajan päästä tupsahda asiakaskutsulippu………………
Itsellä ei liene sitä vaaraa, kun aina tinkii… löysät pois

Kyl mä härskisti ainakin laitoin lantmännenille viestiä et mulle varmaan järjestyy pari lippua. Ja kuulemma järjestyy vaikkei nyt ihan viimeaikoina mitään isoa ole tullut hankittuakaan..

Toistan itseäni mut mä kyseenalaistin jo tän homma heti alussa. Suunnitelmissa oli harkita ihan vakavissaan luomusta luopumista mut edes kesän avauksen 600e hinnoilla en saanut hommaa näyttämään kannatavalta. En vain uskaltanut mennä lyömään kiinni edes sen lannoitteen verran niitä jyviä.

Talvea kohti ja tonnin hinnoilla ei tarvinnut enää miettiä. Keväällä kun lannoitteet olivat kaikkein halvimpia ei hyviä kiinnityshintoja enää ollut joten jatko luomussa oli melko selvä.

Mut kai me oikeat pelimiehet teki tässä tiliä kun hinnat oli korkealla.

Sit mitä tulee aina vain suurempiin koneisiin niin kyl täällä vielä näkyy paljonkin pientä kalustoa. Mitä nyt siirtolaisseudulta voi olettaa. Rakennekehitykseen ollaan lähdetty vähän takamatkalta. Myös kymijokivarren isot tehtaat ja niiden oheistoiminta ovat luoneet otollisen pohjan sivutoimijusseilulle.
Mut samaa olen miettinyt et millä ne oikein maksetaan. Omat sadot on keskimääräisiä tai oli ennen luomua. Ei makseta ylihintaa pelloista, ei ostettaessa eikä vuokrana. Konekalustoa on tarpeen vaatiessa päivitelty mut ei sitä kiiltävää peltiä nyt niin paljon ole. Tila nyt ei ole ihan pienimmästä päästä jos ei mahdu suurimpienkaan joukkoon. 2,5 ihmiselle tästä maksetaan palkka ja lainatkin tulee maksuun. Ei näillä systeemeillä voi alkaa uutta peltiä haalimaan katon alle tai vuokrailla 600e peltoa tai ostaa sitä viisinumeroisilla summilla.

Mä olen tullut siihen tulokseen et joko ne kerrostalon kokoiset koneet ovat ihan helvetin pitkällä velkapiikillä jota ei kenties aiotakkaan maksaa pois vaan muutaman vuoden päästä käydään aina uusimassa velka ja kone taas pitempään piikkiin  tai raha tulee toimintaan jostain muualta.

Ei tarvi mennä kuin 10v taaksepäin niin LHK-kotieläinkorotuksella viljoille tuki oli 650€ vaikka syysmuokkasi. Nyt on 450€/ha piukassa jos viljelyssä on lähinnä kevätviljoja. Tuohon inflaatiokorjaus niin noin puolet on tukien ostovoima pudonnut kymmenessä vuodessa. Ihan kyllä hyvä vaan, että raha tulisi enemmän tuotannosta kuin tuista.

Tuleeko se enemmän tuotannosta kuin tuista, jos katsotaan pitkällä välillä? Onhan tässä ollut nyt näitä huippuhinta vuosia mut kulutkin nousseet. Näin laskematta sanoisin et kokonaisuus on silti pakkasella takavuosiin nähden.

Mut tulevaisuuttahan tuo on. Tuet tulee laskemaan entisestään  ja viljelijöiden tulee saada suurempi osa tulosta itse tuotannosta. Tässä kohtaa soisi et tukien tiputus tapahtuisi sitten tasavertaisesti mitä se ei ainakaan nyt ole ollut.

Lainaus käyttäjältä: Hanttapuli miäs - 22.09.23 - klo:23:10

Lainaus käyttäjältä: Peukalo - 22.09.23 - klo:19:29

Onkohan moni pakkoraossa myydä heti viljaa pois, koska peltovuokrien maksu tämän vuoden puolella, ja tuet tulee vasta tammikuussa, vai onko maksatukset muuttuneet uudelleen? Tää on vähän hankala yhtälö nyt.
En itse viitsisi vielä myydä, kun ei oo kunnolla hintakäyrien muodostus selvillä.

Ite kattelin että oliko vaan ympäristötuki on maksussa ensi vuonna. Muuten suht sama kuin ennen. Oliskohan se ollu vähän päälle 10% koko tuista itellä

Samaa kattelin.
Kattelin myös että viidesosa tulee vähemmin kuin muutamana viime vuonna. Tuo tukien tiputus on jäänyt ihmeen vähälle huomiolle.

Kylhän siitä silloin jonkin verran meuhkattiin mut kohtuu vähän Juu.
Syytä nyt en sit tiedä miksi näin. Tietenkin omaan tajuntaan kun ei ole koskaan oikein istunut ajatus et tekemättä mitään saat jotain niin olen kai ajatellut niinkuin joozeppi tuossa et hyvä vain et tuotannosta alkaa se raha tulemaan enemmän.

Täs on tietenkin ainakin pari ongelmaa. Toinen on se et omilla tuotostasoilla jään varmaan pakkaselle verrattuna siihen et hehtaarikohtainen tukitaso olisi esim tuolla 10v takaisella tasolla.

Toinen on sit se mikä nyt ainakin näyttää toteutuvan et tuotannolta lasketaan tukia ja hömpän tukia nostetaan. Ymmärrän sen et ympäristöä tässä kai yritetään suojella, monimuotoisuutta lisätä ja kenties liika tuotantoa jarruttaa. Ongelmana vain mielestäni se et kun peltojen hallinta menee ristiin rastiin niin parhailla viljelyaukeilla saattaa kasvaa joku rytöpelto ja jossain metsän siimeksessä sit yritetään kasvuohjelmalla tuottaa sitä 8 tonnaria. Tuet pitäisi siis pystyä kohdentamaan vielä paremmin oikeisiin kohteisiin. Suojavyöhyke räikeys viime kaudelta hyvä esimerkki tästä.

Tukien laskun näkee hyvin kun käy vipusta katsomassa. Sieltä löytyy tilastot oman tilan kohdalta. Kokoajan kun jouksee vähän kovempaa niin saa tukitason pysymään samana