10mm oli eilisen sademäärä. Ainut positiivinen asia tuossa on ettei tullut sitä +30mm mitä ennusteissa oli.Pari kolleegaa tuosta läheltä jutteli kun heillä on sääasemat niin joku +130mm oli kesäkuun määrä ennen eilisiä sateita.Kesäkuussa on tullu etelä pirkanmaalla 106 mm se on hurja lukema ja se näkyy pelloilla..Nyt pikkasen enemmän täällä.Suurinosa kahessa kuurossa viikossa nyt loppukuusta.En tarte vettä enään koko loppukesänä.Lämpötilakin ruhtinaalinen+10.
Ja siitä valtaosahan tuli juhannusviikolla.
Ja kyllä näkyy pelloilla et vettä on tullut.
Hyvä kasvukausi meni pilalle. Nyt ei täällä ole tulossa enää kuin keskinkertainen. Ja tosiaan seuraavat vedet voi tulla lumena sit talvella, mut epäilen et tuo toive ei toteudu..
Joo mä ymmärrän ihan teknisesti että on hyvä että on monta ruiskua. Ja tietysti kaikkien on syytä olla kunnosssa hyvän jäljen saamiseksi.Tämä tämä tämä!
Miksi kaikissa pitää olla leima?
Tietty jos tarkastaja menee sinne etätilalle tekemään valvontaa ja se hoppa on sen leimaamattoman kanssa pihassa parkissa vesisäiliöiden vieressä ja jäljet tulee suoraan laihosta siihen. Tarttee olla aika vakuuttava puhuja että saa uskomaan että tällä mikä on kotona niin oikeesti on ruiskutettu🤣🤣
V1ttu et jotkuu jaksaa..Ehdottomasti roundupille myös oma ruisku. Yksi katsastukseen kolmen vuoden välein, viisi muuta makasiinin kätköissä "varaosakoneina", jos joku sattuu kysymään.
Valvojat eivät kyllä niele käyttökunnossa olevan ruiskun "varaosakonestatusta". Toinen valvojista alkoi raottaa ruiskun testaustarraa, alla vanhoja, siinä kyllä kiivastuin ja kielsin, ja totesin, että heillä ei ole tässä muuta viranomaistehtävää kuin todeta, että paikalla löydetyn ruiskun katsastus on voimassa, eikä heidän hommaan kuulu selvittää ruiskun historiaa.
Kolme ruiskua olen kerralla katsastuttanut pellon päässä vierekkäin.
-SS-
Juu tänä vuonna tuli tarpeeseen kaksi eri ruiskua vehnän ja rehuviljojen eri rikkaohjelman kanssa. Kolmas on luonnostaan kesäisten roundup-ruiskutuksien käyttöön, koska rypsiä ei ole kylvössä. Mutta oli taas aika souvi tuo katsastus: suutinrunkojen o-renkaat ruiskupukea vasten väsyvät ja joutuu niitä purkamaan; IDKT suutin on kaksiosainen ja puhdistus on tehtävä purettuna jollakin tasaisella pöydällä ja vadissa, jotta ruiskutuskuvio on kunnollinen. Niitä kun kynsii raolleen niin ruohikkoon häviää. Letkuklemmarit, ABA - merkkisetkin, ruostuvat ja letkuista alkaa tiputella. Työläs homma on venttiilistön tiivisteiden kuivettuminen ja karoista tihkuvien pisaroiden metsästys. Pari glyseriinimittaria joutui taas vaihtamaan, samoin puomien nivelet ja vauriot ovat näpertelyä vaativaa. Farmi-ruiskunpesuaine on niin vaahtoavaa, että huuhtelusta huolimatta prosenttisuuttimet vaahdottavat vettä ja sähköinen mittapurkki näyttää väärin. Onneksi itsellä oli brandin tekemä muovinen mittakannu, jolla otettiin 2 min kokeita ja tähdättiin ruiskutusmäärä käsin. Muutenkin katsastukseen pitää varata klemmarisarja, o-rengassarja, suutinrunkoja, pikamuttereita, suuttimen tiivisterenkaita ja paineletkun pätkiä. Silikoni- eli vakuumirasva on hyvää O-renkaiden pehmittämiseen ja imuvuotojen hallintaan.
Onneksi on vielä katsastajia, jotka tulevat tilalle tekemään testit, kun on kolme ruiskua tehtäväksi. Ikinä ei ole ollut mahdollisuutta tähdätä kauppojen testaustapahtumiin.
Uusia leasingruiskuja tiheästi vaihtavat eivät taida paljon katsastuksia tarvita.
-SS-
Itsellä oli lohkoja jotka sai sianlietettä n. 20v ajan keväisin ja kesäisin. Paperilla fosforit kyllä nousi mut kasvustoissa se ei näkynyt. Kohtuullisen kuuliaisena niin typpi oli ainut mitä pussista annettiin niin se ei ainakaan tuntunut toimivalta tavalta.Mulla on samaa ohraa kylvettynä äitienpäivänä syyskynnökseen ja sitten toinen lohko kevätkynnökseen viikko siitä myöhemmin. Sanoisin että tuo myöhemmin kylvetty on tällä hetkellä kehityksessä jäljessä enemmän kuin tuon viikon, täytyy oikeastaan jossain välissä tutkia miten lämpösumma on noissa kertynyt, on toki muitakin tekijöitä mitkä vaikuttaa kuten se että sängellä ollut oli kylväessä selkeästi märempi.Täällä missä on ollut kuivaa kuin lähes beduiinin sandaalissa ja kylymää lähes kuin ryssän helevetissä,niin nurmien laatuun vaikutti enemmän tuo lämpö kuin kuivuus.Satoon myös,kylymät maat on jälessä.Lannotuksella on normaalia suurempi merkitys.
Juurikin näin, tuulelta suojaiset lohkon osat kasvaa tosi hyvin, tuulissa kituneet on pahoin jäljessä. Sama fosforilannoitusta, tänä vuonna sen merkitys korostunut todella paljon ja sitä on pitänyt laittaa pussista siemenen viereen, mikään maaperän tai lietteen fosfori ei ole ollut kuin nimelliseksi avuksi.
Samalla lohkolla reilusti ts. normaalisti fosforia saanutta, vähemmän lannoitettua ja vahingossa kokonaan ilman fosforia. Tuttu kysyi että mitä lajikkeita siinä isohkolla lohkolla kasvaa, mutta ero on pelkästään lannoituksessa. Rehevästä ja pensoneesta kitukasvuiseen, hailakkaan violetin sävyiseen. Pitkästä aikaa kylvölannoitukseen meni salpietaria tuolla lohkolla, startilla evästettynä ja kalisuola ennen kylvöä levitettynä. Syynä rikottu ruis, jolle lannoite oli ostettu. Normaalilannoitus Y-6 ja osittainen lisälannoitus lisätyppeä tarvitseviin lohkon osiin.
Fosforitasot tippuu jopa sikatiloilla, vaikka käyttäisi fosforia hiukan ohi kirjanpidonkin ja se lietteen määräkin voi olla enemmän kuin papereissa. Kertoo aika paljon tästä halusta saada fosforitasoja alas hallinnon puolesta. Hyvät satotasot syö enemmän kuin peltoon laitetaan, jos lannoittaa sääntöjen mukaan, todennäköisesti satotasot putoaa ja ravinnekuormitus kasvaa.
Tonnin tonni, starttifosforin hinta, ei näillä hinnoilla tarvitsi enää mitään rajoitteita hallinnolta, isännät osaisi itse päättää sopivan lannoitustason kuten nytkin tehdään. Kevätkylmillä mailla starttifosfori on elintärkeä sadon muodostumisen kannalta. Omassa sääasemassa, karkean hietamaan multavassa ojanpientareella, korkein maalämmön lukema koko kesältä 12.7 astetta, tänä aamuna kasilta 11.7. Tuo lukema PITÄISI olla ihan muuta, jotta fosfori irtoaisi maasta. Näillä lukemilla 30% käytettävissä olevasta fosforista kasvin käytössä, fosforiköyhillä ja kylmillä mailla ei käytännössä yhtään mitään.
Edelleen odotellaan sitä sadetta, joka kastelisi maan, eikä ainoastaan maan pintaa. Kuivahkoa on, mutta viileät kelit auttaneet niukankin kosteuden pysymistä ja elvyttäviä pikkusateita tullut silloin tällöin. Lupailee vettä jopa ensi yölle, saa nyt nähdä taas. Kylvöjen jälkeen, 21.5 lähtien, satanut 55mm. Ei hassumpaa kasvukautta kuitenkaan, paitsi tällä menolla se tärkein eli sadonkorjuu venyy minne lie ja otsasuonta kiristää monellakin isännällä