Tässä osiossa voit tarkastella kaikkia tämän jäsenen viestejä. Huomaa, että näet viestit vain niiltä alueilta, joihin sinulla on pääsy.
8mm tänään, 95mm nyt koko kasvukausi 1.5. alkaen.
Voi kun oliskin tullut noin vähän niin olis huippuvuosi.. Täällä vähintään tuplat ja viljat tukehtui veden paljouteen kun lyhyen ajan sisällä tai siis koko heinäkuun sitä vettä sato harvasa päivä...
Itsellä ei ruista tai aikasta ohraa ole, mutta kyl mä luulen en rukiinpuinnit alkaa tossa viikon kahden sisällä. Näyttäisi tässä alkuviikolla vielä hieman satelevan niin sen jälkeen kenties. Aikasemmit ohratkin alkaneet kääntämään niskojaan nurin, et eiköhän puolen kuun paikkeilla sieläkin aloitella.
Muuten kyllä tulee taas aivan mielenkiintoinen puinti syksy. Vedestä tukehtuneet paikat ovat ränsistyneet valmiiksi ja vieressä sitten vielä aivan vihreää. Jälkiversonta ongelmia en ole kyllä havainnut, mutta muuten on kyllä todella vaihtelevaa. Miten noita sitten pui.. Pitääkö alkaa keräilemään ränsistyneet kohdat ensin ja sitten palata muutaman viikon päästä puimaan loput..
Onko tää saitti nyt niin ohi jo että kukaan ei ole aloittanut puinti topikin?
Kokeilin ruista, on ne niskat taituneet, mutta totuus kun käytin pumurin siellä, ei ole valmista, pitää vaan katto kun sateet tulee, ei voi mittään.
Ilmeisesti on. Johtuu varmaan siitä, että keskusteluissa mennään henkilökohtaisuuksiin eikä anneta asioiden riidellä. Kai niitä muitakin syitä on. Itse tykkään enemmän anonyymistä keskustelusta. Toki feispuukkiikin tulee kommentoitua, mutta ei siellä ainakaan hölmöimpiä kokeiluja viitsi mainostaa, kun saa hullun leiman (jos sitä nyt ei jo muuten ole).
Mutta asiaan. Niinkuin tuonne toisaalle kirjoitin niin eka puimuri bongattu pellolla. Ruista siellä taidettiin puida tai sitten näitä spesiaalimpia syysohraa tai syysruisvehnää. Oli kone sen verran kaukana tieltä ettei pystynyt lajimääritystä tekemään. Pahasti oli lohko lakoutunut.
Omat vähäset syysvehnät ovat vielä korreltaan vihreitä. Pahimmat kevätvehnät paikoista joissa vesi ränsistänyt ovat valmiimpia. Nyt jos tulee vielä lämmintä ilmaa niin kai toi papukin lopettaa sen kasvamisen ja valmistuu kesken kaiken niin on sekin siinä sitten samalla puitavissa...
Eka puimuri bongattu pellolla puimassa ruista kaiketi..
Syysvehnän puintiin pääsee 7-10 päivän päästä.
Joo näin varmaan. Muutamia tosi valmiin näköisiä peltoja oon nähnyt. Samoin kun ne muutamat syysohra pellot.
Omissa syysvehnissä vielä vihreä korsi et niitä ei pääse kyl ihan vielä puimaan..
Eka puimuri bongattu pellolla puimassa ruista kaiketi..
Oma kokemus kosketusnäyttöistä rajoittuu trimblen ajo-opastimeen ja ainakin siinä joutuu asioita muuttamaan koneen liikkuessa. Uutta ajouraa, merkintöjä karttalle jne.. ei siihen turhaan kai myydä sitä joystickkiä jolla kaiketi näitä toimintoja voi ohjata..
Toinen samantyylinen juttu tuli vastaan kun uutta kylvintä katselin niin erään merkin käyttäjältä kyselin kokemuksia niin sano suoraan että ota ohjaimeksi se jossa fyysiset nappulat näytön sivuilla..
Mitään muuta kokemusta ei oo eikä rahaa ole uutta massikkaa ostaa et mulle aivan sama. Sitten joskus 10 vuoden päästä kun noiden käytettyjen hinta on asettunut inhimilliseksi niin asiaa voi miettiä uudestaan..
10mm tänään
Paljos kokonais sademäärä on nyt? Tän päivän lehdestä kattelin et yli 180mm olis tullu kaiketi siinä teidän kulmilla?
Mä oon jo laskuista seonnut mut ei toi kartta mikä lehes on pidä kyl todellakaa paikkansa.. ainakaan täs meidän kohdalla..
Kesä -heinäkuu yhteensä 197mm.
Josta kesäkuussa 1-28 päivä sato 29mm.
Tuonne välille olis kaivannut vettä paljon lisää.
Suunnilleen saman verran tota kesäkuussa tuli muistaakseni. Kahtena edellisenä vuotena ei tullut tuotakaan. Lisääkin olisi tietysti voinut tulla mut ei siihen kesäkuuhunkaan tätä määrää mielestäni olisi mahtunut. Tilanne oli kuitenkin parempi kuin edellisenä kahtena vuonna eivätkä nekään mitään katovuosia ollut. Nyt voi ainakin omilla viljelyksillä alkaa puhumaan jo kadosta sen verta vesi tehnyt tehtäväänsä. Se on tietysti näillä tasasilla savilla eri juttu kuin jossakin muualla.
En muusta tiedä mut pari jaksoa väijyneenä niin sen luomujussin muijalla on isot tissit
Kosketusnäytön edut lienevät
- vie vähän tilaa
- halpa valmistaa
- softalla mahdollisuus päivittää kaikki toiminnot ja virtuaalinappulat
- se on cool
Miinuspuolet saa sitten käyttäjä löytää ihan itse...
Siinä pellolla pomppivassa koneessa kun paskasilla näpeillä yrität tökkiä sitä näyttöä niin tulee ikävä oikeita nappuloita...
Nämä hakaa 100 - 0 mainitsemasi jutut käyttäjän kannalta..
10mm tänään
Paljos kokonais sademäärä on nyt? Tän päivän lehdestä kattelin et yli 180mm olis tullu kaiketi siinä teidän kulmilla?
Mä oon jo laskuista seonnut mut ei toi kartta mikä lehes on pidä kyl todellakaa paikkansa.. ainakaan täs meidän kohdalla..
Ja joku vielä epäilee miks mä suosin kuvia kesiä..
Kuiva kesä toimii ainakin näillä meidän mailla ihan ok. Muokkaukset minimiin tai suorakylvö. Rahaa ja aikaa säästyy ja kasvustokin kiittää..
Mä sanoisin et meillä ainakin joku kolmannes tai neljännes on nyt menetetty näiden sateiden vuoksi. Sen verta keltaseks vetäny ja jo kuollut pystyy..
Varmaan on niin, että isäntä itse tietää mikä on omille pelloille hyväksi. Täällä on perinteisempää linjaa, että sadetta olisi tar***** koko kesä ja railot pelloista ei ole hävinneet enään heinäkuun sateilla. Sivutilalla on nyt vettä tullut ja mielenkiintoista on verrata ohria keskenään. Kuivuudesta kärsivät ovat tautien yms. stressioireiden kynsissä, sadetta saaneet täysin terveitä ja kasvuvoimaisia. Kun on vettä ja maasta irtoaa ravinteita, niin kasvustoistakin tulee kestäviä vaikka sateissa kuulemma taudit jylläävät, pöh.
Onhan se ihme jos sama määrä vettä tullut kuin täällä ja ei railot mee umpeen.. mut en ala vänkää kun itsellä ei ole kokemusta kuin noista savista.. kesäkuun lopulla alkaneista sateista tiputellut vähintään 200mm jo ja edelleen tulee.. kasvuun tästä ei kuitenkaan ole mitään apua ja nyt jokainen pisara VÄHENTÄÄ satoa. Vedet vaan tuli ihan väärään aikaan ja kyl määräkin on vaan liikaa. Paska kesä!
Tuet tuotannosta ei kai kaiketi pelaa kuin samalla tavalla kuin nämä eläinpalkkiot. Ekaksi on se x määrä rahaa joka jaetaan y määrälle tonneja. Jos määrä pienenee niin tuki nousee ja määrä kasvaa niin tuki laskee. En usko että muunlaiseen systeemiin olisi edes mahdollista jo ihan eu:n ja kansallisen budjetin osalta siirtyä. Mutta tuota nyt ei varmaan ikinä tule...
Voitaisiinhan asia ratkaista toisinkin antamalla keppiä. 30% pellosta pakko kesannolle(vln tai joku muu hienompi termi) jolle ainut tuki on niittotuki esim. 50€/ha/vuosi. Ohjaisiko tämä sitten tuotantoa niin että sitä 30% kunnostettaisiin, vai metsitettäisiin, vai annettaisiin vain olla niillä kaikkein paskimmilla lohkoilla? Riippuisi varmaan jokaisesta tilasta. Meillä ei noita metsänkainaloita, pieniä plänttejä ole peltoalasta kuin joku muutama prosentti, paskoja peltoja sitäkin enemmän. Mä varmaan ainakin ottaisin tän sitten kunnostusmahdollisuutena ja viljelyn kierrättämisenä... Ongelma tuossa on tietysti se, että eläintiloilla voi äkkiä rehu ja lanta-alat olla kortilla. Ja kuinka se sitten erotellaan mikä nurmi menee lehmän suuhun ja mikä ei. Onko sadonkorjuuta yhden valkoisen pallon tekeminen 10ha läntiltä? Nythän se on helposti ratkaistu nurmelle sama tuki menee se lehmän kautta tai ei. "nurmi" pellot onkin yleistyneet. Yhtenä mahdollisuutena olisi maksaa lehmän rehun tuottamisen tuet lehmän kautta eikä peltohehtaarin kautta. Muille eläinlajeille tämä sama homma.
Minusta edelleen lähtökohtaisesti pitäisi olla niin tuotannolle maksetaan se korkein tuki ja muille sitten sitä alhasempi.
Ja joku vielä epäilee miks mä suosin kuvia kesiä..
Kuiva kesä toimii ainakin näillä meidän mailla ihan ok. Muokkaukset minimiin tai suorakylvö. Rahaa ja aikaa säästyy ja kasvustokin kiittää..
Mä sanoisin et meillä ainakin joku kolmannes tai neljännes on nyt menetetty näiden sateiden vuoksi. Sen verta keltaseks vetäny ja jo kuollut pystyy..
Näillä nurkin ei oo keltaista, kaikki tuo em. vesi kadonnut peltoihin, toki tuossa vieressä olevassa vesistöksi luokitellussa ojassa vedenpinta nousi pari päivää sitten. Rajaojissa ei lainkaan vettä, pellot kantavia ja ainoastaan kosteita, vielä viime viikolla kaveri kävi kurkkaamassa säätökaivoon ja vedenpinta edelleen huomattavan alhaalla. Kasvustot suht reheviä, paikoin liiankin reheviä ja toisaalla kuivuuden kurittamia, joissa rankasti jälkiversontaa. Noihin jälkiversoneisiin tulossa "toinen" sato, pellosta riippuu milloin sadon korjuu.
Suurin huoli tosiaan tuo punahome, ohrissa hyvinkin yleiseti vaikka muita tauteja ei olekaan tautitorjunnasta johtuen. Punahomeen yleisyys näyttää riippuvan hyvin vahvasti milloin tuli tähkälle, aikaisimmat kylvöt pahimmassa jamassa, viimeisissä ei oireita huomaa lainkaan. Tai sitten noihin viimeisiin iskee homeet viikon päästä, keli näyttää jatkossakin olevan kostea. Tautitorjuntaa tein usealle asiakkaalle myös tähkälle, kun korrensääteitä ei uskaltaneet ajattaa. Omiinkin testiä, ajoin lisäkierroksen kun jäi ainetta tankkiin eikä tuossa tuplatautitorjunnan saaneessa eroa "normaaliin" lippulehdelle tautitorjunnan saaneeseen. Molemmissa punahomeisia tähkiä, lajike Alvari. Liekö sitten herkkä, samaa myös Vertissä. Arild melkolailla puhdasta noihin verrattuna. Oisko monitahoisen tähkätyypin vettä keräävä malli syynä, lähes kokoajan läpimärkä, ei ihme jos taudit iskee. Kuluneella viikollakin on satanut ihan jokapäivä ja vieläpä runsaastikin.
Taitaa olla maalajit läpäisevämpiä tai sit vettä ei oo tullu yhtä paljon
On selvä, että jotkin metsänkainalot, pienet lohkot yms. on järkevää laittaa em. rahakkaimmille tuille. Mä oon oman korteni kantanut jo tähän kekoon. Siirsin pellot luomuun ja ostan vielä tavan viljelijöiltä rehuviljaa elukoille. Oisko toi niinku kaksinkertanen korren kanto viljamäärän vähentämiseen markkinoilta 
tulonsiirtoyhteiskunta elää jo vahvassa viljelijöiden keskuudessa. Tuottamaton ja ikuisiksi ajoiksi viljelemättömäksi tuomittu metsänkainalo on oikeutettu korkeampaan tukeen, koska sitä ei kannata viljellä?
Meillä on ilmastonmuutos, paskaiset vedet... silti roikotetaan noin 30% peltopinta-alasta vain syömässä tukipottia, jonka kuuluisi oikeasti laskea elintarvikkeiden hintaa, torjua ilmastonmuutosta tai vähentää ravinnevalumia. Joutomaa, jota pidetään viljeltynä vain tukien ansiosta ei tee näistä mitään, paitsi kurjistaa tilannetta ja nopeuttaa loppupeleissä suomalaisen tuotannon alasajoa. Elintarvikkeiden tuonti on kolminkertaistunut 2000-luvulla, tuotannon kilpailukyvyn romuttuminen on jo hyvässä vauhdissa.
Tarvitaanko lisää näitä sankareita, jotka pidättäytyvät tuotannosta, mutta korjaavat isoimmat tuet?
Olen kanssasi samaa mieltä. Tuotantoa ja tuottamista pitäisi tukea. Mäkin mielummin viljelisin kunnolla kunnon ison sadon tuottaen. Mikään ei ole niin hienoa kuin puida kunnon kelissä hyvää puhdasta kasvustoa. Ongelma vain on se että siitä ei palkita. Tuki on sama hehtaarille tulee satoa tai ei. Jokainen tietää et jos sadossa lähdetään hakemaan niitä viimeisiä tonneja niin se maksaa ja riski on suuri. Tämä pitäisi palkita jos onnistuu, mutta ei nyt ei tässä tasapäistämis maailmassa. Naapurin suojavyöhykkeilijä vetää paremman katteen kun muista yhden valkoisen pallon tehdä vuosittain.
Ei, ei meitä perseilijöitä tarvita. Mutta ei tässä maassa kai maajusseja tarvita muutenkaan..
Heikko tuottoisten lohkojen kohdalla, joita ei kelläkään toki ole, niin suosittelisin laskemaan, että paljonko lohkolta pitää saada viljaa verrattuna sänki/viherkesantoon, jonka hoidoksi riittää kerran vuodessa niitto.
Muistaen, että se kesannon tuki on ainoastaan 54€/ha vähemmän kuin viljalla ja että sitä voi olla sen 25% pinta-alasta ilman leikkureita.
Toinen mielenkiintoinen on laskelma on nämä riista/maisema/niitty vaihtoehdot. Siemenkustannus on sen 20-100€ riippuen nyt miltä haluaa pellon näyttävän. Tuki on sen n. 250€/ha enemmän kuin viljalla. Itse en ole kuin -12 ja -18 vuosina (+200€/t) viljalla päässyt parempaan tulokseen. Silloinkaan en huonoilla lohkoilla.
Miksi sänki tai viherkesanto. Okei ei tarvii kaiketi perustaa mitenkään, mut jos nyt tämän tukikauden alussa olis "säiliskesannon" perustanut niin eikös sillä olisi joka vuosi tienannut sen 50 enemmän, sadonkorjuuvelvoitetta kun ei ole niin hoidoksi riittää tuo sama niitto kerta vuoteen? Jo parin vuoden tuilla se perustaminen on taatusti katettu ja juolavehnä täydentää sitten jo kolmantena hienosti. Toki jos käyttää timoteita perustamisessa ja antaa sen siementää niin siitäkin sitä täydennystä syntyy sopivasti..
Mut juu ymmärsin pointin, mut en ehkä laskentatapaasi ihan. Millaisia kuluja lasket viljan viljelyyn? Voisin sitten vertailla omiin laskelmiin. Tuotantopanosten käyttö on helppo laskea, mut konekulut ja oma työ ovatkin sitten hankalampia. Tai sanotaan että niissä on enemmän vaihtelua.
On selvä, että jotkin metsänkainalot, pienet lohkot yms. on järkevää laittaa em. rahakkaimmille tuille. Mä oon oman korteni kantanut jo tähän kekoon. Siirsin pellot luomuun ja ostan vielä tavan viljelijöiltä rehuviljaa elukoille. Oisko toi niinku kaksinkertanen korren kanto viljamäärän vähentämiseen markkinoilta
