Näytä kirjoitukset

Tässä osiossa voit tarkastella kaikkia tämän jäsenen viestejä. Huomaa, että näet viestit vain niiltä alueilta, joihin sinulla on pääsy.
Sivuja: [1] 2 3 ... 211

Viestit - ja101

Kasvintuotanto / Vs: Kylvöt -21
: 09.05.21 - klo:22:24
Sen verran tullut vettä viime päivinä, että pinnan alla maa on nyt melko taikinaa. Sateet aiheuttivat myös sen, että ruoho lähti kasvamaan ja kuivuminen ja samalla toukoaika päättyi tälle vuotta. Jos sanoin taannoin, että maksimissaan 3cm kylvö, niin osui ennuste kyllä nappiin. Syvemmältä kurasta ei nyt jakseta ylös tulla. Ennustekin näyttää niin epävakaiselta, että jatkossakaan ei jyviä parane kovin syvälle haudata, vaikka myöhemmän kesän hellemahdollisuus takaraivossa ahdistaisikin. Ne idut täytyy vaan saada ylös sieltä ja siihen ei oikein muuta konstia nyt ole kuin matala kylvö.

Täällä tupsautti vajaan 40mm viikon kuluessa, lisää tulee.

Sänget, tasatut ja kylvetyt lainehti notkopaikoista pari päivää. Kynnökset jaksoi nippa nappa imeä kaiken veden.

Seuraavaksi kolme "kesäpäivää" ja taas aukee taivaan hanat. Siinä on monessa tuvassa tuumimista että koska pääsee kunnolla kylvöille ja kuinka jo kylvetyt selviää. Taitaa seudun ekat kylvöt olla juronu jo kolme viikkoa märässä ja kylmässä vellissä...
Ilkeämielinen kysyis et eiks aiksinen kylvö olekkaan voittaja? Märkä ja kylmä jos jatkuu niin uusintakylvöjä luvassa?

Niin kylmää ollut et maa ei ole vielä lämmennyt jotta mitään kiirettä ei vielä ole. Kosteus ei näillä lämpötiloilla karkaa mihinkään. Tietysti kun kalenteria katsoo niin 120 päivää kasvavalla vehnällä alkaa olemaan kiire, mut jos luontoäiti ei halua niin parempi kokeilla ensi vuonna uudestaan. Omilla 100 päivän lajikkeilla ei mitään kiirettä.. papu tietysti pitäisi saada maahan mut se nyt on sellanen arpa kasvi muutenkin et ei jaksa stressata..
Onneksi tuota koetta ei tehty alkuperäisen suunnitelman mukaisesti Sosnovyi Borissa.   ::) Laitoksen johtaja ei suostunut riskialttiiseen kokeeseen.
Voisi olla koko etelä suomi kovinkin toisenoloine..
Kasvintuotanto / Vs: Kylvöt -21
: 08.05.21 - klo:09:10
Aika hiljaista ollut tällä seudulla. Viimevuosien aikaisin aloittaja kävi saveamassa tiet ennen loppuviikon sadetta.. uudella rajanaapurilla on aikaisimmat kylvöt olleet jo kai kohta 3 viikkoa maassa. Ei näy vielä pinnalla mitään, kun viimeksi viikolla ohi ajoin.. odotellaan odotellaan..

Itsellä yksi lohko kynnöstä muokattu ja lantaa ajettu. Josko ensi viikolla pääsisi aloittamaan. Farmit näyttää maanantaille 10mm sadetta et jos tuo tulee niin taitaa siirtyä loppuviikon puolelle kun jatketaan..
Kasvintuotanto / Vs: Syyskylvöt 2020
: 08.05.21 - klo:08:42
Ensin 2018 kuivuus tuonne heinäkuun puoliväliin ja sen perään 2017 vuoden sateet. Ei paljon tartte puida kymppitonnin satoja, tai siis viideltä hehtaarilta
Eiks paalimiehelle vielä ole tullut selväksi, että 2017 oli satovuosi eikä katovuosi 😉
Samalla lailla kun viime vuosikin oli aivan loistava sateineen. Meille molemmat vuodet ovat näyttäytyneet pelkästään katovuosina..

Suomi on tietysti iso maa ja paikalliset olosuhteet voivat poiketa paljonkin, joiltakin vaan tuntuu tämä unohtuvan.. 2016 vuosi on lähihistorian paras omalla kohdalla...
Maitotiloissa oli sukupolven mittainen kehitysero pohjoisen hyväksi jo 80-luvulla, joten ainakaan lähtöasetelman ero 1.1.1995 ei johdu EU:sta. Ne, jotka edelleen haluavat kehittää maidontuotantoaan Etelä-Suomessa, kehittävät sitä. Suurimpia hidasteita ovat hankkeista valittavat naapurit ja sijainniltaan otollisten peltojen saatavuus ja hinta. Saksankielisellä alueella näitä maakysymyksiä on ratkaistu perustamalla yhteisyritys. Niitäkin on monenlaisia, mm. yhteinen kesänavetointi. Talveksi suurkarja hajaantuu kotitalleihinsa. Yhteistyömuodot ja sopimukset ovat erittäin hienosyisiä. Tästä nyt ei enempää.

Lisätään vielä huono tuottajahinta ja kiintiöt .
Millon tuottajahinta on ollut huono? Käsittääkseni koko eu ajan suomessa on tuottajahinta ollut eu:n kärkipäätä...
Milloin sialihan hinta ollut huono . Parhaimmat tarjoukset  vuokramaista tekee sianlihantuottajat
Alamäki alkoi 2007, 2008.. Sen jälkeen on sitä parempaa aikaa odoteltu. Pelkästään hinta ei ole laskenut vaan myös kulut ovat nousseet. Viljan hinta ei niinkään tai ainahan siellä piikkejä on ollut mutta muiden rehujen hinnat ovat nousseet. Voisitko nyt vastata kysymykseen jonka esitin?

Mitä vuokramarkkinoihin tulee niin taitaa olla paikallinen ongelma... Kannattaisi katsella maailmaa muultakin kuin vain oman tuvan ikkunasta... ::)

Sattumalta löytyi tuollainen blogikirjoitus tuosta olkietanolihankkeesta, yksi näkökulma asiaan:

https://www.raskaatveet.com/2021/03/04/myllykosken-bioetanolitehdas-ii/

Ja näköjään olkietanoli kiinnostaa myös Heinolassa, ei kovin kaukana  Kouvolasta:


https://lab.fi/fi/projekti/biokyla

Joku Rakkineelle kusti polki sopimuspaperin?

Eilen illalla nopeasti lukaisin läpi niin oliko se 28e/tn karholla ja 43e/tn paalattuna ja toimitettuna, 0% kosteudessa. Sanokaas nyt viisaammat onko tuossa mitään järkeä edelleenkään? Paljon hehtaarilta tulee olkea, paljon paali painaa? Entä mikä sen kosteus on?

Mietitään nyt eka vain sitä et tuleeko edes euroja riittävästi ja vasta sen jälkeen pohditaan mistä puuttuva orgaaninen aines ja ravinteet saadaan takaisin peltoon..
Maitotiloissa oli sukupolven mittainen kehitysero pohjoisen hyväksi jo 80-luvulla, joten ainakaan lähtöasetelman ero 1.1.1995 ei johdu EU:sta. Ne, jotka edelleen haluavat kehittää maidontuotantoaan Etelä-Suomessa, kehittävät sitä. Suurimpia hidasteita ovat hankkeista valittavat naapurit ja sijainniltaan otollisten peltojen saatavuus ja hinta. Saksankielisellä alueella näitä maakysymyksiä on ratkaistu perustamalla yhteisyritys. Niitäkin on monenlaisia, mm. yhteinen kesänavetointi. Talveksi suurkarja hajaantuu kotitalleihinsa. Yhteistyömuodot ja sopimukset ovat erittäin hienosyisiä. Tästä nyt ei enempää.

Lisätään vielä huono tuottajahinta ja kiintiöt .
Millon tuottajahinta on ollut huono? Käsittääkseni koko eu ajan suomessa on tuottajahinta ollut eu:n kärkipäätä...
Kasvintuotanto / Vs: Baytan 1 / hinta
: 20.04.21 - klo:07:23
Kasvuohjelmaaviljelijä on maatalouskaupan ihanneasiakas:

Siemenille kallis sdhi-peittausaine, ja nykymuotiin kuuluu tietysti siemenen käsittely jollain ravinteella, esim. mangaanipeittaus.

Oraalle tietysti snapsilannoitus, ruiskulla myös juuristoa vahvistavaa moddus evoa tms. pitää ruiskutella.

Seuraavaksi tietysti normirikkaruiskutukset, mukana taas hiveniä, tautiainetta,  ja  biostimulanttia, tietenkin yaralaista,  sillä onhan se antanut  jossain "kokeessa" peräti 1000 kg/ha sadonlisän.

Ja nyöhemmin lisää lannoitetta sadon ja valkuaisen nostamiseen, ja lisää tautiaineita, hiveniä, korrenvahvistajaa,  lisää biostimulanttia, tietysti myös ötököiden torjunta-ainetta sekaan, ja  kauppiaan kassakone kilisee iloisesti ( heh, vanha kielikuva, pitäisi kai  nykyään sanoa että maksupääte käy kuumana ) kun viljelijä kantaa kannuja kaupasta autoonsa.

Ja kymppitonnari, no ainaskin kasitonnari on näillä litkuilla taattu,ja pitää ollakkin, kun on panoksiin rahaa mennyt tolkuttomasti.

Ja eihän tuossa vielä ollut edes kalkituksia,  glyfosaattiruiskutuksia eikä ravinnekuituja ja kipsiä joita ilmastoviisas viljelijä tietenkin hommaa pelloilleen.  Ja ensi vuonna on markkinoille  lanseerattu taas joku uusi litku,  jota ehdottomasti pitää ruiskuttaa, jotta saa vielä muutaman sadan kilon sadonlisän.

Joo siinä kun alkaa laskemaan hommaa niin äkkiä saa yli satasen lähemmäs kahta menemään ruiskuilla ruutattaviin aineisiin. Ja työt päälle. Siinä täytyy jo alkaa sadon lisä olemaan lähemmäs 2 tonnia et kattaa myös suurentuneen kuivauskulun.

Ja sit kun tulee sellainen vuosi kuin viime vuosi jossa heinäkuu pilaa hyvän vuoden ja pelloilta puitiin paikottain aika surkeaakin tavaraa niin ei se paljon lämmitä kun koko alkukesä on työnnetty mitä erikoisempia mömmöjä peltoon..

Heinäkuu nimenomaan pelasti sadon, kun saatiin vettäkin, jälkiversonta jossain muodossa tuttua lähes joka kesä, kun kuivuus usein haittana. Tosin ei korjannut täysin alkukesän kuivuutta.

Joku väitti että Baytan maksoi aikoinaan kympin tonnille, oliko tosiaan niin halpaa? Bariton maksaa vajaan 40 euroa verottomana tonnille. Nestemäinen baytan oli halvempaa kuin Bariton, uudet SHDI aineet taas huomattasti kalliimpia. Eihän peittausainekulu ole kuin kympin luokkaa hehtaarille, mutta paljon senkin hinta on noussut vuosien saatossa. Kymppi siellä, toinen täällä, niin pitää tosiaan satoa tullakin että kannattaa. Peittaus niitä juttuja, joka on viljelyn perusta, muusta voi olla montaa mieltä riippuen satotasosta ja omista viljelykäytännöistä. Itse käytän suht kaikki temput, kun muutenkin peltoihin panostettu.

Alue kohtaisia juttuja. Täällä heinäkuun liiat vedet pilasi sadon. Vesi jäi pellon pinnalle, lietti jotenkin nämä savimaat ja se oli siinä sitte.
Kasvintuotanto / Vs: Baytan 1 / hinta
: 19.04.21 - klo:07:06
Kasvuohjelmaaviljelijä on maatalouskaupan ihanneasiakas:

Siemenille kallis sdhi-peittausaine, ja nykymuotiin kuuluu tietysti siemenen käsittely jollain ravinteella, esim. mangaanipeittaus.

Oraalle tietysti snapsilannoitus, ruiskulla myös juuristoa vahvistavaa moddus evoa tms. pitää ruiskutella.

Seuraavaksi tietysti normirikkaruiskutukset, mukana taas hiveniä, tautiainetta,  ja  biostimulanttia, tietenkin yaralaista,  sillä onhan se antanut  jossain "kokeessa" peräti 1000 kg/ha sadonlisän.

Ja nyöhemmin lisää lannoitetta sadon ja valkuaisen nostamiseen, ja lisää tautiaineita, hiveniä, korrenvahvistajaa,  lisää biostimulanttia, tietysti myös ötököiden torjunta-ainetta sekaan, ja  kauppiaan kassakone kilisee iloisesti ( heh, vanha kielikuva, pitäisi kai  nykyään sanoa että maksupääte käy kuumana ) kun viljelijä kantaa kannuja kaupasta autoonsa.

Ja kymppitonnari, no ainaskin kasitonnari on näillä litkuilla taattu,ja pitää ollakkin, kun on panoksiin rahaa mennyt tolkuttomasti.

Ja eihän tuossa vielä ollut edes kalkituksia,  glyfosaattiruiskutuksia eikä ravinnekuituja ja kipsiä joita ilmastoviisas viljelijä tietenkin hommaa pelloilleen.  Ja ensi vuonna on markkinoille  lanseerattu taas joku uusi litku,  jota ehdottomasti pitää ruiskuttaa, jotta saa vielä muutaman sadan kilon sadonlisän.

Joo siinä kun alkaa laskemaan hommaa niin äkkiä saa yli satasen lähemmäs kahta menemään ruiskuilla ruutattaviin aineisiin. Ja työt päälle. Siinä täytyy jo alkaa sadon lisä olemaan lähemmäs 2 tonnia et kattaa myös suurentuneen kuivauskulun.

Ja sit kun tulee sellainen vuosi kuin viime vuosi jossa heinäkuu pilaa hyvän vuoden ja pelloilta puitiin paikottain aika surkeaakin tavaraa niin ei se paljon lämmitä kun koko alkukesä on työnnetty mitä erikoisempia mömmöjä peltoon..
Kasvintuotanto / Vs: Kylvöt -21
: 19.04.21 - klo:07:01
Eilen iltapäiväinen ajelukierrossa joka kattoi läntistä kymeenlaaksoa, itäistä uutta maata ja kaakkoista päijät hämettä, paljasti ettei tällä suunnalla ole vielä juurikaan aloitettu. Yhdet lietteen vetoletkuvehkeet oli levitetty ja hajukin kyllä oli olemassa, et oliko ajettu vai vasta sekoitettua ja ajoa oltiin kenties tänään aloittamassa..

Pohjanmaalla kuulemma on jo liikettä, että kyllähän he ovat sen c alueensa ansainneet  >:(

Ennustetta kun katselee niin oma aloitus taitaa mennä lähelle äitienpäivää. Viileää ja sateista luvannut vielä toukokuun ekallekkin viikolle..
Kasvintuotanto / Vs: Baytan 1 / hinta
: 18.04.21 - klo:08:49
Muuta en muista kuin et aika liki 10e/ha oli kevätvehnällä ainekulu jos ohjeen mukaisen määrän laittoi.. saatto jopa olla ylikin.. kylvömäärästähän tuo riippu omat kylvömäärät yli 300kg hehtaarille..
Navetasta hukkui haju nopeasti. Laitoin lietekouruihin hiekkatäytön ja valun yhteydessä kunnon viemäröinnin. Lattialämmitystäkin kannattaa harkita noihin kohtiin.
Vedä ainakin ne putket valmiiksi, ne ei paljoa maksa.. Ja tuo viemäröinti idea on hyvä sekin kannattaa toteuttaa..
Eläinten tuki, miksi sitä maksetaan mitä ihmeellisimmillä laskentakaavoilla? Monissa tapauksissa tuotantoeläin saa suuhunsa jo kertaalleen tuettua ruokaa, niin miksi se tarvitsee vielä erillisen tuen? Miksi maidon tuki on erisuuruinen etälä- kuin Pohjois- Suomessa? Miksi erillaiset eläimet saavat erillaista hyvinvointikorvausta vaikka olisivat samassa navetassa (lihahieho vrt lihasonni).  Eläintuki on ilmeisen hyvä, jos sillä on varaa raivata uutta peltoa viljelyyn rehuntuotantoa varten.  Mitenkähän on muualla maailmassa.
Hyvä avaus, mut paikka väärä. Täällä ei saada kuin pulinaa aikaan.

Eläintukien tarpeellisuus ainakin osalla eläinlajeista on ihan oikein. Kai niille eläintuotteillekkin tuli se hinnan alennus. Jossakin vaiheessa sitten osalla eläimistä siirryttiin tuki maksamaan hehtaareiden kautta tuotantotuki kun ei ollut sallittu. Tämä ei sitten tainut koskea kuin yksimahaisia.. ja sekös on nyt sitten aiheuttanut närää..

Seuraava tukikausi korjaa kai ainakin osan ongelmista tai niin ainakin yritetään. Pellon ja ekukan yhteys halutaan hävittää, mutta samalla ei voida edelleenkään alkaa yksimahaisille maksamaan tuotantotukea.. tiedossa siis toimenpiteitä tuen(korvauksen) saamiseksi. Tämä ei tietenkään koske nautaa niille on ihan ok maksaa palkkioita ja tuotantotukia.

Eläintuet ja korvaukset ovat tarpeellisia tuotantoeläimestä riippumatta. Ei meillä ole muuten mahdollisuus kilpailla tuonnin kanssa. Jakotapaan jää vaan edelleen toivomisen varaa.. Parempi tietysti olisi jos saataisiin siitä lopputuotteesta ihan oikea hinta niin ettei tukia ja korvauksia tarvittaisi.
Kasvintuotanto / Vs: Nestepeittaus
: 04.04.21 - klo:09:05
Vähän sais keli lämpee. Sellasen oon huomannu kun oon notkistanu ainetta vetee jotta lämpimään veteen ku sekotti niin paremmin meni. Tänä vuonna taidan jättää sen pluttaamisen väliin ja kylvää ihan "luomuna". Enpä ole sadoissa huomannut mitään eroa peitatun ja ei peitatun välillä. Vehnälläkään...
Uskallatko kyseenalaistaa peittauksen tarpeen?  ;D

Mulla samansuuntaisia kokemuksia toki ihan perus jauhe baytanilla. En ero huomannut niin ennemmin se raha tuli siirrettyä johonkin muuhun..
Sivuja: [1] 2 3 ... 211