Tässä osiossa voit tarkastella kaikkia tämän jäsenen viestejä. Huomaa, että näet viestit vain niiltä alueilta, joihin sinulla on pääsy.
ja kun tietää kuinka moni pikkupalan maata omistavat on innokkaita luopumaan omasta. moni suuremman kokonaisuuden kasaus on kaatunut siihen että joku vaan ei halua luovuttaa sitä keskeistä kahta hehtaaria jollekin.. rahalla ei ole arvoa...jne..
Niinpä. On ihan tuurista kiinni miten sattuu onnistumaan. Lohkokoko on kuitenkin aika merkittävä osa tehokkuutta ja kannattavuutta.
Jossakinpäin suomea missä on mahdollista raivailla isojakin aloja on etulyönti asemassa tulevaisuudessa. Kenties jo ensi tukikaudella. Lehdessähän luki ,että tukioikeudet poistuisivat, pääseekö raiviot tukien piiriin?
Tulevalla maanviljelijäpolvella (ne jotka nyt opettelevat konttaamaan) voi olla ihan hyvät oltavat. On totta että, Suomessa on tilusrakennetta hononnettu itsenäisyyden alusta lähtien lähes 70 vuotta mutta siihen on ollut painavat syyt. 70 vuoden päästä tilusrakenne on varmasti toisenlainen. Jos nafta (energia) maksaa tulevaisuudessa enemmän, niin pellotkin ovat tilakeskuksen ympärillä.
Toi nyt voi olla ihan tapauskohtainen juttu. Jossakin voi olla muutamakin laajenteleva tila jotka hieman katsovat mitä länttejä ostaa, että kuinka sattuu omiin läntteihin. Toisaalla taas ostetaan 100 km säteeltä kaikki mitä vain tarjolle tulee. Kysy on yleensä ihan siitä miten sitä peltoa on tarjolla innokkaisiin jatkajiin nähden. Olempa jossakin kuullut niinkin käyvän että oli pari innokasta jatkajaa jotka keskenään sopi että kumpi ostaa minkäkin läntin. Kumpikaan ei maksanut ylihintaa joka oli voitto jatkajille, mutta häviö myyjille. Homma pelasi niin kauan kunnes eräs ulkopaikkakuntalainen tuli maksamaan sen ylihinnan. Tarina ei kerro kuinka homma sen jälkeen toimi tai oli toimimatta.
Epäilen myös hieman että ehtiikö 70 vuoden aikana homma muuttua niin paljon. Tuo ei kuitenkaan ole kuin noin kaksi sukupolvea viljelyä ja silloin spv:n yhteydessä niitä muutoksia yleensä tulee. Harvoin niitä kesken uran aletaan myymään ja sitten vielä jatketaan viljelyä. Tai kysehän on siitä kuinka tilkkutäkkiä on. Itse kun asutan tätä seutua mihin karjalaisia silloin tuli ja täältä kun lohkottiin siirtolaistiloja niin se koko oli sitä 10 ha tai hieman alle. Moni näistä tiloista on mennyt samalla hehtaari määrällä tähän päivään asti. Ja jotkut yrittävät vieläkin jatkaa. No onnistuuhan se kun on hyvä työ kaupungissa. Että kyllä siinä harsimista on että tilusjaon saisi kuntoon vapaaehtoisesti..
Pitääkö noilla ylämaalaisilla olla joku katos? Sen vähän mitä noita nähäny, niin taivas alla ne on mammiskellu. Lumi sateellakin lumi ei edes päältä sula.
Käsittääkseni ainakin tiheä pusikko mihin pääsevät suojaan. Pusikon tiheydenhän määrittää tarkastaja sitten tarkastuksen yhteydessä..
Ei satanut kuin kuiville heinille, joten huonolta näyttää.
Juhannusviikolla tuli kesän kovimmat sateet, yhteensä 18mm. Sen jälkeen tullut monessa kuurossa yhteensä 9mm. Tänään muutama tippa, niin vähän ettei mittarin pohja kastunut.
Kyl näill jo puol vuotta pärjää... :/ Ainoa lohtu, ettei oo niin kuumaa kuin viime vuonna ts. haihduntaa ei ole samalla lailla. Tosin eipä oo satanutkaan Juhannuksen tienoilla yhtä paljoa, eikä ole kasvustotakaan yhtä hyvässä hapessa kuin viime vuonna vielä heinäkuun alussa. Viime vuonna, josta tuli paha katovuosi. Tällä menolla viime vuosi oli vasta alkua, nyt näyttää pahemmalta kun ei ole samanlaisia kasvustoja mitä kuivuuden kurittaa, kurittanut jo koko alkukesän. Toukokuu oli täydellinen, nyt siitä kivasta on kärsitty jo puolitoista kuukautta.
Niin sä olit jostain pohjanmaalta? Siellä näyttikin olevan vielä palovaroitus. Että kuivaa on ilmeisesti ollut...
Juu tasan ei mee nallekarkit. Vaikea sanoa millainen vuosi olisi ollut jos olisi pystytty tekemään tuoot ennen kevään sateita ja oltaisiin tavanomaisia viljelijöitä toisin sanoen olisi käytetty apupaskaa ja suorakylvetty. Olisiko toukokuun sateet olleet liikaa suorakylvölle vai olisiko ollut täydellinen startti. Mikäli startti olisi ollut hyvä niin suorakylvö olisi varmaan kestänyt tuon kesäkuun kuivan jakson paremmin. Kuun vaihteen sateista ei nyt haittaa ainakaan ollut. Nooh turha jossitella...
Onko tuo nyt ihme. Johonkin asiaan kun kysyy neuvoa niin veetuilut saa vaan kuulla. Jostakin kun esittää kritiikkiä perustelujen kera niin veetuilut tulee taas.
Nuorempi polvi on kai siirtynyt naamakirjan puolelle veetuilemaan päin naamaa.
Ei täällä kukaan haikaile vuodesta -87, mutta jos uutisoidaan miltei ennätys kylmästä kesästä, siitä
ollaan vielä todella kaukana.
Ei kai tämä nyt vielä mikään kylmä kesä ole ollut. Tai heinäkuun alku kai kylmin vuosikymmeneen. Eli tuon mukaan 2017 oli lämpimämpi. No niin se taisi olla juuri tuo ajanjakso. Muistan kun peltovalvonnassa kierreltiin lohkoja ja silloin ainakin oli lämmin ja se oli joskus heinäkuun alussa. Ei se siitä vuodesta silti mitään loistavaa tee minulle, mutta turha asiasta jankata ss:lle ja muutamalle muulle se on ollut loistava ja muille kato. Samoin kuin joillekkin viime vuosi oli loistava toisille kato.
Olen siitä samaa mieltä että sade tekee sadon, mutta ihmettelen, että missä ne mun sadot 2017 vuodelta on. Pitäisikö lausetta jatkaa, että myös sade vie sadon?
Kokonaistaloudellisesti veikkaan viime vuotta paremmaksi kaikille jotka nyt vain muistivat kylvää keväällä ennenkuin kosteus hävisi kokonaan.
Toukokuun 20 päivän paikkeilla kylvetty Aukusti ohra ei ole edes vielä tähäällä kunnolla. Tosin pakkanen nitisteli jo keväällä. Ja tuo aloittaja höperö vertaili tätä kesää vuoteen 2017. 2017 oli katovuosi ja ihmiset yritti puida jotain pystyviljoja vielä lumen seasta marraskuussa. Kiitos ei sellaista kesää enää koskaan.
Niinpä. Täälläkin muuta joka haikailee kyseistä kesää. Mä en ymmärrä mitä hyvää siinä oli. Ruiskutuksista ei meinannut tulla mitään kun aina satoi. Puinnista ei sitten tullut mitään ekat ohrat saatiin hyvin pois ja sen jälkee kaikki oliki ihan paskaa..
Tuuristahan nuo on välillä kiinni. Oikein hyvin hoidetulla tilalla hiiret söivät talven aikana myöhään syksyllä ostetun uuden puimurin koko pääkeskuksen. Koneella ei siis oltu puitu vielä yhtään. Edellinen merkki ei ollut koskaan aiheuttanut tuollaisia ongelmia, vaikka sähköjä siinäkin oli. Uudessa oli vaan jotenkin paremman makuiset piuhat. Eikä voi syyttää huonosta puhdistuksestakaan kun kone oli tehtaan jäljiltä :-/
Yleensä ne sähköongelmat tulevat vähän vanhempana. Toisissa traktoreissa on ongelmana se rintapellin moninapainen liitin. Se kun alkaa ajan saatossa huomaamatta hapantua niin on ylen hankala korjata asiallisesti ja viat sekoittavat monta asiaa. Toisaalta taas vaikka Tumen Novan sähköt ovat olleet ihmeen luotettavat, mulla ei ole ollut pientäkään ongelmaa yli 10 vuoteen. Ehkä siksi niitä ei ole ollut kun osaisin ne viat itse korjata...
Metsäpuolella motopäässä on ollut sanomista vähän useammin, milloin joku pulssianturi, milloin puomikaapeli, milloin käyttönappula.
Juuri näin. Mun mielestä on ihan tervettä olla hieman varauksellinen noiden sähköjen kanssa. Toki jos itsellä riittää ammattitaito ja into rassata moisten kanssa kiireaikaan niin sitten. Monessa vehkeessä niinkuin nyt kylvökoneessa niillä ei tee juuri mitään jos nyt ei edes ajouria tee. No tieliikenne valot nyt tietenkin, mutta muuten ei. Siis ovathan ne lisähärpättimet kivoja, mutta työ tulee tehtyä ilman niitäkin..
Toki sähköjen laadussakin on eroja ja väittäisin että suomalaiset maatalouskonevalmistajat eivät ole sieltä laadukkaimmasta päästä.. Tilanne voi toki olla muuttunut, kun itse en omista kovin tuoreita suomalaisia koneita...
mutta kun ei pysty lisäämään elikkoa tuohon tilaukseen. ei saa näkyviin elikoluetteloa saati muuta.. neuvontavideokin aikasempi versio..
Et tiedä kuskin numeroa? Joskus tullut soitettua suoraan kuskille ja homma onnistunut niinkin..
Pelkällä teho-kasvinviljelyllä näyttää skaalaetu häviävän traktorien rengaskuluihin ? Sitten siirrytäänkin luomuun, jossa skaalaetu tarkoittaa väheneviä viljeltäviä yksikköjä, väheneviä tuotteita, mutta lisätuloja.
-SS-
Meni taas vellit väärään kurkkuun kun luin urakointiuutisia luomuviljelijästä
"Lisää leveyttä Case IH mammuttitraktoriin
18 tonnin painoinen Case IH Steiger poti hieman kapeaa oloa joten siihen piti saada helpotusta.
Renkaiksi saatiin 800/70R80 ja tuloksena saatiin 4,55 leveä traktori.
Rupattelunsa päätteeksi mies hyppäsi mammuttinsa kyytiin Somerolla ja lähti pyyhkimään kohti tiluksiaan Vihtiin."
Osa luomumiehistä vannoo kevyiden vehkeiden nimiin ja eturivi hiertää peltoja 20 tonnin ja 18 tonnin vetokoneilla.
Mitä tarkoittaa eturivi? Isoa tilakokoa? Isoja koneita? Julkisuutta? Vai asiantuntevaa maanviljelyä? Itse en pidä ison tilan tai isojen koneiden omistamista perusteena "eturivin" viljelijäksi. Luomussa enkä tavanomaisessakaan. Minusta eturivin viljelijä on asiantunteva ja työssään taitava. Mikä ei tietenkään poista ison tilan tai isojen koneiden omistajiakaan termin piiristä. Sitten mennäänkin jo taas uusille alueille... mikä on tavoite? Asiantunteva voi tarkoittaa kovin montaa asiaa.
Osaava maatalousyrittäjä pyrkii kasvattamaan suuria satoja. Tai vaihtoehtoisesti suurta taloudellista tulosta. Joskus ne voivat olla jopa sama asia... Ei kyllä aina! Ehkä voisi sanoa "eturivin maatalousyrittäjä".
Osaava maanviljelijä osaa viljellä maata. Siis pitää huolta maan kasvukunnosta ja hyvinvoinnista. Siis viljelee maata eikä vain tuotteita. Ehkä voisi sanoa "eturivin maanviljelijä".
Nyt ei kuitenkaan aseteta vastakkain luomuviljelyä ja tavanomaista viljelyä. Vaikkakin luomuviljelijöissä lienee useammin "maanviljelijöitä" ja tavanomaisessa useammin "maatalousyrittäjiä". Jostain syystä tuo termi "tavanomainen" häiritsee minua tässä yhteydessä. Ennen kemian tuloa mukaan viljelyyn, luomun tyyppinen viljely oli tavanomaista ja kemian käyttö... tavatonta? Miten pitäisi puhua, jos (ja ehkä kun) luomu menee viljelyn yleisyydessä ohi "tavanomaisen" tuotannon...
Maailmalla maataloudesta ei käytetä yleisnimitystä "agrieconomic" kuten suomessa "maatalous". Siellä käytetään nimitystä "agriculture". Mitenkähän tuon kääntäisi? Viljelykulttuuri? Kulttuurinimitys kyllä soveltuisi paremmin, koska wikipedian mukaan: "Kulttuurin käsitteen syntyessä 1700- ja 1800-luvun Euroopassa sillä tarkoitettiin ihmisen ”hengen viljelyä” ". Agriculture -> Maan hengen viljelyä. Tai toisaalta kuulumista yhteisön kokonaisuuteen osana yhteiskuntaa ja sivistystä = kulttuuria.
Maailman satoennätyksiä tekevät maanviljelijät tuottaisivat todennäköisesti suomenennätyksiä suurempia satoja ilman ulkopuolisia panoksia, koska he ovat panostaneet hurjasti maan kasvukuntoon. Jos se tarkoittaa hyvää taloudellista tulosta, se voi tulla siinä sivussa.
En pidä aivan vasta-aloittanutta luomuviljelijää eturivin luomuviljelijänä. Eduskunnassakin eturivissä istuvat konkarit ja takarivissä uusimmat edustajat. Itsekin olen vielä luomuviljelijöissä takariviläinen, mutta pyrkimys olisi siirtyä edemmäksi...
Minustakin tuollaisten jättiläiskoneiden vienti suomalaiselle märälle kevätpellolle on hullua. Oma pyrkimykseni on pitää rengaskohtainen paino alle 2 tn ja rengaspaineet mahdollisimman alhaalla. Huomioiden vedon ja työkoneiden aiheuttama vaikutus. Noilla laitteilla rengaskohtaisen massan pitäminen alhaalla on kyllä mahdotonta.
Kannattaa kuunnella:
Kuuntele Mitä tarkoittaa maanviljely ? Yle Areenassa:
http://areena.yle.fi/1-50217137
Eiköhän tolla eturiviläisellä tarkoiteta haukkumismielessä hieman kaikkea, isoja uusia koneita, julkisuutta, isoja tukia ja paljon hehtaareita.
Minusta on hölmöä alkaa haukkumaan suomen isoja tiloja ja alkaa vertaamaan niitä maailman isoihin tiloihin. Suomessa noita isoja (paljon hehtaareita) olevia tiloja on kuitenkin aika vähän. Kuinka monella yksityisellä tilalla ylittyy 1000 ha? Taitaa pystyä laskemaan yhden käden sormilla? Entä 500 ha, niitäkin taitaa olla kirkkaasti alle sata? Tuhannen suurimman listalle taidetaan tarvita hehtaareita kahden kolmen sadan väliin? Silti on vielä ainakin 45000 tilaa jotka ovat alle tuon. Eli miekan kärki on erittäin kapea ja siksi minusta on turha nillittää asiasta.
On totta että tarvitaanko tänne suomen tilkuille tuollaisia koneita ja tuhannen hehtaarin tiloja, ei minustakaa. Mutta muutaman yksittäisen tilan ylilyönti leimataan kaikkia laajentajia kohden on minusta hassua. Totuus vain on se, että mikäli tässä meinaa jollakin tavalla pysyä mukana ja saada toimeentulon niin hehtaareita ja/tai elukoita on oltava.
Oikeastaan se on aivan sama millä söhlää menemään. Satotaso monesti ratkaisee kannattavuuden. Jos on muutaman satasen koneet käytössä, niin kate on jonkin verran suurempi.
Totta tuokin, mutta jos nyt on vähänkään enempää kylvettävää niin silloin yleensä tarvitaan leveyttä ja kaikki käytetyt neljä metriset on niin loppuun ajettuja, että sieltä sellasen budjettiversion löytäminen voi olla haastavaa. Tai näin olen ainakin itse huomannut kun tullut noita seurailtua. 3m löytyy tosi hyviäkin yksilöitä pienillä hehtaareilla.
Saako kasvinviljelijä investointitukea taksin ostoon? Tiedä häntä. Jos peltoa ei ole saatavilla edullisesti, kasvinviljelijä ei pysty kehittämään tilaa noin vain. Vaikka jostain saisikin "vain rahaa".
Monesti urakoimalla tai ulkopuolisella työllä voi yrittää paikata tappiollista kasvinviljelytilaa, joskin se saattaa näyttää ja kuulostaa aika tyhmältä.
Mutta entä tissinkoitto. Kaikki tuet ja kriisirahat tulevat automaattisesti.
Toihan on ihan siitä kiinni millasta hommaa teet tilan ulkopuolella. Riittävän hyvää hommaa niin raha riittää lisämaiden hankintaa. Toinen hommaa rahat palkkatöistä, toinen urakoinnista, joku pörssistä ja joku kasinolta. Muu ei harmita kuin se, että ab alueen sikatila vedetään toistuvasti kölin ali..
Tossahan noita hyviä vuosia SS luetteli. Ikinä ei ole mitään peltoon jäänyt, eikä kukaan niitä sateita elokuun lopulle toivo. Saatika sitten syyskuulle. Mutta yleensä jos kesällä ei sada, sateet alkaa just puintiaikaan.
Mä en muista kuin nuo 12 ja 17 vuodet kun sato kesällä sekä syksyllä. Niinkuin sanoin niin meillä ne eivät olleet hyviä..
Sähköt on ihan kivoja, mutta vanhemmiten alkavat reistailemaan, tietysti toiset herkemmin kuin toiset. Eli jos lompakko kestää vaihtaa konetta riittävän usein niin sitten sähköt plussaa, mutta jos haluaa huolettomia hehtaareita isältä pojalle niin mekaanisessa vara parempi niin se vaan on niin kauan ennenkuin noi sähköt aletaan rakentamaan kestäviksi..
Juu en ymmärrä minäkään, näitä kuivan kesän kannattajia. Että 40mm kasvukaudessa riittää, tai sitten pellot on jossain suonpohjassa.
Kuivana vuonna ei mitää suuria satoja eikä suuria jyviä saa.
Mikä on suuri sato ja mikä on suuri jyvä? Ohrat, vehnä, kaura?
Ohra 7t hlp 73
Kaura 7,5t hlp 63
Vehnä 8t. Hlp 83
Minä vuonna olet saanut tuon verran läpi?
Nuo aika lähellä ovat 2012, 2015 tai 2017 tuloksia, epäilen. Aika tutulta kuulostaa. Kuivana - siis aikuisten oikeasti kuivana - vuonna vastaavasti 1500 - 3000 kg/ha. Täällä päin meni 2012 vuonna kasitonnari marraskuulle, ja kuura teki puimisesta hankalaa ja kuivaaminen vei kaikki tulot, mutta isoja satoja näille tasamaan viljelijöille tuli, ja muutama hauki jäi vielä peltoonkin.
-SS-
On se kumma juttu kun itsekkin viljelen näitä tasaisia savikoita. 2012 tuli kyllä jyviä ja kaikki saatiin puituakin. Tosin viimeiset 30 ha olisi kannattanut jättää puimatta. Vehnien kosteus oli jossain 40 päälle. Kuivurissa kun sai sen sitten kiertämään niin vietti siellä aikaa vuorokauden ja pieni nyssäkkä oli tavaraa jäljellä. 2017 sama homma tosin silloin osa lakoontui niin pahasti, että jäivät peltoon. Hyvältähän se vielä kesällä näytti, mutta kun sitä puintikeliä ei ikinä tullut niin kyllä ne kilot jäi peltoon ja kuivaamo hoiti loput.
Eli kesällä ihan ok tulla vettä harvoin sitä liikaa tulee paitsi nyt just tänä vuonna toukokuun lopun sateet oli liikaa väärässä paikassa. Tällä seudulla kun oli juuri silloin tarkoitus tehdä toukoja. Niinkuin olen monesti maininnut niin juhannukselle yleensä kuivas ja silloin jos oli suorakylvettyjä niinkuin viime vuonna niin kyllä sieltä nyt vielä kohtuullisesti satoakin tuli. Ja niillä pienillä kuluilla. Eurothan ne ennemmin ratkaisee, vaikka nyt kiloista puhuttiinkin. Siksi jos valita tarvii niin ennemmin koko kesä kuiva kuin märkä. Paras tietysti jos kesällä tulee vettä ja elosyyskuu on kuivaa että puinnit onnistuu. Tälläisiä vuosia vain ainakaan tänne en muista osuneen usein. 2015 saattoi olla samoin kuin 2016 ainakin molemmat voitti sadossa nuo edellä mainitut.
