Lainaus käyttäjältä: seegeri - 16.07.25 - klo:14:58

Suorakylvö tai "kevyt muokkaus". Siinä syy 5cm syvyyden anturaan.

Ehkä kuitenkin kovin tasaiset saviset tai savihiesuiset pellot, jotka ovat hiukan keskeltä altaalla, tuota kellastumaa tekevät. Tasaus ojiin päin viettäväksi auttaa kyllä. Syysvehnämaihin perinteisesti on tehty rinteisiin vinoja uria , ja ohjattu vedet tasaiselle tehtyyn vesiuraan, joka päätetään piiri- tai valtaojaan. "Metrin suojakaista" vaikeuttaa veden virtausta, itse vuosina nurmen kaistalta paloina pois ja tein "loven" penkkaan, ja palautin nurmilevyt paikalleen.

Syyssateissa ja talvijäillä ne lätäkön paikat paljastavat kohdan, jossa ohra kellastuu kesäsateissa.

Ilmat ovat olleet taas viisi-kuusi vuotta sellaiset, että ojattomana viljellyt kuraprunnit ovat olleet ainoita satoa tuottavia aloja.

-SS-

Ja luomussa/syyskasvi viljelyssä kyl itsellä tulee kynnettyä. Ei kaikkia mut vuosittain aina jotain.

Kun niitä kuivia vuosia on enemmän yleensä niin silloin minimimuokkaus ja suorakylvö toimii kevätviljelyssä paremmin. Jos olisin etukäteen tienyt et juhannuksen seutuun tulee yli 200mm niin olisin kyntänyt syksyllä kaikki. Olisi taatusti auttanut asiaan. Mut tuo 200mm yhditettynä koko keväänä sadelleenseen määrään on vain liika. Käytännössä koko kasvukautena ei ole kuivasta kärsitty. Edes toukotöiden aikaan ei pellot missään vaiheessa menneet liian kuivaksi vaan kosteus löytyi maksimissaan jostain muutaman sentin syvyydestä.

Jos on kuivaa ja pelto on halkeamilla niin sinne uppoaa isokin vesimäärä ekaksi. Seuraava iso sade ei enää mahdukkaan, kun maa turpoaa kiinni. Tiheällä ojituksella, soraa ylöa asti. Pinnan muotoilulla jne. Kyllä saa apua mut väitän et se ei silti riitä.

Kun ja101 kertoo täällä vuodesta toiseen että hän on tyytyväisempi kuivaan kesään, että silloin saa edes jotain satoa, niin kertooko se siitä, että hänen peltonsa on vuosien mittaan tintattu niin tiiviiksi, että jos kesäkuun sademäärä on 10-20 mm, se kaikki vesi jää siihen 5-10 cm pintakerrokseen  ja hyödyttää ainakin orasvaiheessa olevia viljoja? Ja sit kun heinkuussa tulee muutama kova ukkoskuuro, niin se vielä varmistaa että tulee edes jotain puitavaa?
Mutta tiiviiksi tintattu pelto ei enää imekään jotain 80-100 mm kuukausittaista sademäärää.
Kyllä mun mielestä pellon pitäisi olla sellaisessa kunnossa, että kasvusto kestää kellastumatta kuukauden 100-120  mm  sademäärän. Tosin tuleeko tuo määrä muutamassa kuurossa vai pienemmissä annoksissa kuukuden sisällä, vaikuttaa asiaan.

Sitten tämän alueen kaikki pellot on tintattu pilalle...  tietysti lietevaunu ei ole paras mahdollinen peltokone...
Kuten jo aiemmin kirjoittelin niin pintakerroksen liettyminen läpäisemättömään kuntoon on se ongelma. Ehkä olettaisin kyseessä olevan maalaji ongelma.

Turha kait tänä kesänä on liiasta sateesta itkeä. Ihan normi sadetta ja ukkonen on jyrissyt kerran koko kesänä johonaki kaukana  Valittaa saa aina, jos niikseen tulee. Oikein innolla odottelen koska -SS - lähtee maan kuivuus rakosia mittailemaan 

Nooh meikäläisen kirjotukset voi tietysti tulkita valittamiseksi eikä siinä mitään siinä sit tulkitsee.

Moni vain tuntuu hehkuttavan et kuinka loistavasti kasvukausi menee niin ei se kaikkialla mene. Kaakonkulmalla ollaan saatu vettä yli tarpeen. Ja jokainen kollega jonka kanssa jutellut niin ollut samaa mieltä. Kai täältäkin sit joku löytyy jonka mielestä ei vielä riitä.

Pohjoisemmassa kai ollut taas sit tänä vuonna kuivaa ja vettä ois voinut sadella enemmänkin? Tasan käy harvoin josko koskaan?

Suomen viljasato kasvatetaan kuitenkin varsinais suomessa ja pohjanmaalla jos siellä on optimi olot niin silloin viljaa riittää. Meikäläisen syrjäseudulla ei kokonaisuuteen ole merkitystä.

Näin ollen kun on kuiva vuosi ja lounais suomi käristyy kuivuudessa niin vaikka täällä on kuivaa yleensä myös niin hinnat pysyvät paremmin ylhäällä ja tavaralle on kysyntää. Tämän logiikan mukaan ens syksynä on joka paikka viljaa täysi ja tämä pääsee sit toivottavasti ostamaan halvalla. Mut pääaaia et tulee hyvä sato.. 

Ikävää asennetta toivoa tulvaa toisen pellolle.

Samalla tavalla kun jotkut ajattelevat ettei liiasta sateesta voi olla haittaa. Ettei koko tulvaa voi syntyä...

Nyt alkoi lämpösummaa kertyä ja en ihmettelisi vaikka jatkuisi ensimmäisiin puinteihin asti. Sitten luonnollisesti kääntyy jälleen sateiseksi, mutta näinhän se vaan menee. Lykkää kyllä monella ihan tajuttomat sadot ja jyväkoot. Kosteutta on pellossa niin älyttömästi, että vesi riittää loppukaudeksi ihan heittämällä vaikka kuumuus sitä haihduttaakin. Lisäksi tämä tekee hyvää kauroille, kun ei tarvitse miettiä toksiiniruiskutuksia.

Tällä seudulla hyvin kaksijakoinen. Viereiseltä lohkolta voi tulla ihan huippusato ja sit ojan toisella puolella täysi nolla.

Meikäläisen syrjäseudun sadoilla ei tietysti merkitystä kokonaisuuteen. Ja onhan se hyvä et jos satoa tulis ja viljanhinta varsinkin ohran laskisi koska ostoksille sitä taas joudutaan...

Lainaus käyttäjältä: -SS- - 15.07.25 - klo:17:41

Luomuviljalle esimerkiksi  ZM-grow. Väitän, että hivenlannoitteella kasvia voi huijata vaikean elämänvaiheen ohi, ja pääravinteiden niukkuus ei silloin aiheuta kovin perusteellista tuhoa.

Joku taika siinä on, että sadekellastumat ohralla loppuvat melkein välittömästi tuollaisen hivenlääkkeen jälkeen. Saati sitten typpiruiskutuksen.

-SS-

Uskon tähän ihan täysin, mutta tämä on kesä on ollut sellainen, että ohraa vahingoittavaa sadetta on tullut koko ajan. Tuota ruiskutusta olisi saanut tehdä moneen otteeseen. Oli ihan täysi työ, että sai sen kertaallisen ajettua rikoille. Pellon pinnassa on viikkokausia lillunut märkää mäskiä. Eilen kävin iltapäivällä ajamassa pari peuraa pois syysvehnästä, niin sielläkin korkeimmassa töyryssä oli pieni lätäkkö johon astuin ja maa tuntui niljakkaalta jalan alla. Niin käsittämätön on tuo maan lukkiutuminen tänä kesänä. Luulen, että noista ohramaista saisi ihan hyvän syysvehnän pohjan, kun kyntäisi pellon. En ihmettelisi vaikka pohjalta tulisi ihan kuivaa vastaan.

Juu täysi työ olisi ruiskulla päästä läpi. Ja edelleen niitä hukkuneita edelleen veden alla olevia kasvustoja tuskin ruiskutus pelastaa.

Luomukelpoiset typet on aika vähissä. Takavuosina oli se joku mut sitäkään ei taida olla enää. Jotain näitä hivenlitkuja on, mut sit täytyisi olla ruutta ja kulua alkaa siitäkin sit kertyä. Ehkä ensi vuonna palataan "normaaliin" niin ei taas tarvetta.

Lainaus käyttäjältä: Rakkine - 15.07.25 - klo:10:44

Toki niitä keltaisia laikkuja on yhdellä jos toisellakin, mutta ne ei estä todella hyvän valtakunnallisrn kokonaissadon saamista, koska tälläisenä kesänä pelkällä minimipanostuksella, eli typpeä 80-90 kg ja pelkkä rikkaruiskutus, saadaan jo 5 t ha-sato, joten ne kellastuneet laikut ei hehtaarisatoa  sit kuitenkaan paljoa pudota, koska  muista kohdista tulee niin hyvin viljaa.

Tosin juuri luomupellot näyttää surkeimmilta, joten sikäli ymmärrän esim. ja101 panikoimisen. Yks taviksessa oleva tuttu ruiskutti hiveniä kellastuneille oraille ja jo viikon kuluttua pelto vihersi normaalisti. Onhan luomussakin hivenet  sallittu, joten eikun ruiskuttelemaan vaan hiveniä luomujussit.

Ei tässä panikoida koska mitään ei voi tehdä. Ainoastaan todetaan et ei se nyt kaikilta niin hyvin mennyt.

Hivenet, no en usko et hivenet auttaa veden alla oleviin kasvustoihin. 
Jonkun lievän värimuutoksen voi saada korjattua. Isoon ongelmaan ei auta.

Toivottavasti näistä ukkoskuuroista tulee muutamille muillekin tulva pellolle niin loppuu se ylimääräinen hehkutus.

Tiktokin puolella tulikin vastaan noita ukkoskuurojen vaurioita. Saattaa muutama muu olla samaa mieltä kanssani et liikaa tuli vettä.

76mm kaadoin eilen yhteensä pois mittarista.
1,5 tunnissa tuli 70mm.
Toukokuu 41, kesäkuussa 127mm ja heinäkuussa tähän mennessä sama 127mm. Alkaa saville riittää.

Taatusti. Jos ei ole rinnepeltoja niin keltaista on jo pakko näkyä tuollaisen sademäärän jälkeen.

Missäspäin on näin osunut sateet kohdilleen?

Mitä ohi mennen kaivurilla noita pellolla olevia lätäkön pohjia kuopasin niin pintakerroksen alla on kostea muttei märkä savi. Johtopäätöksenä tulee ainakin itsellä mieleen ettei se vesi pääse sinne salaojiin edes kunnolla vaan maalaji on sellaista jotta turvotessaan se salpautuu.

Tietysti tiheä ojitus soralla ylös asti auttaa asiaan mut miten mahtaa sitten kuivana vuonna. Holahtaako kaikki vedet hetkessä salaojiin ja se niistä sitten.

Pinnanmuotoilu on varmasti ihan järkevää joskin teetettynä erittäin kallis toimenpide ja uusimistarve tulee aina nopeasti. Mitä nyt muutamia tapauksia seurannut. Mahtaako tuossa sit ikinä päästä palkoille?

Orgaanisen aineen lisäys jolla maalajia pystyisi muuttamaan on hidas prosessi mut varmaankin se paras. Ihan tuon vuoksi ei nautoja viitsisi ottaa ja kanalla/broilerilla täällä nyt ei ole mahdollisuuksia. Näin ollen luomu viherlannoituksella jossa se vihermassa jätetään peltoon on itsellä nyt toistaiseksi käytössä. Ei paras vaihtoehto mut helpoin nyt tällä hetkellä.

No juu se yöllinen ukkoskuuro tiputti 11mm vettä. Tänä iltana uusinta?

Eihän tähän kuivuus/märkyys -kysymykseen ole yhtä oikeaa vastausta.
Riippuu maalajeista, maaston muodoista, viljelykasveista, menetelmistä, yleisestä sijannista, alueen ojitusten kunnosta (laajemminkin) tai auringonpilkuista.

Hiekkaharjuilla erikoisviljelyä harrastava kaveri kiitteli kesää 'aivan mahtava, ei ole tarvinnut koko ajan sadettaa!'

Tuo laittamani vehnäjärvi taas johtuu suuremman ojitussuunnitelman virheestä tai keskeneräisyydestä. Yläjuoksulla on perattu varmaan 1000 ha:n valuma-alueen uomat niin alajuoksu ei sitten vedäkään tämmöisiä äkkinäisiä monsuuneita. Vähän Pohjanmaan kevättulvien malliin. Ongelman ratkaisu ei ole yksittäisen viljelijän hallussa.

Vaikka hiesusavia omistankin niin mulle sellainen kuivanpuoleinen kesä on parempi. Kuivaheinä on aina hyödyntänyt kevätkosteuden ja korjuuaika saisi olla kuivaa. Samoin herne ei oikein ole vesikasvi :-( Kauran ja vehnän viljely on tuossa suhteessa helpompaa vaikka olisi sateinenkin kesä.

Näinhän se on.
Jos valita pitää niin otan ennemmin sen kuivan. Sopii omille maille jostain syystä paremmin. Ikinä ei ole kuivuuden takia puhdasta nollaa tullut. Sateiden vuoksi kyllä.

Näin jälkikäteen ajateltuna niin kaikki olisi pitänyt olla syyskasveja, ne on vielä toistaiseksi säilyneet, jos ei sitten viimeöinen ukkoskuuro kaatanut kasvustoja..

Kertokaas nyt millaista se "vanha järven pohja" oikein on viljelysmaana, kun siitä paljon puhutaan ja esimerkkinä käytetään.

Hyviä kasvustoja näyttää olevan niinä kuivina vuosina.. tälläisinä vuosina monta päivää veden alla. Tuskin tarvii puimurilla mennä. itse en tiedä mul kun ei niitä ole.
Mut ei mulla ole 45 asteen rinteitäkään. Niitäkin jotkut viljelee.

Tarkoitus oli vain ihmisiä saada ajattelemaan sitä omaa persreikää pidemmälle. Kuten olen ilmaissut niin itselle ja omille maalajeille, peltojen muodolle jne sopii kuivat vuodet paremmin. Silloin tulee edes jotain. Märkänä voi mennä ihan kaikki. Myös eurot.

Njotta kun noi järvet pellolla on yleensä pienellä alalla, jossain rinnekohdista voi saada kovaakin satoa märkänä vuonna.

Kuivuus taas vie kaiken.

Tasasilla pelloilla ei paljon rinteitä ole.. ja kuivana vuonna siellä notkossakin voi  kasvaa jos nyt aletaan jossittelemaan...

Voi olla et en sit oikeasti kuivaa vuotta ole kokenut mut 21 vuonna esim ei kylvöjen päälle satanut ollenkaan. Keskisato luomukaurasta 1300kg ja luomukevät vehnästä taisi tulla 1500kg.

2020 sattui osalle lohkoja sateet jossa tuli kesä heinäkuun vaihteessa joku 200mm kolmeen päivään. Kasvustot hukkui. 120 tuhti tuli täyteen 34ha tuoretta tavaraa. Ei tainut edes kylvettyä määrää kevät vehnää saada tuolloin takaisin. Eihän tuollaista olisi kannattanut puida mut sama se oli puimurilla "niittää" maantienopeudella..

Eli juu kuivana vuonna on aina tullut sentään jotain satoa. Märkänä voi tulos jäädä nollaan joko hukkuneena kasvustona tai syyssateissa itäneenä paskana.

Ja sit kun aletaan kokonaisuutta tutkimaan niin kuivana vuonna ei tule paljoa kulua. Ei oo sääde tarvetta, ei lisälannoitusta, ei tautiaineita. Joskus voi jopa rikkojenkin ruiskutus olla turhaa. Ja sadon saa kuivana varastoon.

Lainaus käyttäjältä: 4viljanpuuro - 12.07.25 - klo:17:42

Nämä jotka ottavat mieluummin kuivan kesän, eivät ole sellasita koskaan kokeneetkaan. 

Tai sitten kaikki eivät ole kokeneet märkää kesää.
Tuossa pitäisi järven sijaan olla vehnää...

Tuo ei ole omalta pelloltani, mutta veden vuoksi nollatuottoisia lohkoja taitaa jäädä käsiin mullekin.

Jos äärimmäisyyksiin mennään niin kai se on sama kumpi tuhon tekee, kuivuus tai märkyys. Kuivuus ei kuitenkaan pilaa pellon rakennetta ja mahdollistaa vaikka perusparannuksia tai syyskasvien kylvön. Jos vettä tulee edes syyskuussa..

Naulankantaan.

Tietysti nämä ovat mieltymyys asioita. Maalajitkin näyttelevät osaansa ja kaiketi silläkin on merkitystä onko pelto vanhaa järven pohjaa vai joku 45 asteen rinne...

Sukupolvikysymys tämä on. Vähänkin iäkkäämpi sukupolvi oli huomaavinaan, että kesäsateiden vaivaama raju lehtevä viljakasvusto silti tuotti satoa kolme kertaa niin paljon kuin sateettomana kesänä, viljan hinta oli kolme markkaa kilo, ja tappio oli todellinen.

Pinta-alatukia ja viljan hinnan painamista allekin maailmanmarkkinadumppaushintojen on osittain kiittäminen siitä, että sateiden tuoma lisäsato tulee kalliiksi ja muutenkin on tympivää, kun ei voi puida lyhyttä harvaa pölyävää kevätvehnää jo elokuulla suoraan varastokuivana siiloon.

En ymmärrä, miten kevätvehnää voisi jo nyt kovin varmasti pitää menetettynä, kukkiminen alkaa jo Emblalla ja Calisperolla, eivätkä ne ole lajikeluettelon aikaisimpia lajikkeita, eikä niitä ole kylvetty pääsiäisen alla vaan äitienpäivän seutuvilla. Kyllä sadokas ja myöhäinen kevätvehnä, jos sen saa vasta toukokuun lopulla kylvöön, on ennenkin tiedetty menevän puimisessaan syyskuun lopulle, jos se saa kasvaa oman lajikkeenomaisen kasvuaikansa loppuun.

-SS-

Taitaa olla enempi paikkakunta kohtainen kysymys kuin ikäpolvi kysymys. 

Hukkunut kasvusto ei tuota mitään. Kuivasta kärsineestä on aina tullut sentään jotain. Mut tämä nyt tällä alueella.

Mitä kevätvehnien valmistumiseen tulee niin jos lämmintä vihdoin tulee ja sateetonta riittää niin ei siinä mitään. Vaatii säätyypin muutokseen. Lokakuussa tiedetään sitten miten kävi..

Ei kai sitä katovuotta nyt nyt tule. Varsinais suomen viljamäärä riittää aika pitkälle ja ei kai pohjanmaallakaan huonosti mene. Ainakaan omiin korviin ole kuulunut sellaisia juttuja.
Meidän syrjäseutujen viljelijöiden viljoilla ole kokonaisuuteen mitään merkitystä. Ainoastaan omaan tilanteeseen sillä on merkitystä.

Kylmikselle voisin todeta et olis ollut paras jos kaikki olisi ollut syysviljaa. 

Muutama milli tuli eilen aamulla ukkoskuurosta. Ei oikein huvita enää edes laskea paljonko koska jokainen milli on jotain pois sadosta. Iltasella kävin hieman kiertelemässä peltoja niin pellon pinnalla on edelleen vesi jos yhtään notkoa. Muuten kenkiin tarttuvaa savea. Yhtään ei vettä tarvittaisi.

Jos itsellä olisi jotain myöhäisiä kevätvehniä kasvussa niin kyllä jännittäisi. Ollaan heinäkuun puolessa välissä eikä helle aalto näytä tulevan kuitenkaan tänne vaan jo ensi viikolla lämpötilat taas laskevat. Epäilen et noita puidaan sit lokakuussa. Siihen mahtuu aika monet sateet vielä väliin..