Tässä osiossa voit tarkastella kaikkia tämän jäsenen viestejä. Huomaa, että näet viestit vain niiltä alueilta, joihin sinulla on pääsy.
Ruotsissa tilanne on huono tuulivoimayhtiöillä tällä hetkellä, moni menossa konkkaan ja maanvuokraajalle voi tulla kallis ennallistamislasku.
Maanomistajia odottaa kova lasku, jos tuulivoimayhtiö menee konkurssiin, varoittaa Ruotsin TV4:n Kalla fakta-ohjelma. Jos maanvuokrasopimukseen ei sisälly riittäviä takuita, maanomistaja voi joutua maksamaan tuulivoimaloiden purkamisen ja alueen ennallistamisen, mikä voi tulla kalliiksi. Kalla fakta on käynyt läpi Ruotsissa toimivien tuulivoimayhtiöiden tilinpäätöksiä, ja on havainnut, että lähes kolmasosa Ruotsin tuulivoimayhtiöistä on konkurssikypsiä. Jos voimaloiden purkamista ei ole varmistettu vuokrasopimuksessa, kustannukset voivat jäädä maanomistajalle. Linkki: https://www.tv4.se/artikel/3Uli7D61olrYj6ea52qa8s/experter-varnar-markaegare-riskerar-kraftig-nota?utm_source=tv4.se&fbclid=IwAR3gWCXF0hEms_JGlS962-rqTOyYNxSB_4QX4Nez_tODdE2wHPCX16xmrVw Suurella osalla tuulivoima-alasta on taloudellisia ongelmia, sanoo Jönköpingin kauppakorkeakoulun apulaisprofessori Christian Sandström. Kalla Fakta on nähnyt Jönköpingin tutkijoiden keräämän tuulivoimayhtiöitä koskevan materiaalin. Kauppakorkeakoulun keräämä tietokanta käsittää Ruotsin 5200 tuulivoimalasta noin 3500. Tutkijoiden mukaan noin 1000 tuulivoimalaa sijaitsee konkurssikypsän yhtiön omistamalla tuotantoalueella. Syynä tuulivoiman huonoon kannattavuuteen on alan nopea kasvu yhdistettynä sähkön hinnan laskuun, joka johtuu siitä, että kaikki tuulivoimalat tuottavat sähköä yhtä aikaa. (Kooste TV-KY ry). Linkki: https://www.tv4.se/artikel/NKnZvX6uoK3IAWROYoiez/konkursvag-hotar-svensk-vindkraft
( Yllä oleva on lainaus facen Metsänomistajien foorumilta)
Itse en uskaltaisi vuokrata maitani tuulivoimafirmalle, tai sit pitäisi ottaa juristi avuksi sorvaamaan sellainen sopimus missä 100 % varmuudella ei itse joudu maksumieheksi MISSÄÄN TAPAUKSESSA, sattui tulevaisuudessa mitä tahansa.
Ihan aiheellinen huoli oli sit kyseessä tuuli tai aurinkovoimala.
Konkurssin tullessa mikäli elinkaarta on vielä jäljellä niin konkurssipesän ostaa joku ja tuotanto jatkuu. Mut sit jos elinkaari finaalissa niin ostajaa tuskin löytyy.
Tuulivoimala vie kohtuu vähän pinta-alaa verrattuna aurinkovoimalaan niin edes uuden omistajan surkea vuokra ei ole niin iso ongelma kuin aurinkovoimalassa.
Tietämäni ennallistamismaksut aurinkovoimaloiden kohdalla ovat naurettavaan pieniä. Niillä ei ennallisteta mitään. Myöskään purkutilanteessa ainoastaan maan päälliset osat puretaan..
Jaa…. Näin nautatilallisena viime vuosi oli tukienkin osalta surkea, ohjelmakauden huonoin, tipusta vuodesta -21 noin 20%, vuodesta 17 noin 30%. Eläinmääräässä ja pinta-aloissa ei merkittäviä muutoksia. 17 ei ollut vielä luomutukia mukana.
Etkö saanut lhk:lle korotusta niinkuin muut 2022 vuodelta? Vai oliko siellä sit jotakin elukkatukia jotka tippu 21 ja 22 vaihteessa?
Viime vuoteen ei auta verrata, silloin tuli niitä ylimääräisiä kriisitukia vai mitä nyt olikaan nimeltään. Niistä kertyi kumminkin jonkinlainen summa.
2021 tukimääriin verraten ollaan oikeammalla tasolla. Toki pudotusta siinäkin on tullut ihan huomattavasti mutta ei ainakaan itselläni ihan noin raflaavia lukuja.
Tämä on totta. 2022 oli tukienmuodossa huippuvuosi. Jos oikein muistan niin laskeskelin et lähemmäs 250e/ha oli ero tämän ja viimevuoden laskennallinen ero. 2021 lähempänä totuutta kuinka summat eroaa ohjelmakausien välillä.
Ei kai noita todellisia euroja vielä tiedä? Eikös ainakin ekojärjestelmän tuet tule vasta joskus..
Tänään oli MTssä hyvä juttu. Siitä vois saada käsityksen että nousuvaraa on. Ehkä hyvä yhteenveto vois olla että "Raision toimitusjohtaja Pekka Kuusniemi totesi marraskuun alussa, että hankintahinnoissa on painetta ylöspäin, koska sekä sadon määrä että laatu on valitettavan heikko." MT 2023-11-27.
Mutta tarkoitti nimenomaan elintarvikelaatuista viljaa, josta on pulaa.
Taitaa olla niin, että tänä talvena pitkästä aikaa jokainen viljelijä yrittää viimeiseen jyvään asti löytää elintarvikelaatuista myytävää.
Justiinsa mietin et pitäiskö lähteä siilokohtaisesti lähteä perkaamaan syysvehniä läpi et oisko jossakin valkuainen riittävä..
Mut juu Kysehän on nyt siitä et mitä varastoissa on ja koska se irtoaa? Nythän ollaan hinnallisesti Euroopan tasossa ja tuonti nappi on herkässä jos tavaraa ei ala löytyä. Vehnän hinta ollut ylhäällä jo syksystä lähtien. Tai on siitä pientä korotusta tullut, kaura noussut reilummin.. kolmesataa tuskin menee silti rikki..
Ohrissakin on eroja happamuuden siedon kanssa. Mutta eihän se kasva jos se tintataan märkään savimaahan tai yleensäkään märkään. Tänä syksynäkin keskusteluissa täällä on tullut sellaisia juttuja että ei tarvi ihmetellä kun vilja ei kasva. Kylvetään märkään ja kylmään...ei ei.
Tuo nyt on selvä, ainakin itselle. Tässäkin tuntuu et ohra on herkin. Vehnä kestää kylmemmänkin maan. Itsellä kun kuivuu pellot käytännössä aina samassa järjestyksessä johtuen kai ihan sijainnista niin aiheuttaa ongelmia kylvöjen ajoittamissessa sopivaan kohtaan.
Jep olisin voinut melkein laittaa pääni pantiksi
Uskoisin et ohra ei pärjää savilla juuri sen surkean juuristonsa vuoksi. Oli kuivaa tai kosteaa niin molemmista kärsii. Kaura jää oikeasti kuivissa oloissa todella kevyeksi vaikka isojyväinen lajike. Vehnä kestää "elämää"...
En kyseenalaista kokemuksiasi, mutta mielenkiinnosta haluaisin nähdä sellaisen kevätvehnän, joka kestää "elämää". Tänäkin vuonna se oli kaura, joka kesti sen "elämän", kun ensin oli kituuttavan kuivaa ja juhannuksesta alkoi sateet. Vehnistä näki jo kesäkuun ensimmäisellä viikolla, ettei tule yhtikäs mitään; kauratkin näyttivät hetken tosi huonoilta, mutta sitten kun tulivat sateet, toipuivat yllättävänkin hienosti. Ja sadonkorjuun ajassa harva röyhy sieti sateet paremmin kuin vehnän pystytähkä, joka idätti ja peittasi siemenet valmiiksi seuraavaa kevättä vasten.
Omat kokemukset tavisviljelyssä demonstrant/zebra ja bettina/belinda. Nyt luomussa ollut demonstrant/quarna ja avenue/bettina.
Kyl ne kuivien vuosien 2018 (tavisviljely) ja 2021 (luomu) niin kaurat jääneet kevyiksi ja vehnästä tullut kuitenkin ihan kelpo tavaraa. Satotasot nyt ei tietysti ruutuennätyksiä lyö mut eipä mulla koskaan.
Muutenkin tuo alkukesän ainainen kuivuus juhannukselle asti tuntuu juuri ratkaisevan pelin vehnälle. Toki mitään tilastoa ei ole tehty et mutuilua on..
Kyllä kaura paremmin kuivuutta kestää kuin kevätvehnä. Kaikkina näinä kuivina ja kuumina viime vuosina on kauran satotaso ollut kaksin- tai kolminkertainen vehnään verrattuna,
Piti oikein kaivaa arkistoista esiin wanha kunnon Pekka Köpän Kasvinviljelyoppi 2 -kirja. Siinä todettiin näin: "Kaura on kosteiden olojen kasvi. Nekin kauralajikkeet, jotka käyttävät vettä taloudellisimmin, tarvitsevat yhden kuiva-ainegramman tuottamiseen 20% enemmän vettä kuin ohra."
Käytännön viljely on kuitenkin osoittanut että kaura pärjää muille kevätviljoille kuivissa olosuhteissa. Ovatkohan lajikkeet parantuneet tuolta 80-luvulta, vai onko kaura niin paljon parempi ottamaan vettä, että se pystyy lisäsadon lisäksi repimään maasta irti vielä tuon 20% lisätarpeen? Vai onko legendaarinen eepos väärässä...
Kauraa on käytetty märillä,happamilla suopelloilla,kasvaa hyvin,ohra ei ollenkaan.
Ohra nyt on surkein. Se vaatii niin optimiolot että satoa tulee et täytyy vain ihmetellä kuka sitä viitsii viljellä niin paljon et on Suomen viljellyin vilja.
Täysin erimieltä. Mulla on ohra ollut varmin viljeltävä ja pitkän aikavälin keskisato on sillä paras viljoista.
Et taida viljellä kuivilla saviseuduilla?
Todennäköisesti tässäkin tapauksessa syy mikä se paras kasvi itselle on löytyy sijainnista, olosuhteista ja maalajeista. Ja kenties myös viljelytavoista. Jollakin voi ohra toimia parhaiten, toisella kaura ja kolmannella vehnä. 
Juu, en ole saviseudulla. Mutta ei nää hikevyydeltään mitään parhaimmistoakaan ole, kuitenkin periaatteessa kaikki maat kynnettävissä keväällä.
Jep olisin voinut melkein laittaa pääni pantiksi
Uskoisin et ohra ei pärjää savilla juuri sen surkean juuristonsa vuoksi. Oli kuivaa tai kosteaa niin molemmista kärsii. Kaura jää oikeasti kuivissa oloissa todella kevyeksi vaikka isojyväinen lajike. Vehnä kestää "elämää"...
Kyllä kaura paremmin kuivuutta kestää kuin kevätvehnä. Kaikkina näinä kuivina ja kuumina viime vuosina on kauran satotaso ollut kaksin- tai kolminkertainen vehnään verrattuna,
Piti oikein kaivaa arkistoista esiin wanha kunnon Pekka Köpän Kasvinviljelyoppi 2 -kirja. Siinä todettiin näin: "Kaura on kosteiden olojen kasvi. Nekin kauralajikkeet, jotka käyttävät vettä taloudellisimmin, tarvitsevat yhden kuiva-ainegramman tuottamiseen 20% enemmän vettä kuin ohra."
Käytännön viljely on kuitenkin osoittanut että kaura pärjää muille kevätviljoille kuivissa olosuhteissa. Ovatkohan lajikkeet parantuneet tuolta 80-luvulta, vai onko kaura niin paljon parempi ottamaan vettä, että se pystyy lisäsadon lisäksi repimään maasta irti vielä tuon 20% lisätarpeen? Vai onko legendaarinen eepos väärässä...
Kauraa on käytetty märillä,happamilla suopelloilla,kasvaa hyvin,ohra ei ollenkaan.
Ohra nyt on surkein. Se vaatii niin optimiolot että satoa tulee et täytyy vain ihmetellä kuka sitä viitsii viljellä niin paljon et on Suomen viljellyin vilja.
Täysin erimieltä. Mulla on ohra ollut varmin viljeltävä ja pitkän aikavälin keskisato on sillä paras viljoista.
Et taida viljellä kuivilla saviseuduilla?
Todennäköisesti tässäkin tapauksessa syy mikä se paras kasvi itselle on löytyy sijainnista, olosuhteista ja maalajeista. Ja kenties myös viljelytavoista. Jollakin voi ohra toimia parhaiten, toisella kaura ja kolmannella vehnä.
Kyllä kaura paremmin kuivuutta kestää kuin kevätvehnä. Kaikkina näinä kuivina ja kuumina viime vuosina on kauran satotaso ollut kaksin- tai kolminkertainen vehnään verrattuna,
Piti oikein kaivaa arkistoista esiin wanha kunnon Pekka Köpän Kasvinviljelyoppi 2 -kirja. Siinä todettiin näin: "Kaura on kosteiden olojen kasvi. Nekin kauralajikkeet, jotka käyttävät vettä taloudellisimmin, tarvitsevat yhden kuiva-ainegramman tuottamiseen 20% enemmän vettä kuin ohra."
Käytännön viljely on kuitenkin osoittanut että kaura pärjää muille kevätviljoille kuivissa olosuhteissa. Ovatkohan lajikkeet parantuneet tuolta 80-luvulta, vai onko kaura niin paljon parempi ottamaan vettä, että se pystyy lisäsadon lisäksi repimään maasta irti vielä tuon 20% lisätarpeen? Vai onko legendaarinen eepos väärässä...
Kauraa on käytetty märillä,happamilla suopelloilla,kasvaa hyvin,ohra ei ollenkaan.
Ohra nyt on surkein. Se vaatii niin optimiolot että satoa tulee et täytyy vain ihmetellä kuka sitä viitsii viljellä niin paljon et on Suomen viljellyin vilja.
Omat kokemukset ovat paremmat kevätvehnistä kuin kaurasta vaihtelevissa (kuivissa) oloissa. Mut kumpikaan lajike ei ole borealin listalta eikä se ole quarnakaan.
Varsinkin SS:ltä kysyisin, muutkin saa vastata että
Mikä olisi mielestääne SE kauralajike joka olisi suht.aikainen, hl-painoltaan hyvä ja lakoprosentti pieni? Niklasta on ollut, juu, käypä litisteviljaksi, satotaso aikas hyvä eli olen saanut pienelläkin lannoitus määrällä 5000 kilon ha-satoja,mutta se varisemisherkkyys vähän laittaa katsomaan muita lajikkeita.
Olen tämän jo aikaisemminkin kirjoittanut et kun pysyt erossa borealin jalosteista niin on jotain toivoa. Tämä ohje pätee nyt Etelä suomen viljelijöiden. Pohjanmaalla tai muualla karjasuomessa viljelevät voivat kaiketi käyttää hyvillä mielin borealin tuotoksia. Siellä kai yleensä sataakin muulloin kuin vappuna, juhannuksena ja lokakuusta tammikuuhun..
Mä olen ollut tyytyväinen avenuehin. Ei ole aikainen mut aivan hyvin täällä kymenlaaksossa ehtii vaikka kylväisi vasta kesäkuussa. Mut yleisesti täällä nyt ehtii kaikki ohrat ja kaurat oli ne kuinka myöhäisiä tahansa jos nyt ovat edes kesäkuun alussa kylvettyjä. Kuivuus ja kuuma nopeuttaa näiden lajien kehitystä sellaisilla harppauksella ettei ongelmia ole. Toki ei nyt tarvii elokuun alussa välttämättä puida.
Kevätvehnä on sit toista maata. Siinä täytyy vähän miettiä. Kestää kaiketi elämää, kuivuuttakin monin verroin enemmän ja varsinkin myöhäiset lajikkeet vielä paremmin. Jos sellaista erehtyy kylvämään kesäkuun alussa niin saa todellakin toivoa lämmintä ja pitkää kesää.
Mut takas kauroihin. Nyt siis on Avenueta. Aikaisemmin oli bettinaa ja sitä ennen belindaa. Mistään ei sinänsä huonoa sanottavaa mut jokaisella vaihdolla on satotaso aina noussut.
Mikä on sopiva kiinnitysmäärä – siinäpä hyvä kysymys. Tämän huonon vuoden kaurasato oli n. 4000 kg/ha; viime vuonna, kun oli vähän parempi kasvukausi, kauran satotaso oli silti vain vähän yli 4000 kg/ha. Olisiko n. 4000 kg/ha siis passeli perusvarma kiinnitysmäärä, kun lähdetään siitä oletuksesta, että hyvät viljavuodet ovat jo takanapäin? Ai niin, 2021 vuosi oli kuiva ja kuuma, ja kaurasato 2500 kg/ha, ja joltain tietyltä määräalalta vain 1500 kg/ha...
Jos kiinnittäisin niin kaks tonnia per ha uskaltaisin laittaa. Sen saa oli vuosi millainen vaan.
Tai sit täytyy kiinnittää jo siilossa olevaa tavaraa..
Onko viljakaupassa paljon näitä black friday tarjouksia? Paikalliselta lantamieheltä tuli tekstari jossa ensi syksyn toimituksiin elintarvike kaura 250€/tn.
A-rehun mainoksen näin et olis tarjousta mut mainos ei hintoja kertonut..
SS on aina taatun positiivinen
Mut kylhän hän oikeilla jäljillä on. 21 vuoden kato ja pula viljasta on muisto vaan. Lannoitetta hankittu ja hintakiinnityksiä kaiketi tehty riittävästi jotta tulevankin kauden satotaso on turvattu. Eipä voida odottaa kuin riittävän huonoa satovuotta joka taas hetkellisesti korjaa tilanteen tai sit jotakin muuta pitäisi tapahtua maailmalla. Kenties kunnon rähinä lähi idässä? Lannoitteiden mahdollinen hinnannousu ei enää vaikuta tulevaan kauteen nyt on siitä miettiä jo vuotta 2025..
Tuo huono sato – korkea hinta -korjaussarja on siinä mielessä petollinen, että se toimii vain silloin, kun toisilla on kato ja itsellä on sato..
Tai on varastossa jyviä useammalta vuodelta
Lihantuotanto, erityisesti sika alentunut huomattavasti, eli viljan kulutus pienenee ja nurmentuotannosta tulee lisää peltoalaa viljalle. Tarvitaan vieläkin suurempi kato, että kotimaan viljantuotanto ei riitä kulutukseen. Tällöinhän Itämerivähennys muuttuu Itämerilisäksi. Aika harvalla sitten kadossa on kauheasti myytävää.
Tuo on totta. Toki kai niille hömpillekkin jonkinlainen ala menee korkeiden kustannusten aikaan. Mut niinkuin käsiteltiin jo aiemmin niin eivät keskisatoa tiputa paljoakaan kun monella tilalla ne menee heikoille lohkoille jne.
SS on aina taatun positiivinen
Mut kylhän hän oikeilla jäljillä on. 21 vuoden kato ja pula viljasta on muisto vaan. Lannoitetta hankittu ja hintakiinnityksiä kaiketi tehty riittävästi jotta tulevankin kauden satotaso on turvattu. Eipä voida odottaa kuin riittävän huonoa satovuotta joka taas hetkellisesti korjaa tilanteen tai sit jotakin muuta pitäisi tapahtua maailmalla. Kenties kunnon rähinä lähi idässä? Lannoitteiden mahdollinen hinnannousu ei enää vaikuta tulevaan kauteen nyt on siitä miettiä jo vuotta 2025..
