Näytä kirjoitukset

Tässä osiossa voit tarkastella kaikkia tämän jäsenen viestejä. Huomaa, että näet viestit vain niiltä alueilta, joihin sinulla on pääsy.
Sivuja: [1] 2 3 ... 136

Viestit - ja101

Selvä suuntaushan tämä on. Eläimiltä otetaan tuet pois korkeintaan jollekkin luomuelukalle joka paskaa rantaniityllä suoraan veteen saa jotain perinnemaiseman hoitotukea tms. Muiden on pärjättävä ilman. Sikatalous on ekana joutunut sopeutumaan tähän, mikä on nyt sitten nähtävänä kiihtyvässä lopetus vauhdissa. Vauhti senkuin kiihtyy ensi kaudella kun eteläsuomen sikatuki poistuu ja lhk korotus siinä samalla. Sen jälkeen suomen siat kasvatetaan C alueella.

Maito joutuu nyt samaan sopeutumisohjelmaan. Pitkäänhän siellä puolella saatiinkin hintataso pidettyä. Sama taitaa käydä siellä, että AB:ltä on kohta vaikea löytää lypsykarjaa kiitos tasapuolisen tukienjaon. Naudanlihan tuotanto yritetään kovasti lisätä mutta ei se taida hinnoissa näkyä?

Broilerin tilanteesta ei tiedä, mutta siellä ilmeiseti on homma saatu vielä jotenkin pidettyä aisoissa kaiketi kasvaneen kysynnän vuoksi. Muut tuotantosuunnat nyt ovat niin markinaaleja, että niihin tulee aina jokin innostuspiikki kun tukia ohjataam hetkeksi siihen ja sitten se lopahtaa kun tuet loppuvat ja kannattavuus ei ole toiminut missään vaiheessa.

Jotta täällä eivät maanottajat alkaisi aivan laukalle menemään, niin katsotaan avoimesta datasta todellisuutta:



Ensimmäinen väite: 25-75 ha:n tilat (tai vielä kapeammin määritellyt 30 ha:n tilat) ovat muka kasvaneet sadan hehtaarin tiloiksi ? Se ei voi pitää paikkaansa kuin pienellä osalla tiloista, sillä tuolla tilakokovälillä on poistunut 2453 tilaa kyseisestä kokoluokasta, ja uusia tilakoooltaan seuraavaan nousseita tiloja on syntynyt vain noin neljäsosa poistuneiden määrästä ! Eikä voida olettaa , etteivätkö edes jotkut isot tilat laajentaisi edelleen tilaansa ! Viidessä vuodessa yli 150 ha:n kärkitiloja on syntynyt 686 kappaletta, näistä 14% on luomutiloja, on todellista pas_kapuhetta väittää, että nämä olisivat palkkatuloillaan eläneitä sivutoimiviljelijöitä, joilla on paksu mytty taskussa !

SS:n voi luottaa aina! Heitä nyt vielä grafiikan lähde nähtäville. Vai onko kenties ihan itse keksitty? Voihan asia näinkin olla. Ja heitinkin väitteen sillä perusteella mitä tässä ympäristössä on tapuhtunut. Aattelin että kaivat tilastoja kuitenkin niin ei ole itsellä tarve alkaa etsimään. Siirrä hehtaari rajoja miten haluat, mutta ei ne kaikki pellot todellakaan mene sinne yli 150 hehtaarin kokoluokkaan mitä pieniltä vapautuu. Ja onhan täälläkin todettu että mitä se viljatilallinen tekee talvella olkoon hehtaareita vaikka kuinka. Kyllä siinä jää aikaa tehdä muutakin. Kyse onkin siitä, että jos sikatilallinen (tai muu eläintilallinen) on sivutoimiviljelijä ja palkkatyöläinen on sivutoimiviljelijä niin kumpi käyttää enemmän aikaa viljelyn ulkopuoliseen työhön ja mitä siitä saa korvaukseksi.

On myös huomattava, että alle 25 ha:n tilojen kokonaispinta-ala nykyisellään alkaa olla pienempi kuin viiden vuoden kasvu on ollut kahdessa suurimmassa tilakokoluokassa ! Jostakin muualta ne hehtaarit on rakennemuutokseen ruokittava.

Lainaus
Toinen yleinen sivutoimipienviljelyä kohtaan osoitetusta katkeruudesta  kumpuava väite on, että hömppäheinillä rikastuisivat lähinnä pienen tilakokokoluokan viljelijät. Se ei pidä paikkaansa, luomututkimuksissa on luomun sijoittuminen isoon tilakokoluokkaan selvä, luomualasta alasta 12 - 14% suurimmissa tilakokoluokissa, alle 8% pienemmissä. Samoin erillisissä viljelijätutkimuksissa ympäristönurmien osuus ei ole ollut riippuvainen tilakokoluokasta eikä viljelijän iästä. Eli suurimmat hömppäpinta-alat kertyvät suurimmilta tiloilta.

Mä en ole väittänyt. Olen kritisoinut koko hömppäviljelyä tilakokoon katsomatta. Hienoa että tuot luomun ja hömppäviljelyn samaan kategoriaan. Mahtaa oikeat luomuviljelijät tykätä kommentistasi. Itse en osaa tuosta suuttua, olen sen verran uusi luomuilija vasta. Tottakai tälläkin puolelle mahtuu niitä lusmuilijoita. Yleisesti rajoja voitaisiin tiukata tuon hömpän suhteen.

Lainaus
Väitteen esittäjä ei nähtävästi ole vaivautunut testaamaan, kuinka paljon sitä oikein rahaa jää vaikka kovapalkkaisestakin palkkatyöstä, jolla muka peltoa ostettaisiin. Korkeapalkkaisimmista duunareista vain joka kymmenes pääsee yli 4000 euron / kk. Verotus syö 36 % heti päältä, sitten elinkustannukset. Plus miinus nolla. No, jos on kunnan tai valtion johtajia,  esim. kaupunginjohtaja, ylilääkäri, laamanni, korkein sotilasvirkamies, verojohtaja, ulkosiainneuvos, näillä palkkataso on 7000- 8000 €/ kk, mutta veroprosenttikin 43%. Tavalliselle sivutoimiselle pienviljelijälle tietenkin nuo korkea-arvoiset osin poliittisesti nimitetyt kuntapäälliköt ovat kiinteistökaupoissa samanlainen epäreilu kilpailija kuin katkeralle  sikaperintötilallisellekin.

En ole testannut enkä muusta tiedä kuin, että sellaisia summia maksetaan ettei tälläisellä sikaperintötilallisella ole varaa. Mitä olen muitten viljelelijöitten kanssa puhunut niin samaa ovat ihmetelleet muutkin joilla niitä sivuhommia on viljelyn lisäksi vähän. Kyllä se tällä seudulla tuntuu kasvaminen vaativan jonkin sivuhomman. Ei niitä pelkällä viljelyllä ja/tai eläintenpidolla makseta.

Lainaus
Luken raportti lienee tilaustyö ns. "karhislaisille". Kukaan muu kuin SAS aikanaan ei ole väittänyt , että 20 prosenttia tiloista tuottaa 80 % tuotannosta, todellakaan ei tuota, koska suurtiloilla on luomun osuus merkittävästi suurempi, ja todellinen tuotanto kokonaisalalta on parhaimmillaan vain 5%-20% siitä, mitä tavanomaisesti viljelevä tuottaisi samalta pellolta.  Tukien osalta alkaa olla lähempänä tuota 20 - 80 :aa , koska suurimmat tilat ovat luomutiloja sekä eläintiloja, ja usein myös pohjoisen nuoren viljelijän tuen tiloja. On todellakin eri asia tukien osalta, jos 200 ha:lta luomueläimiä tulee tukia 140 000 vs kymmenen sivutoimikasvinviljelijän tiloilta 96000 !  Tuotannon osalta kymmenen tavanomaista pikkutilaa tuottaa tuotantoa noin viisinkertaisesti isoon luomutilaan verrattuna. Tämä on Luken uutisen pääsanoma.
Se on vähän pakko yrittää siirtää tuotantoa sellaiseen suuntaan josta maksetaan tukia, kun pelkästä tuottamisesta ei jää tarpeeksi palkkaa. Tarkoitan tällä sitä, että jos tavanomaisesti tuottava eläintila siirtyy luomuun niin eläinten kuin peltojenkin osalta.

Lainaus
Koska luomutilojen osuus suurissa tilakokoluokissa on merkittävästi isompi, myös tuet pinta-alayksikköä kohti nousevat progressiivisesti tilakoon kasvaessa. Luomutukea itse asiassa voidaan pitää parhaana mahdollisena rakennemuutostukena, mutta tuotannon määrään sillä on lähinnä vähentävä vaikutus.

Jos meillä olisi hehtaareilta tasatuet, niin puolet tiloista, pienemmästä päästä pääsee nostamaan vain 16,3% kokonaistuista ! Ihan sama, kuinka paljon olisikin hömppäheinillä, niillä tuilla ei tilakokoa suurenneta eikä vallata maa- tai vuokramarkkinoita.  Tosiasiassa esimerkiksi alle 5 ha:n tilat kun eivät saa luonnonhaittakorvausta, niiden osuus tukipotista on hehtaarejansa pienempi. Tuo 20 % kohta on hieman henkisesti laiska valinta. Valitaanpa vain 5% suurimmasta päästä. Tuista vähintään 25% ! Iso kokonaistukipotti odottaa pienempien tuensaajien nutistamista vuokrakilpailussa !

-SS-
Ei niillä tukieuroilla sitä kilpailua voitetakkaan vaan sillä, että tehdään sitä muuta työtä vähintään 11kk vuodesta. Siinä voidaan ihan hyvin tulla ja maksaa 10 hehtaarin tilkusta mitä vaan. Ymmärrän hyvin että närästää olla siinä suomen suurimman tuensaajan naapurissa. Kyllä muakin varmasti närästäisi, mutta voisi avata sitä katsetta vähän enemmän. Pointtina koko aloitukseeni oli se, että kaikki pellot ei todellakaan mene suurimmille tiloille!

En minäkään näe järkevänä tilakoon kasvattamista loputtomiin. Ja kai siinäkin omat ongelmansa on, että täytyi oikeen luomuun siirtyä. Oliko sitten kannattavuus syynä niinkuin mainittiin vai se, että pinta-alaa voi taas kasvattaa kolmanneksella ja silti hommaa rokkaa samalla kalustolla noin suurinpiirtein.

Totuus on se, että jollakin muulla ne pellot maksetaan kuin sillä viljelyllä tai sikojen pidolla!
https://www.farmit.net/kasvinviljely-kotielain/2019/03/19/maataloustuotanto-ei-ole-keskittynyt-suurille-tiloille-20-vuoden

Täälläkin saa monesti lukea, että kuinka tuotanto on vain keskittynyt isoille tiloille joilla sitten rällätään uusilla puna tai keltavanteilla. Tuon tilastoinnin mukaan asia ei kuitenkaan ole noin. Allekirjoitan uutisoinnin täysin ja kun seuraa tätä omaa ympäristöä niin ei tähän ole mitään jättitiloja tullut. Muutamia joilla useampia satoja hehtaareita, mutta eniten ovat tilakokoa kasvattaneet sellaiset parin kolmenkymmenen hehtaarin tilat jotka saattavat nyt viljellä sataa lähentelevää pinta-alaa. Näillä tiloilla etuna se, että viljely toimii vielä hyvin sivutoimisena niin peltoalan kasvattaminen on taloudellisesti mahdollista. Että voitaisiin nyt sitten viimeinkin lopettaa se valittaminen niistä tonnihehtaari tiloista..
Onko se sitten välttämätöntä ,että on just elintarvike alalta? On tietysti hyvä että jotain alasta tietää,
mutta olen kuullut sanonnan,että myyntitapahtuma on sama myydäänkö metrilakua vai merimoottoreita?
Johtajaralli on kyllä Hk:lla ollut aika huimaa. Montako eri toimaria 2000 luvulla jo on ollut?
Toisaalta esim. Raisio oli aika hukassa toimarien kanssa 2000 luvun taitteessa. Sitten kun tuli touhun mies,
niin ei ollut oikein Raisioo.
Niin no tämä oli vertailu siihen, että Atrialla kaiketi toimarit aina alalta ja HK:lla nämä jotka nyt eivät ole alalta ovat saaneet kengää pikavauhtia. Ja lisäksi kuulin omistajan (LSO) taholta, että näin haluttiin.

Itse näkisi sen kyllä vahvuutena jos olisi nähnyt muutakin kuin makkaroita, maitopurkkeja jne. Mutta ehkä henkilöt ovat olleet vääriä tai sitten aika on vaan jokaisen kohdalla loppunut kesken ennenkuin ovat saaneet visionsa toimimaan..
Kasvintuotanto / Vs: Tekopyhä jara
: 17.03.19 - klo:20:21
Kannattaa lukea ensin SAVE-hankkeen kysymys-vastauspalsta, ennen kuin lähtee laukalle. Koska kipsi ei sovellu kaikille pelloille, ei sen levittämisestä siitä voi tehdä tukien saamisen yleistä ehtoakaan. Hehtaarikustannus on 220 euroa, satotasot eivät nouse, jos eivät laskekaan, levitys tehdään sulaan maahan, jolloin jonkinlainen moottoritien tasoinen louheperustus olisi hyvä tehdä ajourille.

SAVE – Saaristomeren vedenlaadun parantaminen kipsikäsittelyllä - usein kysytyt kysymykset ja vastaukset

-SS-

Eikö toi muka ympäristökorvaukseen taivu? Meni sinne 2015 vuonna suojavyöhykekkin jos pelto oli vesistön tai valtaojan varrella. Eihän tuohonkaan kaikki pellot taivu? Ja oliko niille sulfaattimaille joku oma tuki, ei muista....

Siitä olen samaa mieltä asiasta enempää tietämättä, että kaikki tälläiset päätökset perustuvat enemmän ja yhä enemmän lobbaukseen tänä päivänä. Niinkuin nyt nämä luomun kiertotalous hommatkin. Yhtä äkkiä jätteestä tulee arvokasta tavaraa jne. Eihän siinä muuten mitään mutta kai viljelijäkin voisi siinä hieman rikastua. Nyt kuitenkin homma jää yleensä siihen, että paperilla selitetään, että kyllä tämä tekee pelloille hyvää ja todellisuus voi olla sitten hieman toinen.
>Nythän siirryttiin takaisin.

Mihin siirryttiin takaisin?
Että toimarilla on kokemusta elintarvikealasta. En muuten ota kantaa oliko oikea vai väärä valinta...
Kerro ihmeessä, minäkin olen tuota pohtinut.
No tossa yllä jo pari tuli. Eli päälliköt on elintarvikeketjun ulkopuolelta. Nythän siirryttiin takaisin. Ja lakkoilu on forssassa tuttua.

En mä muuta viiti alkaa kertomaan, kun ajattelin vielä tehdä yhteistyötä kyseisen firman kanssa niin julkisesti en ala johdon toimia arvostelemaan.
ja se pelti ei sit jossain tilanteessa liukas...?
Varmasti. Mutta silti näkisin sen parempana kuin jonkin irtonaisen "maton".
Kaikkien paras on kun ei säälittele jotain pajan lattiaa
Näinhän se olisi. Nyt kuitenkin aloittaja on tehnyt liian hienon pajan lattian niin jotain täytyisi keksi.

Itsellä kävisi varmaan niin että aluksi sitä jaksaisi suojailla mutta unohtuisi ekan vuoden jälkeen ja se siitä sitte..
> raha kannattaisi etsiä muualta

Tähän asti raha on haettu tuottajille maksetuista tuista,alihinnoitelluista viljoista ja perämetsistä.

Jokainen lähde on ehtymään päin,niin eipä tarvitse kummoinenkaan ennustaja olla mitä eteen tulee.
No varmaan näinkin. Väitän silti että rauman tehtaan myynti olisi iso virhe ja silloin saattaa kyllä se konkurssi odottaa. Mielestäni firma ei ole vielä siinä pisteessä että kannattaisi tuollaista epätoivoista tehdä.

Jokuhan siinä kuitenkin on pielessä kun toisella lihatalolla menee kuitenkin kohtalaisesti vaikkei sielläkään kultaa vuolla. Väitän jopa että suunnilleen tiedän mistä syy eroon tulee, mutta jääköön se aiheuttamasta pahennusta.
ja se pelti ei sit jossain tilanteessa liukas...?
Varmasti. Mutta silti näkisin sen parempana kuin jonkin irtonaisen "maton".
Mitä se valmistuminen auttaa,jos firma lakoaa alta konkkaan?
Joku ostaa halvalla pesästä jos  kokee tiliä tekevänsä.
No ei tietysti mitään, mutta olisi sekin nyt vallanhölmöä myydä se tässä vaiheessa. Kyllä se raha kannattaisi etsiä muualta. Tietysti jos siitä rahaa saa tarpeeksi asia on eri.
Siinä onkin Kariniemen tuottajilla sarkaa kynnettäväksi. 150 milj.euroa ladottu Hk:n toimesta
rahaa,niin tuskin tossa vaiheessa paljon halvemmalla myydään. Ja markkinakin pitäisi vielä
hallita. Tänään oli Hk:n vuosikertomus jossain luettavana, vielä ainakin siinä oli luottolimiittiä
käyttämättä toista sataa milj. euroa. Tietääkö muuten joku miten nuo lihafirmat tosta
linnusta rahaa saa? Vai saako? Nauta ja sika myyjät porskuttaa kohtuullisesti,mutta kun
tuo lintu tulee mukaan,liikevoitto % alkaa sakkaamaan? Vai miten  on . . .
Samaa mietin. Jos nyt aattelelee että kariniemen tuottajia on se noin sata niin mikäli hintalappu olisi sen 150 milj. Niin 1,5 milj. Per tuottaja pitäis löytyä rahaa. Ei kai toi broileri bisneskään niin hyvää hommaa ole. Tai jos onkin niin ei varmaan jokaiselta löydy takataskusta tuota summaa.

Mahdollista tietysti on kauppahinta olisi alempi mutta en kyllä ymmärrä miksi se nyt myytäisiin? Hommaa saatu kuitenkin eteenpäin ja ennemmin tai myöhemmin laitos alkaa toimimaan ja lähempänä se hetki nyt on kuin viime kesänä. Tietysti jos rahat on loppu niin myynti voisi vaihtoehto, mutta se olisi kyllä hölmöä kun broileri on ainut kasvavan lihankulutuksen kohde.
Jos on joku keskitetty tulityöpaikka niin melkein siihen laittaisin ohutta peltiä jollakin liimalla vaikka kiinni. Kaikki tuollaiset matot yms. Lisää kompastumis riskiä ja en oikein sen vuoksi ole kiinnostunut niistä. Kylhän mäkin hieman mietin sitä, että tarviko siitä lattiasta niin hieno tehdä että sitä täytyy suojata..
Täällä paperitehdas paikkakunnalla siitä puhutaan tehtaan vilttinä. On sellaista ruskeaa muutaman millin paksua. En tiedä missä käytössä on, mutta kyllä tuohonki  kipinöistä reikiä kytee ei nyt suoranaisesti syty palamaan mutta kytee kyllä.
Hk:n/Kariniemen vai kaikki suomen broilerituottajat?
Sivuja: [1] 2 3 ... 136