Itse tykkään niistä kaupunkinäyttelyistä. Kenties siksi et silloin on enemmän aikaa. Helsinkiin on lyhyt matka ja nopea mennä. Eikä olosuhteet paljoa vaikuta sisällä olessa. Voipa samalla ottaa pikku loman ja käydä katsastamassa pääkaupunkia.

Mutta se on tietysti totta et Helsingin näyttely on pieni. Sen kiertämiseen ei montaa tuntia mene jos ei tuttuja näy. Tampereen tai jyväskylän näyttely on ehkä isompi mut niissä jo sit taas matka täältä enempi.

Okra on ihan jees mut nytkin olisi taas ollut töitä kyl et oikeastaan ei olis aikaa ollut lähteä. Nyt kuitenkin jo osittain matkalla ja huomenna mennään pitämään tuulta oripäähän..

Ihmettelen et mikä vaikeus siinä kirjallisen sopimuksen teossa on... 

Omista kokemuksista niin keväällä märkään sotkettu epäonnistuu kuivana vuotena. Kuivat alkukaudet ovat kymenlaaksossa enemmän sääntö kuin poikkeus. Tänä vuonna se meni et poikkeus vahvistaa säännön. 
Märistä vuosista tai siis alkukausista hyvin vähän kokemuksia em. Syystä mut nyt tuntuu et ne märätkin on sentään ihan ok. Tietysti se kadvusto oli pidemmällä kuin toukokuun 20pv kylvetty, vaikka juroikin melkein kuukauden..

Sen vuoksi täällä tosi moni "jarruttelee" kylvöjen kanssa. Niille joille osuneet multaiset maat niin sama se tuntuu olevan koska tekee. Aina onnistuu ok tasolla. Muutama yli innokas on aina tekemässä vaikka savesta tulee vielä ihan palloja. Myös sit ne joilla tekemistä enemmän pinta-alan vuoksi ovat monesti liikkeellä jo aikaseen kun kuitenkin kylvöt venyy kesäkuulle.. joku noista tulee sit tehtyä "oikeaan aikaankin".

Lainaus käyttäjältä: ja101 - 02.07.25 - klo:18:45

Tänään tuli tehtyä laajempaa peltokierrosta omilla pelloilla ja kylhän tilanne on surkea. Vähäiset syyskasvit on ok. No ruis nyt jäi taas kerran harvaksi. En ilmeisesti vain osaa..

Mut mitä kevätkasveihin tulee niin täysin hukkuneita alueita on varmaan joku 20% koko alasta. Huonoja alueita on ehkä 60% ja ok alueita loput. Ihan huippuja voi nyt joku promille olla. Sadollisesti tietää jo nyt et tästä vuodesta tulee luomu uran pohjanoteeraus. Hyvät et saa ne siemenet takaisin.

Voi hitto et mä vihaan näitä märkiä vuosia. 2017 homma meni pieleen vasta syksyllä. Nyt se meni jo tässä vaiheessa. 2020 meni myös osalta alasta homma pieleen kun tuli joku 200mm kolmeen päivään muistaakseni..

No tämä vuosi jää taas yhtenä epäonnistumisena historian kirjoihin. Onneksi kuivat vuodet yleistyvät mä pärjään paljon paremmin niiden kanssa..

Virkistäpä taas huonoa muistiani: olitko Salpausselän etelä- vai pohjoispuolelta? Kuulin juttua, että Anjalankosken suunnalla satoi juhannuksen jälkeen 200mm. Entä mikä oli se sun mittariin kertynyt vesimäärä?

Eteläpuolella eli siellä anjalankosken puolella. Tai no anjalankoskea ei enää ole, koska tuo oli keksitty kaupungin nimi ja nykyään entinen anjalankosken alue kuuluu kouvolaan.

Mä en onnistunut mittariin poimimaan noin paljon mut epäilen edelleen et mittari vuotaa jostakin. Pitäisi tietysti hankkia uusi mut eipä sille enää tälle kasvukaudelle ole väliä. Märkää on sitä se ei muuta. Olisiko joku 100mm ollut kesäkuun määrä ja siitä valtaosa tullut juhannus viikon keskiviikosta viikko eteenpäin.

Tuossa muutama kolleega jutteli et oli juhannuksen aika saanut 150mm mittariin . Jollain oli 130mm jne. Eli jonkin verran vaihtelua on. Mut yleisesti kyl tätä etelä kouvolaa on vaivannut liika vesi. Vähäiset syysviljat mitä täällä on niin ovat kyllä hyvän näköisiä. Niihin liika vesi ei ole purenut. Ja kenties nyt ne pääsiäisen aikaan märkään maahan tehdytkin ovat pärjänneet paremmin kuin toukokuun lopulla tehdyt. Kuivuutta kun ei ole kärsitty koko keväänä/alku kesänä niin se märkäkään maa ei näemmä ole ongelma.

Ja tietysti ne joilla on maalaji lotossa tulleet pehmeämmät multasemmat maat niin ei siellä ole sellaista ongelmaa. Itselläkin nuo urakoinnit on sellaisilla lohkoilla niin paremmin ne on pärjäänneet. Ne on vielä ihan ok. Ei hyviä mut ei huonojakaan. Onhan noissa tietysti sitäkin et ojitusta pitäisi uusia ja pinnanmuotoilua harjoittaa. Mut on niitä äskettäin ojitettujakin on hukkunut.

Sitten kenties sellainen juttu jonka joku fiksumpi osaa vahvistaa mut itsellä kun luomua ja lannoitus on joko nolla tai karjanlantaa niin tuntuvat kärsivän hieman enemmän kuin reilusti typpeä saaneet kasvustot?

Tämä on kenties nyt eka vuosi ja oikeastaan melkein on mun luomu uralla kun vettä on tullut yli tarpeen jo tähän mennessä niin luomu kärsii tästä enemmän kuin tavikset. Kuivana vuonna ero ei ole noin merkittävä...

Niin kai ne viisaat puhuu et sään ääri ilmiöt lisääntyy. Jos lähihistoriaa muistelee niin ei tällä alueella täälläsiä vesimääriä ole tullut ihan hetkeen. Nyt kuitenkin vasta heinäkuun alku. Ja lasjalla rintamalla eikä vain yksittäistä paikallista 200mm kuuroa.

Kuivahkojan vuosia ollut 9/10 tai ehkä jopa useampikin. Toivon et tällä linjalla jatketaan..

Tänään tuli tehtyä laajempaa peltokierrosta omilla pelloilla ja kylhän tilanne on surkea. Vähäiset syyskasvit on ok. No ruis nyt jäi taas kerran harvaksi. En ilmeisesti vain osaa..

Mut mitä kevätkasveihin tulee niin täysin hukkuneita alueita on varmaan joku 20% koko alasta. Huonoja alueita on ehkä 60% ja ok alueita loput. Ihan huippuja voi nyt joku promille olla. Sadollisesti tietää jo nyt et tästä vuodesta tulee luomu uran pohjanoteeraus. Hyvät et saa ne siemenet takaisin.

Voi hitto et mä vihaan näitä märkiä vuosia. 2017 homma meni pieleen vasta syksyllä. Nyt se meni jo tässä vaiheessa. 2020 meni myös osalta alasta homma pieleen kun tuli joku 200mm kolmeen päivään muistaakseni..

No tämä vuosi jää taas yhtenä epäonnistumisena historian kirjoihin. Onneksi kuivat vuodet yleistyvät mä pärjään paljon paremmin niiden kanssa..

Tuli käytyä lahdessa. Menomatka vt 12 pitkin ja paluu lahti, orimattila, myrskylä, artjärvi, vt6
Näyttää siltä et päijäthämeen eteläosissa ja itäuudellamaalla ei olla kärsitty niin paljoa vedestä kuin täällä kymenlaaksossa. Toki veden vaivaamia paikkojakin näkyi mutten täysin keltaisia peltoja nähnyt joita täältä kyllä löytyy..

Lainaus käyttäjältä: Magia - 30.06.25 - klo:03:10

Lainaus käyttäjältä: Hämeenmies - 29.06.25 - klo:20:18

Kesäkuussa on tullu etelä pirkanmaalla 106 mm se on hurja lukema ja se näkyy pelloilla..

Nyt pikkasen enemmän täällä.Suurinosa kahessa kuurossa viikossa nyt loppukuusta.En tarte vettä enään koko loppukesänä.Lämpötilakin ruhtinaalinen+10.

Pari kolleegaa tuosta läheltä jutteli kun heillä on sääasemat niin joku +130mm oli kesäkuun määrä ennen eilisiä sateita.
Ja siitä valtaosahan tuli juhannusviikolla.
Ja kyllä näkyy pelloilla et vettä on tullut.
Hyvä kasvukausi meni pilalle. Nyt ei täällä ole tulossa enää kuin keskinkertainen. Ja tosiaan seuraavat vedet voi tulla lumena sit talvella, mut epäilen et tuo toive ei toteudu..

10mm oli eilisen sademäärä. Ainut positiivinen asia tuossa on ettei tullut sitä +30mm mitä ennusteissa oli.

Ja muuten taas tiputtelee. 

Lainaus käyttäjältä: Hämeenmies - 29.06.25 - klo:20:18

Kesäkuussa on tullu etelä pirkanmaalla 106 mm se on hurja lukema ja se näkyy pelloilla..

Nyt pikkasen enemmän täällä.Suurinosa kahessa kuurossa viikossa nyt loppukuusta.En tarte vettä enään koko loppukesänä.Lämpötilakin ruhtinaalinen+10.

Pari kolleegaa tuosta läheltä jutteli kun heillä on sääasemat niin joku +130mm oli kesäkuun määrä ennen eilisiä sateita.
Ja siitä valtaosahan tuli juhannusviikolla.
Ja kyllä näkyy pelloilla et vettä on tullut.
Hyvä kasvukausi meni pilalle. Nyt ei täällä ole tulossa enää kuin keskinkertainen. Ja tosiaan seuraavat vedet voi tulla lumena sit talvella, mut epäilen et tuo toive ei toteudu..

Ja jos se kuvaaminen ei onnistu niin oman kunnan maataloustoimistoon yhteys niin he keksivät taatusti ratkaisun.

Mut eikun. Ei onnistu kuvaaminen. En haluakkaan kuvata. Ei kepu vaatinut kuvaamista. Persutkin lupasi ettei tarvitse kuvata. Tulee sanktio. Ääh pyyh itku potku raivari... Eu on paska. Suomi on paska..

No joozepilla nyt menee kaikki täydellisesti kuten aina. Tai niin oliko se se 2020 vai mikä se vuos kun ei onnistunut ja siitä avoimesti kerrottu...

Mut juu itse en tuollaista optimistista näkemystä koe omaksi peruspessimistinä. Lounaisessa suomessa on tainut tulla vähemmän vettä kuin täällä kaakossa jossa hyvältä näyttävä kasvukausi on katastrofin puolella jo. Keltaisia peltoja on siellä täällä.

Mut näkisin silti kokemuksella et ceylon yllättää. Näyttää surkealta 10t lasien läpi katottuna mut vaaka ei valehtele. Harmi sinänsä kuten naiivi kollega SS mainitsi niin myllyt ei ceylonista perusta. Pitää olla joku extra outo lajike jotta kelpaa. Liian hyväähän se olisikin jos ceylonin viljely reseptillä kylvä joskus syksyllä. Torju rikat broadwayillä. Laita apupaskaa niin paljon kuin perse kestää ja korjaa sato olisi toiminut...

Joo mä ymmärrän ihan teknisesti että on hyvä että on monta ruiskua. Ja tietysti kaikkien on syytä olla kunnosssa hyvän jäljen saamiseksi.

Miksi kaikissa pitää olla leima?

Tietty jos tarkastaja menee sinne etätilalle tekemään valvontaa ja se hoppa on sen leimaamattoman kanssa pihassa parkissa vesisäiliöiden vieressä ja jäljet tulee suoraan laihosta siihen. Tarttee olla aika vakuuttava puhuja että saa uskomaan että tällä mikä on kotona niin oikeesti on ruiskutettu🤣🤣

Tämä tämä tämä! 

Lainaus käyttäjältä: -SS- - 27.02.24 - klo:17:53

Lainaus käyttäjältä: Filosofi - 27.02.24 - klo:17:16

Ehdottomasti roundupille myös oma ruisku. Yksi katsastukseen kolmen vuoden välein, viisi muuta makasiinin kätköissä "varaosakoneina", jos joku sattuu kysymään.

Valvojat eivät kyllä niele käyttökunnossa olevan ruiskun "varaosakonestatusta". Toinen valvojista alkoi raottaa ruiskun testaustarraa, alla vanhoja, siinä kyllä kiivastuin ja kielsin, ja totesin, että heillä ei ole tässä muuta viranomaistehtävää kuin todeta, että paikalla löydetyn ruiskun katsastus on voimassa, eikä heidän hommaan kuulu selvittää ruiskun historiaa.

Kolme ruiskua olen kerralla katsastuttanut pellon päässä vierekkäin.

-SS-

Juu tänä vuonna tuli tarpeeseen kaksi eri ruiskua vehnän ja rehuviljojen eri rikkaohjelman kanssa. Kolmas on luonnostaan kesäisten roundup-ruiskutuksien käyttöön, koska rypsiä ei ole kylvössä. Mutta oli taas aika souvi tuo katsastus: suutinrunkojen o-renkaat ruiskupukea vasten väsyvät ja joutuu niitä purkamaan; IDKT suutin on kaksiosainen ja puhdistus on tehtävä purettuna jollakin tasaisella pöydällä ja vadissa, jotta ruiskutuskuvio on kunnollinen. Niitä kun kynsii raolleen niin ruohikkoon häviää. Letkuklemmarit, ABA - merkkisetkin, ruostuvat ja letkuista alkaa tiputella. Työläs homma on venttiilistön tiivisteiden kuivettuminen ja karoista tihkuvien pisaroiden metsästys. Pari glyseriinimittaria joutui taas vaihtamaan, samoin puomien nivelet ja vauriot ovat näpertelyä vaativaa. Farmi-ruiskunpesuaine on niin vaahtoavaa, että huuhtelusta huolimatta  prosenttisuuttimet vaahdottavat vettä ja sähköinen mittapurkki näyttää väärin. Onneksi itsellä oli brandin tekemä muovinen mittakannu, jolla otettiin 2 min kokeita ja tähdättiin ruiskutusmäärä käsin. Muutenkin katsastukseen pitää varata klemmarisarja, o-rengassarja, suutinrunkoja, pikamuttereita, suuttimen tiivisterenkaita ja paineletkun pätkiä. Silikoni- eli vakuumirasva on hyvää O-renkaiden pehmittämiseen ja imuvuotojen hallintaan.

Onneksi on vielä katsastajia, jotka tulevat tilalle tekemään testit, kun on kolme ruiskua tehtäväksi. Ikinä ei ole ollut mahdollisuutta tähdätä kauppojen testaustapahtumiin.

Uusia leasingruiskuja tiheästi vaihtavat eivät taida paljon katsastuksia tarvita.

-SS-

V1ttu et jotkuu jaksaa..
Yks ruisku leimaan jos sama levitysleveys.
Kuka on käskenyt näyttänään ne muut ruiskut tarkastajalle?
Kai nyt omaa päätäkin voi käyttää ja jos ei niin olisiko syytä hakeutua hoitoon?

Sarkasmia tai muuta keljuiluahan tämä ss:n kirjoitus on. Oikeasti kaveri on fiksu.
Mut kuvastaa määrätyllä tavalla maajussien tyhmyyttä. Oikeasti me ollaan helvetin tyhmää sakkia... 

Lainaus käyttäjältä: Magia - 27.06.25 - klo:09:41

Lainaus käyttäjältä: bouli - 26.06.25 - klo:19:29

Mulla on samaa ohraa kylvettynä äitienpäivänä syyskynnökseen ja sitten toinen lohko kevätkynnökseen viikko siitä myöhemmin. Sanoisin että tuo myöhemmin kylvetty on tällä hetkellä kehityksessä jäljessä enemmän kuin tuon viikon, täytyy oikeastaan jossain välissä tutkia miten lämpösumma on noissa kertynyt, on toki muitakin tekijöitä mitkä vaikuttaa kuten se että sängellä ollut oli kylväessä selkeästi märempi.

Täällä missä on ollut kuivaa kuin lähes beduiinin sandaalissa ja kylymää lähes kuin ryssän helevetissä,niin nurmien laatuun vaikutti enemmän tuo lämpö kuin kuivuus.Satoon myös,kylymät maat on jälessä.Lannotuksella on normaalia suurempi merkitys.

Juurikin näin, tuulelta suojaiset lohkon osat kasvaa tosi hyvin, tuulissa kituneet on pahoin jäljessä. Sama fosforilannoitusta, tänä vuonna sen merkitys korostunut todella paljon ja sitä on pitänyt laittaa pussista siemenen viereen, mikään maaperän tai lietteen fosfori ei ole ollut kuin nimelliseksi avuksi.

Samalla lohkolla reilusti ts. normaalisti fosforia saanutta, vähemmän lannoitettua ja vahingossa kokonaan ilman fosforia. Tuttu kysyi että mitä lajikkeita siinä isohkolla lohkolla kasvaa, mutta ero on pelkästään lannoituksessa. Rehevästä ja pensoneesta kitukasvuiseen, hailakkaan violetin sävyiseen. Pitkästä aikaa kylvölannoitukseen meni salpietaria tuolla lohkolla, startilla evästettynä ja kalisuola ennen kylvöä levitettynä. Syynä rikottu ruis, jolle lannoite oli ostettu. Normaalilannoitus Y-6 ja osittainen lisälannoitus lisätyppeä tarvitseviin lohkon osiin.

Fosforitasot tippuu jopa sikatiloilla, vaikka käyttäisi fosforia hiukan ohi kirjanpidonkin ja se lietteen määräkin voi olla enemmän kuin papereissa. Kertoo aika paljon tästä halusta saada fosforitasoja alas hallinnon puolesta. Hyvät satotasot syö enemmän kuin peltoon laitetaan, jos lannoittaa sääntöjen mukaan, todennäköisesti satotasot putoaa ja ravinnekuormitus kasvaa.

Tonnin tonni, starttifosforin hinta, ei näillä hinnoilla tarvitsi enää mitään rajoitteita hallinnolta, isännät osaisi itse päättää sopivan lannoitustason kuten nytkin tehdään. Kevätkylmillä mailla starttifosfori on elintärkeä sadon muodostumisen kannalta.  Omassa sääasemassa, karkean hietamaan multavassa ojanpientareella, korkein maalämmön lukema koko kesältä 12.7 astetta, tänä aamuna kasilta 11.7. Tuo lukema PITÄISI olla ihan muuta, jotta fosfori irtoaisi maasta. Näillä lukemilla 30% käytettävissä olevasta fosforista kasvin käytössä, fosforiköyhillä ja kylmillä mailla ei käytännössä yhtään mitään.

Edelleen odotellaan sitä sadetta, joka kastelisi maan, eikä ainoastaan maan pintaa. Kuivahkoa on, mutta viileät kelit auttaneet niukankin kosteuden pysymistä ja elvyttäviä pikkusateita tullut silloin tällöin. Lupailee vettä jopa ensi yölle, saa nyt nähdä taas. Kylvöjen jälkeen, 21.5 lähtien, satanut 55mm. Ei hassumpaa kasvukautta kuitenkaan, paitsi tällä menolla se tärkein eli sadonkorjuu venyy minne lie ja otsasuonta kiristää monellakin isännällä

Itsellä oli lohkoja jotka sai sianlietettä n. 20v ajan keväisin ja kesäisin. Paperilla fosforit kyllä nousi mut kasvustoissa se ei näkynyt. Kohtuullisen kuuliaisena niin typpi oli ainut mitä pussista annettiin niin se ei ainakaan tuntunut toimivalta tavalta.

Jotkut ei niin kuuliaiset kuulemma ovat ostaneet toiselle laskulle fosforipitoista ja unohtaneet merkata sen lohkokirjanpitoon.

Jos isompaa syysvehnäkiertoa pyörittäisi niin lanta syksyllä kylvön alle. Vaatii ison pelto alan/ pienen lanta määrän tai luovaa kirjanpitoa. Tällöin pystyy käyttämään pussitavaraa keväisin..

Pelto voi olla märkä/upottava vaikkei vesi seiso pinnalla. Sellaisen dokumentointi onkin hankalampaa. Tietysti jos käy traktorin ja kylvimen upottamassa niin ottaa sitten kuvan mut harva haluaa tahallaan upottaa.

Itse ehkä miettisin et millainen tukitappio tulee jos ilmoittaa avokessntona. Luulisi kelpaavan jos vetoaa märkyyteen.