Lainaus käyttäjältä: kärmeskytö - 07.12.23 - klo:17:39

Tuohon markkinaan...marraskuulla ohrat tuli kaupiteltua ja toissapäivänä soittelin rekkayrittäjälle,lupas soitella kippiaikaa A-rehulta.Nyt arkena soitteli takas,tapaninpäivänä lastataan ohraa. Tavaraa tuntuu olevan liikkeellä,toinen auto etelässä jyvien ajossa joitain päiviä.

No, 400 km etäisyys täältä vähän rauhoittaa A-rehusopimuksia. Niinkin halpaa tavaraa kuin viljaa ei todellakaan ole viljelijän kovin kannattavaa lähteä rahtaamaan puoltatuhatta kilometriä. Kaipa ne Atrialla sitten ostavat sieltä lähempää villiäkin viljaa vielä.

Säkylän rehutehdas kun meni kiinni, Turun Hankkija taitaa olla Lounais-Suomen merkittävin teollinen rehuviljan ostaja, Rehux lähinnä kun ilmoittaa "lähialueiden luottoviljelijöiden" olevan heidän toimittajiaan, ja näiden piipahtavan juttusille lähettämössä. Vai että smalltalkilla viljakauppaa....tekeekö Rehux viljelysopimuksia ? Liian iso riski huvikseen viljellä ja varastoida ohraa, eikä sitten olekaan tilaa viedä mihinkään.

Jätän todellakin ohran kierrosta pois, tänään tuli Calispero kevätvehnän siementä. Wpb Troy vielä odottaa toimitusta. Isokarhulta tilattu ohransiemen varmaan jää tulematta, ja se on hyvä, eipä sillä ole ensi vuonna käyttöä näin etelässä. Maatalouskauppa voisi kyllä ryhdistäytyä, ja poistaa sellaiset tuotteet, joita ei voi saada, tilausjärjestelmästä.

Rehuviljojen markkina on siirtymässä niin pohjoiseen, että laivasatamat olisivat järkevämpi tapa toimittaa tavara käyttöön. Eipä vielä taida olla viljalaivaliikennöintiä esimerkiksi  Inkoosta Ouluun ? Kumipyörillä melko tuhlaavaa kuljetusta.

-SS-

Agrox.fi

Tuosta vielä yksi mahdollinen ostaja..

Inflaatio on ihan jees jos tulotaso nousee samaa vauhtia. Maataloudessa näin ei ole käynyt eikä kyl monella palkansaajallakaan.. 

Eikös kukaan enää muista kun vehnää ja ohraa meni interventioon alle satasella? 

Yli 200euroo tonni on ihan muuta...

Ei nähtävästi. Toki se kulutasokin on muuttunut..

Sikapuoli nyt ei ole siirtynyt mihinkään maissisoija seokseen ettei nyt kenellekään  jää väärää kuvaa.

Teollisia rehuja käytetään toki ehkä enemmän salmonella riskin vuoksi, kun omaa viljaa (tai lähialueelta) ostettua. Mikäli salmonella tulee rehun (viljan) mukana elukoihin niin maksajan voi katsoa peilistä. Vakuutuksetkin menneet sellaisiksi et on omattava paksu pankkitili et selviää omavastuu osuudesta.

Tietysti tuotanto on vähentynyt, ja tehokkuus lisääntynyt et vähemmillä rehukiloilla saadaan enemmän lihaa mut en usko silti viljan menekin vähenemisen syyn löytyvän sikasektorilta. Toki jotain vaikuttaa.

Mut olisiko vain niin et kun kansallinen hintataso on lähelle Euroopan hintaa niin vientikauppojen tekeminen ulos on vain vaikeaa ja sitä kautta liikenne ulos on vähentynyt?

Ahdistettu nurkkaan on viljan viljelijät nykyään. Jos viljan hinnat laskee ja sen takia lisätään hömppäheiniä, niin kun moni tekee niin, sitten niidenkin ha-korvaukset pienenee. Suo sielllä, vetelä täällä, mitenkään ei saa hyvää bisnestä tästä enää. Luomupuolikin sakkaa.

Niin jos pelkkää viljanhintaa tuijotetaan niin hyvinhän nyt ollaan vielä eu ajan keskiarvon yläpuolella. Sit kun ne kulut mihin viljelijän vaikutusmahdollisuus on vähäinen (lannoite, myrkyt, löpö, sähkö) otetaan mukaan niin tilanne huononee jo paljon. Sit kun kokonaan viljelijän päätännässä olevat kulut eli vuokra tai ostohinta otetaan mukaan niin homma onkin jo ihan pakkasella. Eivät ole vuokrat ja ostohinnat vain vielä joustaneet. Mistä johtuu? Sivutoimisesta viljelystä?

Kuinka asia on sit ennen pelannut? Onko peltoala lisääntynyt niin paljon? Vai onko satotasot nousseet? Vai olisiko kysyntä laskenut? Varmaan kai kaikki vaikuttaa..

Mut eihän tilanne helppo ole ja käy juuri niinkuin mainitsit. Olisiko pelastus se 25% pakkokesantoa?  Niittopalkkiolla.. 

Ennen huoltaja/korjaajana toimiminen on ollut elämäntapa. Nykyään ihan ymmärrettävästi joskus haluttaisiin pitää vapaatakin. Ei näissä kannata itseä loppuun polttaa. Samalla on sit tullut päivystysmaksut, ylityökorvaukset, kilometrirahat jne. Ennen se oli muutama kymppi kun huoltomies kävi jonkun anturin vaihtamassa.

Sinänsähän ei tässä mitään vikaa ole että huoltomiehetkin haluavat "elämän". Ongelma on siinä et maatalous ei pysty maksamaan näitä nykyajan vaatimuksia.

Lainaus käyttäjältä: ja101 - 04.12.23 - klo:08:12

Lainaus käyttäjältä: MKH - 04.12.23 - klo:07:35

Joo ei viljelyllä rikastumaan pääse ellei lahjaksi saatua peltoa ole tosi paljon, vaikka satokasvien viljely ala tippuisi puoleen niin ei se viljan hintaa nostaisi kuin korkeintaan ensimmäisenä vuonna jonkin verran.
Viljan ostajat kun tietää että viljelyala jää pieneksi niin sitten tuodaan ulkomailta,  eli korkeintaan merirahdin verran yli maailmanmarkkinahinnan voi saada.
Jonkinlainen suurempi kato pitää olla maailmalla että hinta vähän enemmin nousee. Tuet tulee tippumaan vuosi vuodelta eli sadosta se tulos pitäisi tehdä jos elintasoa jotenkin haluaa ylläpitää.

Juu olet ihan oikeassa et se hinta tulisi olemaan tuo Euroopan markkinahinta lisättynä rahdilla. Nyt ollaan suunnilleen samassa hinnassa Euroopan kanssa. Sen verran hyvä sato oli kuitenkin.

Eipä hirveästi ole kriisitukia näkynyt, ei selitä tuota tukitason pudotusta.

Alkaa vaan olemaan melko totiset paikat kun spv:n jälkeistä lainaa on vielä jäljellä vähintäänkin riittävästi. Lainan korot huitelee siellä 6% luokkaa kaikkineen. Rahana tuo tarkoittaa keskiverto palkansaajan vuosiansiota pelkkinä korkokuluina.

Olisi varmaan pitänyt SPV:tä tehdessä vaan nostaa kytkintä ja karata mailmalle. Olis ainakin ollut teoriassa mahdollisuus rikastua 

Tarkoitin kriisituella korkeampaa lhk tukea. Käsittääkseni tämä maksettiin joka ainoalle korvauskelpoiselle hehtaarille. En nyt ulkoa muista et oliko jotain muuta, mielestäni ei.

Koroilta on voinut suojautua ja se ei oikeasti edes maksanut paljon. Itsellä niin iso velkalasti ettei sen kanssa viitsinyt leikkiä. Nyt on tasaisen varma korko tiedossa.   
Tässä mielestäni vähän peiliin katsomisen paikka. Kuinka todennäköistä oikeasti oli et nollakorot jatkuu maailman tappiin asti?

Mutta siinä olet kyllä oikeassa et todella monen, itsenikin olisi kannattanut lukea ihan oikea ammatti ja lähteä niihin muihin töihin. Leipä tulisi helpommin pöytään samoin varmat vapaapäivät, lomat jne. 

Joo ei viljelyllä rikastumaan pääse ellei lahjaksi saatua peltoa ole tosi paljon, vaikka satokasvien viljely ala tippuisi puoleen niin ei se viljan hintaa nostaisi kuin korkeintaan ensimmäisenä vuonna jonkin verran.
Viljan ostajat kun tietää että viljelyala jää pieneksi niin sitten tuodaan ulkomailta,  eli korkeintaan merirahdin verran yli maailmanmarkkinahinnan voi saada.
Jonkinlainen suurempi kato pitää olla maailmalla että hinta vähän enemmin nousee. Tuet tulee tippumaan vuosi vuodelta eli sadosta se tulos pitäisi tehdä jos elintasoa jotenkin haluaa ylläpitää.

Juu olet ihan oikeassa et se hinta tulisi olemaan tuo Euroopan markkinahinta lisättynä rahdilla. Nyt ollaan suunnilleen samassa hinnassa Euroopan kanssa. Sen verran hyvä sato oli kuitenkin.

Huomasin nyt vasta, että vipuun on ilmestynyt laskelmat maksettavista tuista. Kuinkakohan tarkkoja noi mahtaa olla? Jos vertaa viimevuoteen niin melkein 1/3 pienempi tukipotti olis tulossa. Kuitenkaan omassa viljelykierrossa ei hirveästi ole muutoksia viimevuoteen ja piti oikein tarkistaa, että jäikö jotain hakematta. Kaikissa oli ruksi mitä vaan voi hakea.

Keväällä MTK- agitaattori sanoi, että tukitasot ei oleellisesti muutu... liekö ollut ihan höpö höpö juttuja liiton mieheltä taas?

Viime vuonna tuli niitä kriisipaketteja. Vertaa vuoteen 21 niin on lähempänä totuutta mitä eroon viime kauden ja tän kauden eroihin tulee.

Jokos tän vuotisissa näkyy ekojärjestelmän tuet? Tuskin kun eihän kasvipeitteisyyttä ole vielä edes ilmoitettu..

Olisi kyllä rahaa kun tuettaisiin jotenkin järkevästi, nyt ei. Rahaa lapataan aivan älyttömyyksiin. Vihreä kädenjälki näkyy liikaa ja sen tähden kaikki on päin peetä. 

Miten sitä pitäisi sitten tukea? Jos kaikki "vihreät" tuet siirrettäisiin vaikka viljan viljelyn tukemiseen niin viljan hinta laskisi alle sataseen ja ylituotanto olisi taattu.

Nyt taas jos ajatellaan esim. Monimuotoisuuspellon noin. 300e/ha tukea muiden tukien päälle niin ei se nyt vielä niin kovin houkutteleva ole. Joillekkin syrjäisille peltoheitoille toimiva mut et aukean keskelle hyville yhteyksille ok maalle niin aika pieni summa kuitenkin kun perustamiseenkin menee rahaa. Näin luomussa jäisi luomutuki 160e saamatta niin ero viljaan on enää 140e ja perustamiskulut kun ottaa pois niin ollaan enää muutamissa kympeissä = ei maksa vaivaa. Sama se ympin maanparannuskasvin kanssa 190e. Sopivat siemenet et olisi hyötyä typensidonnan mielessä (koska luomu) niin näihin olisi uponnut satasen luokkaa ja muu perustaminen päälle. Ei edelleenkään maksa vaivaa. Mut nämähän olikin tehty tavistiloille.

Mut kyl mun on vaikea keksiä järjellisiä tapoja kuinka kuinka nyt paremmin tuettaisiin niin ettei viljan hinta romahda. Oikeastaan ainoa konsti mikä tulee mieleen on et laitetaan esim 25% pakkokesanto jolle maksetaan nimellinen niittokorvaus ja loput eurot kanavoidaan sit perustukeen esim. Jokainen viljelköön sit mitä haluaa ja miltä markkina omasta mielestä näyttää..

Lainaus käyttäjältä: Äärisosialisti - 03.12.23 - klo:14:31

Lainaus käyttäjältä: Pasimycin - 03.12.23 - klo:14:12

Monimuotoisuuspeltojen tukea leikataan 10% 2023 osalta. Ei hyvältä näytä määrärahojen riittäminen loppukautta ajatellen.

Miten niin leikataan? Eihän kukaan ole kertonut kun vaihteluvälin mikä ekojärjestelmän eri kasveilla ja toimenpiteillä tulee olemaan, riippuen pinta-alasta.

Tämä vuonna mentiin alarajaa myöden, ensi vuonna ehkä ei

Näinhän se,ala- ja yläraja annettu ja taisi sekin olla arvio. Tätä mä ihmettelen että eikös nämä budjetoida vuosittain eikä mitään könttäsummaa koko tukikaudeksi....joka yleensä vielä venyy loppupäästä.

Viilailu vuosittain niinkuin edelliselläkin jaksolla jos joku asia tuntuu nousevan kovin suosituksi. Naurista taisi olla jonain vuonna olla aika lailla,suojakaistoja ei laskettu osan aikaa kasvipeitteisyyteen ym.Nyt taisi auringonkukka yllättää tukinikkarit.

Minusta siitä on vähän vaihtelevaa juttu kuulunut. Toinen oli niin et oli "haarukka" jossa tukisumma on vuosittain. Ja toinen sit se et menee suoraan sen mukaan miten koko kaudelle budjetoidusta rahasta jokaiselle vuodelle tasan jaettu summa riittää.

Viimeisimpien tietojen valossa ehkä molemmat eli haarukka monimuodoilla oli 270-330. Oletus 300. Nyt ilmoitettu et 10% vähemmän niin 270e siitä minusta tulee. Hehtaareja voi olla silti enemmän kuin vuosittain oli euroja varattu niin eiköhän tulevilla vuosilla tukitaso ole jotain luokkaa satanen tai jotain.

Tätä tukee se et näin on viime kausilla aina toimittu. Edellisellä kaudella oli se kerääjäkasvi ja suojavyöhyke toimenpiteet ainakin jotka imaisi rahat.

Nämä rahat ovat 2027 asti. Kun tukikausi jatkuu samoilla ehdoilla vielä vuoden tai kaksi niin ne rahat otetaan seuraavan kauden rahoista. Näin se on aina ollut.

Ja juu auringonkukka oli tukiimuri jonka ehtomuutokset ehdittiin jo ilmoittaa jossain ens vuodelle.

Ongelmahan näissä on se et kun koskaan ei tiedetä mitä viljelijät valitsee ja mihin rahat menee. Viljelijät ovat kekseliästä porukkas ja porsaanreiät löydetään järestään. Samalla kuitenkin pitäisi monimuotoisuutta lisätä toimenpiteet pitäisi olla kilpailukykyisiä viljankasvatuksen rinnalla. Rahaa ei kuitenkaan ole riittävästi tarjolla.

Ruotsissa tilanne on huono tuulivoimayhtiöillä tällä hetkellä, moni menossa konkkaan ja maanvuokraajalle voi tulla  kallis ennallistamislasku.

Maanomistajia odottaa kova lasku, jos tuulivoimayhtiö menee konkurssiin, varoittaa Ruotsin TV4:n Kalla fakta-ohjelma. Jos maanvuokrasopimukseen ei sisälly riittäviä takuita, maanomistaja voi joutua maksamaan tuulivoimaloiden purkamisen ja alueen ennallistamisen, mikä voi tulla kalliiksi. Kalla fakta on käynyt läpi Ruotsissa toimivien tuulivoimayhtiöiden tilinpäätöksiä, ja on havainnut, että lähes kolmasosa Ruotsin tuulivoimayhtiöistä on konkurssikypsiä. Jos voimaloiden purkamista ei ole varmistettu vuokrasopimuksessa, kustannukset voivat jäädä maanomistajalle. Linkki: https://www.tv4.se/artikel/3Uli7D61olrYj6ea52qa8s/experter-varnar-markaegare-riskerar-kraftig-nota?utm_source=tv4.se&fbclid=IwAR3gWCXF0hEms_JGlS962-rqTOyYNxSB_4QX4Nez_tODdE2wHPCX16xmrVw Suurella osalla tuulivoima-alasta on taloudellisia ongelmia, sanoo Jönköpingin kauppakorkeakoulun apulaisprofessori Christian Sandström. Kalla Fakta on nähnyt Jönköpingin tutkijoiden keräämän tuulivoimayhtiöitä koskevan materiaalin. Kauppakorkeakoulun keräämä tietokanta käsittää Ruotsin 5200 tuulivoimalasta noin 3500. Tutkijoiden mukaan noin 1000 tuulivoimalaa sijaitsee konkurssikypsän yhtiön omistamalla tuotantoalueella. Syynä tuulivoiman huonoon kannattavuuteen on alan nopea kasvu yhdistettynä sähkön hinnan laskuun, joka johtuu siitä, että kaikki tuulivoimalat tuottavat sähköä yhtä aikaa. (Kooste TV-KY ry). Linkki: https://www.tv4.se/artikel/NKnZvX6uoK3IAWROYoiez/konkursvag-hotar-svensk-vindkraft

( Yllä oleva on lainaus facen Metsänomistajien foorumilta)

Itse en uskaltaisi vuokrata maitani tuulivoimafirmalle, tai sit pitäisi ottaa juristi avuksi sorvaamaan  sellainen sopimus missä  100 % varmuudella ei itse joudu maksumieheksi MISSÄÄN TAPAUKSESSA,  sattui tulevaisuudessa mitä tahansa.

Ihan aiheellinen huoli oli sit kyseessä tuuli tai aurinkovoimala.
Konkurssin tullessa mikäli elinkaarta on vielä jäljellä niin konkurssipesän ostaa joku ja tuotanto jatkuu. Mut sit jos elinkaari finaalissa niin ostajaa tuskin löytyy.

Tuulivoimala vie kohtuu vähän pinta-alaa verrattuna aurinkovoimalaan niin edes uuden omistajan surkea vuokra ei ole niin iso ongelma kuin aurinkovoimalassa.

Tietämäni ennallistamismaksut aurinkovoimaloiden kohdalla ovat naurettavaan pieniä. Niillä ei ennallisteta mitään. Myöskään purkutilanteessa ainoastaan maan päälliset osat puretaan..

Jaa…. Näin nautatilallisena viime vuosi oli tukienkin osalta surkea, ohjelmakauden huonoin, tipusta vuodesta -21 noin 20%, vuodesta 17 noin 30%. Eläinmääräässä ja pinta-aloissa ei merkittäviä muutoksia. 17 ei ollut vielä luomutukia mukana.

Etkö saanut lhk:lle korotusta niinkuin muut 2022 vuodelta? Vai oliko siellä sit jotakin elukkatukia jotka tippu 21 ja 22 vaihteessa?

Viime vuoteen ei auta verrata, silloin tuli niitä ylimääräisiä kriisitukia vai mitä nyt olikaan nimeltään. Niistä kertyi kumminkin jonkinlainen summa.
2021 tukimääriin verraten ollaan oikeammalla tasolla.  Toki pudotusta siinäkin on tullut ihan huomattavasti mutta ei ainakaan itselläni ihan noin raflaavia lukuja.

Tämä on totta. 2022 oli tukienmuodossa huippuvuosi. Jos oikein muistan niin laskeskelin et lähemmäs 250e/ha oli ero tämän ja viimevuoden laskennallinen ero. 2021 lähempänä totuutta kuinka summat eroaa ohjelmakausien välillä.

Ei kai noita todellisia euroja vielä tiedä? Eikös ainakin ekojärjestelmän tuet tule vasta joskus..

Lainaus käyttäjältä: Rakkine - 27.11.23 - klo:22:45

Lainaus käyttäjältä: Hanttapuli miäs - 27.11.23 - klo:20:40

Tänään oli MTssä hyvä juttu. Siitä vois saada käsityksen että nousuvaraa on. Ehkä hyvä yhteenveto vois olla että "Raision toimitusjohtaja Pekka Kuusniemi totesi marraskuun alussa, että hankintahinnoissa on painetta ylöspäin, koska sekä sadon määrä että laatu on valitettavan heikko." MT 2023-11-27.

Mutta tarkoitti nimenomaan elintarvikelaatuista viljaa, josta on pulaa.

Taitaa olla niin, että tänä talvena pitkästä aikaa jokainen viljelijä yrittää viimeiseen jyvään asti löytää elintarvikelaatuista myytävää.

Justiinsa mietin et pitäiskö lähteä siilokohtaisesti lähteä perkaamaan syysvehniä läpi et oisko jossakin valkuainen riittävä.. 

Mut juu Kysehän on nyt siitä et mitä varastoissa on ja koska se irtoaa? Nythän ollaan hinnallisesti Euroopan tasossa ja tuonti nappi on herkässä jos tavaraa ei ala löytyä. Vehnän hinta ollut ylhäällä jo syksystä lähtien. Tai on siitä pientä korotusta tullut, kaura noussut reilummin.. kolmesataa tuskin menee silti rikki..