Tervetuloa, Vieras. Ole hyvä ja kirjaudu tai rekisteröidy.

Näytä kirjoitukset

Tässä osiossa voit tarkastella kaikkia tämän jäsenen viestejä. Huomaa, että näet viestit vain niiltä alueilta, joihin sinulla on pääsy.
Sivuja: [1] 2 3 ... 354

Viestit - ja101

Kasvintuotanto / Vs: Peltovuokra tilanne
: 11.09.24 - klo:21:27
Tuen määrä vuokraa taitaa olla melko yleinen juttu, jos jonkinmoinen isompi eläinsuoja 20km päässä.
Tuo nyt on ihan alueellinen juttu, ei kannata yleistää..
Täällä ei eläinpalatseja ole kuin muutamia mut eipä ne hallitse vuokra tai osto markkinoita. Kovimpia oli takavuosina luomutilat mut nyt näyttää ulkopuolinen raha hallitsevan markkinoita..  ::)


Tarkoitatko itseäsi tuolla viittauksella takavuosien tilanteeseen😉😉

En.. mä en ehtinyt oikein hyötyä luomun kultavuosista. Tuki tietysti ollut sama mut sadosta sai rahaa eri malliin kuin nyt viime vuosina..
Kasvintuotanto / Vs: Peltovuokra tilanne
: 11.09.24 - klo:19:08
Tuen määrä vuokraa taitaa olla melko yleinen juttu, jos jonkinmoinen isompi eläinsuoja 20km päässä.
Tuo nyt on ihan alueellinen juttu, ei kannata yleistää..
Täällä ei eläinpalatseja ole kuin muutamia mut eipä ne hallitse vuokra tai osto markkinoita. Kovimpia oli takavuosina luomutilat mut nyt näyttää ulkopuolinen raha hallitsevan markkinoita..  ::)
Kasvintuotanto / Vs: Peltovuokra tilanne
: 11.09.24 - klo:12:25
Lisään nyt viel et kun omissakin pelloista kunnostettavaa niin tehdään ne eka...
Ja mun ainoat vuokramaat taitaa kohta kasvaa aurinkopaneeleja niin hyvä ettei paukkuja ole tullut laitettua..

Muutama vuosi sitten tarjottiin silloisen tukisumman verran ja päästiin tarjous kisassa sijalle kuusi.. ei mitään järkeä...  ::)
Kasvintuotanto / Vs: Peltovuokra tilanne
: 10.09.24 - klo:21:23
Kuinka paljon yleensä vuokralaiset tai vuokranantajat ylläpitävät pHoota, KVK:a tai hiilitasetta? Ojituksesta puhumattakaan.
Ei näillä vuokrahinnoilla noille kannata tai siis voi mitään laskea. 5v päästä joku tulee ja korottaa kuitenkin niin hukkaan meni nekin rahat. Imetään tuet pois ja katsellaan jos joskus joku jyväkin tulisi..
Vesitilasta, oma näkemys on, että jos vesitilaa joutuu mekaaniseati telemään niin silloin kannattaa miettiä onko se pellon rakenne lähtökohtaisesti väärä. Kyllä se maan rakenne pitäisi olla vettä läpäisevä. Toinen asia, jos vesitilan teet perinteisesti kyntämällä ja sen jälkeen 2-3 kertaa äeatämällä, niin kuinka paljon siitä vesitilasta on jäljellä sen jälkeen.

Joskus on tuota syysvehnän kylvöä tehty siten, että pintalevittimellä ajettu siemenet sänkeen ja siihen perää  lautasäkeellä pinta sekaisin, yllättävän hyvin tuokin on onnistunut.

Pitää sitten kai todeta että meikäläisen hiesusaven rakenne on lähtökohtaisesti aina väärä :-/
Ainakin mulla tiukimmat savikot ovat normaalien kevätviljan viljelytoimien jäljiltä sellaisia että ei ne läpäise mitään mahdottomia vesimääriä tarpeeksi nopeasti. Ja syksyllä niitä suuriakin määriä toisinaan tulee ja saattaa vielä jäätyä vesilillusta suoraan. Eipä noissa aina ole auttanut kyntökään kun esim puolet hangesta on helmikuussa muuttunut seisovaksi vedeksi läpäisemättömäksi jäätyneen maan päälle ja lopputuloksena syysviljan oraiden päällä on sitten 2 kk seisonut sellainen jäätynyt 5 cm:n sohjojää.

Millään parin vuosikymmenen ajan harrastetuilla viljelytoimilla en ole savikkoa saanut muuttumaan hiekkamaata vastaavaksi veden läpäisyn suhteen... silloin kun sitä vettä tulee paljon ja enemmän kun riittävästi.

Ainakin tällä kelillä kynnettyn savikon mekaanista vesitilaa on aika vaikea pilata parilla pintamuokkauskerralla. Ei ne kuivan kovat murut  ja murikat väleineen siellä syvemmällä mihinkään täysin katoa eivätkä toisiinsa sulaudu vaikkei mitään suuria rotankoloja jäisikään jäljelle. Ottaa lapion ja kokeilee kaivaa, kyllä se aika irtonaista on yhä vaikka levikkeillä olisi yli ajettukin.

En tiedä onko aiheesta virallista  tutkimusta ja hutkimusta, nämä ovat vain omia käytännön havaintojani omilta pelloiltani.
Olisihan se hienoa jos maalajit olisi sellaisia jotka läpäisevät liian veden ja samalla pidättäisivät tarpeellisen määrän. Itse aloin luomun kautta tuota muutosta hakemaan mut muutos tapahtuu hitaasti. Jotenkin tämä väliaikakin olisi viljeltävä ja itsekin olisi vielä elettävä.

Kyntö ei tietysti taatusti ole paras vaihtoehto. Sen vuoksi tuota järeää kultivaattoria tekisi mieli. Saisi maata kääntämättä (sekoittamatta) vesitilaa luotua. Mutta mikäli aurat liikkuu näillä kuivilla keleillä niin ainakin itsellä kyntöpohja murtui autojen jäljiltä vln kynnettäessä. Eikä siinä tosiaan pari äestystä ja kylvö mitään tallaa, niin kuivaa se on. Itäminen tuossa on ongelma.
Kuinkas suorakylväjät? Kylvääkö joku pelkällä suorakylvökierrolla syysvehnää? Hybridiruista tuli kynnettyyn maahan kylvettyä, mutta vatserin hinnat eivät oikein enää houkuttele.

Taviksessa aikoinaan tuli kokeiltua. Monesti tuloksena epäonnistuminen. Nyt moni syksy ollut kuiva et voisi vaikka toimia mut aika arpapeliä se on ainakin omilla maalajeilla. Asiaa auttaa kun ajaa jankkurilla notkopaikat jolloin vedellä on tilaa, mutta näillä ns. Pöytä tasaisilla lohkoilla sen notkon näkeminen ei ole aina itsestään selvyys jolloin jokin notko voi jäädä ajamatta ja keväällä voi sitten todeta kohdan tyhjäksi..


Ongelmaksi muodostuu vain nämä kuivahkot syksyt jolloin jyvät eivät meinaa itää siinä 20 senttiä käännetyssä savessa..

Eihän sitä kynnöstä vanhaan malliin kuukausikaupalla kokkareena pidetä, vaan kynnetään syyskuun puolessa välissä, silloin jo sadealue tai kaksi on vyörynyt yli. Jos sattumalta  kuivaa on, löytyy sieltä pohjalta kosteaa, jonka aura kääntää pintaan, kyntöä seuraavana päivänä tasausäestys ja kylvö kaikessa rauhassa. Sänkimaan pinta vähänkin hintelämmällä olkimäärällä voi olla 5-10 cm verran pinnasta kuiva.

Sitten kylvetään syyskuun kolmannesta viikosta alkaen, kun aamusumut jatkuvat puoleen päivään ja kaste laskeutuu kuuden jälkeen vesipisarat kimallellen. Kyllä itää, vaikka pintaan jäisi.

Kyllä pääsääntöisesti oraat kellastuvat liikaan veteen, viimeistään marraskuun  harmaissa keleissä.

-SS-
Syyskuun puolivälissä ei vain voi enää oikein kylvää kuin vehnää. Kaikki muut jo myöhässä. Toisekseen omat lohkot ei tule valmiiksi päivän kynnöllä vaan useamman päivän joutuu istumaan jotta saa päiväksi kylvettävää. Et kyl niitä etukäteen pitää pystyä tekemään..  ::)

Sempä vuoksi se järeä kultivaattori kiinnostaa. Saisi eka vetää hanhenjaloilla vln juuret poikki, että saa nurmen kuolemaan ja viimeisellä ajolla voisi sit yrittää ajaa joillain kapeilla terillä mahdollisimman syvään jotta saisi vesitilaa ja muokkausanturan rikottu.
En sit tiedä toimiiko käytännössä vai ainoastaan teoriassa.  ;D
Oikeissa viljelymaissa ei tuhrata syyskyntöjä syyskylvöjen pohjustuksena vaan tosiaan syväkultivoidaan maat isoilla koneilla.
Mitähän tarkoitat oikeilla viljelymailla? Ainakin jenkeissä ja Kanadassa vedetään kyllä ihan suoraan sänkeen. Ei niitä sen kummemmin muokkailla. Mut eipä siellä taida liiat vesisateetkaan olla ongelma. Ja voi kai toi maalajikin olla erilaista. Toki eipä tuolla mitään huippusatoja oteta vaan bisnes perustuu enemmän eekkereihin kuin kiloihin.. ;D
Briteissä sadot toista luokkaa ja siellä kyllä muokkaillaankin mut taitaa maalaji olla hieman toisenlaista ja sadettakin enemmän.

Jos on tavanomainen kasvitila niin miksi helvetissä haaskaa polttoöljyä ja aikaa kyntöön? :o

Idiotismia...

Syyskasvien talvehtimiseen syvämuokkaus kylvön alla vaikuttanee paljonkin. Syväkultivointi ja kyntö näkyvät toimivat paremmin kuin suorakylvö tai matalamuokkaus. Isoilla tiloilla on kalustoa, joka toimii jäykällä kultivaattorilla; pientilalla kyntökalusto lienee jo valmiiksi olemassa, aurat vetokoneen mukaan.

Syyttä eivät eturiviläiset nykyään valmistele hybridimaitansa ja myöhemmin syysvehnäpalstoja kyntämällä. Joskus 25 vuotta sitten suorakylvö ja pahnavellissä kasvatus oli muotia, Mutta vähiin ovat kyseiset kesäksi säilyvät rikkaruohoiset ja liettyneet aukkoiset  syysviljaharvakot käyneet.

-SS-

Vuodesta tuo aika pitkälti kiinni. Ja tietysti pelloista. Jos maalaji otollinen ja viettävä pelto niin miksei suorakylvö tai minimi muokkauskin voi onnistua. Mut kylhän isompi vesitila monesti on tarpeen. Ongelmaksi muodostuu vain nämä kuivahkot syksyt jolloin jyvät eivät meinaa itää siinä 20 senttiä käännetyssä savessa..

Kun lakkaan köyhtymästä niin järeää kultivaattoria tekisi mieli. Pitäisi vain löytää malli joka liikkuu omalla kalustolla..  ;D
Jos on tavanomainen kasvitila niin miksi helvetissä haaskaa polttoöljyä ja aikaa kyntöön? :o

No en muuta syytä saviseudulla keksi kuin syyskasvien vesitilan luomiseksi.. toki kun sitä kalliota taas käänti niin mietti et eikö tähän oikeasti ole mitään muuta järkevämpää tapaa..  ;D

Idiotismia...
Kasvintuotanto / Vs: viljan hinta
: 04.09.24 - klo:14:11
Ei se nyt ehkä vakiona ihan joka seitsemäs vuosi ole. Ainakin mun mielestä kasvukausien 21, 18, 15? Ja 12 on ollut piikki hinnassa. Viimeinen piikki saa alkaa pikkuhiljaa olla sulanut pois..

Ja olen tännekin kai jo useammin kirjoittanut et oliko se 16 vuosi kun sattui itselle huippukaurasato mut doneja oli liikaa, olisi mennyt rehuksi. Ajattelin et syöttelen sit itse omille elukoille pikku hiljaa ja näin teinkin kunnes taisi tulla 17 vai oliko se 18 kun tuli pulaa kaurasta. Vein sit näytteen ja ei löytynyt doneja..  ;D
Ei muuta kuin kauppa kiinni.

Sit kävi vielä niin et kun lastaus hetki läheni niin aloin jyviä ottamaan rehusiilosta takasin lastaukseen niin silloin oli päässyt vettä, oli hometta, hajua ja kosteuskin hilkukka. Kaikkia en kuivurin läpi pyöräyttänyt mut osan kyllä. Hieman jännitti laittaa kuormat matkaan.  ;D

Kukaan ei kysellyt mitään vaan sinne ne iloisesti meni muistaakseni Loviisaan ja vientiin siis lähtivät. Tuttulle kuskille soitin kun oli vikana kipannut et oliko mitään sanomista ja ei kuulemma. Kerroin sit saman tarinan ja porukalla sit ihmeteltiin.    ;D

Et kyl se varastointi joskus voi tilannetta auttaa..  ;D ;D ;D
Jos niitä nyt syyskynnöiksi voi sanoa niin monena vuonna kynnetty jo heinäkuussa. Maa yleensä liian kovaa vln jälkeenkin mut minkäs teet kun aikaisten syyskasvoien kylvöjä aikoo tehdä..
Kasvintuotanto / Vs: viljan hinta
: 04.09.24 - klo:07:08
Luomukaurassa ei ilmeisesti ole ikinä doneja?

Kyl perkati on otettava ohra takaisin viljelyrepertuaaiin, vaikka hinta on mitä on. Pääsee kuiteskin ekana puimaan useimmiten hyvissä oloissa, ei tarvi 15 tuntia kuivata ikinä, toisin kuin  usein märkinä syksyinä syyskuussa puitua kevätvehnää. Ei tarvi pelätä doneja eikä vaadi isoja typpimääriä, toisin kuin vehnä. Ohra on vaan niin helppo ja huoleton viljeltävä.

Ainoa miinus on se vidun kutiava ja joka ruumiin reikään tunkeutuva ohranpöly.
No ei mulla ainakaan ole ollut, toki ei oikein doni vuosia ole osunut omaan luomuaikaan. Tänään vein ekan erän näytepussin, tulokset tulee sitten joskus.. eipä noilla kiire koska en tähän hintaan myy mitään.  ;D
Markkinatilanteesta tuo doni homma tuskin johtuu, koska ei luomullekkaan mitään markkinaa ole tällä hetkellä olemassa, ongelmajätteeseen verrattavaa tavaraa..  ;D

Miten toi luomun myyntikasvi velvoite toimii? Pitääkö luomu myydä luomuna ?

Ajattelin kun yks tuttu kertoi, että sen käyttämää kuivuria jumittaa sen alueen luomuviljelijän ylivuotiset (punahomeiset) kaurat siilossa. Oon pihalla luomusta ja kaurasta, onko punahome ( jos tuttu edes tiesi mistä kyse ) sama kuin noi donit? Ei kait ne siilossa odottamalla vähene ? Olis ajanut normi littuvilja karjalle ja ollut hiljaa. Kait se mettään kippamisen voittaa, jos se olisi mahdollista (ja onko se mettään kippaaminen :) )
En nyt ole aivan varma mut mielestäni riittää et on kylvetty ns. Myyntikasvia. Mut varma tuosta en ole. Itsellä on aina mennyt luomuna mitä nyt jotain satunnaisia siilon pohjia on omat tavanomaiset elukat syöneet.

Tuossa tilanteessa taas yksi hieno yhteistyön kukkanen. Yksi henkilö pilaa koko porukan kivan...  ;D
Eikö voisi vaan sanoa et vie jyväsi mihin haluat mut nyt niiden pitää lähteä..
Kasvintuotanto / Vs: viljan hinta
: 03.09.24 - klo:21:05
Luomukaurassa ei ilmeisesti ole ikinä doneja?

Kyl perkati on otettava ohra takaisin viljelyrepertuaaiin, vaikka hinta on mitä on. Pääsee kuiteskin ekana puimaan useimmiten hyvissä oloissa, ei tarvi 15 tuntia kuivata ikinä, toisin kuin  usein märkinä syksyinä syyskuussa puitua kevätvehnää. Ei tarvi pelätä doneja eikä vaadi isoja typpimääriä, toisin kuin vehnä. Ohra on vaan niin helppo ja huoleton viljeltävä.

Ainoa miinus on se vidun kutiava ja joka ruumiin reikään tunkeutuva ohranpöly.
No ei mulla ainakaan ole ollut, toki ei oikein doni vuosia ole osunut omaan luomuaikaan. Tänään vein ekan erän näytepussin, tulokset tulee sitten joskus.. eipä noilla kiire koska en tähän hintaan myy mitään.  ;D
Markkinatilanteesta tuo doni homma tuskin johtuu, koska ei luomullekkaan mitään markkinaa ole tällä hetkellä olemassa, ongelmajätteeseen verrattavaa tavaraa..  ;D
eihän sitä nyt kesäkuun lopulla enää jaksa kylväää...

Ei niin. Kylvöt tehdään niin aikaisin kuin mahdollista ja aikaisilla lajikkeilla  ;D Nykyään tyrkytän omat jyväni toisen viljelijän kuivattavaksi, joten myöhäisillä joutuisi odottelemaan ja häiritsisi omistajan omia kuivauksia silti. Tämä "työnjako" sopii sillekkin. Kulunut kesä oli aikaisille lajikkeille kait ihan paska, tai sitten heikkoon satoon on syy vaan muuten peilissä. Tosin kaikki oli Hermannin tossilla kylvetty. Ehkä Vertti olisi varmempi. ainakin 2021 kesän sato oli todella hyvä mun mittapuun mukaan ja kesä oli silloinkin haastava. Viljat kuivivat ihan pystyyn, mutta Vertti oli valmista puitavaksi heinäkuun lopussa.
Et tainnut olla etelän viljelijä?
Meinaan et aikaisella lajikkeilla onnistuu pilaamaan kyllä oman sadon vuodesta toiseen etelässä. Ei auta aikainen tai myöhäinen kylvö..
Kyl se on vain niin et siihen on varauduttava et tuet maksetaan vasta tulevana vuotena. Ehkä jo ensi kaudella. Se kannattaa vain alkaa rahaliikennettä suunnittelemaan sen mukaan. Olisihan se toisaalta hienoa jos toisi jotain järkeä tähän viljelijöiden toimintaan..  ::)

Eli sekin olisi jo varma tieto, että maksetaan, mutta kun pidetään porukkaa löysässä hirressä. Yksi maatalousnäyttelynkin hermo petti ja perui koko näyttelyn.  Jos varmuus tukien tämän vuoden maksamattomuudesta varmistuisi avaisi se isäntien viljanmyyntihalut heti vaikka sitten 130 euroa/tonni hinnalla, Jos 25 vuotta sitten olisi tiennyt mihin  tää menee, niin olisin sanonut isälle, että hae muita jatkajia, lue ei niitä ollut. Se minkä tää uusi ohjelmakausi on opettanut niin maatalouskirjanpito-ohjelmien kannattaa poistaa budjetti osio niistä, tai ainakin lopettaa sen kehittäminen, niinkuin viljelysuunnitelmaohjelmat on jo poistanut tukioptimointi osion. Seuraavaksi viljelysuunnitelmaohjelman kannattaa poistaa mahdollisuuden suunnitella 5 vuotta eteenpäin. Vuosi riittää aivan hyvin :)
Kyl mä ainakin uskon et tuet maksetaan kuten on ilmoitettu. Tietysti joku voi jäädä  tulematta ja jos tilalla on arpaonni suosinut ja valvonnassa löytynyt huomautettavaa niin taas voi jäädä euroja saamatta.

Nyt sit täytyykin ihmetellä et kun viljelyn euromäärääkään et tarkkaan tiedä kylväessä niin miksi ei tukieuroissakin voi ottaa riskivaraa?  ::)
Sivuja: [1] 2 3 ... 354