Näytä kirjoitukset

Tässä osiossa voit tarkastella kaikkia tämän jäsenen viestejä. Huomaa, että näet viestit vain niiltä alueilta, joihin sinulla on pääsy.
Sivuja: [1] 2 3 ... 173

Viestit - ja101

Sikatilalla SIKATUKIEN osuus liikevaihdosta muutama prosentti.
https://www.verkkouutiset.fi/ex-ministeri-anttila-syyttakoon-itseaan-5510/

Olisitte neuvotelleet . Sikalan tuki tulee siis peltohehtaarien kautta .
Sama 60e mikä muillekkin eläintiloille ei sen enempää.

Vai että neuvotella olisi pitänyt. Näin olisi pitänyt. Mutta toisaalta nyt kun tuki on muutenkin olematon niin tuleva tukipudotus ei pitäisi vaikuttaa niin paljon. Luomu ja nautatuista voisi leikata kun siellä sitä varaa on..
Sikatilalla SIKATUKIEN osuus liikevaihdosta muutama prosentti.
Siitähän se poru syntyisi, jos ruoka maksaisi tuotantokustannusten verran. 

Niinpä, mutta kenen tuotantokustannusten. Poru varmasti syntyisi, mutta tuskin kuluttajien toimesta, kuten tunnut toivovan. Meidän täytyisi saada laskettua tuotantokustannukset vähintään tasolle Saksa, Ranska, Hollanti, Tanska ja koska tukitasomme on sellainen, että tuotantokustannus on sama kuin tuet, niin kustannuksista pitäisi karsia puolet pois. Varmasti poru syntyisi.

Poruhan syntyisi myös kuluttajien toimesta,  jos joutuisivat maksamaan tuontiruuasta nykyistä kovempaa hintaa. Mutta se maksaa joka syö.

Saat vapaasti uskoa noin, jos se helpottaa. Mutta jossakin Tanskassa tuki on luokkaa 5% tilojen liikevaihdosta vs kun meillä se on luokkaa 60%. Jos tuo tuki häviäisi Tanskasta ja tanskankinkku tai Arlan tanskalainen juusto kallistuisi tuon 5%, niin eivät kuluttajat sitä juurikaan huomaisi, ainakaan niin paljon, että siitä porua syntyisi. Sen sijaan, jos meillä häviäisi tuo 60% liikevaihdosta, niin uskoisin siitä syntyvän melkoisen porun. Mutta oletko mitä mieltä?
Jäyhäjököttäjän kirjoituksessa on perää. Suomalainen tuottaja sahaa omaa oksaansa vaatiessaan lisää tukia. Onhan tämä nyt nähty mihin se johtaa. Naudat muuttaneet napapiirille tuen perässä. Luomuhömppää kasvaa yhä suuremmilla aukioilla. Ainut tuotantosuunta on sikatalous jolta vietiin eu liittymisessä kyseinen pohja alta ja tällä puolella on jouduttu turvautumaan ihan oikeasti markkinaan ja sen ehdoilla toimeentulemiseen. Tukemisesta on vain rippeet jäljellä (141).

Ennenkuin ilmastomuutos jyrää niin pitkälle että utsjoella viljellään vehnää niin onko varaa tukea maataloutta näin mittavasti?

Sikatiloilta se varmaan voidaan lopettaa . Peltotuet kanssa . Voitte sitte ylpeinä rehennellä .
Niin mitä voidaan lopettaa? Ei sellaista voi lopettaa joka on jo käytännössä lopetettu.

Vaikka päähäsi ajatus mahdu edes rautalangasta vääntämällä niin kannattaisi tutustua eri tukimuotoihin ja muutenkin miettiä miten asiat menee oman kunnan sisällä, omassa läänissä, koko maassa.

Siitähän se poru syntyisi, jos ruoka maksaisi tuotantokustannusten verran. 

Niinpä, mutta kenen tuotantokustannusten. Poru varmasti syntyisi, mutta tuskin kuluttajien toimesta, kuten tunnut toivovan. Meidän täytyisi saada laskettua tuotantokustannukset vähintään tasolle Saksa, Ranska, Hollanti, Tanska ja koska tukitasomme on sellainen, että tuotantokustannus on sama kuin tuet, niin kustannuksista pitäisi karsia puolet pois. Varmasti poru syntyisi.

Poruhan syntyisi myös kuluttajien toimesta,  jos joutuisivat maksamaan tuontiruuasta nykyistä kovempaa hintaa. Mutta se maksaa joka syö.

Saat vapaasti uskoa noin, jos se helpottaa. Mutta jossakin Tanskassa tuki on luokkaa 5% tilojen liikevaihdosta vs kun meillä se on luokkaa 60%. Jos tuo tuki häviäisi Tanskasta ja tanskankinkku tai Arlan tanskalainen juusto kallistuisi tuon 5%, niin eivät kuluttajat sitä juurikaan huomaisi, ainakaan niin paljon, että siitä porua syntyisi. Sen sijaan, jos meillä häviäisi tuo 60% liikevaihdosta, niin uskoisin siitä syntyvän melkoisen porun. Mutta oletko mitä mieltä?
Mitenkä ne tuotantokustannukset saadaan samalle tasolle ? Suurin osa tuista menee muualle kuin tuottajille vaikka viljanviljelijät toista väittääkin .
Kysy siltä tutulta sikatilalliseltasi..
Siitähän se poru syntyisi, jos ruoka maksaisi tuotantokustannusten verran. 

Niinpä, mutta kenen tuotantokustannusten. Poru varmasti syntyisi, mutta tuskin kuluttajien toimesta, kuten tunnut toivovan. Meidän täytyisi saada laskettua tuotantokustannukset vähintään tasolle Saksa, Ranska, Hollanti, Tanska ja koska tukitasomme on sellainen, että tuotantokustannus on sama kuin tuet, niin kustannuksista pitäisi karsia puolet pois. Varmasti poru syntyisi.

Poruhan syntyisi myös kuluttajien toimesta,  jos joutuisivat maksamaan tuontiruuasta nykyistä kovempaa hintaa. Mutta se maksaa joka syö.

Saat vapaasti uskoa noin, jos se helpottaa. Mutta jossakin Tanskassa tuki on luokkaa 5% tilojen liikevaihdosta vs kun meillä se on luokkaa 60%. Jos tuo tuki häviäisi Tanskasta ja tanskankinkku tai Arlan tanskalainen juusto kallistuisi tuon 5%, niin eivät kuluttajat sitä juurikaan huomaisi, ainakaan niin paljon, että siitä porua syntyisi. Sen sijaan, jos meillä häviäisi tuo 60% liikevaihdosta, niin uskoisin siitä syntyvän melkoisen porun. Mutta oletko mitä mieltä?
Jäyhäjököttäjän kirjoituksessa on perää. Suomalainen tuottaja sahaa omaa oksaansa vaatiessaan lisää tukia. Onhan tämä nyt nähty mihin se johtaa. Naudat muuttaneet napapiirille tuen perässä. Luomuhömppää kasvaa yhä suuremmilla aukioilla. Ainut tuotantosuunta on sikatalous jolta vietiin eu liittymisessä kyseinen pohja alta ja tällä puolella on jouduttu turvautumaan ihan oikeasti markkinaan ja sen ehdoilla toimeentulemiseen. Tukemisesta on vain rippeet jäljellä (141).

Ennenkuin ilmastomuutos jyrää niin pitkälle että utsjoella viljellään vehnää niin onko varaa tukea maataloutta näin mittavasti?
Miettikääs jos tavanomaisella puolella samanlaiseen peltoon johon se valkomesikkä sitoo sen 250kg typpeä muka levitettäisiin apulantana tuo 250kg typpeä. Olisiko talven jäljiltä tai mahdollisen syyskasvin osalta tiedossa lakoviljaa, tuskin? Johonkin se vaan häviää... viisaammat selittäkööt mihin.

Olen miettinyt tätä kun nykyään kovasti markkinamiesten puheissa vannotaan jaetun lannoituksen nimeen ja monesti sillä päästään parempiin satoihin. Niin jos nyt ei mietitä sitä, että tässä olisi konekauppiailla tai yaran ihmisillä ketunhäntä kainalossa niin mistä tämä sitten johtuu? Voisiko siinäkin kyseessä olla se, että keväällä kylvön yhteydessä levitetty kaikki typpi ehtii hävitä johonkin ennenkuin kasvi sitä tarvitsee?

Eipä kai sitä luomussa turhaan selitetä että vln jälkeen pitää satokasvi kylvää heti tai ainakin jokin kasvi joka sitoo sen typen satokasvin kylvöön asti.

Vapaa sana / Vs: Yleislakko.
: 27.01.20 - klo:07:17
Kantohihnat on ainakin liian alhaiset, metsän omistus ei tuota tulosta. Teollisuudelle liian kallista.    Sekin vielä.
Joillakin erilainen laskin. Noin 8 tonttuu hehtaari kuulemma viime kauppa..
Samaa olen katsellut sivusta kun naapuri glyfottaa kaikki sänget keväisin vaikkei siellä ole juuri mitään vihreää.
Pienillä annoksilla? Kasvaako resistenssin riski?

En tiedä seoksen vahvuutta mutta korte ei ainakaan kuole, vähän hidastuu vaan.
Korte vaatii mcpa:n niiku moni varmaan tietää..
Oletteko harrastaneet peltojen jyräämistä suorakylvön päälle? Siitäkin on ilmeisesti etua tietyissä olosuhteissa.

Suorakylvön glyfottelua jaksan ihmetellä. Mielestäni sitä juolavehnää ei pitäisi sinne tulla, kun maa on käsittelemätöntä. Perinteisessä, äkeellä tulee vedeltyä pellon reunoista ja kulmista vähän kaikkea liikkeelle, vaikkei pitäisi. Olen nyt lähtenyt sille tielle, että glyfon tilalla koitetaan käyttää valikoivia rikkaruohomyrkkyjä kuten Attribut superia. Vehnällehän nuo käytännössä ovat, mutta sitä kun tulee aina olemaan kierrossa, niin pitäisi mennä kaikki pellot läpi ennemmin tai myöhemmin. Kollega on tätä nyt harrastanut muutaman vuoden, kun kyllästyi glyfon heikkoon tehoon syksyllä. On ollut kovasti tyytyväinen, eikä ole glyfosaattia käyttänyt. Joka tapauksessa tässä taitaa olla valikoivat aineet edessä, kun glyfosaatti täälläkin varmaan kohta kielletään.
Ei oo jyrätty, kun ei jyriä ole. En tiedä olisiko tuosta sitten enää lisäapua.

Täytyy oikein ihmetellä glyfon heikkoa tehoa syksyllä. Teho on silloin heikko jos syksyllä menee puinnit myöhään ja juola ei ehdi enää yhtään virkistyä puinnin jälkeen. Tätä tuossa ylhäällä jo kirjoitin. Joka syksy ei siis onnistu ja silloin tulee itse ihan suosiolla jätetty glyfot kannuun.

Kevätglyfotuksessa on se ongelma, että  varsinkaan kuivina keväinä ei sänkipellossa viherrä juuri mikään, eli ei ole mitään ruiskutettavaa.
Kyl meil aina jotain vihertää. Toki kyllähän tota tuli mietittyä onko hommassa järkeä. Joskus tuli ajettua vaan juolapesäkkeet. No joku jäi sitten kuitenkin ajamatta ja sekös harmitti. No nyt ei tarvii enää miettiä kun ei saa käyttää kyseistä ainetta.
Mä koitan välttää märkiä kelejä, eikös suorakylvössä passaa varttua maiden kuivamista. :-\
Varo ettei mene liian kuivaksi. Käsittelemätön sänkipelto kuivaa yllättävän nopeasti jos kevät on siihen otollinen. Moni suorakylväjä menee pellolle yhtä aikaa tavisten kanssa ja homma näyttäisi toimivan ihan hyvin. Maiden rakenne sanelee onnistumisen. Koevetoja ahkerasti keväällä, että näkee koska oikea hetki on käsillä.

Sitten kun lohkot vielä kuivuisivat tasaisesti joka nurkasta... maalaji vaihtuu, metsä varjostaa, lunta on eri määrä jne. Homman kruunaa jos tasaavia kevätsateita ei tule.
Sanotaanko näin et harvoin ne kevät sateet ovat otollisia suorakylvölle. Se talven yli oleva sänki ei jostakin syystä oikeen parane kastuessaan. Toisin sanoen kuivuminen vie aikaa aivan erilailla kuin muokattu. Toki maalajin vaihtelut tuo tähän ongelmia, mutta eikö ongelma ole muutenkin? Sk koneella on se plussa et märimmät paikat voi käydä nykäsemässä äkeellä läpi niin kuivuvat samaan aikaan.

Mutta jos siis ainoat kosteudet on ne sulamisvedet niin viime aikoina samaan aikaan sinne yleensä pääsee kuin muutkin. Liekö maat sitten muuttuneet. Olkihara tms. Voisi olla paikallaan nimenomaan keväällä käytettynä.

Monesti kyllä vaatii sen glyfon niin harailu jää vähemmälle. Kaikkea vain ei ehdi tehdä. Jos tyytyy aikasempiin lajikkeisiin ja pääsee puimaan elokuussa niin silloin syksy glyfo ja harailut ovat parempi yhdistelmä. Tai niin että glyfo syksyllä ja haraus keväällä.

Omissa puinneissa noi elokuun puinnit menee vaan järestään syyskasveille et huonoa yhdistellä. Kompromissia täytyy hakea. Mutta silloin kun on otollinen syksy niin glyfon ajoa ei kannata miettiä tai säästellä. Auttaa tulevia vuosia paljon.

Kevät glyfosta on se, etu että pelto pysyy puhtaana pidempään. Tuolloin voi rikkatorjunnan viivästyttää korrenkasvun lopulle/ lippulehtivaiheeseen jolloin samalla menee korrensääteet, hukkakaura-aineet, tautiaineet jne. Yhden ruiskutuksen taktiikalla. Itseä kun ei kiinnosta viettää kaikkia kesäöitä pellolla tuo on todettu ihan toimivaksi systeemiksi. Toki aineita alkaa olemaan paljon, että onhan se melko koktaili. Uudet tautiaineet tuo tähän vielä sen edun että vaikutus kestää pidempään.
Kiitos, SK vehje kyseessä eli suorakylvö kuten ohjeaapisessa lukee. Kouvola ei ole kaukana meiltä, oisko 48km :D.
Lentävä lähtötyyli mielestäni on hyvä. Sitä vaan ettei tukkea jos tipauttaa alas täytön ajaksi.
 Ei ole teräviä kiviä pellossa joten eiköhän kestä pikkupyörät jos 1 kiloon laitan paineet.
Märkä savi se ongelma on. En muista et ikinä ois täytös tukennu.
Me tapeltiin kauan noiden pyörien kans ja sit lopulta vaihdettiin niin ongelmat loppu siihen. Toisilla tuntuu kestävän meillä ei. Yleensä ne hajos venttiilin juuresta eli venttiiliin kaiketi osuu jotain venttiili lähtee liikkeelle ja aika kun vääntää venttiiliä niin pettää.
Joo, kyselisin tuon aparaatin käyttövinkkejä, kuinka tiukkoja kurveja uskaltaa tuolla ajella, kaartamalla tietenkin. Mites noi vantaat, voiko ne tiputtaa alas ja sitten lähteä kylvämään, vai pitääkö olla lentävä lähtö niinkuin laahavannaskoneilla?
Ohjekirjassa ei ollu mainintaa.
Tuossa aparaatissa sellainen trippikapula ELTRIP, mitäs virkaa sillä, tarviiko välttämättä?? Laskuri siinä vissii. Uudemmissa näkuy joku LH agro kapula.

Sen jo tiedän että ilmakumirenkaita pitää vahtia siinä. Noitahan vissiin saa tokmanniltakin sopivia kärrynpyöriä?

Ilmeisesti puhut sk mallista?
Kurvit nyt menee ihan millaset vaan. Vääntäähän se niitä vantaan runkoja mut ei meil ainakaan ole viel yksikään hajonnut. Onhan se hyvä jos pienes liikkees tiputtaa alas. Mä nyt en ehi stoppaa ja tekee siistei päätyi et vauhista menee. Jos maa liian märkää niin silloin saattaa käydä niin et se siemen/apulannan pudotus putki menee täyteen maata ja silloin tukkeutuu. Ainakaan silloin kun meillä oli viel ilmapyörät niin suoraan sopivia ei saanut, mut 4x8 se muistaakseen oli et sisä ja ulkokumeja sai mut vannetyöt tuli tutuiks. Suosittelen et kokeilet vaik eka vuoden et monta hajoaa ja sit vaihat kerralla umpikumeihin..
Eikö just ollut juttua et ruokaa tuodaan kalliilla ja viedään halvalla. Kannattaisiko kuitenkin keskittyä vain tuotteisiin joita voi viedä hyvällä hinnalla. Maito tuskin on niitä. Tuotantorajoitukset vaan peliin.
Sianlihan tuottajan kannattais olla fittuilematta maidontuottajille . Sikarutto suomeen ja.....
Eihän siinä muuta kun lisää maitoa sitten vaan, että voidaan maksaa lisää tukia.. ja veronmaksajat kiittää..
… ja hurisee tyytyväisyyttään .
Onko sika kokonaan tukematon ? Onko maidontuotanto lisääntynyt ?
Muutaman päivän vuodessa lomitellut sikalassa , korvaan sen työn jollakin muulla . Kun taas mankutaan viikonlopuks joskus lomittamaan ilmoitan ettei käy koska häiritsette maidontuotantoa loukkaavilla kirjoituksilla .  8)

Siinähän ilmotat. Täällä ei sikatiloille löydy edes lomittajia, kaikki haluavat vaan koitella tissejä, eli itse saa tuonkin järjestää jos aikoo.

Ja kyllä se maidontuotanto oli lisääntynyt edellisessä käppyrässä minkä lehdessä näin.

Mitä tukiin tulee niin listaa maidontuet niin mä listaan sitten sikatuet niin katsotaan mikä niitä tukia oikein saa..
Eikö just ollut juttua et ruokaa tuodaan kalliilla ja viedään halvalla. Kannattaisiko kuitenkin keskittyä vain tuotteisiin joita voi viedä hyvällä hinnalla. Maito tuskin on niitä. Tuotantorajoitukset vaan peliin.
Sianlihan tuottajan kannattais olla fittuilematta maidontuottajille . Sikarutto suomeen ja.....
Eihän siinä muuta kun lisää maitoa sitten vaan, että voidaan maksaa lisää tukia.. ja veronmaksajat kiittää..
Kyllä näitä takavuosina useampi kauppaili toki suomalaisia ei tainut olla kuin potila. Jostakin syystä ei lyönyt läpi. Johtuko kenties siitä että yleensä puidessa jo kosteat olot sen verran etteivät kenties toimineet? Alkusyksyn puinnit menivät joka tapauksessa muokkaukseen ja syyskasville.

Yhdessä rivissä ei tule toimimaan eikä ehkä kahdessakaan. Vakoile valmiista mallia ja siitä sitten suunnittelemaan. Ainakin suomen suorakylvö taisi kaupata magnum merkkistä olkiäestä.
Sivuja: [1] 2 3 ... 173