Agronet
Keskusteluaiheet => Kasvintuotanto => Aiheen aloitti: ja101 - 17.07.26 - klo:22:03
-
Joko muuallakin?
Tänään bongattu eka puimuri syysrypsin/rapsin kimpussa.
Oma syysohra olisi varmaan tulevalla viikolla tullut puintikuntoon mut tulee sitä monen toivomaa sadetta vaikka kosteus on pellolla puolen sentin päässä.. ::)
-
hitto, nykyisellä ajankululla onkii ruvettava kattelemaan mihin viime syksynä tuli puimuri jätettyä että kerkii huoltaa ennen kuin tarttee ryskää pellolla..
-
Eilen oli Mellilässä puimuri työn touhussa. Ilmeisesti jotain öljykasvia pui, mutta saunakukka oli vallannut peltoa aika pahasti. Oli vaikea erottaa, mitä muuta siellä oli.
-
Nurminataa puitiin pe-la. Aikalailla normaali aikataulu, ehkä pikkusen keskimääräistä aikaisempi mutta ei missään tapauksessa mitenkään poikkeuksellisen aikainen.
-
Naapuri pui Lene-ohraa keskiviikkona. Muuten kuulemma kuivaa, mutta vihreää seassa.
-
Hukkiskierroksella eilen havaitsin ettei tästä mitään ennätysaikaista puintien aloitusta tule. Ruista ei itsellä nyt ole, mutta eihän se ole mitenkään harvinaista että heinäkuun viimeisellä viikolla ruista puidaan. Syysvehnän puinnin aloitukseen menee vähintään kaksi viikkoa vielä. Joskus on sitäkin puitu heinäkuun lopussa, kun on ollut oikein helteinen heinäkuu.
Ja viileä ja sateinen sää tekee sen että kevätviljat senkun pysyvät vihreinä ja jatkavat kasvua, Proxy -kaurakin ylettyy jo rintakehän tasolle parhaimmissa paikoissa.
Huhtikuun lopulla kylvetty Linnea-kevätvehnä vielä täysin vihreää. Ne kumparepaikkojen ja rinteiden ohrat jotka ei kärsineet liiasta sateesta, ovat vielä täysin vihreitä.
-
Joo nyt kun heinäkuu ei ole ollut helteinen kuten viime vuonna esim. Oli ja vettäkin on tiputellut vähän väliä niin puintien aloitus siirtyy kyllä elokuulle. No ei se mitään ei täs nyt vielä olis ollut aikaakaan puida. ;D
-
Hukkiskierroksella eilen havaitsin ettei tästä mitään ennätysaikaista puintien aloitusta tule. Ruista ei itsellä nyt ole, mutta eihän se ole mitenkään harvinaista että heinäkuun viimeisellä viikolla ruista puidaan. Syysvehnän puinnin aloitukseen menee vähintään kaksi viikkoa vielä. Joskus on sitäkin puitu heinäkuun lopussa, kun on ollut oikein helteinen heinäkuu.
Ja viileä ja sateinen sää tekee sen että kevätviljat senkun pysyvät vihreinä ja jatkavat kasvua, Proxy -kaurakin ylettyy jo rintakehän tasolle parhaimmissa paikoissa.
Huhtikuun lopulla kylvetty Linnea-kevätvehnä vielä täysin vihreää. Ne kumparepaikkojen ja rinteiden ohrat jotka ei kärsineet liiasta sateesta, ovat vielä täysin vihreitä.
Minulla on lämpösummaa 785 astetta ja pari sataa täytyisi saada lisää. Vehnät saaneet reilun annoksen tautiainetta, ei ole syysvehnänkään puinti vielä horisontissa. Proxy on myöhäinen ja isojyväinen. Tällaisissa olosuhteissa duunaa jyvän valmistumista vielä pitkään. Minun mielestäni ei mitenkään aikainen vuosi ole enää menossa. Tosin joukkoon sopiii poikkeuksia, mm. kaura voi olla kymmenen päivää aikaisempi lajike ja se kyllä jo tuntuu. Tuosta Lene ohrasta. Tilasiemenen malliruuduilla se oli kaikkein vaalein ja tähkältään surkein. Ehkä tuuman mittainen tähkylä. Huippuaikainen monitahoinen lajike tiukalla savella. Huh-hu.
-
https://ibb.co/8D9tq73S
Lenen tähkäthän on mainioita, liki 50 jyväisiä.
-
Tuosta Lene ohrasta. Tilasiemenen malliruuduilla se oli kaikkein vaalein ja tähkältään surkein. Ehkä tuuman mittainen tähkylä. Huippuaikainen monitahoinen lajike tiukalla savella. Huh-hu.
Kyllä Lene vähän aikaisemmin (03.05) kylvettynä tuotti aikas ison tähkän. Eikä ole laossa, yli litra Terpalia epäröinnin jälkeen tuli laitetuksi. Onneksi. On jo osin ihan kovia jyvät, että viikko poutaa niin on ihan kuivaa. Tuo 3.6. kylvety Lene on arvoitus, ei ole juurikaan laitettu lannoitetta, ei tautiainetta, ei mitään muutakaan dopingia. On laikuittain laossa ja kunnolla tähkällä kuitenkin. Lenen tähkälle tulon jälkeen tuleentuminen näkyy olevan paljon nopeampi kuin muilla ohrilla, ehkä aikatauluero tulee juuri siitä.
(http://www.viistonninen.com/muut/2026/Lene/Lene_24072026A.jpg)
Kuva: Lenen tähkiä, 24.07.2026
-SS-
-
Tuosta Lene ohrasta. Tilasiemenen malliruuduilla se oli kaikkein vaalein ja tähkältään surkein. Ehkä tuuman mittainen tähkylä. Huippuaikainen monitahoinen lajike tiukalla savella. Huh-hu.
Kyllä Lene vähän aikaisemmin (03.05) kylvettynä tuotti aikas ison tähkän. Eikä ole laossa, yli litra Terpalia epäröinnin jälkeen tuli laitetuksi. Onneksi. On jo osin ihan kovia jyvät, että viikko poutaa niin on ihan kuivaa. Tuo 3.6. kylvety Lene on arvoitus, ei ole juurikaan laitettu lannoitetta, ei tautiainetta, ei mitään muutakaan dopingia. On laikuittain laossa ja kunnolla tähkällä kuitenkin. Lenen tähkälle tulon jälkeen tuleentuminen näkyy olevan paljon nopeampi kuin muilla ohrilla, ehkä aikatauluero tulee juuri siitä.
(http://www.viistonninen.com/muut/2026/Lene/Lene_24072026A.jpg)
Kuva: Lenen tähkiä, 24.07.2026
-SS-
Tässä näyttää hyvältä, mutta puhelimella zoomatessa vaikuttaisi olevan vihertävääkin seassa. Onko kuitenkin jonkinlaista versontaa ollut mukana, mikä on ohralla kuivan alkukesän mukanaan tuoma riesa.
-
Jotain yksi kahdestakymmenestä tähkästä voi olla vihertavä. Siksi pitänee ladata kylmäilmakuivuriin ja puida syysvehnät ensin pois kunnes pääsee myöhäisten ohrien puintiin.
Kylmäilmakuivurissa vihreät häviävät melko tehokkaasti.
-SS-
-
Öljyn hinta närästää... Strategia tälle kaudelle oli jättää tautiaineet ostamatta ja antaa tautien valmistaa viljat nopeasti pystyyn ;D
Ainakin omaan silmään omat viljat alkaa olla jo vaaleampa mitä eturivillä. No eturivi käykin ruiskuttamassa 5 kertaa enemmän mitä itse. No sitä se köyhän elämä on kun kaikki tekeminen tuntuu kalliilta. 1,46 maksaa polttoöljy alv 0 nyt. Njotta ja kun on tapana kyntää syysviljojen pohjat niin rahaa palaa. Kyllä se nyt koittelee kunnes tulee loppu
-
Strobin jättäminen pois on ainakin ihan fiksu juttu jos haluaa yrittää tälläisen vuoden jälkeen et viljat valmistuu joskus.
Löpö olisi pitänyt tilata tän kuun alussa. Jälkikäteen helppo sanoa. Viimeinen merkki oli se kun iran iskut alkoi uudestaan. Todella toivon et nyt tilatut riittää loppuun asti. Pikkuinen epäilys on ettei riitä mut murehditaan sitä sitten myöhemmin.
Omalla seudulla syyskasveja ei kannata yrittää mikäli ei kynnä. Harvassa on ne syksyt ja talvet jolloin vettä tulisi niin vähän et jokin muu muokkaustapa toimisi. Se on sit mietittävä et voiko olla varma et syyskasvi talvehtii vai tekeekö tappiota jo heti kun pelto onkin keväällä mustana. Toki jos sänki tuottaa keväällä ongelmia muokkaus/kylvökalustolle niin silloinhan harmitus ei ole niin iso. Syyskasvit on kuitenkin sellaisia et niillä päästää niihin agronet satoihin mihin ei kyl täl seudulla kevätkasveilla päästä.
-
Monen vuoden tauon jälkeen tuli tautiainetta ajettua aika kattavasti. Oletuksena oli, että taas tulee kolmen viikon tappohelteet ja kasvustot kuivahtavat. Tautiaine olisi taistellut jyväkoon puolesta. Tulikin sellainen kesä kuin sen suurin piirtein kuuluisi olla, että syksyllä olisi jotain puitavaa. Alkukevään kuivuus on normaalia tässä, ei siihen voi vedota missään asiassa. Kokonaisuutena tämä alkaa olla niin normaali kesä kuin vanhaan hyvään aikaan, joskus 10-15 vuotta sitten vielä oli. Strobit taitaa olla jo vanhanaikaisia. SDHI on tätä päivää, sen mitä olen aiemmin käyttänyt, niin en ole kokenut, että olisi jotenkin haittaa valmistumiselle, mennään näillä. Omat ohrat oli loppupeleissä kuitenkin aika puhtaita, mutta kyllä tuolla näkee hyvinkin tautisia kasvustoja, joihin ei ole tauteja torjuttu. Isännät lienee tyytyväisiä, kun pääsevät aikaisin puimaan.
Öljykaupoista olen 1300e voitolla. Tavoite olisi, että enää en tälle vuodelle osta. Siirrän kuivurin tankkiin pihasäiliöstä kesälaatua sen mitä tarttee. Muutenkin konetöitä tullut tehtyä vähemmän. Säästän, vaikken tiedä onko järkevää. Luulisi ensi kesään mennessä hinnan vähän rauhoittuvan, muuten alkaa viljan kuivaaminen öljyllä olla melko mahdoton yhtälö.
-
SDHI on tätä päivää, sen mitä olen aiemmin käyttänyt, niin en ole kokenut, että olisi jotenkin haittaa valmistumiselle,
Strobit kuuluvatkin 1. käsittelykierrokselle T1 -vaiheeseen. Silloin ne estävät stressin aiheuttamaa keskentuleentumista. Mutta muutkin aineet, kuten triatsolit, maksimiannoksilla käytettäessä, viivyttävät yhdessä laontorjunnan kanssa vähintään korren tuleentumista. Briteissä kun on kolmen-neljän tautiruiskutuksen tekniikka näille plus kymppitonnareilla, niin kasvuston lopettaminen kemiallisesti tuo suuret kuivatussäästöt. Tällä hetkellä Iso-Britanniassa 35-41% ohrasta ja vehnästä lopetetaan kemiallisesti. Jäämät ovat jääneet sallitun rajan alle, joten vientiviljana brittivehnä on aivan samanarvoista muiden maiden kanssa.
Tämän vuoden lopussa Iso-Britannia tiettävästi katsoo uudelleen lainsäädäntöä ja kasvuston päättämisen salliminen ainakin joudutaan päättämään uudestaan.
-SS-
-
Kyllä sen jotenkin näkee, että ne syysvehnämaat, joissa näkyy vielä varsin vihreät ajourat, ovat myös kauttaaltaan vihreämpiä. Jokuset tässä kylällä ajelivat vielä ihan täyskukinnan aikaan jotakin valmistetta.
Omat syysvehnät alkavat taittumaan pian aika valmiin näköisiksi. Korrenkasvun alussa meni strobi+triatsoli, toinen kierros jäi pois, sinne oli varattuna tällainen uudenaikainen SDHI-valmiste.
-
Tuosta Lene ohrasta. Tilasiemenen malliruuduilla se oli kaikkein vaalein ja tähkältään surkein. Ehkä tuuman mittainen tähkylä. Huippuaikainen monitahoinen lajike tiukalla savella. Huh-hu.
Kyllä Lene vähän aikaisemmin (03.05) kylvettynä tuotti aikas ison tähkän. Eikä ole laossa, yli litra Terpalia epäröinnin jälkeen tuli laitetuksi. Onneksi. On jo osin ihan kovia jyvät, että viikko poutaa niin on ihan kuivaa. Tuo 3.6. kylvety Lene on arvoitus, ei ole juurikaan laitettu lannoitetta, ei tautiainetta, ei mitään muutakaan dopingia. On laikuittain laossa ja kunnolla tähkällä kuitenkin. Lenen tähkälle tulon jälkeen tuleentuminen näkyy olevan paljon nopeampi kuin muilla ohrilla, ehkä aikatauluero tulee juuri siitä.
-SS-
Kahtena edellisenä vuonna oli Leneä ja näytti just samanlaiselta kuin tuo SS:n kuvan tähkät. Nätin näköistä, kummallakin kerralla kasvoi rehellisellä multamaalla jossa vettä riittää mukavasti. Helteet kypsytti kumpanakin vuonna ihan yhtäkkiä, viime vuonna meni vielä lakoonkin ehkä 2-3 viikkoa ennen puintia tjsp. Eka vuonna sato 5 tonnin nurkilla, viime vuonna 5250kg/ha. Sai puida aikaisin, kuivaa mutta sellaista oravankynttä. Olikohan 64 hlp, maksimissaan. Toissa vuonna samalla lohkolla oli Onervaa rinnalla, josta tuli parempi sato vaikka senkin hylkäsin susipskana pois. Vertti jaksaa multamailla näillä leveyksillä edelleen, kohtalaisen hyvin pysyy pystyssä, aikainen, hyvä hlp. ja sato vähintäänkin tonnin parempi "samanlaisesta" kasvustosta kuin nuo edellä mainitut. Sellaisia lajikkeita kaikki, että kuivimmille maille ei sovi lainkaan. Vertti on pahimmillaan jäänyt tosi lyhyeksikin kun kuivuus sekä kuumuus nipistänyt oikeaan aikaan. Savimaille ei tulisi mieleenkään kylvää näitä, vaikka noita maita ei itsellä olekaan :D
Tänä vuonna kylvin harvinaisesti Vertit ihan ekana, ja ensimmäisenä olin kylvöillä muutenkin omilla nurkilla. Puintiin aikaa maksimissaan pari viikkoa, näyttää ihan hyvältä, mitä nyt kuivuus on kurittanut. Ehkä myöhäisellä kylvöllä olisi vesi riittänyt pidempään ja _jos_ tulee vettä lähipäivinä, se olisi täyttänyt jyvää myöhäiselle kylvölle. Ei voi tietää, muut ohrat huomattavasti myöhäisempiä lajikkeita ja myöhemmin kylvettyjä, niihin ei voi verrata. Toki näyttää samaan aikaan kylvetty kaksitahoinen ohra ottaneen hittiä kuivuudesta sekin, mutta sen jyvä vasta täyttymässä kun Vertti olisi jo lähiaikoina murskeviljaksi soveliasta puitavaa, toiset vasta vihreää taikinaa.
Kaverilla aikaisin kylvettyä Katria, sen puinnit alkanee tulevalla viikolla. Olleet pellossa jo yli 3kk, joten kasvupäiviä on takana jo paljon vaikka lämpösummaa ei vielä pitäisi ollakaan riittävästi. Ne kevään kylmät, kun lämpösummaa ei kerry lainkaan, ne pitäisi ehkä saada aikaisillakin lajikkeilla talteen mikäli vesi on se minimitekijä kesällä. Kevään kylmässä kevättöitä tehdessä ei haihdu kevätkosteutta taivaan tuuliin kuten touko-kesäkuun vaihteen kylvöissä. Lisäksi jokainen sade toukokuussa tulee ns. talteen, sitä ei tarvi enää kuivatella kuten myöhäisemmissä kylvöissä. Noissa kylvöissä vain se riski, että isompia sateita/märkyyttä ei saisi tulla kylvöjen jälkeen ellei lämpöäkin. Ohran voi kylvää vaikka jääkylmään maahan, kunhan se on kuivaa, kyllä se sieltä ponnistaa. Jos on vähänkin kosteaa ja kylmä maa, näkyy puinteihin saakka eikä ne kohdat korjaa lainkaan. Vehnä tai kaura porskuttaisi samoissa oloissa komeasti.
-
Tuosta Lene ohrasta. Tilasiemenen malliruuduilla se oli kaikkein vaalein ja tähkältään surkein. Ehkä tuuman mittainen tähkylä. Huippuaikainen monitahoinen lajike tiukalla savella. Huh-hu.
Kyllä Lene vähän aikaisemmin (03.05) kylvettynä tuotti aikas ison tähkän. Eikä ole laossa, yli litra Terpalia epäröinnin jälkeen tuli laitetuksi. Onneksi. On jo osin ihan kovia jyvät, että viikko poutaa niin on ihan kuivaa. Tuo 3.6. kylvety Lene on arvoitus, ei ole juurikaan laitettu lannoitetta, ei tautiainetta, ei mitään muutakaan dopingia. On laikuittain laossa ja kunnolla tähkällä kuitenkin. Lenen tähkälle tulon jälkeen tuleentuminen näkyy olevan paljon nopeampi kuin muilla ohrilla, ehkä aikatauluero tulee juuri siitä.
-SS-
Kahtena edellisenä vuonna oli Leneä ja näytti just samanlaiselta kuin tuo SS:n kuvan tähkät. Nätin näköistä, kummallakin kerralla kasvoi rehellisellä multamaalla jossa vettä riittää mukavasti. Helteet kypsytti kumpanakin vuonna ihan yhtäkkiä, viime vuonna meni vielä lakoonkin ehkä 2-3 viikkoa ennen puintia tjsp. Eka vuonna sato 5 tonnin nurkilla, viime vuonna 5250kg/ha. Sai puida aikaisin, kuivaa mutta sellaista oravankynttä. Olikohan 64 hlp, maksimissaan.
Kylläpä siellä on vilja-aitan viljavuudet, kun tässä Hermannit ja Vertit antoivat todella kuivina vuosina sen tuhat kiloa pelkkiä tähkäntuppia. 4,5 t sato on bumper crop tässä, silloin kun on satanut ainakin kerran. Muuten, 64 kg hl-paino on rehuohralla kauppakelpoinen ja perushintainen (Hankkija) , eri asia on oikeasti kuivan maan kauran 40-42 kg hl-painot, koska alle 50-kiloista eivät ota vastaan kuin poikkeustapauksissa.
-SS-
-
Tuosta Lene ohrasta. Tilasiemenen malliruuduilla se oli kaikkein vaalein ja tähkältään surkein. Ehkä tuuman mittainen tähkylä. Huippuaikainen monitahoinen lajike tiukalla savella. Huh-hu.
Kyllä Lene vähän aikaisemmin (03.05) kylvettynä tuotti aikas ison tähkän. Eikä ole laossa, yli litra Terpalia epäröinnin jälkeen tuli laitetuksi. Onneksi. On jo osin ihan kovia jyvät, että viikko poutaa niin on ihan kuivaa. Tuo 3.6. kylvety Lene on arvoitus, ei ole juurikaan laitettu lannoitetta, ei tautiainetta, ei mitään muutakaan dopingia. On laikuittain laossa ja kunnolla tähkällä kuitenkin. Lenen tähkälle tulon jälkeen tuleentuminen näkyy olevan paljon nopeampi kuin muilla ohrilla, ehkä aikatauluero tulee juuri siitä.
-SS-
Kahtena edellisenä vuonna oli Leneä ja näytti just samanlaiselta kuin tuo SS:n kuvan tähkät. Nätin näköistä, kummallakin kerralla kasvoi rehellisellä multamaalla jossa vettä riittää mukavasti. Helteet kypsytti kumpanakin vuonna ihan yhtäkkiä, viime vuonna meni vielä lakoonkin ehkä 2-3 viikkoa ennen puintia tjsp. Eka vuonna sato 5 tonnin nurkilla, viime vuonna 5250kg/ha. Sai puida aikaisin, kuivaa mutta sellaista oravankynttä. Olikohan 64 hlp, maksimissaan.
Kylläpä siellä on vilja-aitan viljavuudet, kun tässä Hermannit ja Vertit antoivat todella kuivina vuosina sen tuhat kiloa pelkkiä tähkäntuppia. 4,5 t sato on bumper crop tässä, silloin kun on satanut ainakin kerran. Muuten, 64 kg hl-paino on rehuohralla kauppakelpoinen ja perushintainen (Hankkija) , eri asia on oikeasti kuivan maan kauran 40-42 kg hl-painot, koska alle 50-kiloista eivät ota vastaan kuin poikkeustapauksissa.
-SS-
Nii, ei noita aikaisia ohria saa kylvääkään minnekään poudan arkaa lähelläkään olevalle maalle. Vain hikeville pelloille. Ja siinä tulee sitten se kysymys, että haluaako "tuhlata" hyvän pellon kapasiteettia jo lähtökohtaisesti satotasoltaan heikommalla lajikkeella. JOS ohra saa kaikki lääkkeet ja paino jää täyden kauppakelpoisuuden rajalle, on se vain pska lajikkeena. Paremmalla lajikkeella ei tarvi jännittää jääkö hiirenkynsiksi, samoissa olosuhteissa, puhumattakaan todellisesta lakoherkkyydestä. Kasvaa kuin heinä, pitkäksi ja heikkokortiseksi ja vaatii paljon korrensäätöä. Samaan satoon pääsee toisella lajikevalinnalla pelkällä rikkatorjunnalla, on se sato sitten 2.5tn/ha tai 5tn/ha.
-
Samaan satoon pääsee toisella lajikevalinnalla pelkällä rikkatorjunnalla, on se sato sitten 2.5tn/ha tai 5tn/ha.
Ohralajikkeiden valitut lajikeominaisuudet eivät aina ole säädettävissä kaikilta osiltaan optimaalisiksi. Eli voi käydä niin, että jos jotakin ominaisuutta parannetaan, toisesta voidaan joutua tinkimään. Luja- ja lyhytkortisuus voi tuoda mukanaan vaateliaisuutta tai poutivuutta. Tämä onkin ongelma täällä kuivalla rannikkoalueella, kun lajikkeen kelpoisuutta arvioidaan jopa pumppukuivatusalueiden menestymisellä, jossa lako ja ravinnesaturaation kesto on tärkein viljelyn onnistumiseen vaikuttava tekijä.
Toki syysviljat ovat se ratkaisu kuivilla alueilla, jonka ohessa kevätviljat ovat harvinainen kummajainen. 2012, 2015, 2017 oli korjuussa satunnaisia vaikeuksia myöhäisillä kevätviljalajikkeilla. Jopa keskimyöhäinen kevätvehnä, esimerkiksi Zebra, silloin valmistui vasta syyskuun loppupuolelle, kun äärisatoisat lajikkeet valmistuivat vasta kuukautta myöhemmin, jopa hakekuivurin käyttäjät alkoivat miettiä, onko tässä järkeä polttaa satoja kuutioita myyntikelpoista haketta tuon viljapuuron kuivattamiseksi. Aikaisten kevätviljojen tarve lähtee täällä etelässä siitä, että joskus olisi hyvä saada kierto käännetyksi syysviljalle ilman yhden satovuoden tuotannotonta jaksoa, tai saada syyruis vähenemään syysvehnän joukossa. Vielä tärkeämpää se nykyään on, kun nurmille on tulossa korjuupakko. Jos puinti asettuu kosteana vuotena sinne syyskuun loppupuoliskolle, on melko haastavaa saada aikaan parasta mahdollista ajankohtaa hybridirukiin, syysöljykasvin tai syysohran kylvölle.
-SS-
-
Näin ensimmäisen puimurin työssä. Syysrypsiä se kai oli.
-
Alkaa Varsinais-Suomessa populaatioruis ihan mukavasti tähkä olla kääntynyt. Tänään kävin käsin puimassa muutamasta kohdasta 25...26%. Veikkaus on, että jos kelit jatkuu tällaisena +20 ja tuulisena sitä voisi aloitella loppuviikosta puinnit. Niin kauan kun tuo on vielä pystyssä.
Tällä seudulla vaikuttaisi syys- rypsit ja rapsit olevan puitu.
-
Lene-ohraa puitu 14,5% , muutama vihreä siellä täällä ja muutama pienehkö jyvä myös. Satotaso on ennakoitu., eli huomattavasti parempi kuin 2018-2024
-SS-
-
Kylällä on puitu syysvehnää. Täytyy varmaan kärry ja puimurin laitta käyntiin sitten.
-
Joo, kyllä nuo syysruis ja -vehnä alkaa olla liki valmiita. Myös 1. Satovuoden Rakel timppa on hyvin lähellä. Mites, ootteko nähnyt puitavan timoteita jossain?
-
Syysvehnää Forssas
-
Keväällä tuhoon tuomittu Ceylon on melko kypsää, vihreitä on jonkin verran joukossa, ja helpeet muutenkin ovat tiukassa. Että voisi pari poutapäivää tarvita. Mutta säistä kun ei tiedä, niin ajoin puimakoneen Lene-pellolta suoraan Ceylon-pellolle ja puin jotain kolme säiliöllistä. Onhan se semmoista juoksevaa, alle 20%
Satotaso pikkasen alle kymppitonnin. Huomenna menen keikuttelemaan lisää. Kultivaattorin möhkäleet ovat kovettuneet melko epätasaiseksi, että viskoo ja pomppii ainakin säiliö tyhjänä. Sänkimaalle levitetty on vielä vihreäraidallista, viikon kestänee kellastua.
-SS-
-
Sama homma skagen, valmista on.
-
Emerick käsinpuituna luokkaa 16%. Kaunistanee hieman todellisuutta. Kuminaa puivat tänään.
-
Skagen, aika pehmeää on. Sanoisin, että pari viikkoa saa olla ihan kevyesti. Iso jyvä vie aikansa. Kiirettä ei näyttäisi olevan. Kovin on keskeneräistä kaikki. Tiukkaa tekee, että elokuun viimeisellä viikolla voisi isommin kevätviljoja puida.
-
Täällä ei vielä ole aloitettu. Päällepäin valmista olisi mut ajoittaiset sadekuurot taitavat siirtää starttia aina eteenpäin.
Oma syysohra olisi osittain jo korjattavissa mut sit joukossa on laikkuja joissa tähkät vielä pystyssä. Olen nyt antanut sit olla kun ei oikeastaan olisi vielä ehtinytkään puintitöihin. Se tuossa hieman harmittaa et ohran jälkeen olisi voinut yrittää syysrypsiä mut nyt taitaa kylvöikkuna karata liian kauas. Nooh olkoon..
-
Eilen kylillä puitiin Ceylonin näköistä syysviljaa ja tiettävästi Brightia. Oman Ceylonin kosteus oli 17,5% jonkin aikaa kärryssä seistyään. Maaperä on kivikovaa, ja syksyn kokkareisuus viskoo puimuria sinne tänne.
Yön vähäinen sade ei juurikaan näy enää.
-SS-
-
Syysvehnää on puitu jo toista päivää. SDP:n kunnallisvaltuutettu esimies taas kyttää että olen varastolla 16:00 asti eikä anna vapaita. Saisi varmaan palkkion jos saisi savustettua tälläsen työnvälttelijän pois pääluvusta ilman että tarvii maksaa irtisanomiskorvauksia. Meillä se on kaikille ollut 6kk palkka käteen ilman takaisinkutsuvelvoitetta. Nooh, se on mun maatillalle parempi että tilan työt hoidetaan aina myöhässä ja hutiloinen kun rahaa tulee edes jostain ;D
Siinä missä oikeiden isäntien perässä seuraa loputon kuormaautojen ja hännystelijöiden joukko niin itse tusailen yksin mitä kerkeän. Mutta onhan tämä vähän tälläistä pienellä munalla naimista koko ajan, kauhea hiki ja tohina päällä mutta toinen osapuoli ei edes huomaa että mitään tehdään.
Kasvusto näyttää tielle täydelliseltä mutta puimurista katsottuna maa paistaa läpi. Koko ajan sellainen tunne että joku luukku on puimurissa auki kun säiliö ei täyty mutta vaikka konttaan maassa niin jyviä ei näy :(
-
Sehän siinä on, että jos käyt palkkatöissä, et pysty hyvin hoitamaan maatilaa siinä sivussa. Mutta jos et käy palkkatöissä, et pysty sille demarille tuottamaan halpaa leipää.
-
Syysvehnää on puitu jo toista päivää. SDP:n kunnallisvaltuutettu esimies taas kyttää että olen varastolla 16:00 asti eikä anna vapaita. Saisi varmaan palkkion jos saisi savustettua tälläsen työnvälttelijän pois pääluvusta ilman että tarvii maksaa irtisanomiskorvauksia. Meillä se on kaikille ollut 6kk palkka käteen ilman takaisinkutsuvelvoitetta. Nooh, se on mun maatillalle parempi että tilan työt hoidetaan aina myöhässä ja hutiloinen kun rahaa tulee edes jostain ;D
Siinä missä oikeiden isäntien perässä seuraa loputon kuormaautojen ja hännystelijöiden joukko niin itse tusailen yksin mitä kerkeän. Mutta onhan tämä vähän tälläistä pienellä munalla naimista koko ajan, kauhea hiki ja tohina päällä mutta toinen osapuoli ei edes huomaa että mitään tehdään.
Kasvusto näyttää tielle täydelliseltä mutta puimurista katsottuna maa paistaa läpi. Koko ajan sellainen tunne että joku luukku on puimurissa auki kun säiliö ei täyty mutta vaikka konttaan maassa niin jyviä ei näy :(
;D ;D
Vaaleissa menee ääni Persuille, ihan koston vuoksi. ;D ;D
Pelottaa syysvehnän surkeus. :( Kyllä se törkeästi kehtasi harventua kevään pakkasissa. Täytyy luottaa siihen, että surkean näköisestä syysvehnästä tulee kuitenkin yllättävän paljon jyviä. Ainakin Skagenin jyvä vaikutti isolta ja on sitä tautiaineella viivästetty. Kevätvehnä on sitten monesti sellainen hiirenpapana, ettei siitä mitään kerry.
-
Syysvehnää on puitu jo toista päivää. SDP:n kunnallisvaltuutettu esimies taas kyttää että olen varastolla 16:00 asti eikä anna vapaita. Saisi varmaan palkkion jos saisi savustettua tälläsen työnvälttelijän pois pääluvusta ilman että tarvii maksaa irtisanomiskorvauksia. Meillä se on kaikille ollut 6kk palkka käteen ilman takaisinkutsuvelvoitetta. Nooh, se on mun maatillalle parempi että tilan työt hoidetaan aina myöhässä ja hutiloinen kun rahaa tulee edes jostain ;D
Siinä missä oikeiden isäntien perässä seuraa loputon kuormaautojen ja hännystelijöiden joukko niin itse tusailen yksin mitä kerkeän. Mutta onhan tämä vähän tälläistä pienellä munalla naimista koko ajan, kauhea hiki ja tohina päällä mutta toinen osapuoli ei edes huomaa että mitään tehdään.
Kasvusto näyttää tielle täydelliseltä mutta puimurista katsottuna maa paistaa läpi. Koko ajan sellainen tunne että joku luukku on puimurissa auki kun säiliö ei täyty mutta vaikka konttaan maassa niin jyviä ei näy :(
Kevätvehnä on sitten monesti sellainen hiirenpapana, ettei siitä mitään kerry.
Anniina--> puinti kuivana, lähes aina, valkuainen todella korkea, mutta, lepakonpaskaa....
-
Skagen, aika pehmeää on. Sanoisin, että pari viikkoa saa olla ihan kevyesti. Iso jyvä vie aikansa. Kiirettä ei näyttäisi olevan. Kovin on keskeneräistä kaikki. Tiukkaa tekee, että elokuun viimeisellä viikolla voisi isommin kevätviljoja puida.
Rinnakkaisviljeltynä samoilla paikoilla Skagenin ero oli Ceyloniin vain noin 2-3 päivää, jos taudit oli saanut Skagenista torjutuksi. Tämä useamman viikon myöhästymisen ilmiö voi myös johtua siitä, että keväällä enemmän kitunut kasvusto myöhästyy, kun kesä on ollut edullinen. Aloitin Ceylonin puinnin parhaasta kulmasta jo melkein arkiviikko sitten, ja kosteus oli 16-17,5%. Eilen kertyi kärryyn jo vaaleata palleroa enemmän kuin ruskeita valmistuneita jyviä. Sänkeen siroteltu ja kertaalleen äestetty kitui keväällä pitempään kuin tuo mullokseen kylvetty, ja kun tuossa laskeskelin polttoaineen kulua, ei ole oikein järkeä 20+ kosteata määräänsä enempää puida. Vaisto 1980-luvulta edelleen vaan pakottaa lähtemään, kun se sakoluku ja leipälaatu silloin oli ylpeydenaihe ja vastaanoton tae.
Oma sopimus on samanhintainen rehulle ja leivälle. Että pitää oikein pakottaa itsensä miettimään, mikä olisi edukkaampaa.
-SS-
-
Skagen, aika pehmeää on. Sanoisin, että pari viikkoa saa olla ihan kevyesti. Iso jyvä vie aikansa. Kiirettä ei näyttäisi olevan. Kovin on keskeneräistä kaikki. Tiukkaa tekee, että elokuun viimeisellä viikolla voisi isommin kevätviljoja puida.
Rinnakkaisviljeltynä samoilla paikoilla Skagenin ero oli Ceyloniin vain noin 2-3 päivää, jos taudit oli saanut Skagenista torjutuksi. Tämä useamman viikon myöhästymisen ilmiö voi myös johtua siitä, että keväällä enemmän kitunut kasvusto myöhästyy, kun kesä on ollut edullinen. Aloitin Ceylonin puinnin parhaasta kulmasta jo melkein arkiviikko sitten, ja kosteus oli 16-17,5%. Eilen kertyi kärryyn jo vaaleata palleroa enemmän kuin ruskeita valmistuneita jyviä. Sänkeen siroteltu ja kertaalleen äestetty kitui keväällä pitempään kuin tuo mullokseen kylvetty, ja kun tuossa laskeskelin polttoaineen kulua, ei ole oikein järkeä 20+ kosteata määräänsä enempää puida. Vaisto 1980-luvulta edelleen vaan pakottaa lähtemään, kun se sakoluku ja leipälaatu silloin oli ylpeydenaihe ja vastaanoton tae.
Oma sopimus on samanhintainen rehulle ja leivälle. Että pitää oikein pakottaa itsensä miettimään, mikä olisi edukkaampaa.
-SS-
Tämä on hyvä tietää, että Skagenilla voi jatkaa. Se on edelleen The syysvehnä. Varmasti kevään kuivuudella on ollut oma osansa. Olihan maa hyvin liettynyttä ja syysviljamaassa kuivuus painui, ties minne. Kesän sateet elvytti ja tilanne on se, mikä on. Painoarvoa täytyy laittaa myös etelä-pohjois suuntaiselle erolle. Ei täällä muutkaan ole vielä hötkyilleet edes rukiin kanssa. Ensi viikolla kuulemma alkaisi olla uskottavasti puinti lähellä.
-
Syysvehnän versotiheys lienee jotakin noin 400 kpl/m2. Eli onhan tuo kuitenkin vähän harvahko, jos vertaa esimerkiksi viime vuoteen, jolloin taisi olla jopa yli 600 kpl/m2. Tieltä katsominen ikävä kyllä kertoo usein muunneltua totuutta.
-
Syysvehnää on puitu jo toista päivää. SDP:n kunnallisvaltuutettu esimies taas kyttää että olen varastolla 16:00 asti eikä anna vapaita. Saisi varmaan palkkion jos saisi savustettua tälläsen työnvälttelijän pois pääluvusta ilman että tarvii maksaa irtisanomiskorvauksia. Meillä se on kaikille ollut 6kk palkka käteen ilman takaisinkutsuvelvoitetta. Nooh, se on mun maatillalle parempi että tilan työt hoidetaan aina myöhässä ja hutiloinen kun rahaa tulee edes jostain ;D
Siinä missä oikeiden isäntien perässä seuraa loputon kuormaautojen ja hännystelijöiden joukko niin itse tusailen yksin mitä kerkeän. Mutta onhan tämä vähän tälläistä pienellä munalla naimista koko ajan, kauhea hiki ja tohina päällä mutta toinen osapuoli ei edes huomaa että mitään tehdään.
Kasvusto näyttää tielle täydelliseltä mutta puimurista katsottuna maa paistaa läpi. Koko ajan sellainen tunne että joku luukku on puimurissa auki kun säiliö ei täyty mutta vaikka konttaan maassa niin jyviä ei näy :(
Kevätvehnä on sitten monesti sellainen hiirenpapana, ettei siitä mitään kerry.
Anniina--> puinti kuivana, lähes aina, valkuainen todella korkea, mutta, lepakonpaskaa....
Anniina kun saa kypsänä tipan vettä, siitä lähtee ensin sakoluku – toisen tipan saatuaan itää jo tähkään. Siementuottajille oiva valinta, tuottaa hyvin siemenen verran.
-
Tämä on hyvä tietää, että Skagenilla voi jatkaa. Se on edelleen The syysvehnä.
Juu Aspektin sato on noin 3 t pienempi kun samalla palstalla jatketussa Ceylonissa. Aspekt menee nyt bulkkiin mukaan eikä jatka. Syysvehnästä teen ehkä vain rehusopimuksia, niin homma on paljon yksinkertaisempi. Ceylon kuitenkin on melko tasainen jokavuotinen sadontuottaja ja aidon kasvipeitteen hankkija, eikä tarvitse lääkkeitä tai huippuviljavuuksia. Skagen edelleen on satokisavehnä, mutta valtava siemenen tarve, lääkitysvaatimus ja herkkä lakoontuminen, niin mielellään nielee ylpeytensä, ottaa sen tonnin takkiin, ja viljelee Ceylonia Skagenin sijasta.
Valkuaispitoisuuden varmistamiseen on olemassa keinoja, mutta rehuvehnän hintaero leipäsyysvehnään tuntuu olevan aina vaan kapeampi.
-SS-
-
Emerickin puintikosteus oli eilen illalla 17%. Satotaso tosiaankin vähän alle kymppitonnin. Hiljaista on toistaiseksi puintirintamalla.
-
Syysvehnää on puitu jo toista päivää. SDP:n kunnallisvaltuutettu esimies taas kyttää että olen varastolla 16:00 asti eikä anna vapaita. Saisi varmaan palkkion jos saisi savustettua tälläsen työnvälttelijän pois pääluvusta ilman että tarvii maksaa irtisanomiskorvauksia. Meillä se on kaikille ollut 6kk palkka käteen ilman takaisinkutsuvelvoitetta. Nooh, se on mun maatillalle parempi että tilan työt hoidetaan aina myöhässä ja hutiloinen kun rahaa tulee edes jostain ;D
Siinä missä oikeiden isäntien perässä seuraa loputon kuormaautojen ja hännystelijöiden joukko niin itse tusailen yksin mitä kerkeän. Mutta onhan tämä vähän tälläistä pienellä munalla naimista koko ajan, kauhea hiki ja tohina päällä mutta toinen osapuoli ei edes huomaa että mitään tehdään.
Kasvusto näyttää tielle täydelliseltä mutta puimurista katsottuna maa paistaa läpi. Koko ajan sellainen tunne että joku luukku on puimurissa auki kun säiliö ei täyty mutta vaikka konttaan maassa niin jyviä ei näy :(
;D ;D
Vaaleissa menee ääni Persuille, ihan koston vuoksi. ;D ;D
Pelottaa syysvehnän surkeus. :( Kyllä se törkeästi kehtasi harventua kevään pakkasissa. Täytyy luottaa siihen, että surkean näköisestä syysvehnästä tulee kuitenkin yllättävän paljon jyviä. Ainakin Skagenin jyvä vaikutti isolta ja on sitä tautiaineella viivästetty. Kevätvehnä on sitten monesti sellainen hiirenpapana, ettei siitä mitään kerry.
Ajoissa kylvetty Skagen antaa yllättävän hyvin satoa vaikka paikoitellen harvaa. 2 kertaa tautitorjuttu, syysvehnä syysvehnään perään kierto. Lyhyttä on korsi ollakseen Skagen.
-
Aspekt valkuainen 13,1 ja painaa 84kg. Hävisin kyl tällä lajikevalinnalla tänä vuonna paljon. Ei Aspekt odota keväällä mitään sateita niitä joko tulee tai hän ei kasva. Siemenen otan Brightista ja Ceylonia mulla jo on siilossa. Emerickiä on myös 5ha mut valitsen Brightin uudeksi.
Kaverin Nella-kaura 59kg ja lajittelu 3,3%. Tämän vuoden viljat on isoa ja painavaa.
-
Tämä on hyvä tietää, että Skagenilla voi jatkaa. Se on edelleen The syysvehnä.
Juu Aspektin sato on noin 3 t pienempi kun samalla palstalla jatketussa Ceylonissa. Aspekt menee nyt bulkkiin mukaan eikä jatka. Syysvehnästä teen ehkä vain rehusopimuksia, niin homma on paljon yksinkertaisempi. Ceylon kuitenkin on melko tasainen jokavuotinen sadontuottaja ja aidon kasvipeitteen hankkija, eikä tarvitse lääkkeitä tai huippuviljavuuksia. Skagen edelleen on satokisavehnä, mutta valtava siemenen tarve, lääkitysvaatimus ja herkkä lakoontuminen, niin mielellään nielee ylpeytensä, ottaa sen tonnin takkiin, ja viljelee Ceylonia Skagenin sijasta.
Valkuaispitoisuuden varmistamiseen on olemassa keinoja, mutta rehuvehnän hintaero leipäsyysvehnään tuntuu olevan aina vaan kapeampi.
-SS-
Futuurikauppa vaatii valkuaispitoisen syysvehnän. Olen nyt kesän tätä asiaa räknännyt ja ensi kerralla teen niin, että jätän futuurisopimuksen avoimeksi pitempään, ehkä jopa puinteihin asti. Meikäläisen syysvilja-ala on sen rekkakuorman juttu ja sen voi alistaa täysin rulettipelaamiseen. Tulee samalla seurattavaa ja opiskeltavaa pitemmäksi aikaa. En tätä perustele mitenkään, onko järkevää tai ei, mutta korkean riskin peli kiehtoo.
Silloin 10 vuotta sitten, oli Ceylonia tilauksessa, mutta kun siementä sai vasta uudesta sadosta ja Lantmannella kesti ja kesti se tavaran saapuminen, niin vaihdoin sen sitten lennossa Hankkijalta Skageniin, kun sen sai parissa päivässä. Peruutin Ceylon tilauksen ja kun skagenin siemen tuli, niin nostin viimeisen säkin rekan lavalta suoraan kylvinkoneen päälle ja lähdin pellolle.
Edelleenkään, ei koskaan ole skagen mennyt mitenkään lakoon, eikä taudeista ole ollut harmia. En tiedä miksi näin ja olisiko joku muu syysvehnä sitten kuitenkin parempi kuin skagen. Aspekt ei ilmeisesti ole voittava kortti, kun palstan johtoryhmä sitä nyt hylkii.
Minulle saa ehdottaa uusia lajikkeita, ehkä tuota ceyloniakin voisi vielä kokeilla. Tuollaisiin ihan uusiin braihghteihin ja turanuksiin täytyy suhtautua lähtökohtaisesti varauksella. Usein kannattaa odottaa muutama vuosi, että totuus paljastuu.
-
Periaatteessa joo pitäisi odottaa muutama vuosi mut jotenkin tuntuu et uutta lajiketta tykitetään markkinoille todella tiheästi ja niin sanottu kakkosrivin lajike josta ei tule valtamerkki mut toimii naapurilla hyvin niin siementä ei saakaan enää parin kolmen vuoden päästä. Vaihtoehdoksi jää sit ostaa harmaata siementä.. ::)
Kenen etu on et uusia lajikkeita työnnetään markkinoille hirveä määrä joista sit 95% häviää siementuotannosta ja viljelystä muutenkin parin kolmen vuoden sisään..
-
Tilasiemen selvästi panostaa nyt Bright kun se on saanut nimeä. Varsinkaan tämä kasvukausi ei ollut Aspektin se vaatii kostean alkupään.
Turanus talvehtii parhaiten mut on venäjälle kehitetty kylvä ja unohda -vehnä. Ei pysty kärkisatoihin toki usein se talvenkesto homman ratkaisee.
Bright on lumihomeelle herkempi mut se on hyvin harvoin ongelma meillä. Ei ole sisämaan valinta. Turhan aikaisin ja tiheäksi sitä ei silti kannata kylvää. Salamus on ihan hyvä mut pitkä kuten Ibarra. Menee lakoon ensimmäisten joukossa. Ceylon ja Igloo on rehuvehniä. Näillä typenhinnoilla korkealla satotasolla on 11,5% valkuainen piukka ottaa. Pinjan saa unohtaa täysin tämän talven perusteella ei kestänyt yhtään tuota lumetonta kovaa pakkasta. Myös Emerick reagoi siihen olemalla aika vaatimaton keväällä. NOS Tuija Hankkijalta ihan jees.
Ekana täytyy valita hyväksyykö pituuden ja lakoriskin ja onko valmis ajamaan syysvehnälle välijarrua. Sit hakeeko piikkisatoa vai talvenkestoa. Vaihtoehtoja on paljon. Skagen ja Ceylon ei vahingossa hallitse kylvötilastoja.
-
Ibarra, ha-sato 6700 kg
Yhdellä 2 ha lohkolla sato 7200 kg/ha, kahdella muulla oli heikompia kohtia, jotka pudotti kokonaiskeskisadon alle seiskan.
Proteiini 11,6
Sako 204
Hlp 83,7
Rehuksi, sakoluku oudon matala, vaik ei ollut valmistumisen ja puinnin välillä kuin yksi sadekuuro.
S.G. Niemisen uutiskirjeessä kehuttiin Salamus-syysvehnää näin:
Syysvehnä SALAMUS todellinen talvehtija ja äkäinen kasvuunlähtö
Salamus on uusi lajike. Satotaso on virallisten kokeiden toiseksi korkein ja talvituho toiseksi alhaisin ollen 8,7%. Sakoluku on kokeiden korkein.
Merkillepantavaa Salamuksessa on todella aikainen kasvuunlähtö sekä korren pituus. Koekentältä Salamuksen erottaa helposti keväällä. Kun muut alkavat vihertää on Salamus jo toistakymmentä senttiä korkea ja tuuhea pensomisen johdosta. Kesällä kasvusto on yli 10 cm korkeampi kuin muut lajikkeet. Salamus sietää hyvin kuivaa kevättä. Varsinkin Salamukselle on typpi annettava todella aikaisin keväällä. LUE LISÄÄ TÄSTÄ!
-
Futuurikauppa vaatii valkuaispitoisen syysvehnän. Olen nyt kesän tätä asiaa räknännyt ja ensi kerralla teen niin, että jätän futuurisopimuksen avoimeksi pitempään
Sopimuskauppaa on varminta tehdä varastoviljalla, silloin laadun voi sovittaa minimiksi eikä jää jämiä eikä jää puuttumaan. Yhden jos toisen juurikaskuningaskunnan, tähkämaankanalan ja siihen aikaan suursikalan tilakeskukseen ilmaantui ajanmukainen kaurakirkko, jolla seuraavan sukupolven Kotivalo voi ainaonnistua kasinopelissä.
Nuo sopimukset silloinkin toimivat hyvin, kun pystyy upottamaan luonnollisen vuosivaihtelun esimerkiksi omaan teollisuuslaitokseen, ja ravinneresursseja on niin paljon ylijäämää, että Quarnakin tuottaa kasitonnarin, 18% valkuaisella. Samoin jos on laaja ystäväpiiri, joita voi alistaa sato- ja laatuvaihteluiden tasaajiksi, niin pystyy futuurikasinossa rauhassa arvelemaan itselleen parasta pelisuunnitelmaa, ilmankin varastovarmistelua.
Toisaalta, nuo kasinosopimukset eivät vaadi vehnältä lajikkeena kovin paljon, valkuaisen varmistaminen ei ole mikään erinomaisen vaikea homma, kuivana vuotena se tulee itsestään, kosteampana vuotena pitää vaan rullailla siellä levittimen tai ruiskun kanssa muutamaan kertaan herkkänä hetkenä. Itämisherkkiä lajikkeita kannattaa välttää, ja hyvä olisi olla luontainen sakoluku korkea. Valkuainen on vain yksi parametri, ja se kulkee yleensä alas kun satotaso ja taudinkesto ja sateisuus menee ylös. Elokuun alun hikisen sumuisilla säillä laikuittain laossa oleva ihmevehnäkään ei ole muuta kuin rehuvehnää. Niitäkin vuosia on nähty.
Laaduthan Matif-markkinaan ovat
Valkuaispitoisuus min 11,0 %
Sakoluku min 220
Hehtolitrapaino min 76 kg
Kosteus <15,0 % (paitsi Suomessa 11,5% ennen kuin kelpaa)
Rikkoutuneet jyvät max 4,0 %
Roskat ja epäpuhtaudet max 2,0 %.
Mutta kun sopimuksia kannustetaan tekemään jo talvella, ennen kuin tiedetään, mihin Trump sinä keväänä hyökkää, selviääkö syysvilja kevään yli, siinä saattaa köyhä tehdä omaan voimavaraansa nähden liian sitovan sopimuksen.
-SS-
-
Taitaa olla vaikea syksy tulossa. Pian alkais olla valmista, mutta 10 päivän ennuste lupaa vettä melkein joka päivälle. Naapuri jätti noukinvaunullaan komeat urat heinäpeltoon viime viikolla.
-
Ibarra, ha-sato 6700 kg
....
Rehuksi, sakoluku oudon matala, vaik ei ollut valmistumisen ja puinnin välillä kuin yksi sadekuuro.
....
Salamus on uusi lajike. Satotaso on virallisten kokeiden toiseksi korkein ja talvituho toiseksi alhaisin ollen 8,7%. Sakoluku on kokeiden korkein.
.....
Yksi sadekuuro riittää, jos vilja on sillä päällä. Vakka syysvehnä oli juuri tuollainen, sakoluvut poutasyksyllä 400, mutta yksi hikinen yösumu riitti, ja olikin 120. Sitten tuon Salamuksen maininnasta voisi päätellä, että Ibarra ei ehkä sittenkään olisi Rakille jäämässä vakiviljelyyn ? Jos suhtautuu syysvehnään rehuvehnänä, niin silloin mahdollisimman suuri sato syksyllä puitavissa lienee kuitenkin se olennainen tekijä ?
Täällä etelärannikolla ei tykätä leipäsyysvehnästä selvästikään. Perniö on kesästä asti (?) ollut täynnä jo valmiiksi, Hankkija ei enää hinnoittele sinne. Eli rehusyysvehnällä on parempi asema kuin leipäsyysvehnällä. Naantalikin näyttää hyvältä, mutta sinnekin kuulemma rehuvehnää on laivaukseen menossa ihan OK hinnalla
Rehuvehnä Turku 166€
Leipäsyysvehnä Loimaa 159€
Futuuririskiporukalle tuo sakoluku 220 on itse asiassa melko tiukka vaatimus. Viime syksynä oli huippusatoisilla vehnillä 200 sako tiukassa. Toki Quarna-hipsua vastaavasti voi viljellä varmistaakseen bulkkilaivauksen.
-SS-
-
Täälläkin on nyt vihdoin saatu puinnit startattua ja nyt on eka erä menossa kuivuriin. Puintikosteus syysohralla jossain 17-18% välillä mut sen verta lupailee alkuviikkoon vettä et josko nämä saisi nyt pois. Satotasosta en mene sanomaan vielä mitään, arvioidaan sitä sit myöhemmin..
-
Aspekt valkuainen 13,1 ja painaa 84kg. Hävisin kyl tällä lajikevalinnalla tänä vuonna paljon. Ei Aspekt odota keväällä mitään sateita niitä joko tulee tai hän ei kasva. Siemenen otan Brightista ja Ceylonia mulla jo on siilossa. Emerickiä on myös 5ha mut valitsen Brightin uudeksi.
Kaverin Nella-kaura 59kg ja lajittelu 3,3%. Tämän vuoden viljat on isoa ja painavaa.
Surkea oli Aspektin sato. Laadusta ei vielä tietoa. Ei jatkoon. Aspektin lisäksi isommassa viljelyssä KWS Spencer. On parempi. Pieni pala on viljelyssä Rgt Kilimanjaro. Ei ole vielä puitu, mutta näyttää hyvältä. Sitä taidan tänäsyksynä kylvää.
-
Hankkijan Tuija ja Pinja on ainakin satotykkejä, miks ne ei kiinnosta eturiviläisiä? Mitä ihmeellistä tossa Brightissa on, kun sitä eturiviläiset suosii? Ja Turanus kyllä kiinnostaa, alhainen talvituho% ja korkea proteiini syysnisuksi, eikö ne riitä?
Ja kyllä korren pituudella, eli kuivuuden siedolla on merkitystä, kun nuo huhti-toukokuut alkaa olla aika kuivia.
-
Ei oo vielä niin valmiit että hosuillu saa jäädä nyt, vielä
-
Hermannia puin kuorman. Oli yllättävän sekalaista kasvustoa. Siis osa ihan risas ja sitten pysty tähkiä ja vihantaakin. Tuota moskaa tuloo kyllä hyvin, niistä kohdista jotka ei ole naakoille kelvannut ::) yllättävän paljon lakoakin. No ne tietenkin pitäis ajaa yli, mutta tuo oli suojaviljaa, joten yritin noukkia niitäkin.
-
Hankkijan Tuija ja Pinja on ainakin satotykkejä, miks ne ei kiinnosta eturiviläisiä? Mitä ihmeellistä tossa Brightissa on, kun sitä eturiviläiset suosii? Ja Turanus kyllä kiinnostaa, alhainen talvituho% ja korkea proteiini syysnisuksi, eikö ne riitä?
Ja kyllä korren pituudella, eli kuivuuden siedolla on merkitystä, kun nuo huhti-toukokuut alkaa olla aika kuivia.
Kaverilla tässä kymenlaaksossa oli viime vuonna turanusta ja skagenia. Reseptistä en sen kummallisemmin tiedä mut kiroili kun turanus oli sikin sokin laossa. Viime vuonnahan vettä tuli jopa liikaa et jarrua pitää olla valmis ajamaan.
Itse uskaltauduin silti ottamaan tälle vuotta kokeiluun kun ajatuksena oli et jos olisi pidempi kuin ceylon ja valkuainen korkeampi. Ei ole vielä puitu mut jopa luomussa hyvinkin maltillisella paskan määrällä tuplakylvöt ovat laossa. Eli hiemankaan enemmän doupattuna niin korrenvahvistaja pitää olla ohjelmassa.
Silloin takavuosina taviksessa ceylonin korrenvahcistukseen riitti +150kg typpimäärällä broadway eli eroa on.
-
Kaipa jokainen haluaa itse koettaa sen Aspektin. Ruutukokeissa kuutta tonnia mutta talousviljelyssä erilaisia epämukavuuksia riittää.
Tuijat, Pinjat näyttävät koeruuduilla hyviltä, mutta koeruutujenkin tulokset jättävät epäilyksen; talvituho >10%, hlp alle 80, sakoluku vain 250 päälle ja valkuainen Ceyloniakin alempi. Ei kiitos.
-SS-
-
Onhan ne valinnat aina kompromisseja. Jos haluaa pelkästään isoa ha-satoa, joutuu tinkimään monesta muusta seikasta, jos haluaa pelkkää korkeaa valkuaista, taas joutuu tinkimään satotasosta tai laittamaan paljon rahaa typen annosteluun. Jos on valmis ajamaan korrenvahvistajaa 1-2 kertaa, niin saa jo paljon anteeksi muissa seikoissa.
-
Ibarra, ha-sato 6700 kg
Yhdellä 2 ha lohkolla sato 7200 kg/ha, kahdella muulla oli heikompia kohtia, jotka pudotti kokonaiskeskisadon alle seiskan.
Proteiini 11,6
Sako 204
Hlp 83,7
Rehuksi, sakoluku oudon matala, vaik ei ollut valmistumisen ja puinnin välillä kuin yksi sadekuuro.
Mukavaa, että onnistuit noin hyvin. :)
-
Futuurikauppa vaatii valkuaispitoisen syysvehnän. Olen nyt kesän tätä asiaa räknännyt ja ensi kerralla teen niin, että jätän futuurisopimuksen avoimeksi pitempään
Sopimuskauppaa on varminta tehdä varastoviljalla, silloin laadun voi sovittaa minimiksi eikä jää jämiä eikä jää puuttumaan. Yhden jos toisen juurikaskuningaskunnan, tähkämaankanalan ja siihen aikaan suursikalan tilakeskukseen ilmaantui ajanmukainen kaurakirkko, jolla seuraavan sukupolven Kotivalo voi ainaonnistua kasinopelissä.
Näin on toimittu ja ihan ok vehnää on varastossa pesämunaksi. Kyllä syysviljan hinnan sitomiset joutuu jättämään jäihin siihen asti, että näkee jotain olevan tulossakin.
-
Kaipa jokainen haluaa itse koettaa sen Aspektin. Ruutukokeissa kuutta tonnia mutta talousviljelyssä erilaisia epämukavuuksia riittää.
Tuijat, Pinjat näyttävät koeruuduilla hyviltä, mutta koeruutujenkin tulokset jättävät epäilyksen; talvituho >10%, hlp alle 80, sakoluku vain 250 päälle ja valkuainen Ceyloniakin alempi. Ei kiitos.
-SS-
Aspekt kasvoi hyvin viimevuonna, oli vähän kevyemmällä maalla. Nyttenkin on parihehtaaria vielä kevyemmältä maalta puimatta ja se näyttää ihan hyvältä.
-
Joo o. En tiedä jäikö edellinen viesti piippuun vai enkö nyt vain löydä mut juu täälläkin aloiteltu puinteja syysohralla. Puintikosteus 16-17%. Eka erä pyöri eilen iltasella kuivurissa ja alustavaa satoarviota tein niin kylhän sato oli pettymys. Ei ole kaikkia vielä puitu mut sellainen 2/3 on ja sato asettuu johonkin 2,5-3t väliin. Odotus oli et 3t olisi mennyt rikki mut kun se paikoitellen harva kasvusto verotti.
Harvoja paikkoja oli ainakin tuplakylvetyt ja päisteet. No molemmista sinänsä pitäisi päästä tarkkuudella ja työtapaa muuttamalla. Ehkä hieman ajatuksissa et pitäisikö siemen määrääkin tiputtaa. Nyt menty 200kg/ha ja kylvö elo syyskuun vaihteessa. Jotenkin tuntuu et kasvusto kyl ehtii kasvaa reheväksi syksyllä mut talvenjäljiltä kovin harventunut.. ::)
-
sato asettuu johonkin 2,5-3t väliin. Odotus oli et 3t olisi mennyt rikki
Eihän tuossa ole mitään suremista: Luomuviljan sato per kokonaisala on viime vuosina ollut noin 2 t/ha, ja ohra on ehkä vaativin, koska on herkkä heinille ja muille rikkakasveille. Ruis kasvaa melkein tavanomaisen tahdilla, hyvin kasvava kaura myös on aika yleistä luomussa.
Siellä on lantataloudessa sen verran kovat viljavuudet, että satotaso voisi olla vieläkin parempi, pelkällä puolikkaalla Expressillä... näkymättömissäkin piileskelevä monimuotoisuus nipistää useinkin jopa viidesosan sadosta. Kun mennään takaisin päin 70 vuotta, sitä aikaa ennen osattiin ihan ne samat viljelykeinot kuin nyt luomussa. Suurimmat hyppäykset satotasoihin tekivät kemiallinen rikkaruohontorjunta, tuhoeläinten määrän säätely ja Haber-Bosch -reaktio:
(http://www.viistonninen.com/muut/koe/Cereal_Production.jpg)
Kuva: ns. vihreä vallankumous on lisännyt satotasoja, ei viljeltyä pinta-alaa.
-SS-
-
sato asettuu johonkin 2,5-3t väliin. Odotus oli et 3t olisi mennyt rikki
Eihän tuossa ole mitään suremista: Luomuviljan sato per kokonaisala on viime vuosina ollut noin 2 t/ha, ja ohra on ehkä vaativin, koska on herkkä heinille ja muille rikkakasveille. Ruis kasvaa melkein tavanomaisen tahdilla, hyvin kasvava kaura myös on aika yleistä luomussa.
Siellä on lantataloudessa sen verran kovat viljavuudet, että satotaso voisi olla vieläkin parempi, pelkällä puolikkaalla Expressillä... näkymättömissäkin piileskelevä monimuotoisuus nipistää useinkin jopa viidesosan sadosta. Kun mennään takaisin päin 70 vuotta, sitä aikaa ennen osattiin ihan ne samat viljelykeinot kuin nyt luomussa. Suurimmat hyppäykset satotasoihin tekivät kemiallinen rikkaruohontorjunta, tuhoeläinten määrän säätely ja Haber-Bosch -reaktio:
(http://www.viistonninen.com/muut/koe/Cereal_Production.jpg)
Kuva: ns. vihreä vallankumous on lisännyt satotasoja, ei viljeltyä pinta-alaa.
-SS-
Ehkä näin mut viime vuoden 4t antoi odottaa et mahdollisuuksia olisi. Näkisin tämän kasvukauden jopa otollisempana mut talvi sen tuhon taisi jo saada aikaan.
Nooh 400€/t hinnalla myyntitulo on ihan ok silti..
-
Eilen kylillä puitiin Ceylonin näköistä syysviljaa ja tiettävästi Brightia. Oman Ceylonin kosteus oli 17,5% jonkin aikaa kärryssä seistyään. Maaperä on kivikovaa, ja syksyn kokkareisuus viskoo puimuria sinne tänne.
Yön vähäinen sade ei juurikaan näy enää.
-SS-
Mikäs oli Ceylonin viljelyohjelma? Täällä sekalaista, pehmeitä, vihreetä ja kivikovia jyviä. Talvi harvensi aika rajusti. Rikkaruiskutus ja 2x250kg yäY25 ajettu huhtikuun puolivälissä ja äitienpäivän tienoilla...
-
Emerick on komeeta tavaraa, hlp 86 kg. Sato keskinkertainen; sitä saattoi odottaa, kun keväällä oli niin kuivaa. Silti valkuainen alle 9%!
-
Mikäs oli Ceylonin viljelyohjelma? Täällä sekalaista, pehmeitä, vihreetä ja kivikovia jyviä. Talvi harvensi aika rajusti. Rikkaruiskutus ja 2x250kg yäY25 ajettu huhtikuun puolivälissä ja äitienpäivän tienoilla...
Voin kertoa omasta puolestani.
2025 syksyllä, syyskuun lopussa kevätvehnän sänkeen/kultivoituun sänkeen pintalevitys noin 300 kg/ha, kertaäestys lapiorullaäkeellä. Sitten keväällä huhtikuun alkupuolella 200 kg salpeetaria, sillä mielellä, että kannattaneeko, vain se pahnamulta näkyy, ei vihreätä juurikaan. Lisää salpeetaria vasta toukokuulla, kun hiukan alkoi vihertää. Olisiko ollut 350kg. Rikkaohjelma Express + Primus XL, toisaalla Rexade 440 + Primus XL. Hiven EDTA ja Input+Propulse + 10 litraa typpiliuosta, ennen tähkälle tuloa.
Aspektia oli säkin pohjasta levitettynä pellon reunassa, sen satotaso ehkä tonni, siitä puituna lähinnä rikkaruohoista moskaa. Ceylonista hiukan enemmän viljan näköistä.
-SS-
-
Mikäs oli Ceylonin viljelyohjelma? Täällä sekalaista, pehmeitä, vihreetä ja kivikovia jyviä. Talvi harvensi aika rajusti. Rikkaruiskutus ja 2x250kg yäY25 ajettu huhtikuun puolivälissä ja äitienpäivän tienoilla...
Voin kertoa omasta puolestani.
2025 syksyllä, syyskuun lopussa kevätvehnän sänkeen/kultivoituun sänkeen pintalevitys noin 300 kg/ha, kertaäestys lapiorullaäkeellä. Sitten keväällä huhtikuun alkupuolella 200 kg salpeetaria, sillä mielellä, että kannattaneeko, vain se pahnamulta näkyy, ei vihreätä juurikaan. Lisää salpeetaria vasta toukokuulla, kun hiukan alkoi vihertää. Olisiko ollut 350kg. Rikkaohjelma Express + Primus XL, toisaalla Rexade 440 + Primus XL. Hiven EDTA ja Input+Propulse + 10 litraa typpiliuosta, ennen tähkälle tuloa.
Aspektia oli säkin pohjasta levitettynä pellon reunassa, sen satotaso ehkä tonni, siitä puituna lähinnä rikkaruohoista moskaa. Ceylonista hiukan enemmän viljan näköistä.
-SS-
Joo itel oli vieläpä kyntö pohjana. Koko kesän juroi. Ehkä se alkukesän kuivuus tai sitten npk suli liian hitaasti verrattuna salttuun... Täytyy kattoo jos 4-5 pv vähän parantais puintikosteutta mikä nyt huiteli 23 % ::)
-
Otin syysvehnät jo pois, vaikka olikin helpeet tiukasa ja vihriäisiä joukossa. 20-21% valui itsekseen ihan hyvin kaatosuppilossa vielä. Ennen vanhaan puitiin semmosta ettei valunut ollenkaan alas.
Että saa siementä laitella ja testata, ja sopimuksenkin vietyä joko rehuna Turkuun tai leipänä Perniöön. Ma tulee vasta tuloksia labrasta. Kyllä jonkin verran olisi hyvä maata muokata. Parasta ja tasaisinta vehnä oli silloin kun oli syksyllä vähän aikaisemmin kultivaattorilla koukittu. Kylillä syysvehnät sekä rukiit olivat kynnettyyn perustettuja ja mielestäni olivat erinomaisen näköisiä. Itsellä oli vähän heikkoa kylvöajan löytymisen kanssa, kun kevätvehnää tuli paljon ja puinti meni syyskuulle, niin että levytin ehkä viikon sängyssä sen stressin jälkeen.
(http://www.viistonninen.com/muut/2026/Syysvehna/Ceylon_04082026B.jpg)
Kuva: ja tässä kohdassa rupesi vasemman jarrun pääsylinteri prakaamaan.
-SS-
-
Tuossa Seutulasta tänne koto Hämeeseen kun tulin äsken, melkein kaikki mitä oli puitu niin oli muokattu tai muokkaus käynnissä. Ja oli jossain kylvömieskin liikkeellä. Eikö tää nyt ole öljykasveille myöhäistä ja rukiin kanssa turhaa hosumista. Ohraa?
-
Tuossa Seutulasta tänne koto Hämeeseen kun tulin äsken, melkein kaikki mitä oli puitu niin oli muokattu tai muokkaus käynnissä. Ja oli jossain kylvömieskin liikkeellä. Eikö tää nyt ole öljykasveille myöhäistä ja rukiin kanssa turhaa hosumista. Ohraa?
Syysrypsin kylvöaika on juurikin nyt, rapsin meni jo.
-
Syysrypsin kylvöaika on juurikin nyt, rapsin meni jo.
No vähän liioittelua. Kylvin taannoin syysrapsia 27.7. . Etanat söivät pois. Kylvin uudestaan joskus 5.8, ja jäi todella aukkoiseksi. Sain sitten Hakkilasta haettuna Sensei - syysrapsin, jonka puolihuolimattomasti kylvin tihkusateessa sattumoisin löytyneelle kynnökselle noin 9.8. Ja siitä tuli lähes 4 t:n sato, osasta aikaisemmin kylvettyä tuli rikkaruohoista 1800-2000 kg hehtaarisatoa, ja 1/3 kylvettiin vielä keväällä kevätrypsille.
Onnea vaan syysrypsin kasvattajille. Tässä lähialueella vuosi sitten kylvettiin ehkä satoja hehtaareja syysöljykasvia, ja kaikki ajettiin viime keväänä ylös. Että semmoista. Ainakin möhöjuuren kestävä lajike on hankittava, koska jokainen epäonnistunutkin syysöljykasvi on poissa öljykasvikierrosta.
-SS-
-
Otin syysvehnät jo pois, vaikka olikin helpeet tiukasa ja vihriäisiä joukossa. 20-21% valui itsekseen ihan hyvin kaatosuppilossa vielä. Ennen vanhaan puitiin semmosta ettei valunut ollenkaan alas.
Että saa siementä laitella ja testata, ja sopimuksenkin vietyä joko rehuna Turkuun tai leipänä Perniöön. Ma tulee vasta tuloksia labrasta. Kyllä jonkin verran olisi hyvä maata muokata. Parasta ja tasaisinta vehnä oli silloin kun oli syksyllä vähän aikaisemmin kultivaattorilla koukittu. Kylillä syysvehnät sekä rukiit olivat kynnettyyn perustettuja ja mielestäni olivat erinomaisen näköisiä. Itsellä oli vähän heikkoa kylvöajan löytymisen kanssa, kun kevätvehnää tuli paljon ja puinti meni syyskuulle, niin että levytin ehkä viikon sängyssä sen stressin jälkeen.
(http://www.viistonninen.com/muut/2026/Syysvehna/Ceylon_04082026B.jpg)
Kuva: ja tässä kohdassa rupesi vasemman jarrun pääsylinteri prakaamaan.
-SS-
Muistelen, että olet puhunut Samposta ja Claassista. Oletko päivittänyt kalustoa jossain vaiheessa.
-
Itse aatellut et olennaisempaa on sen syysöljykasvin kanssa se et koska itää. Min mielestä vähillä kokemuksilla niin ottaa pirusti aikaa itämiseen. Luulisi et yökasteesta tulisi riittävästä kosteutta jo mut tietysti jos siemen mullan sisässä parikin senttiä niin ei se kaste sinne yllä.
Moni elokuu tässä viime aikoina ollut kuivahko niin taivaaltakaan ei apua ole tullut.
Itse olen hieman kahden vaiheilla. Syysohrat olisi nyt alta pois. Pitäisikö laittaa kyntöaurat perään kääntää maa ympäri ja kylvää vielä rypsiä. Menee hieman myöhäiseksi mut jos ripottelisi siemenet vain pintaan keskipakolevittimellä ::)
-
Syysvehnäviljelykulttuurin voimaperäisyys tulee SS:llä selkärangasta, ikään kuin perintönä niiltä ajoilta, kun apulanta oli vielä halpaa. Jos lähes tuhoon tuomitulla Ceylonillakin typpitaso viedään sataanviiteenkymmeneen kiloon. Luulisi valkuaista ainakin olevan, kun myöhempään liukenemiseen vielä satsattu.
-
Syysvehnäviljelykulttuurin voimaperäisyys tulee SS:llä selkärangasta, ikään kuin perintönä niiltä ajoilta, kun apulanta oli vielä halpaa. Jos lähes tuhoon tuomitulla Ceylonillakin typpitaso viedään sataanviiteenkymmeneen kiloon. Luulisi valkuaista ainakin olevan, kun myöhempään liukenemiseen vielä satsattu.
13% nurkilla näyttäisi olevan. Ja se on Ceylonilla tiedetty, että ei tule valkuaista, jollei pelottele sitä kesälläkin ylilannoittamalla.
Ja muistetaan, että oikeasti kevään typpitaso on 120 kgN. Syyslannoitus kun on sen 30 kgN. Viime aikoina on päässyt se syyslannoitus myöhästymään keväälle...
-SS-
-
Syysvehnäviljelykulttuurin voimaperäisyys tulee SS:llä selkärangasta, ikään kuin perintönä niiltä ajoilta, kun apulanta oli vielä halpaa. Jos lähes tuhoon tuomitulla Ceylonillakin typpitaso viedään sataanviiteenkymmeneen kiloon. Luulisi valkuaista ainakin olevan, kun myöhempään liukenemiseen vielä satsattu.
13% nurkilla näyttäisi olevan. Ja se on Ceylonilla tiedetty, että ei tule valkuaista, jollei pelottele sitä kesälläkin ylilannoittamalla.
Ja muistetaan, että oikeasti kevään typpitaso on 120 kgN. Syyslannoitus kun on sen 30 kgN. Viime aikoina on päässyt se syyslannoitus myöhästymään keväälle...
-SS-
No, minkälainen sadollinen vaste tällä sitten saavutettiin tämän kasvukauden oloissa?
-
Syysvehnäviljelykulttuurin voimaperäisyys tulee SS:llä selkärangasta, ikään kuin perintönä niiltä ajoilta, kun apulanta oli vielä halpaa. Jos lähes tuhoon tuomitulla Ceylonillakin typpitaso viedään sataanviiteenkymmeneen kiloon. Luulisi valkuaista ainakin olevan, kun myöhempään liukenemiseen vielä satsattu.
13% nurkilla näyttäisi olevan. Ja se on Ceylonilla tiedetty, että ei tule valkuaista, jollei pelottele sitä kesälläkin ylilannoittamalla.
Ja muistetaan, että oikeasti kevään typpitaso on 120 kgN. Syyslannoitus kun on sen 30 kgN. Viime aikoina on päässyt se syyslannoitus myöhästymään keväälle...
-SS-
Ahlqvist sanoi satokilpailun videolla, että ei ole lannoitettu syksyllä ikinä. Sillä alkaa olla kanssa jo asiasta kokemusta.
-
Surkeasatoisessa Aspektissa oli valkuainen 14,2 ja hlp 81,2
-
Surkeasatoisessa Aspektissa oli valkuainen 14,2 ja hlp 81,2
Aspekt menee romukoppaan näköjään jokaisella, jolla sitä on ollut kokeilussa. Paljonko on tuo Aspektin surkea sato?
-
No juu. Syysohrat puitu. Sato ehkä jossain 2,5-3t välillä kuten aikaisemmin jo laskeskelin. Oli kyl pettymys. Ajattelin et sentään 3t olisi mennyt rikki. Ehkä se kevään kuivuus mistä täällä puhuttu vaikutti sit tälläkin suunnalla. Olihan se koko lumeton huhtikuu todella vähä sateinen..
Nooh vika erä ohria huomenna kuivuriin ja sit tänään puidut turanukset perään. Sen sato taisi sentään ylittää 4t mut eipä sitä taas montaa hehtaaria ollut... Sen mitä nyt parilla säkillä kylvetyksi saa.. ei aihetta iloon..
Nyt tiputtelee vettä sen verran ettei taida huomenna tarvita puida. Luomupellot joissa "oheiskasveja" tarvii kuivaa hieman pidempään kuin doupatut puhtaat pellot.. ;D
-
Bright pärjäsi viime talven tai oikeastaan kevään keleissä parhaiten ja siitä otan siemenen. Oli samalla lohkolla emerickin kanssa pieni raita (emerick loppui 20 aaria kesken) ja ero näkyi hyvin puimuriin.
Toisena jatkaa ceylon kun sitä on tuolla etäpaikassa valmiina. Aspektia kylvin viime syksynä kun siitä oli siemen peitattuna säkissä ja oli himpun hektinen se syyskuun yö kun sadetta päin kylvettiin. Kyllä sekin kasvaa mut vaatii kosteutta keväällä kun on nopea lähtemään liikkeelle. Hain siitä aikaisempaa syysvehnää korjuuta jakamaan mut ero on hyvin pieni ja sen tekee vaikka ruiskulla samaankin lajikkeeseen.
Bright valkuaisen kävin koittaan. 12,5% n. 5500kg satotasolla ilman mitään lannoituksia toukokuun alun jälkeen. Yli 12% oli kaverin ceylonissakin reilulla 5tn sadolla.
Talvet ja kasvukaudet kaikkineen vaihtelee ja kaikilla lajikkeilla on omat vahvuutensa ja heikkoutensa. Mut kyl lajikevalintaan vähän kannattaa vaivaa nähdä ja selvitellä.
-
Epäonnistuneet syysvehnät puitu. Ei paljon kuivuri kulunut mutta ehkä apulannan hinnan sai takaisin. Naapurin pienviljelijä pui 25ha luomu puhdaskauraa päivässä ja suurin ongelma tuntui löytää tarpeeksi kärryjä ja kuskeja kuskata vilja kuivurille vaikka puoli sukua paikalla ja äkkiä laskien noin 1000 hevosvoimaa pellolla satoa puimassa ja liikuttamassa. Kyllä välillä osaa vituttaa tuo näennäis viljely joka vain tukeutuu luomun parempiin tukiaisiin:).
-
Epäonnistuneet syysvehnät puitu. Ei paljon kuivuri kulunut mutta ehkä apulannan hinnan sai takaisin. Naapurin pienviljelijä pui 25ha luomu puhdaskauraa päivässä ja suurin ongelma tuntui löytää tarpeeksi kärryjä ja kuskeja kuskata vilja kuivurille vaikka puoli sukua paikalla ja äkkiä laskien noin 1000 hevosvoimaa pellolla satoa puimassa ja liikuttamassa. Kyllä välillä osaa vituttaa tuo näennäis viljely joka vain tukeutuu luomun parempiin tukiaisiin:).
;D ;D ;D ;D
Kannattaa lohduttautua sillä et siellä on ehkä jokin 60% peltoalasta vain tuotannossa.. ::) ja onhan tuota väläytelty et ens kaudella ei luomu saisi enää erillistä tukea kuin siirtymävaiheessa..
Itseä on nyt hieman luomu ottanut taas päähän. Syysohra kun oli harvaa niin seassa oheiskasveja reilusti. Puiminen kohtuu tuskallista. Turanus oli parempi heti kun oli tiheä kasvusto. Herne meni pommiin sen tiedän jo nyt vaikkei ole puitu. Jos ei olisi luomun kiertovaatimuksia ja pussilantaa voisi käyttää niin ei noilla lohkoilla hernettä olisi ollut.
Et kyl niitä aina välillä aika usein jopa tulee mieleen et voi kun voisi olla tavanomainen viljelijä. Valitettavasti äkkiä kun kannattavuutta laskee niin mä pelkään etten saa taviksessa 6t keskisato vuodesta toiseen läpi tilan. Sen takia sit jatkettava tätä harjoittelua..
-
onko luomussa vielä kannattavuus parempaa? ettei vaan laskenta olis vähempää.. ite miettinnä alkavani luomuilijaksi kun ei muutenkaan homma enää nappaa...
-
onko luomussa vielä kannattavuus parempaa? ettei vaan laskenta olis vähempää.. ite miettinnä alkavani luomuilijaksi kun ei muutenkaan homma enää nappaa...
En osaa sanoa kummalla puolella lasketaan enemmän.
Karkeasti voi laskea et luomutuki on täl hetkellä 187€/ha se tulee automaattisesti. Sit jokainen voi katsoa paljonko menee kiloissa apulantaa omalla tilalla ja mitä ne maksaa. Ja sit montako euroa menee kasvinsuojeluun. Luomussa kulupuolelle tulee alkuunsa pakollinen koulutus ja vuosittainen tarkastusmaksu.
Sit alkaakin se vaikeampi osa laskemista. Mikä on taviksessa satotaso pitkällä aikavälillä, entä mikä luomussa. Itse jos oli tälläinen ok hyvä vuosi niin taviksessa keskisato läpi joka hehtaarin jäi johonkin 4-5t luokkaan. Se vaati sen et vettä täytyi kasvukaudella tulla. Kymenlaaksossa alkukesän kuivuus on käsite jonka jokainen viljelijä tietää niin monesti se sato jäi 3-4t.. aika vähän syysviljoja tuli viljeltyä tuolloin..
Nyt kohta kymmenen vuotta luomussa niin sato keskimäärin jossain 2-3t. Itsellä keskimäärin 60% satokasveilla 40% nurmella vuosittain. Hinnat voi katsoa vaik maastullista mitä maksetaan. Siitä voi sit lähtä ynnäilemään kannattaako vai ei.
Itse laskin just äsken et taviksessa olisin sellaisen 150000€ takamatkalla rahallisesti kun lähdettäisiin vuoteen.. saa siinä muutaman jyvän myydä et saa tuon eron kurottua umpeen.. ::)
-
En osaa sanoa kummalla puolella lasketaan enemmän.
Sit alkaakin se vaikeampi osa laskemista. Mikä on taviksessa satotaso pitkällä aikavälillä, entä mikä luomussa. Itse jos oli tälläinen ok hyvä vuosi niin taviksessa keskisato läpi joka hehtaarin jäi johonkin 4-5t luokkaan. Se vaati sen et vettä täytyi kasvukaudella tulla. Kymenlaaksossa alkukesän kuivuus on käsite jonka jokainen viljelijä tietää niin monesti se sato jäi 3-4t.. aika vähän syysviljoja tuli viljeltyä tuolloin..
Nyt kohta kymmenen vuotta luomussa niin sato keskimäärin jossain 2-3t. Itsellä keskimäärin 60% satokasveilla 40% nurmella vuosittain. Hinnat voi katsoa vaik maastullista mitä maksetaan. Siitä voi sit lähtä ynnäilemään kannattaako vai ei.
Lienee syytä muistuttaa, että luomukeskisadot ovat jonkin aikaa jo olleet alle 50% tavan viljelyn keskisadoista. Se on melko tarkasti dokumentoitu maataloustilastoissa. Lisäksi tulee nämä lepovuoroiset maan lepäämään jättämiset.
Se, että itselläsi on satotaso vähentynyt odotettua vähemmän, johtunee tavanomaisen viljelyn sivuvirtailmiöstä, eli ostorehun jalostamisesta orgaaniseksi lannoitteeksi siinä tilalla. Lanta riittääkin paremmin, kun osa peltoalasta on lepovuorossa, eikö näin olekin ?
Eli tosiaan, joka tapaus on laskettava erikseen, koska pitkän ajan kuluessa puhtaan luomukasvitilan luomukelpoisten ostopanosten hinta alkaa rasittaa taloutta. Jos taas tuotanto perustuu maaperän varastoresurssien käyttöön, ei välttämättä satotasojen kehitys ole kovin nousujohteinen. Ainakaan kovin pitkään.
Yksi merkittävä asia näkyy kansainvälisissä luomututkimuksissa, että Suomessa maan lämpötila ei pidä typensidontaa käynnissä koko vuotta, niin kuin lauhkeammilla vyöhykkeillä. Regeneratiivinen naudankasvatus luonnonnurmilla tarvitsee Suomessa myös säilöttyä korsirehua.
-SS-
-
Ei tarvi edes alkaa laskea tällä hetkellä luomu on ylivoimainen. Mut kun siirtymistä harkitsee kannattaa muistaa, että ne maastullin hinnat pätee vasta kahden siirtymävuoden jälkeen. Ne siirtymävuodet tars saada osumaan näihin heikkohintaisiin niin ei olisi mikään ongelma pitää koko alaa kaks vuotta lataamassa kohti luomua.
Siirtyminen on aika pitkäaikainen päätös. Markkinaa täytys nähdä pidemmälle. 2022-2024 teki kyllä tiliä taviksella. Luomussa ei paljon esim. juurikasta näy mistä jäi aika kivasti kun hinta oli ylhäällä.
Jos pinta-alan laajentaminen käy helposti ja karjanlantaa on saatavilla niin luomu on houkuttevampi. Laajentaminen siksi, että likikään saman tonnimäärän tuottamiseksi (jota varten kenties kuivaamot ja koneet on investoitu) vaaditaan vähintään kaksinkertainen pinta-ala peltoa. Kaukokatseisuutta tarvittaisiin myös tukipolitiikkaan. Kyllähän luomu käytännössä ne eläimet vaatii rinnalle, jollonka saa nurmille käytön ja korkeamman tuen. Kuinka kauan tätä emolehmien tukemista sitten jatketaan näin avokätisesti onkin eri kysymys. Se on yhteiskunnalle aika kallis elintarvike, joka sieltä markkinaan tulee.
Ja lopettakaa se toisten viesteihin vastaaminen nyt jo. Riittää kun ihan vaan luo oman viestin. Ihan sekamelskaa ku samat jutut moneen kertaan selattavana.
-
<Metakeskustelua>
Argumenttien kohdistaminen tietyn henkilön lainattuun kommenttiin ja tiettyyn esille tulleen asiaan on usein tarpeellista. Lainaamisen kielto muuttaa keskustelun julistamiseksi ja vallankäytöksi. Luomun kannattavuuden pohtiminen "Puinnit 26" - juonteessa ei ehkä ole muutenkaan suotuisin paikka.
Hernettä on puitu Salon Itäinen.
-SS-
-
Rohkenen nyt kuitenkin vielä jatkaa vaik otsikko on muuta...
SS:ltä ihan hyvä huomio. Itse myös ajatellut jotta olisko niin et taviksessa en saanut pussilantaa ja kemikaali panostuksia muutettua sadoksi. Varmaankin veden puuteella ja välillä liialla vedellä oli osuutta asiaan.
Itse en luomun satotasoista saanut silloin kun alotin mitään käsitystä. Kukaan ei halunnut avata omia satojaan. Sellaiseen puoleen neuvottiin varautumaan ja suunnilleen tuo tai vähän enemmän on se toreutuma viljellyltä hehtaarilta. Mut kaikkihan ei ole aina viljelty. Sanoisin et se on jokaisen kokeiltava itse.
Hernettä puitu myös kymenlaaksossa...
-
Ei voi pitää kauheen epäonnistuneena, jos syysvehnästä tuuppaa 5-5,5tonnia. Sanoisin, että hyvinkin kelpo sato. Sää on julman epävakainen. Olisiko perjantaina mahdollista kokeilla syysvehnän parempaa osuutta talteen. Viime perjantaina kollegan kanssa katsottiin omaa huonompaa lohkoa ja se oli aika sekulia. Nyt näissä epävakaisissa keleissä tähkä pää alkanut vajoamaan, mikä on hyvä merkki. Skagen on sellainen, että kun kasvusto on harmaan ränsistynyttä, monen mielestä pilalle itänyttä jo, niin silloin vasta jyvä alkaa olla tip top puintikunnossa. Päällepäin puintivalmis kasvusto on usein täysin keskeneräinen. Kyllä siinä vaan on jokin sitkeys, jota ei ehkä muilla merkeillä niinkään ole.
Herne on mennyt viime päivinä kaikkein parhaiten eteenpäin. Sen puinti saattaa olla lähellä. On erittäin positiivista jos tässä vaiheessa elokuuta voi suunnitella herneen puintia. Oli tarkoitus jättää hernemaat siemenviljelyn pohjaksi, mutta pystyykö vastustamaan kiusausta laittaa jotain syysvehnää, mene ja tiedä.
-
Syysvehnäviljelykulttuurin voimaperäisyys tulee SS:llä selkärangasta, ikään kuin perintönä niiltä ajoilta, kun apulanta oli vielä halpaa. Jos lähes tuhoon tuomitulla Ceylonillakin typpitaso viedään sataanviiteenkymmeneen kiloon. Luulisi valkuaista ainakin olevan, kun myöhempään liukenemiseen vielä satsattu.
13% nurkilla näyttäisi olevan. Ja se on Ceylonilla tiedetty, että ei tule valkuaista, jollei pelottele sitä kesälläkin ylilannoittamalla.
Ja muistetaan, että oikeasti kevään typpitaso on 120 kgN. Syyslannoitus kun on sen 30 kgN. Viime aikoina on päässyt se syyslannoitus myöhästymään keväälle...
-SS-
No, minkälainen sadollinen vaste tällä sitten saavutettiin tämän kasvukauden oloissa?
Kultivoitu palsta 5400 kg/ha, 81,5 kg/hl
Sängelle levitetty palsta 4500 kg/ha, 79,5 kg/hl
Aspekt, hehtaarin siivu alensi keskisatoa paljon, noin 13 hl eli puoli Sampomassikan säiliöllistä , olisiko 1000 kg/ha
Kunhan punnituksesta tulee liuska ja lasken koukkuvaa'alla sivuun laitetun siemenen painon, niin voi tarkentua vielä. Mutta tämä kuivankevään ja kituvan kasvuston ihmetoipumisesta olen vaikuttunut. Joskus ennen sänkimuokatuissa oli todella vaivainen kasvusto koko kesän; toki olisi ehkä siistille kynnökselle levitettynä voinut tuottaa paremmin. Vuoden 2024 pintalevitetty syysvehnä oli urakoitsijan mielestä ihan hyvää, silloinkin Aspekt oli jo puitu omin voimin, tuotti noin puolet Ceylonista, Aspekt tosin oli puitavissa 28.7. kun taas Ceylon päästiin puimaan vasta 8.8.
-SS-
-
Se ettei olla tyytyväisiä 5-5,5t hehtaarisatoon kertoo hyvin tämän nykyviljelyn raadollisuudesta. Joskus 10-15v sitten tuota olisi voinut kehua mut nyt sadolla ei taida saada edes kuluja pois? Ainakaan mitään työpalkkaa ei jää? ::)
-
Joillakin kannataa 3000 tonnin sadoilla joillain ei vaikka saisit viisi tonnia hehtaarilta ;D
-
^
Jos ei 3000 tonnin sadolla pärjää niin on jo kumma ;D . Sori ,oli aivan pakko....mulle riittäis vaikka vaan 10 tonnia/hehtaari ja vähän allekkin.
-
Ynnäilin itsekin. Lohkosta riippuen 4700-5500 kg/ha, paras lohko ehkä liki 6000 kg/ha. Valkuainen on otettu Grainsensellä tuosta 4700 kg:n sadosta ja se oli vain vähän alle 9%. Typpeä on annettu 120 kg huhtikuun puolivälissä, mutta tästä ei käytännössä sulanut mitään ennen kuin korrenkasvun alun sateissa kuukautta myöhemmin. Olisi ollut mielenkiintoista seurata Skagenia rinnalla, mutta ehkä Emerick on vain paska lajike?
Lisäyksenä vielä, että kaikki lohkot oli syksyllä kynnetty.
-
Epäonnistuneet syysvehnät puitu. Ei paljon kuivuri kulunut mutta ehkä apulannan hinnan sai takaisin.
Eli 600 kg salpietaria hehtaarille tekee 400 €/t hinnalla 240€? Ja kiinnitetty hinta vehnälle 200 €/t eli 1200 kg/ha sait satoa? Ehkä tämä voidaan jo kuitata epäonnistumiseksi.
-
Pärjääminen monesta asiasta kiinni kuten varmaan kaikki ymmärtää. Maataloushan on siitä mukava laji et yleensä investoimalla kannattavuus ei nouse vaan laskee.. ;D
Mut juu 5t/ha ei riitä jos aiot nykypäivänä vuokrata tai ostaa täältä mun alueelta peltoa...
-
Pärjääminen monesta asiasta kiinni kuten varmaan kaikki ymmärtää. Maataloushan on siitä mukava laji et yleensä investoimalla kannattavuus ei nouse vaan laskee.. ;D
Mut juu 5t/ha ei riitä jos aiot nykypäivänä vuokrata tai ostaa täältä mun alueelta peltoa...
[/quote Se on just näin ]
-
ehkä Emerick on vain paska lajike?
Ei ole. Mutta jos katselet koeruutuviljelyä, niin mittausepävarmuus kerranteillakin niin pienillä aloilla on melkoinen, eli kun satotasoa on mittarilajikkeessa 100 ja uutuuslajikkeet ovat vaikka 102, 105, jopa 110, ei niillä oikeastaan ole talousviljelyssä tuollaista vahvistettavaa eroa, vaan pellon osienkin välillä on suurempia eroja! Sitten joku herkkä prinsessa-lajike ei puolta tuota toiseen verrattuna isommalla pellolla. Mitään kymmenen vuoden keskiarvoa ei keritä uutuuslajikkeiden vyöryssä testaamaan, joten koeruutusatoihin kannattaa aina suhtautua varauksella.
Esimerkiksi koeruutuviljelyn todellinen toteutunut lako ei selviä, ennen kuin kasvusto on keskellä peltoa. Siellä palstan reunassa aina on se metrin laisto pystyssä. Ja koeruutu on pelkää reunaa.
Ceylonin suorituskyky on vuodesta toiseen ollut samanlainen, eli keskinkertainen. Lako on käytännössä nolla, talvea se kestää hyvin. Kuivuudenkestokin on yllättävän hyvä sikseen. Valkuainen on Skagenia helpompi saada yli 11%:n mullattomassa ja karjanlannattomassa viljelyssä. Taudinkesto, etenkin ruosteettomuus, on selvästi huomattavissa. Broadway®-järjestelmällä juolasta ja heinistä ei ole ollut niin suurta ongelmaa lyhytkasvuisissa Ceylon-kasvustoissa.
Siksi Ceylonia ei ole tullut edes yritetyksi vaihtaa, koska muutaman kymmenen vuoden takaisena aikana riittävän monta syysvehnän täyttä epäonnistumista on tapahtunut, että nykyään tuntuu Ceylonilla saavan edes jonkinlaisen sadon lähinnä kylvämällä ja sinne päin tekemällä. Kovasti huvikseen ei tule mieleen kokeilla uusia syysvehniä, isojyväisiä lajikkeita joutuu kylvämään yli 300 kg/ha ja sertisiemen maksaa sen 150 euroa kylvää, epävarman talvehtimisen alle ?
-SS-
-
Se ettei olla tyytyväisiä 5-5,5t hehtaarisatoon kertoo hyvin tämän nykyviljelyn raadollisuudesta. Joskus 10-15v sitten tuota olisi voinut kehua mut nyt sadolla ei taida saada edes kuluja pois?
Ei näissä ole aina edes kysymys kannattavuudesta vaikka toki se ensiarvoisen tärkeä onkin. Kyllä mulla ainakin tulee ammatillinen kehittyminen varsin vahvasti mukaan siihen minkälaisiin satoihin on tyytyväinen ja todellakaan ne sadot mitkä oli kehumisen arvoisia 15v sitten ei aiheuta nykyisin mitään riemunkiljahduksia.
-
Asiasta tai asian sivusta, mutta ihmettelen miksi ihmeessä Hermanni on tänäkin vuonna kuin kahden kasvustorytmin ohra. Kuivina kesinä on tottunut noihin jälkiversontoihin, mutta miksi ihmeessä sama tunne tulee tälläisenä sadekesänäkin. Osa kasvustosta on ränsistynyt ja osan jyvät ihan maitoasteella. Sitten ihmetystä siltä lohkolta jolla jäi puinti lauantaina kesken. Rahtikuivaaja sanoi, että kuorma oli märkää. Toki tunsin sen hampaissanikin, että osa jyvistä on pehmoisia. Kävin nyt pureskelemassa pystykasvuston jyviä, niin yllätyksekseni osa pystytähkistä oli ihan kovia jyviä, mutta kurjenpolvella olevat pehmoisia. Siis vain osa, mutta nehän siellä kuivaajassa vedättää. No kait se puintiaika vielä joskus tulooo, tai sitten ei. Onneksi lakopaikat on jo menetetty 8)
-
Välillä puinteja...
Toissapäivänä puitu luomuturanus antoi arviolta jonkun 4,5t/ha sadon. Valitettavasti alaa oli vain vajaa 4ha kun oli itselle siemenlisäyksessä.
Ei tällä nyt vielä satokisassa pärjää mut itse olen ihan tyytyväinen satotasoon... Seuraavaksi näytettä et tiedetään tarkemmin laadusta..
-
Mä passaan vielä, runsaasti vihreitä seassa. siis syysvehnää
-
kuivasta keväästä johtuen on tosiaan aika paljon vihreää vielä. mutta kait kun on vähemmistönä niin kylmäkuivurilla pärjää..
-
kuivasta keväästä johtuen on tosiaan aika paljon vihreää vielä. mutta kait kun on vähemmistönä niin kylmäkuivurilla pärjää..
Mutta kun kevät ei ollut kuiva. Kylmä se oli.
-
kuivasta keväästä johtuen on tosiaan aika paljon vihreää vielä. mutta kait kun on vähemmistönä niin kylmäkuivurilla pärjää..
Mutta kun kevät ei ollut kuiva. Kylmä se oli.
Kyllä kuivahko oli, etelässä, ehkä myös kaakossa. Kevättalvi täällä oli kyllä harvinaisen kylmä, kesä on tuntunut kolealta, mutta on ehkä semmoinen normaalimpi 1970- 1980-luvun kesä, jota ei enää muista.
(http://www.viistonninen.com/muut/koe/Lampotilat_Salo_1_7_2026.jpg)
Kuva: FMI tilastoja vuodesta 1961 / Salo
-SS-
-
Tohon aiempana mainittuun Aspektiin ja yleensäkin aikaisiin syysvehniin liittyen, ne pitäisi jos kylvöaika alkaa venyä pidemmälle syksyyn kylvää selvästi tiheämmäksi kuin myöhäiset syysvehnät. Myöhään kylvetyt ei enään ehdi pensoa syksyllä ja kasvurytmistä johtuen kevätpensominen jää aikaisilla lajikkeilla heikommaksi, isommalla kylvötiheydellä saa kompensoitua tätä.
-
Tohon aiempana mainittuun Aspektiin ja yleensäkin aikaisiin syysvehniin liittyen, ne pitäisi jos kylvöaika alkaa venyä pidemmälle syksyyn kylvää selvästi tiheämmäksi kuin myöhäiset syysvehnät. Myöhään kylvetyt ei enään ehdi pensoa syksyllä ja kasvurytmistä johtuen kevätpensominen jää aikaisilla lajikkeilla heikommaksi, isommalla kylvötiheydellä saa kompensoitua tätä.
Aspektissa on monta kriittisempääkin ongelmaa. Kevään tähkän ja jyvän kehitys kuivassa ja kuumassa häiriintyy ja äärimmäinen tautiherkkyys kiusaa. Kun on vertailukohta samoilla talousviljelypalstoilla, niin ilmiötä ei ole vaikea tunnistaa. Vaikka Ceylon ei enää ole lajikekehityksen viimeinen sana, sen kuivuudenkestoon vaikuttaa horrokseen siirtyminen, ja siitä herääminen vasta ensimmäisten kevätkesän kuurojen jälkeen. Eipä sillä kymppitonnareita oteta, mutta kun ei ole lannoitusmahdollisuuksiakaan, jos ei ole runsaasti varastolantaa tai väkevää lantaa vyörytettynä taulukkoarvoilla salpeetarin kaveriksi.
Käytän muutenkin jo lähes kevätvehnän kylvötiheyttä, talvi vie jonkun osuuden aina, eikä "lumihomeita" ole näkynyt, kun ei ole lunta. Vain pienissä läiskissä liikatiheydestä näyttää olevan satoa puidessa haittaa, eli kasvusto jää pienitähkäiseksi ja menee lyttyyn (jopa Ceylon!)
Siksi TOS-siemen on syysviljalla keino hajauttaa riskiä. 300-400 kg jotakin serti-Skagenia (jos enää saakaan) on jo sinänsä kallista syysvehnän viljelyä.
-SS-
-
tänään ajelin hetken semmosen pikku claasin perässä. pöytää veteli perässään ja hyin oli kulkevan näkönen. en tiijä kuin pitkälle oli meossa.. kait jonnekin jo puimaan..
-
tänään ajelin hetken semmosen pikku claasin perässä. pöytää veteli perässään ja hyin oli kulkevan näkönen. en tiijä kuin pitkälle oli meossa.. kait jonnekin jo puimaan..
Miksipäs ei. Tänään minäkin vedin eka kertaa pöytää perässä ja oli tuo siinä edessäkin välillä :)
Omalla kylällä ensimmäinen, mutta kaveri aloitti puinnit jo yli 2 viikkoa sitten. Päivä keväällä, viikko syksyllä, tänä vuonna pitänyt ihmeesti paikkansa jotain tuonnepäin eli ainakin päivä päivästä. Huhtikuun kylvöjä puitu aiemmin, aikaisia ohria, mun puidut Toukokuun alussa kylvettyä Verttiä. Sato oli ihan mukava, sellainen boulin mainitsema huippusato joskus aiemmin mutta nykyään vain ihan jees.
Huomenna jos keli suo, hiukan lisää mutta on vähän nihkeää tuo kesken jäänyt lohko. Ennustetta kun kattoo, aika kurjalta näyttää. Mikäli huomenna olisi kuitenkin poutaa, seuraavaa voikin joutua odottamaan. Hakkeella kun kuivaa, niin ei niin valtavaa merkitystä onko kosteus 17 vaiko 22%. Jos 15 satsia on vähän tuoreempaa, ei valtavaa merkitystä kokonaisuuden kannalta vs. jos jäisi puimatta tai sitä optimia hakiessa joutuisikin puimaan vielä kosteampana. Laarissa oleva sato on aina poissa pellolta :)
-
Ilmeisesti tuota Aspektia ei kannata harkita. Se saa niin paljon antipatioita osakseen. Tai sanotaan niin, että reunaehdot on tiukat.
Skagenin kylvömäärä on 300kg, asiaa sen enempää pohtimatta. Vaikka olisi kuinka tiheä, niin jotenkin se vaan talven aikana tasoittuu. Sillä on varmaan ominaisuutena, että hakee ns. sijansa, kuten satu-sedän paikkaansa hakeva uuni.
Skagenista tulikin mieleen, että minäkin aloitin puinnit sillä. Odotin heikkoa satoa, mutta kun en ole jaksanut käydä kasvustoa sen kummemmin tutkimassa, niin jälkiversonnan määrä oli järkytys. Ensimmäisen tankillisen jälkeen täytyi pitää kahvitauko ja vetää vähän henkeä. Pääsato kyllä kypsä ja hyvää, mutta vihreää moskaa on kauheasti. Otin kylmästi kaapillisen irti ja laitoin kuivurin pyörimään. Se valmistuu sitten joskus. Positiivista oli, että vihreydestään huolimatta, juoksevuus oli yllättävän hyvää. Puintikeli oli hyvää ja kuivakasta. Kuivurilla kävin äsken, eikä hassumpi keli nytkään. On vielä alkusyksyn kuivakasta keliä. Kelpaa kyllä. Täytyy katsoa, että lajittelisiko tuon vielä. Sillä voisi laatua kaupan suuntaan parantaa. Niistä vihreistä ja pikkumoskasta ei tule miksikään, kyllä on asia niin.
Herne on ollut toinen pettymys tälle kesälle ja olen hernepeltoja vältellyt, mutta nyt kävin sen verran katsomassa, että sitäkin voisi puida. Jos pouta kestää lauantaihin, niin voisi puida ja jos näyttää lupaavalta, voisi puida oikein kunnollakin. Kasvusto on hyvin matalaa ja pystyssä. Olisi aika mukavaa siivota pois. Katsoo nyt, mitä ehtii tehdä. Jos herneen saisi vähiin, niin syksyhän olisi melkein pulkassa.
-
Asiasta tai asian sivusta, mutta ihmettelen miksi ihmeessä Hermanni on tänäkin vuonna kuin kahden kasvustorytmin ohra. Kuivina kesinä on tottunut noihin jälkiversontoihin, mutta miksi ihmeessä sama tunne tulee tälläisenä sadekesänäkin. Osa kasvustosta on ränsistynyt ja osan jyvät ihan maitoasteella. Sitten ihmetystä siltä lohkolta jolla jäi puinti lauantaina kesken. Rahtikuivaaja sanoi, että kuorma oli märkää. Toki tunsin sen hampaissanikin, että osa jyvistä on pehmoisia. Kävin nyt pureskelemassa pystykasvuston jyviä, niin yllätyksekseni osa pystytähkistä oli ihan kovia jyviä, mutta kurjenpolvella olevat pehmoisia. Siis vain osa, mutta nehän siellä kuivaajassa vedättää. No kait se puintiaika vielä joskus tulooo, tai sitten ei. Onneksi lakopaikat on jo menetetty 8)
Tuo saattaa olla tämän kesän malli.8.6 kylvetyissä vihantaviljoissa,paalauksen,niiton jälkeen on ollut viljakasvustoo enemmän kuin koskaan.
-
Skagen, ehkä 25.9 jotain ja mielestäni aika hurja siemen määrällä, en muista tarkasti. Tänään ajoin puimurin siihen ja on hyvinkin paljon vihreitä seassa, joustaa paljon kun kourallinen tankista otin. Olkoon vielä, sitten herne on aika valmiina jo myös.
-
Hullua hommaa. Sivulliset kärsii.....onko tässä meuhkaamisessa oikeasti mitään järkeä?
-
Hullua hommaa. Sivulliset kärsii.....onko tässä meuhkaamisessa oikeasti mitään järkeä?
Ohan tää nyt kummaa touhua kun apulantojen tämän hetkisistä reaalihinnoista ei saa mistään tietoa, valtakunnan suurin salaisuus tuntuu olevan apulantojen hinnat. Aino keino saada ne selville on pyytää tarjous maatalouskaupasta, mutta tarjouspyynnön jättämisen ja vastuksen saamisen jälkeen alkaa puhelinpommistus, että hyväksytkö tarjouksen vai et, vaikka pyytäisit tarjouksen vain saadaksesi hintatason selville. Mikä viddu näissä apupaskojen hinnoissa on niin vidun salaista, ettei niitä voi kertoa kaikelle kansalle???????
Eipä silti, näillä apupaskojen ja viljojen hintasuhteilla ei viljojen viljely kannata millään hintasuhteilla.
-
Yara taitaa pihdata hintoja. Julkisia hintoja löytyy mm:
Lannoitetta.fi
Maatalouskauppa Iso-Karhu
-SS-
-
Epäonnistuneet syysvehnät puitu. Ei paljon kuivuri kulunut mutta ehkä apulannan hinnan sai takaisin. Naapurin pienviljelijä pui 25ha luomu puhdaskauraa päivässä ja suurin ongelma tuntui löytää tarpeeksi kärryjä ja kuskeja kuskata vilja kuivurille vaikka puoli sukua paikalla ja äkkiä laskien noin 1000 hevosvoimaa pellolla satoa puimassa ja liikuttamassa. Kyllä välillä osaa vituttaa tuo näennäis viljely joka vain tukeutuu luomun parempiin tukiaisiin:).
;D ;D ;D ;D
Kannattaa lohduttautua sillä et siellä on ehkä jokin 60% peltoalasta vain tuotannossa.. ::) ja onhan tuota väläytelty et ens kaudella ei luomu saisi enää erillistä tukea kuin siirtymävaiheessa..
Itseä on nyt hieman luomu ottanut taas päähän. Syysohra kun oli harvaa niin seassa oheiskasveja reilusti. Puiminen kohtuu tuskallista. Turanus oli parempi heti kun oli tiheä kasvusto. Herne meni pommiin sen tiedän jo nyt vaikkei ole puitu. Jos ei olisi luomun kiertovaatimuksia ja pussilantaa voisi käyttää niin ei noilla lohkoilla hernettä olisi ollut.
Et kyl niitä aina välillä aika usein jopa tulee mieleen et voi kun voisi olla tavanomainen viljelijä. Valitettavasti äkkiä kun kannattavuutta laskee niin mä pelkään etten saa taviksessa 6t keskisato vuodesta toiseen läpi tilan. Sen takia sit jatkettava tätä harjoittelua..
Naapurissa on yleensä noin 100% tuottavalla kasvilla. Väli ja aluskaveja on joskus. Voisin muuttaa monen ihmisen käsityksen luomusta jos avaisin hieman enemmän miten naapurini tilaansa hoitaa. Ei kuitenkaan olisi millään tavalla kohteliasta tai oikein ilman lupaa. Tila on todella hyvin hoidettu ja ehtojen mukainen mutta sen toiminta malli on tehokkuus ja keskittyy myytävän sadon arvoon ja määrään. Ei tukeen. Pointti on tehdä oikeat asiat oikeaan aikaan ja panostaa että niin voi tehdä. Se vaatii tehokkaat koneet, sopivat lohkot ja mikä tärkeintä,tietotaidon tehdä niin. Minulta puuttuu kaikki kolme:)
-
Joozepille vastaisin että olen hieman eri mieltä kuin sinä. SS:n kommentti asiaan on hyvin asiallinen.
-
Joozepille vastaisin että olen hieman eri mieltä kuin sinä. SS:n kommentti asiaan on hyvin asiallinen.
Mitä *****a? Onko menty poistelemaan viestejä ennenkuin olen niitä kerinnyt lukea. Muistakaa lukea saitin säännöt huolellisesti. Siellä nimenomaan kielletään poistamista viestejä. Varsinkaan mitään keskustelua herättävää.
-
Hullua hommaa. Sivulliset kärsii.....onko tässä meuhkaamisessa oikeasti mitään järkeä?
Ohan tää nyt kummaa touhua kun apulantojen tämän hetkisistä reaalihinnoista ei saa mistään tietoa, valtakunnan suurin salaisuus tuntuu olevan apulantojen hinnat. Aino keino saada ne selville on pyytää tarjous maatalouskaupasta, mutta tarjouspyynnön jättämisen ja vastuksen saamisen jälkeen alkaa puhelinpommistus, että hyväksytkö tarjouksen vai et, vaikka pyytäisit tarjouksen vain saadaksesi hintatason selville. Mikä viddu näissä apupaskojen hinnoissa on niin vidun salaista, ettei niitä voi kertoa kaikelle kansalle???????
Eipä silti, näillä apupaskojen ja viljojen hintasuhteilla ei viljojen viljely kannata millään hintasuhteilla.
Käsittääkseni tilanne on, että esim. Y10 oli kesäkuun avauksessa 608e, rikkisalpietari 577e, Y1 529e, Y3 589e, Suomensalpietari 442e. Näihin hintoihin pitää nyt laittaa se 10e lisää, niin pitäisi olla ajantasainen hinnasto.
-
Skagenit pois ja hyvä niin. Illasta tuli tällainen satavinaan sadetta sadealue kastelemaan kaikki pinnat. Ekasta lohkosta tuli yli 3000kg/ha vihertävää sekulisilppua. Pelkäsin painon puolesta, mutta vaaka näytti 85kg. Kuivailin johonkin 15 ja lykkäsin siiloon tasaantumaan. Täytyy kokeilla lajittelua ja sitten lopullinen kuivaus. Kamalin syysvehnä kuivattavaksi koskaan. Olisi ollut fiksumpaa vetää keväällä glyfosaatti päälle ja kylvää vaikkapa ohraa. Futuurisopimukseen täytyy kuitenkin antaa jotain, joten hommia on nyt tehtävä. Eiköhän se tästä. Nyt ollaan niin aikaisessa ja alaa alkaa vapautua vähän täällä ja siellä, että luultavasti syysvilja-ala tulee olemaan kohtuullinen tänä syksynä, eikö niin.
-
Epäonnistuneet syysvehnät puitu. Ei paljon kuivuri kulunut mutta ehkä apulannan hinnan sai takaisin. Naapurin pienviljelijä pui 25ha luomu puhdaskauraa päivässä ja suurin ongelma tuntui löytää tarpeeksi kärryjä ja kuskeja kuskata vilja kuivurille vaikka puoli sukua paikalla ja äkkiä laskien noin 1000 hevosvoimaa pellolla satoa puimassa ja liikuttamassa. Kyllä välillä osaa vituttaa tuo näennäis viljely joka vain tukeutuu luomun parempiin tukiaisiin:).
;D ;D ;D ;D
Kannattaa lohduttautua sillä et siellä on ehkä jokin 60% peltoalasta vain tuotannossa.. ::) ja onhan tuota väläytelty et ens kaudella ei luomu saisi enää erillistä tukea kuin siirtymävaiheessa..
Itseä on nyt hieman luomu ottanut taas päähän. Syysohra kun oli harvaa niin seassa oheiskasveja reilusti. Puiminen kohtuu tuskallista. Turanus oli parempi heti kun oli tiheä kasvusto. Herne meni pommiin sen tiedän jo nyt vaikkei ole puitu. Jos ei olisi luomun kiertovaatimuksia ja pussilantaa voisi käyttää niin ei noilla lohkoilla hernettä olisi ollut.
Et kyl niitä aina välillä aika usein jopa tulee mieleen et voi kun voisi olla tavanomainen viljelijä. Valitettavasti äkkiä kun kannattavuutta laskee niin mä pelkään etten saa taviksessa 6t keskisato vuodesta toiseen läpi tilan. Sen takia sit jatkettava tätä harjoittelua..
Naapurissa on yleensä noin 100% tuottavalla kasvilla. Väli ja aluskaveja on joskus.
Naapurisi rikkoo sit luomutuotannon ehtoja. Ihme ettei tarkastaja ole asiaan puuttunut. Vai onko tilalla eläimiä tai jotain erikoiskasveja kuten avomaan vihanneksia?
Jos elukoita niin nurmet menee niille. Jos noita vihannes tai muita erikoiskuttuja niin niissä taisi olla jotain ettei nurmia tarvitse olla. Mut mikäli normaaleja peltokasveja niin vähintää kerran neljässä vuodessa pitäisi olla nurmi ja lisäksi sit niitä aluskasveja et täytää ehdot. Tarkat säännöt löytyy luomun sitoumusehdoista jos jotakin kiinnostaa.
Mut juu on niitä hyvin hoidettuja tiloja ja huonosti hoidettuja. Tuotantotavalla ei niinkään merkitystä..
-
Eilen käsinpuitu ohra 20,22, otin vaan niskansa kääntäneitä tähkiä. yli puolet tähkistä oli pystyssä. Lajikkeena Planet. Maatalousteknisistä syistä, tällä kertaa se tarkoittaa , viljojen valmistuttamista pellossa energian hinnan takia. Tässä voi jäädä musta pekka käteen, kun iskee viikon sadejakso, mutta muuta vaihtoehtoa ei ole. Maanantaina uus käsipuinti ja sitten uusia päätöksiä. Vuoden hienoin aika käsillä jos heittää kahden viikon hellejakson, jos ei niin vuoden hermojaraastavin jakso :)
-
Planetissa varmaankin vähän samaa henkeä kuin Meliuksessa: Ei valmistu oikein nopeasti. Lisäksi jos on tehty voimallinen taudintorjunta, korsi tuntuu kuivuvan vihreänä, eikä tuleennu normaalisti. Siksi aikainen tai keskimyöhäinen monitahoinen tuntuu kehittyvän edes jotenkin, ja puinnin saisi kevätvehnän alta pois. Pahin tilanne on se, että ennen syyskuun ensimmäistä myrskymatalaa, ovat kevätvehnät ja ohrat vasta valmiita. Yhtaikaa.
-SS-
-
Eilen aloiteltiin kauraa. Monen kerroksen jyviä tuntuu olevan mut säätiedotus ajaa toimimaan.. sato ok hyvä.
-
Rukiin puinti tuli aloiteltua torstaina. Kosteus näytti silloin 22%, eilen sateen keskeyttäessä oli jo laskenut 18%. Tänään saa sit taas jatkaa vähän kosteammasta.
-
Planetissa varmaankin vähän samaa henkeä kuin Meliuksessa: Ei valmistu oikein nopeasti. Lisäksi jos on tehty voimallinen taudintorjunta, korsi tuntuu kuivuvan vihreänä, eikä tuleennu normaalisti. Siksi aikainen tai keskimyöhäinen monitahoinen tuntuu kehittyvän edes jotenkin, ja puinnin saisi kevätvehnän alta pois. Pahin tilanne on se, että ennen syyskuun ensimmäistä myrskymatalaa, ovat kevätvehnät ja ohrat vasta valmiita. Yhtaikaa.
-SS-
2t on sitkeä valmistumaan, varsinkin tautiaineistettuna. Monitahoiset. No joo, aikaiset on tänäkin vuonna jälkiversoissaan ja ties mitä. Myöhäisemmät monitahoiset ehkä kenttäkelpoisimia, paitsi Kaarle.
-
Veera-ohran koeruutu puitu. Satotaso hehtolitroina antoi odottaa enemmänkin. 1,1 hl/aari. Paino jäi kuivassa mäessä laon takia alas, noin 63-64 kg/hl. Puintikosteus oli 15%, joten kreivin aikaan sai pois. Veeran lako on outoa: kylvörivi näkyy nurjahtaneidrn korrentyvien mukaan nahkalaon päällä. Eli muutenkin lyhyt korsi on katkennut noin 10-15 cm korkeudelta. Parin multakasan tyhjennys pöydältä sai nostamaan pöytää ja ajamaan tympivät lakopaikat vaan yli. Kyllä silppuri peittää.
Veera ei jää viljelyyn, se on varma.
-SS-
-
Mikä tuon Veeran huonoin puoli siis on? Ei ilmeisesti ainakaan 6 t:n hehtaarisato?
-
https://youtu.be/J7DYCBAWX0A?is=TA9TCNy8fnalV3K7
-
Mikä tuon Veeran huonoin puoli siis on? Ei ilmeisesti ainakaan 6 t:n hehtaarisato?
Liki seitsemän tonnia. ;D
Muistaakseni SS ei pidä siitä, jos varastotilaa alkaa hävitä massiivisesti.
Siinä ilmeisesti ongelman ydin.
-
Herneen puinti käynnistyi tänään. Sato tässäkin lajissa heikohko. 11,5ha puimurin mittarin mukaan. Reilu 400hl kärryillä. Kuivauksen aloitus saa odottaa aamuun. Puintikosteus päivällä reilu 19. Unohdin erään täysin olennaisen asian herneenpuinnissa. Jos homma käy, niin kuski ei poistu puimurin hytistä minkään syyn takia (ehkä puimurin syttyminen tuleen voisi olla ainoa poikkeus). Jos on kusihätä, kuset housuusi, puimurista et poistu. Aikaikkunassa 13.00-21.14 ei ensimmäistäkään tukosta tai toimintahäiriötä pöydällä. Kello 21.15 alkaen koko ajan pahenevaa klönttien keruuta. Viljanpuinti sujuisi tänä yönä aamuun asti, mutta herne haistoi mahdollisuutensa, kun aurinko laski mailleen ja teki herneet. Jatkossa siis huolehdittava, että puinnin onnistuessa, muu suku ja tuttavat saavat hoitaa kaikki toiminnot puimurin ulkopuolella. Puimurikuski keskittyy vain puintiin piste.
-
Mulla ei ollut hernettä mut hienoissa oloissa saaneet nyt pois ketä ajoissa sitä kylvi. Viittätonnia napsineet. Uudet pienisiemeniset lajikkeet menee ilmeisen piukkaan kun 97kg on korkein hlp mitä kuullut ja muitakin yli ysikymppejä.
Ite aloitin Briitta entsyymimaltaan tänään. Ei täysin ruutivalmista mut sääennuste käski ottamaan alun. Hyvin tulee ja nättiä tavaraa.
-
Tänään on puitu nyrkkiä. Keli oli mitä parhain ja sato keskinkertainen.
Täytyy säätää seulat ja muistaa vaihtaa puintiväli isommaksi.
-
Ensimmäinen lohko kauraa puitu. Laskeskelin et sato kertyi ihan mukavasti. Satotaso asettui johonkin 3,5-4t/ha väliin. Luomuntalousviljelyyn ihan kiva määrä. Näyttää olevan kaura vuosi ainakin itselle.
Ja mukavasti paikkaa viimevuoden epäonnistumisia. ;D
-
Syysvehnät puitu. Sato vaihteli surkeasta tyydyttävään. Litistettävä ohra myös puitu. Ohraa tulee hyvin. 2/3 puitavasta puitu.
-
Täällä on raportoitu jopa alle neljän tonnin syysvehnäsatoja, yleisesti liikuttu varmaan luokassa 5 t/ha.
-
Mikä tuon Veeran huonoin puoli siis on? Ei ilmeisesti ainakaan 6 t:n hehtaarisato?
No niin aina, luulisi olevan satotaso ainoa arvioitava ominaisuus, mutta lajike kuin lajike tuottaa suunnilleen samoille lukemille tällaisena kesänä, kun sataa kerran. Huippusato on odotettavissa, jos sataa kaksi kertaa. Mutta jos lako on niin tiivis, että laonnostimet luistavat korsien ja tähkien päältä, ja ilman laonnostimia kaatokelalla saa raavituksi kuivasta maasta lähinnä kokkareita pöydille, ja sato makaa siellä mullassa kiinni, ei ole kovin mukavaa. Puin 8 jalan 360 Sampolla enemmän pystyohraa tunnissa kuin tuommoista kuivunutta lakolevyä 10 jalan tehopuimurilla.
Saman Terpalin Veera sai kuin muutkin testattavat. Aikainen se on, aikaisempi kuin Sylvester-ohra, paljon aikaisempi kuin Sting. Toisaalta, Lene on ollut siilossa jo kaksi viikkoa, ja muutama kesäsade auttoi siihen, että tuli ainakin tähkä näkyviin. Hermannissa ei tahdo pikku helteen takia tulla edes tähkä tupesta. Ehkä pitkään aikaan normaali kylvöaika vapun tienoilla myös auttoi asiaa.
edit:
Tänään ennen ukkoskuuroa kerkisi koittaa 1,88 ha Sylvesteriä, heikoin hiesuinen mettän pohjoisreunan rinne, 200 hl 17,5% hl-paino 63 kg. Saattoi ajaa juoksuvauhtia, ainoa tehorajoitus oli kulunut variaattorin hihna, joka mäen jyrkemmässä kohdassa alkoi luistaa säiliö täytenä. Eli parissa tunnissa tuli kuivurintäysi kun Veeraan sai raapia koko päivän maan pinnasta. Jotenkin vanhempana rasittuu helpommin siitä mullan kauhomisesta puimakoneella, pitempää pystyviljaa on helpompi ajella.
-SS-
-
Ei ollut häävistä puida eilen suojaviljana olevaa Hermannia. Tiheä vesimärkä heinä ja ränsistynyt ohra. Lakopiikit keräs vaan päihinsä nurmi tuppoja. Lakokohdat ajoin pääsääntöisesti yli. myötälakoa otin jos sellaista oli. Onneksi muualla ei heinää juures, mutta vesiheinää on jossain ihan älyttömästi, vaikka kaikki on saanut kinvaran niskaansa. Nooh nyt saa vääntää vettä ilmasta ja seuraava 10vrk pitäis sadella enemmän tai vähemmän. Onneksi täksi päiväksi ennustettu 56mm sade odotuttaa ja määrätkin on tippuneet jo alle 20mm. Niin päivällä ei oo satanut mitään, yöllä hetken katto kohaji.
-
Mikä tuon Veeran huonoin puoli siis on? Ei ilmeisesti ainakaan 6 t:n hehtaarisato?
No niin aina, luulisi olevan satotaso ainoa arvioitava ominaisuus, mutta lajike kuin lajike tuottaa suunnilleen samoille lukemille tällaisena kesänä, kun sataa kerran. Huippusato on odotettavissa, jos sataa kaksi kertaa. Mutta jos lako on niin tiivis, että laonnostimet luistavat korsien ja tähkien päältä, ja ilman laonnostimia kaatokelalla saa raavituksi kuivasta maasta lähinnä kokkareita pöydille, ja sato makaa siellä mullassa kiinni, ei ole kovin mukavaa. Puin 8 jalan 360 Sampolla enemmän pystyohraa tunnissa kuin tuommoista kuivunutta lakolevyä 10 jalan tehopuimurilla.
Saman Terpalin Veera sai kuin muutkin testattavat. Aikainen se on, aikaisempi kuin Sylvester-ohra, paljon aikaisempi kuin Sting. Toisaalta, Lene on ollut siilossa jo kaksi viikkoa, ja muutama kesäsade auttoi siihen, että tuli ainakin tähkä näkyviin. Hermannissa ei tahdo pikku helteen takia tulla edes tähkä tupesta. Ehkä pitkään aikaan normaali kylvöaika vapun tienoilla myös auttoi asiaa.
edit:
Tänään ennen ukkoskuuroa kerkisi koittaa 1,88 ha Sylvesteriä, heikoin hiesuinen mettän pohjoisreunan rinne, 200 hl 17,5% hl-paino 63 kg. Saattoi ajaa juoksuvauhtia, ainoa tehorajoitus oli kulunut variaattorin hihna, joka mäen jyrkemmässä kohdassa alkoi luistaa säiliö täytenä. Eli parissa tunnissa tuli kuivurintäysi kun Veeraan sai raapia koko päivän maan pinnasta. Jotenkin vanhempana rasittuu helpommin siitä mullan kauhomisesta puimakoneella, pitempää pystyviljaa on helpompi ajella.
-SS-
Tosi hieno satotaso taas, mutta 63kg on huolestuttava. Kai sitä kuivurissa saa vähän nostettua. Ihan vastaavaa kävin kylällä katsomassa illan suussa. Satoa tulee, mutta silppua. Ei kuupassa juuri painoa tunnu. Sitten mottaa 86 kilon syysvehnää, niin jo alkaa varsi taipua.
-
pohjanmaalla/pirkanmaalla tulluy koviakin tuhoja, ainakin sadetutkan mukaan salamaa ja rankkaa sadetta piisannut :o
-
Herneet pois tänään. Lähdin puoli kahden aikaan puimaan ja oli taas niin hernettä, niin hernettä. Pelkkää tökkimistä ensimmäinen puoli tuntia, sitten kuin taikaiskusta alkoi puinti sujua. Ei oikein mitään kunnon ongelmia. Tämä oli jopa mukava kahden päivän rutistus. Lajikkeena tällainen melko uusi Heikki-herne. Pitäisi kai olla vahvakortinen ja melko aikainen. No, nämä speksit kyllä täyttyi hyvin. Näistä voikin jo arvata, että satotaso ei ole häävi. Pouti pahoin. Olisi kai pitänyt kylvää vielä aikaisemmin huhtikuussa tai jotain. Plussaa siitä, että siemenkoko jäi hyvin vaatimattomaksi. Saakohan tuollaista itämään. Jotenkin tuntuu, että tätä hernettä en enää niin kovin syvään viitsisi kylvää. Epäilin nytkin, että mahtoiko kaikki tulla ylös, koska siemenkin oli pientä. Kaukana siitä, mitä lajikeluettelossa on tjp ilmoitettu. Niin miksi pienestä koosta silti plussaa? No, tämä tuntuu toimivan kuivurissa aika mukavasti. Elevaattori ei pidä ollenkaan sellaista tuomiopäivän rouskutusta, mihin tottui härkäpavulla ja Ingrid kolme vuotta sitten oli myös aika pahaa kuivurilla.
Kaikesta huolimatta olen nyt sitä mieltä, että herne saa olla aikainen ja lujakortinen, koska tuo puiminen on yksinkertaisesti niin haastavaa. Myöhäiset lajikkeet ovat varmasti satoisia, mutta niitä ei sitten myöskään aina puida. Aikaisemmasta on toiveita saada edes jotain talteen, millä kattaa kustannuksia. Herne lajikkeita on koeruudulla tulossa vaikka kuinka. Sanoisin, että ilman muuta tällainen pienempi siemenkoko. Valmistuu nopeammin, kuivaa helpommin, elevaattorissa mukavampi jne.
-
Siis ovatko nuo SS:n hehtopainot tuoreesta otettuja. Eiväthän nuo voi olla kuivatun painoja, eiväthän? Tai jos ovat, niin en yhtään ihmettele lajikkeenvaihtointoa..
Joskus tuli noita tuorepainoja seurailtua, mutta ei niistä paljon kostunut. Kauran hlp nousee jo viisi kiloa siinä, kun sen ajaa kerran esiputsarista läpi.
-
Hernettä ei kannata pilvisenä päivänä puida.
-
Herneet pois tänään. Lähdin puoli kahden aikaan puimaan ja oli taas niin hernettä, niin hernettä. Pelkkää tökkimistä ensimmäinen puoli tuntia, sitten kuin taikaiskusta alkoi puinti sujua. Ei oikein mitään kunnon ongelmia. Tämä oli jopa mukava kahden päivän rutistus. Lajikkeena tällainen melko uusi Heikki-herne. Pitäisi kai olla vahvakortinen ja melko aikainen. No, nämä speksit kyllä täyttyi hyvin. Näistä voikin jo arvata, että satotaso ei ole häävi. Pouti pahoin. Olisi kai pitänyt kylvää vielä aikaisemmin huhtikuussa tai jotain. Plussaa siitä, että siemenkoko jäi hyvin vaatimattomaksi. Saakohan tuollaista itämään. Jotenkin tuntuu, että tätä hernettä en enää niin kovin syvään viitsisi kylvää. Epäilin nytkin, että mahtoiko kaikki tulla ylös, koska siemenkin oli pientä. Kaukana siitä, mitä lajikeluettelossa on tjp ilmoitettu. Niin miksi pienestä koosta silti plussaa? No, tämä tuntuu toimivan kuivurissa aika mukavasti. Elevaattori ei pidä ollenkaan sellaista tuomiopäivän rouskutusta, mihin tottui härkäpavulla ja Ingrid kolme vuotta sitten oli myös aika pahaa kuivurilla.
Kaikesta huolimatta olen nyt sitä mieltä, että herne saa olla aikainen ja lujakortinen, koska tuo puiminen on yksinkertaisesti niin haastavaa. Myöhäiset lajikkeet ovat varmasti satoisia, mutta niitä ei sitten myöskään aina puida. Aikaisemmasta on toiveita saada edes jotain talteen, millä kattaa kustannuksia. Herne lajikkeita on koeruudulla tulossa vaikka kuinka. Sanoisin, että ilman muuta tällainen pienempi siemenkoko. Valmistuu nopeammin, kuivaa helpommin, elevaattorissa mukavampi jne.
Tainnut olla useampia hyviä (sateisia) vuosi sinulla. Täällä on monesti ingrid herne puitu ensimmäisenä elokuun alussa. Välillä tulee satoa ja välillä ei mut kesken tuo valmistuu.
Mut tänä vuonna sit tilanne toinen. Vettä kun riittänyt ja ei hellettä pahemmin niin ne aasvistuksen paremmat kohdat ovat edelleen vihreän sävyisiä... ::)
-
Herneet pois tänään. Lähdin puoli kahden aikaan puimaan ja oli taas niin hernettä, niin hernettä. Pelkkää tökkimistä ensimmäinen puoli tuntia, sitten kuin taikaiskusta alkoi puinti sujua. Ei oikein mitään kunnon ongelmia. Tämä oli jopa mukava kahden päivän rutistus. Lajikkeena tällainen melko uusi Heikki-herne. Pitäisi kai olla vahvakortinen ja melko aikainen. No, nämä speksit kyllä täyttyi hyvin. Näistä voikin jo arvata, että satotaso ei ole häävi. Pouti pahoin. Olisi kai pitänyt kylvää vielä aikaisemmin huhtikuussa tai jotain. Plussaa siitä, että siemenkoko jäi hyvin vaatimattomaksi. Saakohan tuollaista itämään. Jotenkin tuntuu, että tätä hernettä en enää niin kovin syvään viitsisi kylvää. Epäilin nytkin, että mahtoiko kaikki tulla ylös, koska siemenkin oli pientä. Kaukana siitä, mitä lajikeluettelossa on tjp ilmoitettu. Niin miksi pienestä koosta silti plussaa? No, tämä tuntuu toimivan kuivurissa aika mukavasti. Elevaattori ei pidä ollenkaan sellaista tuomiopäivän rouskutusta, mihin tottui härkäpavulla ja Ingrid kolme vuotta sitten oli myös aika pahaa kuivurilla.
Kaikesta huolimatta olen nyt sitä mieltä, että herne saa olla aikainen ja lujakortinen, koska tuo puiminen on yksinkertaisesti niin haastavaa. Myöhäiset lajikkeet ovat varmasti satoisia, mutta niitä ei sitten myöskään aina puida. Aikaisemmasta on toiveita saada edes jotain talteen, millä kattaa kustannuksia. Herne lajikkeita on koeruudulla tulossa vaikka kuinka. Sanoisin, että ilman muuta tällainen pienempi siemenkoko. Valmistuu nopeammin, kuivaa helpommin, elevaattorissa mukavampi jne.
Tainnut olla useampia hyviä (sateisia) vuosi sinulla. Täällä on monesti ingrid herne puitu ensimmäisenä elokuun alussa. Välillä tulee satoa ja välillä ei mut kesken tuo valmistuu.
Mut tänä vuonna sit tilanne toinen. Vettä kun riittänyt ja ei hellettä pahemmin niin ne aasvistuksen paremmat kohdat ovat edelleen vihreän sävyisiä... ::)
Olen Ingridiä puinut 10.9.2023 eli kolme viikoa myöhemmin, mitä nyt puin Heikkiä. Sato olisi ollut hyvä, mutta vain puolet puitiin.
-
Meillä ei ole tainut sen puinti ikinä mennä syyskuulle. Aina on helle tsi liika vesi hoitanut homman valmiiksi elokuun puinneille. Tänä vuonna voi olla eka kerta et ei saa elokuussa puitua sitä säästynyttä osaa..
-
Tosi hieno satotaso taas, mutta 63kg on huolestuttava. Kai sitä kuivurissa saa vähän nostettua. Ihan vastaavaa kävin kylällä katsomassa illan suussa. Satoa tulee, mutta silppua. Ei kuupassa juuri painoa tunnu. Sitten mottaa 86 kilon syysvehnää, niin jo alkaa varsi taipua.
Tuorepaino Sylvesterillä kyllä, Lenellä nousi kuivurissa yhdellä kilolla, 64 kg:oon. Sylvesteri noussee noin 65-66 kiloon, niin kuin aikaisemminkin. Mutta miksi ihmeessä pitäisi huolestua. 64 kg on Hankkijan laaduissa perushinta, ja minimipaino on 58 kg. Kun taas jonkun taikakauran 43 kg ei ole perushinta, van sitä ei oteta vastaan ollenkaan, edes ns. "kevytkaurana"
Tarkoitus nyt vain on täyttää sopimusmäärä joutuisaan, mitään muuta ei ole mielessä, kyllä viljakuskilla laitoja kärryssä on, että saadaan viljavaraston siiloon täydet kuormat. Omaa varastosiiloa ei haittaa kevyempi ohra, koska se ohra ei ole siellä talven yli. Sylvesterillä ainakin tulee joutuisaan sato korjuuseen, kun on pitkää ja helppoa puitavaa. Elmerissä aikanaan oli sitkeämpi korren alaosa, Claasinkin terä alkoi uupumaan, joten pidän Sylvesteriä jopa lähes saman veroisena. Ja viihtyy nähtävästi kaikenlaisilla mailla.
Stingin jos pääsisi ottamaan pois vielä, niin näkisi jyväkoon. Sekä Veerassa että Stingissä näyttäisi olevan pitkä jyvä, eikä semmoinen neliömäinen laatikko niin kuin Sylvesterissä. Vihneen pätkä kiinni jyvässä tekee hehtopainosta alhaisemman.
-SS-
-
Kuinka hemmetin monta ohralajiketta SS:llä oikein on viljelyssä tänäkin vuonna, kun juttua riittää niin monesta lajikkeesta?
-
entäs jos kuivaa toisillekii ja siinä siivellä voi hieman katella mitä on tarjulla? kaveri joka kuivaa ainakin kattelee tarkkaan kuin viljat voi toisilla..
-
Kuinka hemmetin monta ohralajiketta SS:llä oikein on viljelyssä tänäkin vuonna, kun juttua riittää niin monesta lajikkeesta?
Jos oikein muistan, niin ainakin neljää viittä. Mutta jos tuollaisella puintikosteudella hlp nousee kuivurissa vain kilon kaksi, niin ihme on.
-
Olen Ingridiä puinut 10.9.2023 eli kolme viikoa myöhemmin, mitä nyt puin Heikkiä. Sato olisi ollut hyvä, mutta vain puolet puitiin.
2015 puitiin Ingridiä 29.9. Silloin olisi kannattanut odottaa lokakuulle, keli parani koko ajan, toki herneen puinti-ikkuna päivässä alkaa olla tuohon aikaan vuodesta lyhyt.
Muutenkin useampana vuonna on puitu syyskuun puolella herneitä, toki tyypillisin aika on elokuun puolivälistä kuun loppuun.
-
Kuinka hemmetin monta ohralajiketta SS:llä oikein on viljelyssä tänäkin vuonna, kun juttua riittää niin monesta lajikkeesta?
Lene ja Sylvester ovat päälajit. Puintiajan ero noin 2-3 viikkoa. (tai voi kylvää kesäkuun alkuun ja puida samaan aikaan myöhäisempien kanssa) . Sitten naapuri kehui Stingiä ja päätin ottaa säkillisen kokeeksi, kun sai tuolta tutulta pakkaamolta. Sitten Veera osui mainoksiin ja päätin hakea sitä Sastamalasta. Koska ne olivat ensimmäiset kylvöt, saatoin ajaa säiliön loppuun ja jatkaa kylvöjä noilla monitahoisilla.
Niin kuin jo sanoin , mikä tahansa ohralajike tuottaa hyvän sadon panoksiin nähden, kun sataa kerran. Mutta tällaisena vuotena on vastaavasti hyvä tarkkailla lakoa ja tauteja. Lakoherkkä lajike voi olla todella vaikea, esimerkiksi pohjoismaiden satoisimmaksi ohraksi mainittu Wish oli kuivanakin vuotena kuin heinää ja lakoutui kokonaan. Ei sieltä juuri paljon katajanneulasta kummempaa jyvää tullut.
Eli jos ohra kestää pystyssä oman puutteellisen korrensäädeosaamisen jälkeen, se on viljelyvarmemmaksi katsottava lajike. Sitten taas jotkut teräksenlujalla korrella varustetut satotykit eivät tule tupesta ulos kunnon lounaissuomalaisena kuivana kesänä.
En ehkä olisi noita kaksitahoisia ottanut testiin jos TOS Feedway olisi itänyt kunnolla. Itävyys romahti noin kolmannen säilytysvuoden alkuun liikaa.
-SS-
-
Tosi hieno satotaso taas, mutta 63kg on huolestuttava. Kai sitä kuivurissa saa vähän nostettua. Ihan vastaavaa kävin kylällä katsomassa illan suussa. Satoa tulee, mutta silppua. Ei kuupassa juuri painoa tunnu. Sitten mottaa 86 kilon syysvehnää, niin jo alkaa varsi taipua.
Tuorepaino Sylvesterillä kyllä, Lenellä nousi kuivurissa yhdellä kilolla, 64 kg:oon. Sylvesteri noussee noin 65-66 kiloon, niin kuin aikaisemminkin. Mutta miksi ihmeessä pitäisi huolestua. 64 kg on Hankkijan laaduissa perushinta, ja minimipaino on 58 kg. Kun taas jonkun taikakauran 43 kg ei ole perushinta, van sitä ei oteta vastaan ollenkaan, edes ns. "kevytkaurana"
Tarkoitus nyt vain on täyttää sopimusmäärä joutuisaan, mitään muuta ei ole mielessä, kyllä viljakuskilla laitoja kärryssä on, että saadaan viljavaraston siiloon täydet kuormat. Omaa varastosiiloa ei haittaa kevyempi ohra, koska se ohra ei ole siellä talven yli. Sylvesterillä ainakin tulee joutuisaan sato korjuuseen, kun on pitkää ja helppoa puitavaa. Elmerissä aikanaan oli sitkeämpi korren alaosa, Claasinkin terä alkoi uupumaan, joten pidän Sylvesteriä jopa lähes saman veroisena. Ja viihtyy nähtävästi kaikenlaisilla mailla.
Stingin jos pääsisi ottamaan pois vielä, niin näkisi jyväkoon. Sekä Veerassa että Stingissä näyttäisi olevan pitkä jyvä, eikä semmoinen neliömäinen laatikko niin kuin Sylvesterissä. Vihneen pätkä kiinni jyvässä tekee hehtopainosta alhaisemman.
-SS-
Jos ne oikeasti ottaa 58kg, niin kiva juttu. Silloin, kun minulla oli viimeisen kerran monitahoista Kaarlea, niin se oli muistaakseni 58kg, eikä kelvannut. Muistelisin, että 60kg olisi pitänyt olla. Sain ohran menemään paikalliselle kotieläintilalle ja mielestäni sain asiallisen hinnan vaikka Kossulla olisi sinä vuonna maksettu monta kymppiä tonni enemmän. Olikin kuitenkin hyvä, että karut tosiasiat tulivat eteen ja saatoin kaikkeni antaneena luopua monitahoisen ohran viljelystä. Sen verran kieroutunut huumorintaju kyllä on, että jotain leneä voisi ottaa ihan kylvä ja unohda fiiliksellä tuonne heikkoimille lohkoille. Ihan vaan harrastuksen vuoksi.
-
Jos ne oikeasti ottaa 58kg, niin kiva juttu. Silloin, kun minulla oli viimeisen kerran monitahoista Kaarlea, niin se oli muistaakseni 58kg, eikä kelvannut. Muistelisin, että 60kg olisi pitänyt olla.
Juu 58-59 kg laatuvähennys on -29 €, alle 58 kg -40€. Mutta siinä olet oikeassa, että etukäteisissä ostosopimuksissa minimivaatimus on 60 kg, mikä ei ole vaikea tapaus toteuttaa, näinä kuivina 40 kg:n kauravuosina monitahoisessa ohrassa oli 63-65 kg säännönmukaisesti. Vihneiden vaikea katkominen vaatisi pari kertaa ajaa läpi 10 metrin 90 mm nopeakierrosruuvikuljettimesta läpi, niin alkaa painoa löytyä. Puimurilla ei voinut kelalla enää kovempaa irtipuida, kun ainakin Veerassa alkoi tulla katkenneita jyviä.
jotain leneä voisi ottaa ihan kylvä ja unohda fiiliksellä tuonne heikkoimille lohkoille. Ihan vaan harrastuksen vuoksi.
Lene ei ole vaatimaton kasvi, taudinkestävä se on, mutta on happamuudelle melko arka, kuivuudelle samoin. Jos myöhäisyys ei haittaa, väittäisin, että Sylvester viihtyy aika heikoissakin oloissa. Kun ei laita apulantoja paljon, ei korrenlujuudessa ole moittimista. Pitkäolkisena on helpompi noukkia vähän sekaisin menneistä paikoista. Se, mikä erityisesti Lenessä on huomionarvoista, on nopea tuleentuminen tähkältä. Tuli tähkälle myöhemmin kuin Veera tai Sylvester ! Sitten aivan varkain kuivuu varastokuivaksi, jos on vähänkin lämmintä. Ei tarvitse ahdistuneena katsella kolmen viikon tihkusateisen elokuun lopun aikana myöhäisempien ohrien vähittäistä tummumista.
-SS-
-
Täs nyt kuin mones päivä peräkkäin tullut iltapäivä kuuroo, tänään taas ilmestyi tost noin
-
Sting-ohra 22%, ei ole vielä ihan valmista. Otin vähän kuivuriin pyörimään, ei oikein järkeä noin kosteaa kuivata. Mutta jos tulee kuukauden sadekausi päälle, joutuu vieläkin kosteampana kuivattelemaan ja sateella puimaan.
-SS-
-
Heikki herne veti ässän pöytään. Sain kuivattua ja kokeilin vihdoin hehtopainoa. Se oli 88. Ensimmäinen kannu puolihuolimattomasti täyteen, oliko vähän kukulla. Vaaka näytti 90kg. Aattelin, että sekosiko mittari. Parit kerranteet ja kyllä se 88 vakiintui. Tietää sitä, että keskisato on noin 2400kg/ha, mikä on verrattoman hyvä saalis tämän kesän olosuhteisiin. Mitähän tästä tulee niille, jotka oikeasti saavat tästä hyvin. Luulis, etä 6-7 tonnia hehtaari on ihan realismia.
-
Heikki herne veti ässän pöytään. Sain kuivattua ja kokeilin vihdoin hehtopainoa. Se oli 88. Ensimmäinen kannu puolihuolimattomasti täyteen, oliko vähän kukulla. Vaaka näytti 90kg. Aattelin, että sekosiko mittari. Parit kerranteet ja kyllä se 88 vakiintui. Tietää sitä, että keskisato on noin 2400kg/ha, mikä on verrattoman hyvä saalis tämän kesän olosuhteisiin. Mitähän tästä tulee niille, jotka oikeasti saavat tästä hyvin. Luulis, etä 6-7 tonnia hehtaari on ihan realismia.
Minkäslaisia satoja siellä päin on nyt otettu kevätviljoista, ensimmäisten puintien perusteella? Miten suhteutuu herne esimerkiksi ohraan tänä vuonna?
-
Sting-ohra 22%, ei ole vielä ihan valmista. Otin vähän kuivuriin pyörimään, ei oikein järkeä noin kosteaa kuivata. Mutta jos tulee kuukauden sadekausi päälle, joutuu vieläkin kosteampana kuivattelemaan ja sateella puimaan.
-SS-
Kauhuskenaariot karmeista puintiolosuhteista siirtyvät koko ajan päivän kauemmiksi, toistaiseksi hyvä niin. Eiköhän nuo ilmat sitten myöhäisten kevätvehnien ja syyskylvöjen kohdalla viimeistään eskaloidu. Tai sitten voi olla, että tämä vuosi jää historiaan hyvin kuivana vuotena.
-
Vai kuiva... Ehkä jossain. Luulen et jos mennään pohjanmaalta kysymään et onko kuivaa niin saattaa nenä tulla kipeäksi.. ;D
Itse pidä 21 kesää kuivana silloin ei satanut toukokuun lopulta oliko se johonkin näille paikkeille pisaran pisaraa.. 18 vuosi saman moinen juhannus viikolla taisi tulla n. 20mm.. muuten oli kuivaa. Nyt ei taida, eikä riitäkkään 200mm samalla ajanjaksolla. Mut juu jossain on voinut olla kuivaa..
-
Heikki herne veti ässän pöytään. Sain kuivattua ja kokeilin vihdoin hehtopainoa. Se oli 88. Ensimmäinen kannu puolihuolimattomasti täyteen, oliko vähän kukulla. Vaaka näytti 90kg. Aattelin, että sekosiko mittari. Parit kerranteet ja kyllä se 88 vakiintui. Tietää sitä, että keskisato on noin 2400kg/ha, mikä on verrattoman hyvä saalis tämän kesän olosuhteisiin. Mitähän tästä tulee niille, jotka oikeasti saavat tästä hyvin. Luulis, etä 6-7 tonnia hehtaari on ihan realismia.
Minkäslaisia satoja siellä päin on nyt otettu kevätviljoista, ensimmäisten puintien perusteella? Miten suhteutuu herne esimerkiksi ohraan tänä vuonna?
Ei ole vielä tietoa. Vasta yksi tuttu puinut jotain monitahoista ohraa ja ei ole vielä kokonaiskuva selvinnyt.
-
Positiivisia yllätyksiä ja perustuu hyvään jyväkokoon ja hl-painoon. Ne puivat joilla oli syysmuokattua maata ja kylvöt vapuksi tehty. Ne ihmettelee joilla oli sänkiä ja aloitti vappuna. Mitä hikevämpi maa sitä tasaisempi, koska versoamiselle on riittänyt kosteutta. Toisinpäin mitä kapisempi maa sitä enemmän jälkiversoa eli sateesta versonnutta. Ei välttämättä ihan vihreitä mut selkeästi perässä olevia sivuversoja. Ohralla näkyy niin, että suurin osa tähkistä taittunut ja seassa pystytähkää. Kauralla vihreät lykkää pitemmiksi varsinkin jos pääversoa jarrutettu ja näkyy hyvin.
Kuutta seittemää tonnia puitu 2t ohrista ja kauroista. Ajoissa kylvetyt myöhäiset kauratkin alkaa olla valmiina. Yks otti juur avenuesta seiskan. Samoin aikaiset ja keskityypin vehnät riippuen douppauksen tasosta. Pohjanmaalta sitten kuuluu 8tn ylityksiä parhaista mt-ohrista. Ite saan Briitta entsyymimaltaat tänään loppuun. Noin kuutta tonnia.
-
Jos tarkastelee esimerkiksi KOKO kalenterivuoden sadantaa, niin kyllähän tuo talven vähäinen sadanta siellä vieläkin kummittelee, ei auta vaikka sataviisikymmentä milliä tippuisi tähän juuri kohta. Mutta jos haluaa ajatella, että vuoden sadanta olisi kohtuu vakio, niin on hyvä muistaa se, että mikä menee juuri tästä ilmaan, ei välttämättä tipahda tähän samaan kohtaan takaisin.
-
Jos tarkastelee esimerkiksi KOKO kalenterivuoden sadantaa, niin kyllähän tuo talven vähäinen sadanta siellä vieläkin kummittelee, ei auta vaikka sataviisikymmentä milliä tippuisi tähän juuri kohta. Mutta jos haluaa ajatella, että vuoden sadanta olisi kohtuu vakio, niin on hyvä muistaa se, että mikä menee juuri tästä ilmaan, ei välttämättä tipahda tähän samaan kohtaan takaisin.
Maasto on etelärannikolla erityisesti Uudenmaan rannikolla kovin kuivaa, jolloin nyt jo paikoin näkyville tulevat uudet syyskynnökset eivät kiiltele mustana vaan ovat pölyävän murenevaa rutikuivaa savea.
Filosofin mainitsema kuiva alue on hyvin rajoittunut, läntiseen Lounais-Suomeen ja sieltä aina Salon keskustan ympärille asti, no ehkä Lahden seudulla on vedet alhaalla myös, mutta tuon peruskuivuuden kyllä tuntee ja näkee kaivon pinnankorkeuksissa ja ojien ja purojen mitättömyytenä. Sateet ovat omalta kohdalta katsoen kyllä olleet erinomaiset hyvät kasvien kasvaa, tätä on harvinaista herkkua, kun on kesällä satanut kaksi kertaa.
(http://www.viistonninen.com/muut/koe/Pohjavesitilanne_190826.jpg)
Ohran jälkiversonta on ehkä myös lajikekohtainen ominaisuus. Tuossa on nyt koeruuduilta saatu korjatuksi neljä eri lajiketta, samalla kylvöajalla. Veera oli täysin valmista, kovin kuivassa rinteessä, osin laon takia, samoin Lene oli tasaista ja varastokuivaa. Sylvester oli kosteampaa, noin 17%, syksyllä kevytmuokattu lähti heikommin kasvuun, vaikka kuohkeutin maata keväälläkin äestämällä. Mutta tasaisesti se kypsyi, ruiskutusjäljet olivat normaalia vihreämmät.
Mutta Stingissä on juuri tuota syvänvihreää sivuversoa ja raakaa tähkää kauttaaltaan niskat taittaneen pääkasvuston joukossa, vaikka on multavaa joenvarren alavaa maaperää. Tuleehan sitä kuivapainollakin katsellessa hyvästi, mutta juuri katsoin, että neljääkymppiä lähestyy kuivauskulu tonnilta, jos kaiken kuivaa 22-24% kosteudesta 12,5%:een (eli esinäytteen 14%:iin) . Sanon, että sateella puitua ja raakaa pystyvät näillä öljyn hinnoilla kuivaamaan lähinnä hakekuivurit.
Sekin sillä ehdolla, että hakkeen myyntihinta energiapuumarkkinoille on alhainen.
-SS-
-
Ongelma: pelloille on matkaa 50 kilometriä.
Ratkaisu: Järjettömän iso telaketjupuimuri hankintaan hyvien maantieominaisuuksien takia. Kyllä suomalainen viljelijä on fiksu 8)
https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/d9ae59b7-f78e-437b-8921-9e6c9a9d647a
-
Viimeiset kaurat kuivaajaan tänään. Kylvetty huhtikuun puolella. Sato tuntuu kohtuulliselta sekä määrän, että laadun osalta.
-
juu, sato näyttää ihan hyältä. kun vaan ei satais joka päivä ( 1-3 milliä iltapäivällä ) niin sais pois ja sit pääsis muihin hommiin..
-
Ongelma: pelloille on matkaa 50 kilometriä.
Ratkaisu: Järjettömän iso telaketjupuimuri hankintaan hyvien maantieominaisuuksien takia. Kyllä suomalainen viljelijä on fiksu 8)
https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/d9ae59b7-f78e-437b-8921-9e6c9a9d647a
Todellinen ongelma taisi olla, että halusi isoimman mitä rahalla saa. ;D
Kanadan hupiukko, jolla pellot on oikeasti hajallaan (~600km tjsp.) vaihtoi uudenkarheat X9:t vanhempiin ja pienempiin käytettyihin S-sarjalaisiin.
Lisää puintitehoa samoilla pääomakuluilla. Suomessa näistä ei toki tarvitse välittää, koska lyhyt puintikausi, pienet lohkot, yms. perinteiset tekosyyt. ;D
https://www.youtube.com/watch?v=j6Kgx79R7D4 (https://www.youtube.com/watch?v=j6Kgx79R7D4)
-
Perjantaina aloitettua kauran puintia jatketaan edelleen. Maanantaina taidettiin pitää välipäivä. Ei tarvitse kauaa puimurilla ajaa kun on joka paikka täynnä kauraa. Nimimerkillä tarvitsen isomman kuivurin ja varastotilat... ::) 8)
-
Perjantaina aloitettua kauran puintia jatketaan edelleen. Maanantaina taidettiin pitää välipäivä. Ei tarvitse kauaa puimurilla ajaa kun on joka paikka täynnä kauraa. Nimimerkillä tarvitsen isomman kuivurin ja varastotilat... ::) 8)
Miten pärjäsit tavis-aikana? ;D
-
Perjantaina aloitettua kauran puintia jatketaan edelleen. Maanantaina taidettiin pitää välipäivä. Ei tarvitse kauaa puimurilla ajaa kun on joka paikka täynnä kauraa. Nimimerkillä tarvitsen isomman kuivurin ja varastotilat... ::) 8)
Miten pärjäsit tavis-aikana? ;D
En viljellyt kauraa ;D
Vehnä ja ohra oli pääkasvit..
Pinta-ala lisääntynyt niistä ajoista. No joo osa viherlannoituksella et ei oo korjuu ala sama kuin taviksessa. Pari pientä pakettikuivuria tullut sen jälkeen hallintaan mut kun pitää sikojen viljat (tavikset) pitää jossain ja luomut sit jossain niin kyl tää on melkoista tetristä ollut viime vuodet.. nyt tuntuu et paska osuu tuulettimeen ihan todella. Pitää varmaan alkaa testailemaan viljaliikkeiden kykyä hakea jyviä pois..
-
Yhteistyökunppanin puinteja on tehty sadekuurojen välissä ja eilen pääsin omaan vappuna kylvettyyn Veeraan. Olis ollut puitavissa jo aiemmin mutta minkäs näille säille tekee.
Kosteus 19% ja satoa tulee jotain vähän yli 6tn luokkaa.
-
Ai että Veeraa on näköjään tehokkaasti markkinoitu oliko Peltosiemen verkostossa. Veera oli sadokas, mutta puinnin lähestyessä iltakastekin painoi sen lyttylakoon. Täysin selittämätön ilmiö, koska ei saanut yhtään enempää ravinteita kuin muutkaan.
Jos kuivaamoa haluaa testata kolmessa vuorossa muutaman kaksitahoisen ohran kuorman kuivaamisessa, suosittelen Stingiä. Satotaso on selvästi Veeraa suurempi, on lujakortinen, on selvästi myöhäisempi ja pulleaksi jäävää valtavaa jyvää saa kuivata ensin kahdeksan tuntia ja sitten hakea siilosta seuraavalla viikolla ja kuivata uudet kuusi tuntia.
-SS-
-
Ai että Veeraa on näköjään tehokkaasti markkinoitu oliko Peltosiemen verkostossa. Veera oli sadokas, mutta puinnin lähestyessä iltakastekin painoi sen lyttylakoon. Täysin selittämätön ilmiö, koska ei saanut yhtään enempää ravinteita kuin muutkaan.
Ei ole Peltosiemeneltä mun Veerat.. Tää on nyt kolmás vuosi Veeraa mulla, siemensopimuksella siis, satotaso on joka vuosi ollut siellä lähellä kuutta tonnia.
-
Populaatio rukkiit puitu sato hieman alle 5t/ha.
Ohraa joka meni osittain lakoon heinäkuun sateiden aikana on pikkasen päästy kokeilemaan. Yllättävän kuivaa kosteuden liikkuu siellä 17-20% laosta huolimatta. Määrässä taidetaan jäädä jonnekin 4-5t/ha joka on kyllä hieman ehkä pettymys panostukseen nähden.
-
Tää puinti meni hieman hankalaksi kun päivätyö, kun miltei joka päivä on ollut kuiva ja tuulinen, sitten iltapäiväkuuroja ja ilta märkää. Täytyy todelekain nyt puida sateita vasten kuten eilen.
-
Nyt soitti kuivurilta että ei toistaisaeksi syysvehnä mee eteenpäin.....
-
Onko etukäteinen ostosopimus, jossa on kippausaika ? Tosiaan etelän Viljaville, liikkeiden siiloihin, ei ei taida enää mennä kiloakaan, ja puintikausi ei ole vielä lopussa. Ilman sopimusta voi jäädä pitkällekin kevääseen ennen kuin pääsee kippaamaan, hinta voi olla parempi - tai huonompi kuin nyt. Viljaliikkeillä ei ole nykyisellään paljonkaan vuokrattuja varastotiloja, Salon Hankkijan varasto oli eilen tukossa, traktoreita jonossa monta. Nyt olisi ehkä aika synnyttää varasto-osakeyhtiöitä, joissa osakkaat voisivat välivarastoida sopimusviljojansa.
Toki suurviljelyllä valmiiksi on monen miltsin binsaittinsa, mutta varastotilojen puute vaivaa alle 200 ha:n pientilojakin, jos eivät ole olleet riittävän dynaamisia, kun semmoisia kuivuritukia aikanaan jaettiin.
Eli maatilalle on tullut mukaan varastointipalvelut kiinteänä osana teollisuuden ja viljaliikkeiden palvelemista. Samaan hintaan, mitä nyt silloin tällöin muutaman euron varastointikorvauksia tarjoavat.
-SS-
-
Njotta aloin mittailemaan ohrasiiloa ja se tulvii pahasti yli ennen kuin tavara on puitu. Menin Vyr sivulle tutkimaan hintoja ja muutama kirosana pääsi suusta. Hankkijalla toimitusajankohjta kevät 2027, A-rehulla lokakuu 2026. Kellokin on niin paljon ettei voi soitelle luottomyyjälle Lantmännenille, iskee hikikarpalot otsalle.
Tietysti voisin ajaa nyt hyvän siemensiilossa olevan vehnän pyörösiiloon. Samoin kevätvehnän. Sekä herneet. Ohra jäisi sitten kaikkiin siemensiiloihin, kuivuriin sekä jokaiseen peräkärryyn. Voi olla ettei sekään nyt riitä.
Oli mukavaa hommaa vielä Viljavalle tarvaraa kesä-heinäkuussa kuin sai heittää suoraan tavaran monttuun ja jatkaa kytkintä. Muita asiakkaia ei juuri näkynyt. Nyt jos menee niin tunnelma on kuin kello kahden nakkijonossa. Saa olla varuillaan ettei joku vie vuoroa tai menetä hermojaan 8) Muutenkin olo tuntuu vatsanpohjassa ikävältä jos lämmin ja tuulinen puintipäivä menee haaskuuseen kippijonossa. Varsinkin kun saa paheksuvia katseita muilta joilla on 3-5 kertaa enemmän tavaraa menossa monttuun.
Varmaan saa laittaa viherlannoitukseen maita niin välttää tilanpuutteet jatkossa. Nämä sateiset keväät ovat niin poikkeus ettei sen takia voi siilojaan mitoittaa.
-
Johtuen sitten sateisesta keväästä, kesästä tai syksystä, niin mää puin kyllä tosi heikkoja Ohria. No voi olla lannan nuukailullakin osuutta asiaan. Vain eloperäiset maat on puskenut Ohraa mielestäni enemmän kuin ikinä. Ja silti nämä pitäisi poistaa viljelystä. Onnekseni missään ei enää ole turpeen leimoja, joten ehkä näitä saa harrastaa tulevaisuudessakin. Ainuat pellot jossa ei oo oikein koskaan liian märkää tai kuivaa ja typen käyttö saa olla järkevän alhaista ;)
-
Viljan vastaanotto on ruuhkautunut, kun moni myy vielä viimevuotisia viljojaan. Viljaliikkeiden ei pitäisi nyt ottaa vastaan näitä viimevuotisia, vaan antaa etusija niille, jotka haluaa varastojen puutteiden takia myydä heti tämän vuoden satonsa. Ei Suomen maanviljelyssä ole mitään kriisiä, jos niin monilla on varaa pantata viljoja omissa siilloissaan vuoden ennen kuin myy ne. On sit törkeää lähtä niitä tyrkyttämään viljanostajile vasta sitten kun uuttakin satoa jo pukkaa.
Jos tämän vuotisia viljoja ei luvata noutaa kun "sitten joskus" niin on myyjien myöskään turhaa kysellä että mitä sais olla? Lannoitteita, siemeniä, löpöä, koneita....kun ei ole viljarahoja, ei ole rahaa ostaakaan mitään maatalouskaupoista.
-
Onko etukäteinen ostosopimus, jossa on kippausaika ? Tosiaan etelän Viljaville, liikkeiden siiloihin, ei ei taida enää mennä kiloakaan, ja puintikausi ei ole vielä lopussa. Ilman sopimusta voi jäädä pitkällekin kevääseen ennen kuin pääsee kippaamaan, hinta voi olla parempi - tai huonompi kuin nyt. Viljaliikkeillä ei ole nykyisellään paljonkaan vuokrattuja varastotiloja, Salon Hankkijan varasto oli eilen tukossa, traktoreita jonossa monta. Nyt olisi ehkä aika synnyttää varasto-osakeyhtiöitä, joissa osakkaat voisivat välivarastoida sopimusviljojansa.
Toki suurviljelyllä valmiiksi on monen miltsin binsaittinsa, mutta varastotilojen puute vaivaa alle 200 ha:n pientilojakin, jos eivät ole olleet riittävän dynaamisia, kun semmoisia kuivuritukia aikanaan jaettiin.
Eli maatilalle on tullut mukaan varastointipalvelut kiinteänä osana teollisuuden ja viljaliikkeiden palvelemista. Samaan hintaan, mitä nyt silloin tällöin muutaman euron varastointikorvauksia tarjoavat.
-SS-
Entisessä Tukossahan Salon Hankkijan viljavarasto onkin.
80- luvulla silloisen hankkijan viljavarastonhoitaja sanoi viljanvastaanoton olevan tukossa. Yksi isäntä lähti sitten viljakuormansa kanssa vauhdilla Tukolle kyselemään, missä täällä on Hankkijan siilo.
-
Viljan vastaanotto on ruuhkautunut, kun moni myy vielä viimevuotisia viljojaan. Viljaliikkeiden ei pitäisi nyt ottaa vastaan näitä viimevuotisia, vaan antaa etusija niille, jotka haluaa varastojen puutteiden takia myydä heti tämän vuoden satonsa. Ei Suomen maanviljelyssä ole mitään kriisiä, jos niin monilla on varaa pantata viljoja omissa siilloissaan vuoden ennen kuin myy ne. On sit törkeää lähtä niitä tyrkyttämään viljanostajile vasta sitten kun uuttakin satoa jo pukkaa.
Jos tämän vuotisia viljoja ei luvata noutaa kun "sitten joskus" niin on myyjien myöskään turhaa kysellä että mitä sais olla? Lannoitteita, siemeniä, löpöä, koneita....kun ei ole viljarahoja, ei ole rahaa ostaakaan mitään maatalouskaupoista.
Ansiokas kritiikki...mutta mutta ... onko siis moraalisesti kiellettyä tehdä hintakiinnityssopimuksia omassa siilossa varastoidulle ylivuotiselle viljalle ? Niitä kesällä on myös kippailtu.
Siilossa määrältä ja laadulta tiedetty vilja on jo yli vuosi aikaisemmin ollut mahdollista kaupata kilolleen oikealla määrällä, vaikka sitten kesällä ennen uusien puintia, nyt jos sopimuksen on tehnyt kohtuullisen riskipitoisella neljän tonnin kiinnityksellä ja parhaista kaksitahoisista ohrista on korjattu jopa kahdeksan tonnin hehtaarisatoja, se ylitys on sitä villiä viljaa, jolle ei viljakaupan mukaan ole oikeutta edes uudesta sadosta saada sijoituspaikkaa syksyllä.
Syysvehnät menivät tänään kippiin, koska ostosopimus oli talvella tehty kippiajankohta mukaan luettuna. Ohrille on toimitussopimus keväälle 2027, ja varastoidutan omaan laskuuni Viljavalla sopimussadon, sen yli menevänkin. Tuupin ylimäärän sitten jonnekin lämpölaitokseen, jos ei muualle kelpaa.
Kevätvehnät saattavat puinneilta myös mennä vuokravarastoon, niin saa sitten kauroja myydä hiljakseen omasta pöntöstä.
-SS-
-
Entisessä Tukossahan Salon Hankkijan viljavarasto onkin.
80- luvulla silloisen hankkijan viljavarastonhoitaja sanoi viljanvastaanoton olevan tukossa. Yksi isäntä lähti sitten viljakuormansa kanssa vauhdilla Tukolle kyselemään, missä täällä on Hankkijan siilo.
Ongelma lienee siinä, että Tukon ajoilta tuttu viljavaraston ja kuivaamon hoitaja on nyt eläköitynyt. Uusi väki pitää sisäänajaa systeemeihin, traktorijonotus saattaa ruuhkapäivinä kestää neljäkin tuntia.
-SS-
-
Perjantai vastaisena tuli vettä useissa kuuroissa, sitten perjanta kauniissa aurikoisessa sääss , luvattu taas iltapäivä kuuroja, kaksi tankilista herneitä sain, multaa pöydälle ja kaikkea kivaa, sitten pikku sade, se ei edes mm, aurinko ja tuuli vieli sitten illemalla yksi tankki, se kaste kyllä on hiuksen hieno, toimiiko värkkeni vai ei.
Tälleki päivälle, aurinko paistaa, satannu yöllä, iso sade tuleva yö, saas nähdä, onneksi on tällasta varten puhallinkärryjä, saa puhalettu muutama prosenttia pois eikä homehdu
-
Puinnit jatkuneet sateiden välissä. Perjantaina ohitettiin pinta-alallisesti puoliväli. Sadollisesti puoliväli oli ohitettu jo aiemmin. ;D
Lauantain ei pitänyt olla puintipäivä ennusteiden mukaan mutta niin se puinti vain onnistui aina ilta kuuteen asti, jolloin sitten myräkkä rintama tavoitti oman markin. Joku vajaa 10ha jäi varmaan kauraa puimatta.
Nythän ennuste näyttää vähintään kymmeneksi päiväksi poutaa joten se puintipouta taitaa sittenkin tulla. No mistä näitä tietää aina. Saapahan loput kaapia hyvässä kelissä, jos toteutuu..
-
Vähintään kymmenen päivää poutaa? Ei taida kartanosi Suomessa olla?
-
Niin näyttää ennusteessa olevan. Tai siis aamulla oli, nythän tilanne voi olla muuttunut.. ;D
Omaan toimintaan ei merkitystä on pitkä pouta tiedossa tai ei. Aina puidaan jos on puitavaa. Ja ilma on puinnin mahdollistama. Mut sellainen joka kyttää parasta hetkeä niin voi olla ettei sitä koskaan tule..
-
Ihan ihme syksy. Torstaiyönä lykkäsi 25mm vettä ja perjantaina puitiin kaverin ohraa missä kosteus 20% luokkkaa. Toki täällä on sateet ollut tähän asti todella minimaalisia, tossa kuurossa tuli saman verran kuin koko alkukuun sateet yhteensä ja vilja oli oikeasti kypsää.
Kaikkinensa kylillä on paljon todella tuleentuneen näköisiä kasvustoja mitä ei ole aloitettu puimaan. En tiedä odottaako isännät sitä ensi viikolle luvattua poutaa vai jotain.
Itse kyllä pyritty puimaan aina kun puitavaa on ja kosteus jollain tapaa järkevä.
-
Ihan ihme syksy. Torstaiyönä lykkäsi 25mm vettä ja perjantaina puitiin kaverin ohraa missä kosteus 20% luokkkaa. Toki täällä on sateet ollut tähän asti todella minimaalisia, tossa kuurossa tuli saman verran kuin koko alkukuun sateet yhteensä ja vilja oli oikeasti kypsää.
Kaikkinensa kylillä on paljon todella tuleentuneen näköisiä kasvustoja mitä ei ole aloitettu puimaan. En tiedä odottaako isännät sitä ensi viikolle luvattua poutaa vai jotain.
Itse kyllä pyritty puimaan aina kun puitavaa on ja kosteus jollain tapaa järkevä.
23%:n viljan öljykuivaus tekee noin 13 € enemmän tonnikulua sähkön ja öljyn hinnassa verrattuna siihen, että pyrkii puimaan 16% kosteana, tällä hetkellä kun öljyn hinta ALV 0 on yli 1,40 ja pörssisähkön hinta 8-10 c/kWh. Jos yöllä onkin halpa sähkö, menee öljyä 10% enemmän, mikä kompensoi pörssisähkön halpuutta. Viljavan kuivausveloitukset oikeasti eivät ole kovin paljon korkeammat kuin teollisen tehokkaassa viljelijäkuivaamossa. Siksi Viljavan sivulta voi vilkaista jo puimuria ajaessa ensimmäisen wilenäytteen jälkeen, että miltä näyttää, puinko lähinnä öljyt-yhtiölle ja rahtiliikkeelle vai itselleni enää yhtään ?
Eli melko hyvä siivu jostakin 160 euron rehuviljasta puhaltuu taivaalle, sitten toistakymppiä rahti vielä lisäksi, niin jääkö sataakolmeakymppiä enää ?
-
Ihan ihme syksy. Torstaiyönä lykkäsi 25mm vettä ja perjantaina puitiin kaverin ohraa missä kosteus 20% luokkkaa. Toki täällä on sateet ollut tähän asti todella minimaalisia, tossa kuurossa tuli saman verran kuin koko alkukuun sateet yhteensä ja vilja oli oikeasti kypsää.
Kaikkinensa kylillä on paljon todella tuleentuneen näköisiä kasvustoja mitä ei ole aloitettu puimaan. En tiedä odottaako isännät sitä ensi viikolle luvattua poutaa vai jotain.
Itse kyllä pyritty puimaan aina kun puitavaa on ja kosteus jollain tapaa järkevä.
23%:n viljan öljykuivaus tekee noin 13 € enemmän tonnikulua sähkön ja öljyn hinnassa verrattuna siihen, että pyrkii puimaan 16% kosteana, tällä hetkellä kun öljyn hinta ALV 0 on yli 1,40 ja pörssisähkön hinta 8-10 c/kWh. Jos yöllä onkin halpa sähkö, menee öljyä 10% enemmän, mikä kompensoi pörssisähkön halpuutta. Viljavan kuivausveloitukset oikeasti eivät ole kovin paljon korkeammat kuin teollisen tehokkaassa viljelijäkuivaamossa. Siksi Viljavan sivulta voi vilkaista jo puimuria ajaessa ensimmäisen wilenäytteen jälkeen, että miltä näyttää, puinko lähinnä öljyt-yhtiölle ja rahtiliikkeelle vai itselleni enää yhtään ?
Eli melko hyvä siivu jostakin 160 euron rehuviljasta puhaltuu taivaalle, sitten toistakymppiä rahti vielä lisäksi, niin jääkö sataakolmeakymppiä enää ?
No juu, selvähän se on että jokainen kuivattu prosetti on kustannus. Nyt kuitenkin eilenkin oli kaura lopettaessa 17% ja vielä jäi pari tuntia hyvää puintiaikaa ennen sadetta. Yöllä lykkäsi 28mm vettä kovan tuulen kanssa, tietää minkä näköinen kypsä kaurapelto on sen jälkeen..
-
Ens viikolla jos alottais ohrista... Vähän piiskas lakoo viimeyönä, ei paha👍
-
Kävin tekemässä sateen, kun ei oikein ole vettä tullut, mutta heti tuli sade. No koe erän kauraa ajoin, pellot märkiä ja vihreää on hiukan kuormassa. Pakko nuo on ensi viikolla puida, ei voi enää oikein vartoilla.
-
Puinnit jatkuneet sateiden välissä. Perjantaina ohitettiin pinta-alallisesti puoliväli. Sadollisesti puoliväli oli ohitettu jo aiemmin. ;D
Lauantain ei pitänyt olla puintipäivä ennusteiden mukaan mutta niin se puinti vain onnistui aina ilta kuuteen asti, jolloin sitten myräkkä rintama tavoitti oman markin. Joku vajaa 10ha jäi varmaan kauraa puimatta.
Nythän ennuste näyttää vähintään kymmeneksi päiväksi poutaa joten se puintipouta taitaa sittenkin tulla. No mistä näitä tietää aina. Saapahan loput kaapia hyvässä kelissä, jos toteutuu..
Huomisesta alkaen 6 päivää poutaa, sitten tasaisesti sadetta, kun katsoo ennustettuja millejä. Jotain on pakko puida tulevalla viikolla, kyllä se on nyt niin. Tuntuisi siltä, että tulee taas yhtä surkea syksy kuin edellisinäkin vuosina. Se tässä on hyvää, että herne on puitu ja siinä on laatu hyvää.
-
Omat vähäiset tarpeet tuli puitua loppuun eilen. "kaks viikkoa" siihen meni. Jos olis silloin 2vkoa sitten tiennnyt että poudatkin joskus tuloo, niin ei olisi kannattanut tietenkään puida ja kuivoottaa rahtikuivurilla. Mutta kun oon hätäänen ja sekin on hyvä, että en sotkenut kahuullani rahtikuivurin omistajan puinteja. Siinä kattotaan helposti vähän eri vinkkelistä, kun sinne kymmenien kuormien sekaan yrittää saada kuorman silloin tällöin. Pari kuormaa tai vähän yli vielä pystyssä, mutta littuviljan vastaanotto alkaa huomenna. Joskopa sitä nuo vielä sais pellosta pois. Tänään aamusta olis toki voinut puida, kun yö oli pitkästä aikaa tuulinen ja kasteetoon. Mutta otin navetan jälkeen tirsat ja hain puimurin 10km päästä vain vähän ennen sadetta.
-
Ihan vitukseen valmista viljaa maakunnassa, eikä puimureita mailla eikä halmeilla. Mikä on niinkuin meininki? Jopa puimattomia hernepeltoja on useita ja tässä vaiheessa aivan täysin laossa. Herne menee hauskasti, kaatuu koko kasvusto samaan suuntaan. Jos ei niille ala tällä viikolla tapahtua jotain, niin viherlannoitusta niistä tulee. Maaseudussa oli jo, että herneestä odotetaan kaikkien aikojen ennätyssatoa. Sitä ei tule, jos ei porukka aktivoidu. Polttista tulee kulumaan tänä syksynä. Ikävä asia, muttei sille mitään mahda. Näyttää olevan vielä nousussakin koko ajan. :'(
-
Jonkinlainen masennus?
Kannattaisi nyt korjata satoa kun v1tunmoisella innolla sitä piti keväällä kylvää... ;D
Kaurat tulee tänään varmaan valmiiksi sit joko hernettä tai kevätvehnää. Sen jälkeen alkaiskin homma olemaan tältä syksyltä ohi. Ja hyvä niin ei kyl enää oikeastaan jaksais tai kiinnostais. ;D
-
pikkasen huolestuttavalta tuollanen tuntus.. kun kerran tää kesä ei sen kummenpi kuin muutkaan. sato on korjattu aina vaikka kuin vituttais. omat jo itellä pois ja koneet talvilevoilla.. uottelen että satais että renki sais kyntää jotain..
-
Eikö oo satanu?
Onhan tässä ollut poutaa jo yli 12 tuntia yhtämenoa
-
Eikö oo satanu?
Onhan tässä ollut poutaa jo yli 12 tuntia yhtämenoa
;D ;D ;D
Oksa se jaksaa pyöritellä puukkoa haavassa. Tälläisen kesän jäljiltä sana sade on kirosana, vaikka mahdollisuus suurempiinkin sateisiin oli mahdollista. Mutta varmasti tuli tarpeeksi :o Ihan kaikki työt meni sateiden takia persiilleen kylvöjen jälkeen. Rehut on vesimärkiä ja viljat kuivattu kosteudessa jossa ei mitään järkeä, mutta ajatuksella pois pitää saada. Nyt littuviljamiehelle menevät kuivia mutta vihantia. Kylvetty 2.5 ja lajike Hermanni.
-
Ihan vitukseen valmista viljaa maakunnassa, eikä puimureita mailla eikä halmeilla. Mikä on niinkuin meininki? Jopa puimattomia hernepeltoja on useita ja tässä vaiheessa aivan täysin laossa. Herne menee hauskasti, kaatuu koko kasvusto samaan suuntaan. Jos ei niille ala tällä viikolla tapahtua jotain, niin viherlannoitusta niistä tulee. Maaseudussa oli jo, että herneestä odotetaan kaikkien aikojen ennätyssatoa. Sitä ei tule, jos ei porukka aktivoidu. Polttista tulee kulumaan tänä syksynä. Ikävä asia, muttei sille mitään mahda. Näyttää olevan vielä nousussakin koko ajan. :'(
Täällä oli ainakin se ongelma että herneet ei pääsääntöisesti ollut viime viikolla vielä valmiita. Ei tarvinnut edes kosteusmittarilla kokeilla kun käsin kerätystä näytteestä näki ettei ole valmista. Sitä raakana puintia on kokeiltu niin monta kertaa että siitä ei tule kuin paha mieli.
-
Tuli käytyä vehniä mittaamassa. Tai no ekalla purasulla tiesi jo ettei näitä ole kiire puimaan.. mittari kertoi sit et 22-25%.. jännä homma kun päällepäin valmiin näköistä. Joko se viikonlopun sade vaikuttaa vielä tai sit yleisesti vesisateet vain ränsistäneet kasvuston.. ::)
-
Ihan vitukseen valmista viljaa maakunnassa, eikä puimureita mailla eikä halmeilla. Mikä on niinkuin meininki? Jopa puimattomia hernepeltoja on useita ja tässä vaiheessa aivan täysin laossa. Herne menee hauskasti, kaatuu koko kasvusto samaan suuntaan. Jos ei niille ala tällä viikolla tapahtua jotain, niin viherlannoitusta niistä tulee. Maaseudussa oli jo, että herneestä odotetaan kaikkien aikojen ennätyssatoa. Sitä ei tule, jos ei porukka aktivoidu. Polttista tulee kulumaan tänä syksynä. Ikävä asia, muttei sille mitään mahda. Näyttää olevan vielä nousussakin koko ajan. :'(
Katsos, kylmikseni, joillakin on laskutaitoa eikä ole edes tarkoitus puida hernettä.
Koska on olemassa erikoiskasvipalkkio ja TOS-siemen. :)
-
Tilanteesta riippuen niin mikäli herne on kuivaa niin miksei sitä voi puida. Kuivaus ei silloin paljoa ota ja tulee kenties jotain myytävääkin ja ainakin tos siementä.
Mut jos kasvusto laossa, märkää ja rikkojen läpikasvua niin murskain on oikea laite tuolle..
-
Eilen kattelin kylällä herne peltoo🤔 Meinaavakko oikeesti puida kun ihan maassa eikä montaa palkoo. Ja tämäkin isäntä yleensä pui vaikka Joulu aattona jos vaan keliä.
-
En tiedä mut voi herneen viljelyinto taas laskea kun ottaa kaks metriä eteen ja metrin taakse... Puimurilla meinaan kun yrittää sitä lakohernettä saada koneen sisuksiin. Ostajat kiittävät laskemalla herneen hinnan alle 200€/t niin siinä alkaa monen viljelijän päätä kiristämään.. ;D
Omalla seudulla ainakin lakoutuneita hernekasvustoja todella paljon. Viime vuonnakin niitä oli mut ei tässä määrin. Ilmeisesti viime vuonna vaikka kesä heinäkuun vaihteessa tuli vettä liiakdi asti niin kolmen viikon helle siihen perään palasti tilannetta. Tänä vuonna vettä on sitten mättänyt enempi vähempi koko kesän ja ens viikolla taitaa olla loppu edessä. Sen jälkeen puidaan sit märkää tai todella märkää ja hernettä ei kyllä yhtään.. ;D
-
LU, sori vaan. en tiijä kuin paljon sulla onkaan satannu mutta meikäläisen mailla ei ole montaakaan milliä tullu tässäkään kuussa. kattelin lanatessa tietä että nuo isommatkin ojat on vain lirunoro ja pienemmät ojat ihan pöllyää.. kiveksiä keräilly vanhoilta nurmilta ni ihan kuivia reikiä jälellä..
-
Kertokaas tietäjät että mitä teen huomenna herneen kanssa. 90-95% on kovaa ja kuivaa palon sisällä. Sitten 5-10% on vihreää ja syötävää. Uskoisin että puimuri setvii herneen hyvin kun on kuivaa joukossa niin paljon. Njotta meinaan ei valmistu nuo vihreät palot vielä ensi kuussa.
Itse olen puinut täysin mustaa ja ihan maata vasten olevaa hernettä. Koko kyläyhteiusö oli sitä mieltä että peltoon jää. Vielä mitä, kun vaan nuolee pellot pöytä alhaalla niin palkojen sisältä löytyy laadukasta tavaraa. Tosin puimuri on sitten multaa täynnä.
Njotta puin eilen ohria jotka myrsky oli hakannut veteläksi spagetiksi kosteus 25,8%. Siis ihan sillä periaatteella että aina voi käydä kaapin ottamassa jostain kaukaiselta lohkolta johon tuhriintuu muutenkin se päivä. No seudun suurruhtinas oli puinut samana päivänä 20 ha loven peltoon. Heräsin aamulla ja lähdin heittämään kärryä pellolle ennen aamupalaa niin suurruhtinas oli aloittanut jo puinnit ja ensimmäinen rekka nousi peltotieltä asfaltille. Isolla Hullu-Jussilla kun kauhoo viljaa niin siinä pitää olla kätyreinä 1 rekka sekä 3 traktoria syöttämässä tavaraa kuivureihin joita suurruhtinas on vuokraillut. Ei kosteus voinut noin aamulla olla vielä alle 25% ja kaikki herraa palvelevat kuivurit ovat öljykäyttöisiä. Makselee pelloista 450€ ja valitsee lohkot missä mahtuu kääntymään koneidensa kanssa.
-
^
Ei muuta kuin pöytä maahan herkällä otteella ja menoksi kun päivä kuivahtaa ja toivottavasti pelto on jyrätty jyrällä eikä pelkällä takapyöräkoneella.Yleensä herne on ennenmin laossa kuin pystyssä mutta jos kasvusto kuivahtaa niin menee se lähes kuin pysty. Laonnostajat teräväksi,laihonjakaja ylös eikä kauho kerinlehdillä tavaraa sisään,puintitappiot kasvaa kun palot aukee ennen pöytää ja herneet pomppii maahan.
-
Kertokaas tietäjät että mitä teen huomenna herneen kanssa. 90-95% on kovaa ja kuivaa palon sisällä. Sitten 5-10% on vihreää ja syötävää. Uskoisin että puimuri setvii herneen hyvin kun on kuivaa joukossa niin paljon. Njotta meinaan ei valmistu nuo vihreät palot vielä ensi kuussa.
Ehdottomasti puintiin. Et edes harkitse huomiseksi mitään muuta säätöä. Nuo vihreät kuivaa kuivurissa käsittämättömän äkkiä. Virallinen lämpötavoite on 50, mutta riittää, kun säätää sellaiseksi, että ykkössuutin on pelkästään päällä. Minulla kun herne menee siementuotantoon, niin käytin prosessia 2h lämmöt päällä, 1h jäähdytystä. Ei montaa kertaa tarvinnut tehdä tätä kiertoa, niin putosi +20:stä 16:sta, mikä oli pakkaamon rajakosteus. Taviksessa ei niin tarkkaa ole, mutta mukavampaa, kun herneet pysyvät läjässä, eivätkä halkeile. Kun vihreiden osuus on noin vähäinen kokonaismäärässä, niin ne kuivuvat niin äkkiä, että se tulee suurena yllätyksenä, kun on henkisesti varautunut elevaattorin holvaustukokseen.
-
Ihan vitukseen valmista viljaa maakunnassa, eikä puimureita mailla eikä halmeilla. Mikä on niinkuin meininki? Jopa puimattomia hernepeltoja on useita ja tässä vaiheessa aivan täysin laossa. Herne menee hauskasti, kaatuu koko kasvusto samaan suuntaan. Jos ei niille ala tällä viikolla tapahtua jotain, niin viherlannoitusta niistä tulee. Maaseudussa oli jo, että herneestä odotetaan kaikkien aikojen ennätyssatoa. Sitä ei tule, jos ei porukka aktivoidu. Polttista tulee kulumaan tänä syksynä. Ikävä asia, muttei sille mitään mahda. Näyttää olevan vielä nousussakin koko ajan. :'(
Katsos, kylmikseni, joillakin on laskutaitoa eikä ole edes tarkoitus puida hernettä.
Koska on olemassa erikoiskasvipalkkio ja TOS-siemen. :)
Todellinen matematiikkanero pui sadon ja laskee erikoiskasvipalkkion ja tossiemenen päälle vielä herneen myyntitulon. Kuivauskustannus herneellä on olematon. Paitsi jos polttaa kuivurinsa. Sitten maksaa vähän enemmän. Kuin sen nyt ajattelee.
-
Kauranpuintia aloittelin perinnekasvi Belindalla. Sen hyviin puoliin kuuluu, että tos-maksua ei ole tarvinnut enää muutamaan vuoteen maksaa. Puintikosteus maltillinen 18,3 ja hyvännäköistä kullankeltaista jyvää. Toivottavasti on hehtopainoa myös. Satotaso ei yllä 100hl hehtaarilta, mutta kyllä siitä nyt päälle 90hl tuli. Katsotaan miten tästä etenee. Kasvustot hyviä tällä lajilla kautta linjan. Nämä ei versonneet, vain ajourissa on vihreää. Puimurikin tykkäsi ja on melko olkivapaata. Tämä Belinda potti syökin sitten varastotilaa enemmän kuin ajattelin. Proxy ei vaikuta ollenkaan näin hyvältä, mutta onkin kapisimmilla lohkoilla. Katsotaan kuinka se kesti poutimisen vai jättikö kestämättä.
-
Ihan vitukseen valmista viljaa maakunnassa, eikä puimureita mailla eikä halmeilla. Mikä on niinkuin meininki?
Tänään kyllä puimureita on näkynyt paljon. Syyskylvöt ovat käynnissä samaan aikaan, rounduppaukset myös. Väkeä ei vaan isoillakaan tiloilla ole kovin paljon tehdä kaikea yhtaikaa. Eilen tuli kirkkaalta taivaalta ukkoskuuro päälle, vesi kimmelsi viljassa vielä puoleen päivään. Tänään saatiin Sylvester-ohraa pois pari kuivurillista, kosteus 17%. Sateenmärkää vielä. ja muutamat lakoreiät olivat aivan rättiä, ajoin yli. Huomenna sitten koitetaan jos saataisiin saman verran pois, niin sopimus on täynnä. Loput jätetään niin pitkäksi aikaa kuivumaan peltoon kuin kehtaa, sadetta odotellessa, varataan pari puhalluskärryä tuolle hiukan raa'alle Lenelle jos kuivaamoon ei sovi.
Kevätvehnät saattaa joku pystyä ottamaan 25-30% kosteana, ite ei tuollaista pysty. Menköön rehuvehnäksi. 13.09 asti ennusteet näyttävät päivittäisiä runsaita sateita.
-SS-
-
Mä olen sitä mieltä et puinnit on täällä saatava loppuun tällä viikolla. Ennuste muuttuu takaisin epävakaiseksi ja ei ole yhtään varmaa et kunnollisia puinti ilmoja enää tulee. Mieleen hiipii vuosi 2017 jolloin viimeksi jäi puimattomia viljoja peltoon.
-
Mä olen sitä mieltä et puinnit on täällä saatava loppuun tällä viikolla. Ennuste muuttuu takaisin epävakaiseksi ja ei ole yhtään varmaa et kunnollisia puinti ilmoja enää tulee. Mieleen hiipii vuosi 2017 jolloin viimeksi jäi puimattomia viljoja peltoon.
Syyskuu on ollut aina normaali puintikuukaisi. Tässä on viime vuosina ollut paljon hyviä syksyjä jolloin ei ole tarvinnut tuskailla sateiden kanssa. Se on antanut valheellisen kuvan suomalaisesta sadonkorjuusta, että olisi aina loistavat puintikelit. Nytkin viikonlopun 15-20 mm sade aiheutti monissa tuskailua. Menneisyydessä tuollaiset 20 mm sateet kerralla syksyisin oli ihan normi juttu. Ymmärrän kyllä että näillä öljyn hinnoilla yli 10 tunnin kuivaukset aiheuttaa tuskailua.
-
Joo syyskuu on ihan normaali sadonkorjuu kuukausi ja välillä on puitu viel lokakuussakin.
Mut kuten mainitsit niin ei huvita alkaa mitään yli 20% paahtamaan kuivaksi. Kauppaan kun menossa niin se on vedettävä sinne 12% jotta on hieman pelivaraa. Mä en ainakaan luota mittariin ja kalibrointiin niin paljon.
Mut vaikka se syyskuu olisikin normaali sadonkorjuu kuu niin nyt ennuste on sellainen ettei sieltä välttämättä tämän viikon jälkeen tule enää puintisäätä. Jos haluaa puida niin se on tehtävä sit sateessa. Nooh se on näiden sateisten kasvukausien ongelma ettei se kuivuus syksylläkään ala.
-
ja vaikka olisikin poutaa niin ei kuivu kuin ihan iltapäivällä ja siinä paljon kait kerkiä puita.. ennen kuin kaste nousee. ens viikko näyttää aika lohtuttomalta säiten takia.. tuleeko sitä satetta jopa tänne?
-
Herneen viljelyssä pääsee henkisesti helpommalla kun asennoituu niin että se on melko varmasti laossa. Joskus se puinti on ihan riittävän hankalaa, joskus se menee ihan sukkana sisään.
Ja kylvää sitä sen kokoisen alan minkä voi kuvitella hyväksyvänsä jäävän puimatta koska niitäkin vuosia joskus tulee.
-
Olisiko noin 1 vuosi kymmenestä kun olen jättänyt osan/kokonaan puimatta. Tai siis puinti on ollut mahdotonta. Vähän ollut tuuriakin, pahimpina syksyinä ei ole sattunut olemaan hernettä.
-
Saviseudulla omien kokemusten perusteella herne pysyy kyl pystyssä jos on kuivahko vuosi. Tälläinen kasvukausi kuin nyt niin sit sitä lakoa on tiedossa, kun sitä on viljoissakin.
Jos saat vuodesta toiseen herneen lakoon niin voit onnitella itseäsi, sinulla on paremmat maalajit tai sit tuhlaat lannoitteita herneeseen ;D
-
Saviseudulla omien kokemusten perusteella herne pysyy kyl pystyssä jos on kuivahko vuosi. Tälläinen kasvukausi kuin nyt niin sit sitä lakoa on tiedossa, kun sitä on viljoissakin.
Jos saat vuodesta toiseen herneen lakoon niin voit onnitella itseäsi, sinulla on paremmat maalajit tai sit tuhlaat lannoitteita herneeseen ;D
Herne lakoontuu aina, kunhan odottaa tarpeeksi kauan. Varsi mätänee korsiintumisen sijasta. Viimeisiä vihreitä ei kannata jäädä kyttäämään jos pääsato on puintikunnossa ja kelit puinnin sallivat.
-
Saviseudulla omien kokemusten perusteella herne pysyy kyl pystyssä jos on kuivahko vuosi. Tälläinen kasvukausi kuin nyt niin sit sitä lakoa on tiedossa, kun sitä on viljoissakin.
Jos saat vuodesta toiseen herneen lakoon niin voit onnitella itseäsi, sinulla on paremmat maalajit tai sit tuhlaat lannoitteita herneeseen ;D
Herne lakoontuu aina, kunhan odottaa tarpeeksi kauan. Varsi mätänee korsiintumisen sijasta. Viimeisiä vihreitä ei kannata jäädä kyttäämään jos pääsato on puintikunnossa ja kelit puinnin sallivat.
Aika monella on herneet maata myöten ja kaikki on vielä vihreää. Ei tarvi hetkeen herneen puintia suunnitella ja aivan ilman apulantoja kasvaneet.No onneksi saa tänä syksynä seurata katseella herneen puintia.
-
Saviseudulla omien kokemusten perusteella herne pysyy kyl pystyssä jos on kuivahko vuosi. Tälläinen kasvukausi kuin nyt niin sit sitä lakoa on tiedossa, kun sitä on viljoissakin.
Jos saat vuodesta toiseen herneen lakoon niin voit onnitella itseäsi, sinulla on paremmat maalajit tai sit tuhlaat lannoitteita herneeseen ;D
Herne lakoontuu aina, kunhan odottaa tarpeeksi kauan. Varsi mätänee korsiintumisen sijasta. Viimeisiä vihreitä ei kannata jäädä kyttäämään jos pääsato on puintikunnossa ja kelit puinnin sallivat.
Aika monella on herneet maata myöten ja kaikki on vielä vihreää. Ei tarvi hetkeen herneen puintia suunnitella ja aivan ilman apulantoja kasvaneet.No onneksi saa tänä syksynä seurata katseella herneen puintia.
Mä.veikkaan multavampaa maata ja riittävää määrää vettä.. ::) ;D
-
Vihdoin eilen illalla oli saatu Tucano hernemaalle. Muutaman kierroksen oli ajanut ympäri, aivan täysin maata vasten olevassa hernemaassa. Näytti sujuvan kohtuullisen hyvin vaikka kello lähestyi iltayhdeksää. Joskus kymmenen aikaan ruoho oli jo niin litimärkää, että kengät kastuivat. Herneen puinti oli tössännyt jo paljon aiemmin. Sen vaan tietää, vaikka luulee, että nyt menee hienosti, eikun painetaan menemään. Mutta kaste on kuin selkään isketty jääpiikki. Äkillinen, yllättävä, odottamaton äkkiloppu. Siinä ei auta mitkään selitykset. Puinti päättyi siihen ja kausi on jälleen vaarassa.
Kaura illan puinneilta. Kosteus 16,5. Äärimmäisen tyydyttävää ja nautinnollista. Kauniin kullankeltaista Belindaa. Pystyä ja terhakkaa. Sellaista on mukava tappuroida.
-
Melkein kaikki lakoutuu yleensä viimeistään talvella.. normaalivuonna ei kannata odottaa liian pitkään.
Onhan se tavallisesti enemmän tai vähemmän nojallaan, riippuu kohdalle sattuneiden ukkosmyrskyjen määrästä. Sitten jos on aivan maata vasten on tilanne hankala.
Pieni määrä saunakukkaa pitää pystyssä :D
Nämä nykyiset lajikkeet ovat tässä suhteessa aivan toista maata kuin 30 vuotta sitten olleet.
Viime vuosina herne on kyllä valmistunut yllättävän ajoissa; poikkeusvuosina ei sitten korjuukeliä ole tahtonut vaan löytyä.
Muuten olin kerran puimassa hernettä joka kasvoi suurinpiirtein turvesuolla. Kasvusto oli määrältään aivan mahdoton mutta ilmeisesti oli mennyt liian aikaisin lakoon eikä siinä juurikaan ollut niitä herneitä :-/ Onneksi sentään puintikeli oli tuulinen ja aurinkoinen.
-
Vihdoin eilen illalla oli saatu Tucano hernemaalle. Muutaman kierroksen oli ajanut ympäri, aivan täysin maata vasten olevassa hernemaassa. Näytti sujuvan kohtuullisen hyvin vaikka kello lähestyi iltayhdeksää. Joskus kymmenen aikaan ruoho oli jo niin litimärkää, että kengät kastuivat. Herneen puinti oli tössännyt jo paljon aiemmin. Sen vaan tietää, vaikka luulee, että nyt menee hienosti, eikun painetaan menemään. Mutta kaste on kuin selkään isketty jääpiikki. Äkillinen, yllättävä, odottamaton äkkiloppu. Siinä ei auta mitkään selitykset. Puinti päättyi siihen ja kausi on jälleen vaarassa.
Kaura illan puinneilta. Kosteus 16,5. Äärimmäisen tyydyttävää ja nautinnollista. Kauniin kullankeltaista Belindaa. Pystyä ja terhakkaa. Sellaista on mukava tappuroida.
Maalakoisen herneen puinti loppuu kun aurinko menee tukiasemamaston taakse...
-
Joo-o. Eiköhän se oo niin, että otan noi vehnät pois vaikka hieman vihreetä seassa.
(https://i.imgur.com/JFJqoLo.jpeg)
-
Jaa jääköhän vehnät puimata. Vielä eilen kosteus 27% ja tosiaan vettä luvataan joka päivälle hamaan tulevaisuuteen.
-
Saviseudulla omien kokemusten perusteella herne pysyy kyl pystyssä jos on kuivahko vuosi. Tälläinen kasvukausi kuin nyt niin sit sitä lakoa on tiedossa, kun sitä on viljoissakin.
Jos saat vuodesta toiseen herneen lakoon niin voit onnitella itseäsi, sinulla on paremmat maalajit tai sit tuhlaat lannoitteita herneeseen ;D
Joo, maalaji vaikuttaa todella paljon. Ehkä joka neljäs vuosi on sellainen että pysyy pystyssä. Viileinä kesinä vaikka ei sataisi tahtoo kasvattaa tarpeettomasti kortta mikä alkaa hiljalleen kaatumaan kun palot painaa vaikka ei tulisi kauheita sateitakaan.
edit. joskus näkee maalaji vaihtelun lohkon sisällä todellä hyvin, tuleentumisessa on helposti viikon ero ja niitä on joskus puitukin osissa.
-
Joo-o. Eiköhän se oo niin, että otan noi vehnät pois vaikka hieman vihreetä seassa.
(https://i.imgur.com/JFJqoLo.jpeg)
Tuo tulee hyvin todennäköisesti olemaan todellisuutta tämän viikon jälkeen.
Vanhaan hyvään aikaan jos olisi niin itsellä olisi varmaan pääpaino kevätvehnässä josta kaikki olisi varmaankin puimatta vielä. Koko kasvukausi sinne olisi mätetty vauhtia ja jarrua vuoron perään. Se olisi hienoa katsella vesisateessa ränsistyvää kasvustoa jota ei saisi enää korjatuksi. Miinus merkki kannattavuudessa olisi taattu. Ja kun joku sit alkaa siellä selittämään et ei ole vielä syyskuukaan niin niin minäkin luulin vuonna 2017. Ei silloin sitä puintikeliä kyl enää syyskuussa tullut.. ::)
Mut onneksi se on historiaa. Nyt ei ole ostopanoksia nimeksikään pellossa. Tulee mitä tulee ja hyvinhän tuota on tullut. Niin hyvin etteivät mahdu siiloihin. Tänään varmaankin herneet loppuun, ne oli kyl pettymys. Sit sen jälkeen pikku pala ohraa ja kevätvehnät. Jos ei ihmeempiä satu niin loput 35 ha ehtii kyllä korjaamaan tämän kolmen päivän aikana..
-
Joo-o. Eiköhän se oo niin, että otan noi vehnät pois vaikka hieman vihreetä seassa.
(https://i.imgur.com/JFJqoLo.jpeg)
Tuo tulee hyvin todennäköisesti olemaan todellisuutta tämän viikon jälkeen.
. Ja kun joku sit alkaa siellä selittämään et ei ole vielä syyskuukaan niin niin minäkin luulin vuonna 2017. Ei silloin sitä puintikeliä kyl enää syyskuussa tullut.. ::)
Mulla on kuva 2017 lokakuun 3.pv, jolloin 3 aikaan yöllä olin puimassa kevätvehnää ;D .. Oli sellainen kovatuulinen ja kasteeton yö...
Kaurat kylläkin joutui marraskuussa murskalla ajaa...
-
Jaa jääköhän vehnät puimata. Vielä eilen kosteus 27% ja tosiaan vettä luvataan joka päivälle hamaan tulevaisuuteen.
No syyskuu on pitkä kuukausi. Ymmärrän enemmänkin syyskylvöjä kiirehtiviä. Myöhäisten kevätviljojen puinti on aivan samaan aikaan kuin paras kylvöaika. Ensi kesänä sitten onkin mahdollista kääntää syysviljalle taasen, huhtikuun kolmannella viikolle Lenet maahan, Sylvesteriä peltoheitoille. Muu ala saneerausta ja sänkikesantoa. Kevätvehnien kasvuajat näyttävät lyhentyneen 2018 jälkeen, mutta ei se niin ole; juuri äsken meteorologi TV:ssä kertoi, kuinka tämä kesä on Etelä-Suomessa ollut lämpö- ja sääoloiltaan vanhanajan normaalissa, ja Sirpin puintiennusteessa meneekin ylimyöhäinen kevätvehnä pitkälle syyskuulle. Kävin Calisperoa katsomassa, puolet on vielä taikinajyvää, toinen puoli valkoista pallukkaa. Säät ovat kohta vuosikymmenen olleet sadokkaita myöhäisiä kasveja hellivät, eikä siinä mitään, matkalla ollaan maailman teknologisen agrobizznes - kerman kärkeen.
Viljakaupan mainosviestit ovat kiihdyttäneet tahtia, pari viikko sitten oli syysrapsimainoksia, nyt on uutta Superlibidopollen - hybridiruislajiketta. Kohta syysvehnän turahdukset ym. alkavat painaa päälle. Ettei vaan jäisi käsiin kun sateet alkavat.... Ainakin hybridiruis ei näytä vuoden säilytyksen päästä itävän enää kunnolla.
Kaipa sitä taas Ceylonin levitinkylvöä on harkittava runsaan kuukauden päähän, saa ainakin siementä jatketuksi.
Niin, Sylvester ohra oli 15-16,5% eilen. Nyt saa valmiiksi kaksi lähes 80 asteen lämmöllä puhaltavaa kuivurintäyttä päivässä, 1. kuivaus 10 - 15 ja 2. kuivaus 17-22
Yöllä on vain 5-6 astetta, niin 65 astetta on ihan siinä ja siinä, jos meinaa ilmaa vielä läpi puhaltaa. Ei ole kaksoisliekkipoltinta tuon ikäisissä. Toisaalta, se toinen poltin vie kuivauksessa enemmän öljyä kuin yksi liekki päivällä.
-SS-
-
Joo-o. Eiköhän se oo niin, että otan noi vehnät pois vaikka hieman vihreetä seassa.
(https://i.imgur.com/JFJqoLo.jpeg)
Tuo tulee hyvin todennäköisesti olemaan todellisuutta tämän viikon jälkeen.
. Ja kun joku sit alkaa siellä selittämään et ei ole vielä syyskuukaan niin niin minäkin luulin vuonna 2017. Ei silloin sitä puintikeliä kyl enää syyskuussa tullut.. ::)
Mulla on kuva 2017 lokakuun 3.pv, jolloin 3 aikaan yöllä olin puimassa kevätvehnää ;D .. Oli sellainen kovatuulinen ja kasteeton yö...
Kaurat kylläkin joutui marraskuussa murskalla ajaa...
Joo ainakin yhtenä yönä puitiin meilläkin. Ja monena aamuna puitiin kun oli tuulista ja sit iltapäivällä satoi taas vettä..
Eihän tuossa kyl mitään järkeä tainnut enää olla. Iso miinusmerkki siitä vuodesta tuli kun sato mitä saatiin oli laadullisesti täyttä paskaa vielä kaiken lisäksi...
Tuo oli yksi sysäys et siirryttiin luomuun. Paljon panoksia laitettu pitkin kasvukautta ja mitään ei sit oikein tullutkaan tulopuolelle. Ja silloin vielä kannattavuus oli jollain tavalla kunnossa. Nyt en varmaan edes pystyisi edes tavista viljelemään.. ;D
-
Joo-o. Eiköhän se oo niin, että otan noi vehnät pois vaikka hieman vihreetä seassa.
(https://i.imgur.com/JFJqoLo.jpeg)
Tuo tulee hyvin todennäköisesti olemaan todellisuutta tämän viikon jälkeen.
. Ja kun joku sit alkaa siellä selittämään et ei ole vielä syyskuukaan niin niin minäkin luulin vuonna 2017. Ei silloin sitä puintikeliä kyl enää syyskuussa tullut.. ::)
Mulla on kuva 2017 lokakuun 3.pv, jolloin 3 aikaan yöllä olin puimassa kevätvehnää ;D .. Oli sellainen kovatuulinen ja kasteeton yö...
Kaurat kylläkin joutui marraskuussa murskalla ajaa...
Tuo oli syksyn viimeinen ja paras kuiva vuorokausi. Silloin pääsi aloittamaan seitsemän aikaan aamulla ja se sama istunto päättyi seuraavana aamuna 6.30 ja sitten alkoi vesisade ja mikään ei sinä syksynä enään kuivunut. Reipas 600 paalia tuli pahnoja paalattua ja maantietäkin kierrettyä toista sataa kilsaa.
-
Näyttää muillakin olevan lämpimiä (märkiä) muistoja 2017 syksystä... ;D
-
Jos aloittaisi vkl.
-
Njotta mitä se herneenpuinnin vaikeus tarkoittaa? Sitä että pöydän terien väliin jää joku paakku joka jää jumiin ja pitää käydä käsin poistamassa. Ja kun tämä on kerran tehty niin voi sanoa että yritettiin puida mutta todettiin mahdottomaksi.
Taistelin tänään 8 ha hernepeltoa ylös, ihan ränsistynyttä liimalakoa ja puiminen on sitä että pöytä syö savea niin voimalla että eturenkaat keventyy. Välillä tulee juolavehnäkohta jossa ei hernettä näy mutta niin vaan säiliöön tulee tavaraa siitäkin. Siinä 50-100 kerran välissä hyppäsin ulos puimurista , siivosin mullat leikkuupöydältä ja homma jatkuu. Taitaa vaan olla että nykyajan maajussit ei kengällään peltoon koske, jos työ ei onnistu koneesta niin luovutetaan heti.
Yli 30 tonnia tuli tuoltakin alalta ja muutama tonni tulee vielä kun saan kärryjä vapaaksi.
-
Kivaa "mainosta" herneen viljelylle, kiitos että kerrotte ikävistä kokemuksista, taidan jättää koskematta tuohon kasviin, vaikka sitä niin kovasti "mainostatte"
-
Njotta mitä se herneenpuinnin vaikeus tarkoittaa? Sitä että pöydän terien väliin jää joku paakku joka jää jumiin ja pitää käydä käsin poistamassa. Ja kun tämä on kerran tehty niin voi sanoa että yritettiin puida mutta todettiin mahdottomaksi.
Taistelin tänään 8 ha hernepeltoa ylös, ihan ränsistynyttä liimalakoa ja puiminen on sitä että pöytä syö savea niin voimalla että eturenkaat keventyy. Välillä tulee juolavehnäkohta jossa ei hernettä näy mutta niin vaan säiliöön tulee tavaraa siitäkin. Siinä 50-100 kerran välissä hyppäsin ulos puimurista , siivosin mullat leikkuupöydältä ja homma jatkuu. Taitaa vaan olla että nykyajan maajussit ei kengällään peltoon koske, jos työ ei onnistu koneesta niin luovutetaan heti.
Yli 30 tonnia tuli tuoltakin alalta ja muutama tonni tulee vielä kun saan kärryjä vapaaksi.
Laita kalenteriin pari-kolme viikkoa lisää,tyyniä aamusumuisia päiviä ja vaikkapa vesiheinää ym. liimalako hernelaihoon jossa välillä upottaakin puimuria ;D . Saat tuoreet mullat ja roskat puimuriin ja kuivuriin ja kumpikin on jumissa. Silloin tervehdit ilolla heitä jotka tiedotusvälineissä kehottavat viljelijöitä lisäämään kotimaisen valkuaisen viljelyä.... Tämä teksti kyllä alkaa muistuttutamaan SS:n maalailulta :D .
Mutta kun on sopivan kuivaa niin meneehän se lakokin aivan ookoo.Tänä vuonna mitä on palkoja aukonut niin satoa tulee herneestäkin.6-7 herneen palkoja pääasiassa.Ei ole helteet eikä kuivuus haitannut.
-
Itsellä ei herne kyl onnistunut tänä vuonna. Pitäisi uskoa et herne vaatii hyvän maan. Paskoille lohkoille mis vesiongelmia ja ph alhaalla sitä ei kannata laittaa. No nyt on kokeiltu toistamiseen ja se oli nyt siinä.
-
Eikö mukamas herneellä saa käyttää tukikasvia?
Laittaa vehnää vähäsen sekaan ja puimuriin pohjaluukut reikäpellistä niin vehnä tippuu maahan... :P
-
Saa kai sitä käyttää mut itse en ole jaksanut alkaa kikkailemaan kun lako ei oikeasti ole ainakaan itsellä mikään ongelma. Se on ehkä kerta kymmeneen vuoteen. Tänä vuonna sitä oli parhaimmissa kohdissa hieman. Et tää oli se yksi kymmenestä. Jos sit tälläisiä vuosia tai siis kasvukausia kuin tämä alkaa olemaan useammin niin joutuu ehkä miettimään tai sit laittaa vaan kauraa se lykkää tälläsenä vuonna ilman lannoitusta peräkkäisviljelyssäkin ihan ok ja hintaero luomukaura vs. Luomuherne on jonkinlainen. Ei väkipakolla kannata yrittää sitä hernettä.
Tukikasvin puinti peltoon tekee sen et luomussa pui myös rikat sinne takaisin. Itse ennemmin poistan ne rikat vasta kuivurissa. Ja jos taas yrittää ottaa siemenen tuosta niin hetken päästä siemen on tukikasvi voittoinen. Mut juu mahdollista se on tukien puolesta edelleen laittaa se ripaus tukikasvia..
-
Joo-o. Eiköhän se oo niin, että otan noi vehnät pois vaikka hieman vihreetä seassa.
(https://i.imgur.com/JFJqoLo.jpeg)
Tuo tulee hyvin todennäköisesti olemaan todellisuutta tämän viikon jälkeen.
. Ja kun joku sit alkaa siellä selittämään et ei ole vielä syyskuukaan niin niin minäkin luulin vuonna 2017. Ei silloin sitä puintikeliä kyl enää syyskuussa tullut.. ::)
Mulla on kuva 2017 lokakuun 3.pv, jolloin 3 aikaan yöllä olin puimassa kevätvehnää ;D .. Oli sellainen kovatuulinen ja kasteeton yö...
Kaurat kylläkin joutui marraskuussa murskalla ajaa...
Tuo oli syksyn viimeinen ja paras kuiva vuorokausi. Silloin pääsi aloittamaan seitsemän aikaan aamulla ja se sama istunto päättyi seuraavana aamuna 6.30 ja sitten alkoi vesisade ja mikään ei sinä syksynä enään kuivunut. Reipas 600 paalia tuli pahnoja paalattua ja maantietäkin kierrettyä toista sataa kilsaa.
Täällä vetävät tällä hetkellä heinää paaliin sitä vauhtia,on sullojat tiukilla ja varmaan paalikammiokin soikeena.
-
Njotta mitä se herneenpuinnin vaikeus tarkoittaa? Sitä että pöydän terien väliin jää joku paakku joka jää jumiin ja pitää käydä käsin poistamassa. Ja kun tämä on kerran tehty niin voi sanoa että yritettiin puida mutta todettiin mahdottomaksi.
Taistelin tänään 8 ha hernepeltoa ylös, ihan ränsistynyttä liimalakoa ja puiminen on sitä että pöytä syö savea niin voimalla että eturenkaat keventyy. Välillä tulee juolavehnäkohta jossa ei hernettä näy mutta niin vaan säiliöön tulee tavaraa siitäkin. Siinä 50-100 kerran välissä hyppäsin ulos puimurista , siivosin mullat leikkuupöydältä ja homma jatkuu. Taitaa vaan olla että nykyajan maajussit ei kengällään peltoon koske, jos työ ei onnistu koneesta niin luovutetaan heti.
Yli 30 tonnia tuli tuoltakin alalta ja muutama tonni tulee vielä kun saan kärryjä vapaaksi.
Tarkoittaa sitä että kun lakoista kasvustoa ei saa enää kuivaksi niin se ei todellakaan enää toimi pöydällä. Tuppu ja tappura joka sormen ja laonnostajan kärjessä 5 metrin välein.. kyllä se kuivana menee lakokin. Joku syksy oli sellainen että iltapäivässä oli vajaat 3 tuntia jolloin puinti kävi.
Herne on mieluummin tuulisten ja aurinkoisten aukeiden kasvi, ei varjoisten ja suojaisten metsänreunojen. Varjossa se kasvaa honteloksi ja kaatuu jo puolikasvuisena.
En ole puimurilla suuremmin maansiirtoa harrastanut, jos noita tukkoja ei ajoissa huomaa niin tietysti silloin lopulta päätyy maansiirtoalalle. Riippuu varmaan pöydän geometriastakin ja pellon tasaisuudesta ja maalajista.
Onko muuten hienommissa vehkeissä mittaria sille miten raskaasti pöytä nojaa maahan? Vai osaavatko nämä korkeusautomatiikat ajaa sillai 'nätisti ja kevyesti' maanpintaan nojaten? Vanhassa koneessa tuo on loistava viisari, ei tule varmuuden vuoksi laskettua vielä vähän (liikaa) kun näkee että mennään jo kevyesti maahan nojaillen. Säästää monelta harmilta jos olosuhteet ovat vaikeat. Eihän se ole kuin painemittari nostohydrauliikassa mutta minusta hyvin hyödyllinen.
-
Näyttää tämän aamun Forecan ennuste viikonlopusta alkavalle 10 päivän jaksolle 70 milliä vettä tänne Tampereen länsipuolelle. Ei nyt tarvittais.
-
ei taija olla tämä kesä tuolla seutulla oikea viljelykesä. vesipaiste toisensa jälkeen kulkenna samaa reittiä. täällä puolella taas ollu paljon poutaa, tai ainakin vähäsateista. hernettä näkyy puineen myös ja ei pahemmin kasoja pellolla näy joten sujunut kait hyin. kun on kuivaa!
-
Vähän jännän äärellä, saako hereet talteen huomenna, kaste viivyttää, ja ikkuna sulkee ilta seittemältä, onnistuuko. Tänään viimeisiä vehniä ja pois ja illala vielä pieniet juhlat,
-
Aamusumut kestävät pitkään ja sumu sitten hälvenee pienellä tihkulla. Iltapäivällä on muutama hyvä tunti puida, jos alkaa tuulla. Sivusta seuranneena, monet pyrkivät ottamaan herneen pois hyvin aikaisin, koska näyttää siltä, että rikkatorjunnan teho ei riitä ihan loppusyksyyn. Vesiheinät ja semmoiset varmasti haittaavat herneen puintia.
Hernettä on täällä päin™ viljelty suuremmillakin vuotuisilla aloilla. Puinti näkyy hiukankin hankalammissa oloissa kestävän 3-4 kertaa pitempään samaa alaa kohti verrattuna pystyohran parturointiin juoksuvauhdilla. Että 400 hehtaarin tila riskeeraa muut hommansa jollakin 40 ha:n herneen krassuttamisella ja pöydän tukkojen repimisellä, kun muut viljelykset jäävät vähemmälle huomiolle...mitenköhän jotkin 40 jalan pöydän rumpupuimurit suhtautuvat kasvutuoreeseen herneeseen ?
Onko herneen hinta NIIN hyvä, että se ohittaa puinteja priorisoitaessa kaikki muut puitavat ?
-SS-
-
Aamusumut kestävät pitkään ja sumu sitten hälvenee pienellä tihkulla. Iltapäivällä on muutama hyvä tunti puida, jos alkaa tuulla. Sivusta seuranneena, monet pyrkivät ottamaan herneen pois hyvin aikaisin, koska näyttää siltä, että rikkatorjunnan teho ei riitä ihan loppusyksyyn. Vesiheinät ja semmoiset varmasti haittaavat herneen puintia.
Hernettä on täällä päin™ viljelty suuremmillakin vuotuisilla aloilla. Puinti näkyy hiukankin hankalammissa oloissa kestävän 3-4 kertaa pitempään samaa alaa kohti verrattuna pystyohran parturointiin juoksuvauhdilla. Että 400 hehtaarin tila riskeeraa muut hommansa jollakin 40 ha:n herneen krassuttamisella ja pöydän tukkojen repimisellä, kun muut viljelykset jäävät vähemmälle huomiolle...mitenköhän jotkin 40 jalan pöydän rumpupuimurit suhtautuvat kasvutuoreeseen herneeseen ?
Onko herneen hinta NIIN hyvä, että se ohittaa puinteja priorisoitaessa kaikki muut puitavat ?
-SS-
Sie SS kun tunnet esim. jenkkien viljelymeininkejä, niin siellä tuskin on mitään viljelyyn liittyviä yksityiskohtaisia byrokraattien asettamia vaatimuksia, kuten viljelyn monipuolistaminen ym. schaisse, eli siellä suurtilalla voi olla vain kahta kasvia, 1000 ha soijapapua ja 1000 hehtaaria maissia/ vehnää/jotain muuta, näin saadaan kaikki tavaralogistiikka yksinkertaiseksi ja suoraviivaiseksi. Siis tää on mun oletus.
-
Missä EU, siellä byrokratia.
-
Ohrat mukavan kuivat, vehnät varmaan enskuussa😅
-
Vehnää ottavat varovasti siivu kerrallaan hakekonttikuivureihin. Aikaiset kevätvehnät ovatkin jo valmiita, mutta nuo turboahdetut kasitonnarivehnät melko pehmeää hernettä on jyvä.. Rumpupuimurit ovat olleet enimmäkseen ohran kimpussa, kauratkin odottavat kypsän näköisinä.
Lene ohra oli kosteudeltaan 15-20% välillä, kesäkuun kolmantena kylvetty. Paino jää lähemmäs 60 kiloa kuin 65 kiloa. Täytyy pitää erillään ja ottaa edustava ennakkonäyte. Sopimus kun täyttyy Sylvesterillä, 66,5 kg/hl.
Niillä joilla on kevätvehnät kiinnitetty hurjaan pörssihintaan, kannattaisi ehkä hakea lääkäriltä aloituspakkaus valmiiksi, kun ohimosuonissa paineet nousevat kymmenen elohopeamilliä joka sadealueen vyöryessä peltojen ylitse, niin voi ottaa vähän hillitsevää troppia.
Tai jotain.
-SS-
-
Sampo laittaa parasta pöytään. Aamupäivästä olkikelan ketju, remontin jälkeen pari kierrosta ja lietso solmussa.
-
Vappuna kylvetty keskimyöhäinen vehnä 16%. Ei kauheasti vihreetä seassa. Sen sijaan samaan aikaan kylvetty myöhäinen Troy vielä pääkasvustonkin osalta tuoretta, lisäksi reilusti jälkiversoa. Että sellainen kuivuudenkestävä lajike?
Olishan se ollut mukava päästellä kaikki pois vielä hyvän sään aikana, mutta ei kai auta kuin odotella. Itsehän tämän myöhäisen "satotykin" valitsin. Lienee viisainta keskittyä kevätvehnän sijaan syysvehnään tulevaisuudessa. Kevätviljoista sitten kaura, nytkin kylvä ja unohda suojaviljasta pätkähti 5,5 tonnia hehtaarilta.
-
Missä EU, siellä byrokratia.
Ei muuten muutu fixitillä mihinkään.. tai muuttuu sit hoetaan missä suomi siellä byrokratia.
Sota tän voisi korjata kun joutavan päiväiset virkamiehet pääsisivät tykinruuaksi.. ::)
-
Ei ilman aseita.
-
Puolet syysvehnistä pois....
...eiväthän ne keväällä hyvältä näyttäneet, mutta eivät nyt ihan näin huonoiltakaan, miten voi heinä kasvaa niin ovelasti kylvöriviin, ei tähän muuta selitystä äkkiseltään ole....
...kosteutta jaksanut testata, niin vähän tuli, mutu 500kg/ha
-
Kivaa "mainosta" herneen viljelylle, kiitos että kerrotte ikävistä kokemuksista, taidan jättää koskematta tuohon kasviin, vaikka sitä niin kovasti "mainostatte"
Itse olen pysynyt herneestä erossa ja viljellyt härkäpapua. Omat riesansa siinäkin, mutta pysyy sentään irti maasta. Mielestäni Vire-lajike oli hyvä parannus härkäpavun viljelyyn aikaisuuden ja pienikokoisemman siemenen ansiosta.
-
Hilkkaa tossa tappuroinut :), joku vois luulla, että tehnyt jotain muuta mitä Claasilla voi tehdä :) täytyy kyllä sanoa, että on hyvä lajike ja erikoinen..Välillä kasvattaa pitkän korren ja välillä lyhyen..Tarviiko enään maanäytteitä ottaa, kun kylvää Hilkaa ja katsoo mihin se lykkää sen pitkän kortensa..Niin siellä on ravinteet kunnossa. Onneksi osa oljista puin pitkäksi, niin tulee olkeakin paaleihin. Maksavat ihan hyvin, kun säkkilannoite on xxxtun kallista
-
Vappuna kylvetty keskimyöhäinen vehnä 16%. Ei kauheasti vihreetä seassa. Sen sijaan samaan aikaan kylvetty myöhäinen Troy vielä pääkasvustonkin osalta tuoretta, lisäksi reilusti jälkiversoa. Että sellainen kuivuudenkestävä lajike?
Olishan se ollut mukava päästellä kaikki pois vielä hyvän sään aikana, mutta ei kai auta kuin odotella. Itsehän tämän myöhäisen "satotykin" valitsin. Lienee viisainta keskittyä kevätvehnän sijaan syysvehnään tulevaisuudessa. Kevätviljoista sitten kaura, nytkin kylvä ja unohda suojaviljasta pätkähti 5,5 tonnia hehtaarilta.
2004 oli hankala syksy. Syyskuun puoliväliin osui kuitenkin kuivempi jakso ja myöhäinen satotykki Amaretto oli ainut mitä pääsi puimaan 19% kosteudessa, ohrat oli järjestään 25% luokkaa ja läpi-itäneet rukiit murskattiin peltoon.
-
Kivaa "mainosta" herneen viljelylle, kiitos että kerrotte ikävistä kokemuksista, taidan jättää koskematta tuohon kasviin, vaikka sitä niin kovasti "mainostatte"
Itse olen pysynyt herneestä erossa ja viljellyt härkäpapua. Omat riesansa siinäkin, mutta pysyy sentään irti maasta. Mielestäni Vire-lajike oli hyvä parannus härkäpavun viljelyyn aikaisuuden ja pienikokoisemman siemenen ansiosta.
Härkäpapu on kyllä kieltämättä kiitollisempi puitava mutta taas vastapuolena nää aikaiset pavut on aika puodan arkoja herneeseen verrattuna.
-
Miten on sadon kanssa? Täällä Turun suunnalla on tullut aika hyvin ohraa, kohtuulisesti vehnää, tosi hyvin kauraa, härkäpapu taitaa olla aika ok.
-
Miten on sadon kanssa? Täällä Turun suunnalla on tullut aika hyvin ohraa, kohtuulisesti vehnää, tosi hyvin kauraa, härkäpapu taitaa olla aika ok.
Lounaisrannikolta koilliseen päin on huhuttu kevätviljoista yleisesti jopa 7 t satoja. Viljakuskit tietysti kuulevat vain ne suurimmat sadot. Aivan rannikkokaista lienee ollut hieman kuivempi, jolloin sadot ovat ehkä normaaleja. Kaksi hakekuivuritilaa pui nyt kevätvehnää kärryt turvoksiin. Kolmas hakekuivuri volisee yöllä hernekuormia kuivaamassa. Salon keskustassa jo tuli milli-kaksi vettä. Herneen puinti pysähtyi saman tien. Toin puimurin kotiin.
Kävin keskellä vehnäpeltoa ottamassa kouraan kunnon sylyksellisen korsia ja tähkiä. Korret 70% vihreät, jyvänkosteus 27% ja melkoinen osa vihreitä.
(http://www.viistonninen.com/muut/2026/Calispero/Calispero_29082026A.jpg)
Kuva: Calispero 20.08.2026
(http://www.viistonninen.com/muut/2026/Calispero/Calispero_29082026B.jpg)
Kuva: Näytteestä käsin puidut jyvät
Kevätvehnä ei jaksa hermostuttaa; ei ole sopimusta, niin villi vilja voi jäädä silti käsiin, vaikka olisi kuinkakin hyvää. Jos sateet kastelevat varsinaista länsirannikon vilja-aittaa Kokkolasta etelään, niin eipä sitä huippulaadun leipävehnää välttämättä muillakaan ole kiusaksi asti.
-SS-
-
Jämerä poutajakso takana ja vieläkin antaa puida. Muutama tippa tuli jo. Viljaa jää muutama ha kauraa. Vehnät tuli eilen pois. Satoja Briitta-ohra n. 5800, Selina-vehnä 5500, Quatrox hiukan vähemmän. Tätä kauraa tulee ehkä yli kuudenkin. Viiminen kylvö ja sängestä avaus toimi tänä vuonna kyntöä paremmin kovilla mailla. Keskinkertainen vuosi, tässä toki monet on kaura/ohra ottaneet seiskaakin talteen.
Elokuun sademääräksi jää tosi pieni vaikka viimisenä päivänä jotain tulisikin. Lautasmuokkaus mennyt kerrankin sillai kun kuuluu, tomu lentää. Syyskylvöjä kohti, toki haastavalla ennusteella. Aikalailla tänään on porukka kylvöä jo aikaiseksi saanutkin. Itellä ei ole moiseen riittänyt vielä kapasiteetti. Pelkkää puintia ja kuivausta viikko putkeen.
-
Miten on sadon kanssa? Täällä Turun suunnalla on tullut aika hyvin ohraa, kohtuulisesti vehnää, tosi hyvin kauraa, härkäpapu taitaa olla aika ok.
Lounaisrannikolta koilliseen päin on huhuttu kevätviljoista yleisesti jopa 7 t satoja. Viljakuskit tietysti kuulevat vain ne suurimmat sadot. Aivan rannikkokaista lienee ollut hieman kuivempi, jolloin sadot ovat ehkä normaaleja. Kaksi hakekuivuritilaa pui nyt kevätvehnää kärryt turvoksiin. Kolmas hakekuivuri volisee yöllä hernekuormia kuivaamassa. Salon keskustassa jo tuli milli-kaksi vettä. Herneen puinti pysähtyi saman tien. Toin puimurin kotiin.
Kävin keskellä vehnäpeltoa ottamassa kouraan kunnon sylyksellisen korsia ja tähkiä. Korret 70% vihreät, jyvänkosteus 27% ja melkoinen osa vihreitä.
(http://www.viistonninen.com/muut/2026/Calispero/Calispero_29082026A.jpg)
Kuva: Calispero 20.08.2026
(http://www.viistonninen.com/muut/2026/Calispero/Calispero_29082026B.jpg)
Kuva: Näytteestä käsin puidut jyvät
Kevätvehnä ei jaksa hermostuttaa; ei ole sopimusta, niin villi vilja voi jäädä silti käsiin, vaikka olisi kuinkakin hyvää. Jos sateet kastelevat varsinaista länsirannikon vilja-aittaa Kokkolasta etelään, niin eipä sitä huippulaadun leipävehnää välttämättä muillakaan ole kiusaksi asti.
-SS-
Onko calispero kuvattu siis jo 20.8. vai tänään 29.8.? Ja kylvetty?
-
Mitä siellä Alastarolla siis on jo kylvetty? Ruista vai jo syysvehnää?
-
Onko calispero kuvattu siis jo 20.8. vai tänään 29.8.? Ja kylvetty?
Juu korjaus, tänään 29.08 kuvattu.
-SS-
-
Loppusuoralla on. Reilu 10 ha ohraa jäljellä. On aika kirjavaa tuo loppu. Saa jonkin aikaa vielä valmistua.
-
Joo kyl syysvehniäkin on jo muutamia kylvetty. Mikäs siinä, maat optimikunnossa. n. 20mm koko kuun sateet. Taas oli puimurin valot ihan täynnä kahukärväsiä et niihin hommiin saa toki varautua. Aikaisin rukiinkylvö minkä kuullu 9.8 Mellilässä.
-
Omat puinnit lähes valmiit. Vajaa 4ha on saksalaista härkäpapu jalostetta vielä pellossa. Viimeksi kun kävin katsomassa niin oli vielä melko vihreää. Jos kuukauden odottelisi.. tai sit murskalla.. ;D
Ei ollut paras vuosi kokeilla näitä myöhäisiä. Ollut viileää, sateista jne. Niin paperilla oleva kasvuaika voi olla ihan totta. Epäilen et suomalaisetkin papu lajikkeet olisi voineet tänä vuonna antaa satoa. Ja niin olidi voinut viime vuonnakin. Itsellä ei ollut kumpanakaan kun kyllästyin 2024 vuoden jälkeen noihin.
Mut juu lähes valmiit puinnit. Iltahämärissä vedin viimeiset quarnat koneen kitusiin. Oli sikin sokin lakoa ja aluskasvit ja kaiken maailman vihreä niska kasvanut läpi. Purentamittarilla alta kahta kymppiä oli kosteus. Turha oli jättää peseytymään..
Sit niistä sadoista. Kaikkihan ei ole vielä kuivattu vaan kuivurit pyörii varmaan pari päivää vielä mut jotain voi jo arvella.
Syysohralla aloitettiin ja se oli kyl pettymys. Harva kasvusto keväällä on harva myös syksyllä. Keskisato jäi johonkin 2,5t/ha paikkeille. Versus viime vuonna 4t/ha. Syysvehnästä tuli ihan ok. Ei satokisassa oltaisi edes pronssilla mut joku 4t/ha. Harmittavan vähän vain hehtaareja. Speltti meni ihan vihkoon. Jos ei olisi viimeiset siemenet olleet pellossa niin olisin kääntänyt ympäri keväällä. Ehkä tonni per ha. :-X
Sit se ainut positiivinen eli kaura. Onneksi oli ehdottomasti eniten tätä kylvössä. Ehkä noin 50% satokasvien alasta. Sanoisin et sellainen 3,5t tuli läpi. Parhaimmista tuli yli 4t.
Mut siihen ne ilon aiheet sit loppuikin. Herneen tiesin olevan surkea. Vesi sen taisi viedä. Oli kyl paskimmilla lohkoillakin. Ei olisi kannattanut yrittää. Johkuu tonnin ja puolentoista väliin se satotaso asettuu. Kevätvehnät oli sit se isoin yllättäjä negatiivisessa mielessä. Quatrox oli lisäyksessä ja siitä nyt tuli kai ihan ok. Voisi olla jossain 2,5-3t/ha. Mut quarna, juu oli ehkä vähän huonot lähtökohdat ja omia virheitä mut silti. Sato on siinä 2t kieppeissä. Ajattelin et kun vettäkin on tullut et oltais kolmosen paikkeilla mut ei kun ei.
Nooh turha sitä on surkutella kun löysät on jo housuissa. ;D kaura onneksi paikkaa jos vielä hinta vähän korjaantuisi. Ei tästä mikään tykki vuosi tullut. Ei sellainen ollut viime vuosikaan. Mulle ja mun maille kelpaa näköjään paremmin sellainen hieman kuivahko vuosi. ;D
Yleisesti muuten niin puinnit täällä viel aika pahasti kesken. Ne jotka aina olleet hätäisi ovat voineet saada tänään valmiiksi mut moni vasta aloitti tällä viikolla. Tieltä katsoen sanoisin et tälle alueelle kyl tulossa hyvä vuosi jos pois saavat. Pitkästä aikaa sellainen kasvukausi jolloin pussitypelle on saanut vastinetta.
Kiitos ja kumarrus. Nyt yks sihijuoma kouraan ja saunaan. Huomenna kohti uusia pettymyksiä!
-
Omat viljat on korjuussa ja rypsiä sitten saa vielä hetken odotella. Kasvuston väristä päätellen varmaan lokakuulle..
Sato oli oikeastaan positiivinen yllätys, tuomitsin kesällä oraiden perusteella että yli viiden ei varmaan mennä mutta Veerasta tuli jotain 6,3tn luokkaa.
Jukka kaurasta tuli 6tn pintaan ja herneestä n. 4tn. Herneessä oli iso ala ihan tyhjää, kesäkuun 60mm viikkosade tukehdutti sitä eikä lohko ole muutenkaan joka osaltaan herneelle optimaalinen.
-
Puinteja hieman aloteltu Vinha ohralla ja Hurja kauralla. Laatu ja määrä positiivinen yllätys mutta taitaa nyt alakaa viikon sateet taasen.
-
Vielä raakaa ohraa 8 ha ja Finolat jäljellä. Muuten puitu
-
Myöhäisten lajikkeiden riski on todellinen, pelkästään puintikosteuden muodossa. Tyypillisen eräkuivurin hyötysuhteella ongelmaksi nousee öljyn hinta. Esimerkiksi vuonna 1971 vehnän hinta oli 1,70 mk/kg. Öljyn hinta oli 1,30 mk/litra. Nyt vehnän hinta olisi 0,21 €/kg, öljyn hinta 1,45 €/litra.
Tekoäly laskee tarkasti määriteltyjä ongelmia tehokkaasti ja varmasti. Tein muutaman what-if - laskelman sellaisen lajikkeen välillä jonka puintikosteudelle on useita mahdollisuuksia heinäkuun lopun ja elokuun lopun välillä laskea alle 16 %:iin, verrattuna äärimyöhäiseen ja mahdollisesti lakoontumisalttiiseen satotykkiin, jonka puintikosteus asettuu hyvin todennäköisesti 20%:iin, tai sitten jos vihdoin laskeekin, on sakoluku alle 150. Niin myöhäisemmän lajikkeen keskisadon eron on oltava noin puoli tonnia/ha isompi, jotta lisäkuivaus edes tulee maksetuksi. Rehuvehnän hinnasta riippuu, tarvitaanko vieläkin isompi satoero.
Jos myöhäisellä vehnäpuurolla on omaa käyttöä teollisuuslaitoksessa, silloin on perusteltua käyttää kaikki lämpösummapäivät massan tuottamiseen.
Tuossa kun viimeiset ohrat sai pois, niin Lene tosiaan yllätti, 3.5 kylvettynä kasvuaika 92 päivää, 3.6. kylvettynä 87 päivää. Puintikosteus 14%:n ja nyt ennen sadetta 16%:n tienoilla. 3.6. kylvetystä Sylvesteristä suoraan kuukautta myöhemmin kylvetyn Lenen kimppuun...
Selvästi satoisin Sting oli äärimmäisen raakaa aina vaan, ja öljysäiliön vajentuminen antoi aiheen epäillä, ketä varten tässä tuota pulleata jyvää haetaan pellolta pois, itseä vain Nestettä varten ?
-SS-
-
Eilen sain viimeiset ohrat pois pellolta. Yllättäen tuo pelkästään lautasäestetty RGT planetti (jota keväällä tuskailin kun alkoi itämään niin epätasaisesti) oli positiivisin yllätys, n. 20ha antoi yli 4,5t/ha satoa. Ceylonia tuli joku 5,3-5,4t/ha ja jäi tietty rehuksi kun ei ollut typpeä tarpeeksi säästösyistä. Kauraa (Avenue) tuli noin 5t/ha joka sai myös aika ohuen lannoituksen. Eli olen varsin positiivisesti yllättynyt, öljyäkään ei palanut tolkuttomasti kun kelit oli aika hyvät.
Tuo leipälaatuinenkin syysvehnä on yllättävän paljon huonommin hinnoiteltu kun kevätvehnä ja ainakin tuo ceyloni tarvii aika rutkasti typpeä niin alkaa taas vähän kiinnostella tuo Quarnan tms kevätvehnän viljely. Voisi toimia ainakin osalla lohkoista ja kate voisi olla vähän fiksumpi. Tai korianteri tai kikherne tai se parempi hamppu. Alkaa olla tää viljan viljely sivuhommina vähän turhan kallis harrastus vaikka pääseekin raktorilla ajelemaan. Ja vanhat villapaalit navetan vintiltä vois kääriä kuivurin kennoston ja putkien ympärille. Voisi tuoda useamman satasen säästön vuodessa.
-
Ceyloniin saa valkuaista melko varmasti, kun lannoittaa niitä tähkälletulon aikaan. 13,1%:n Ceylonista sai Hankkijalla 4€/t valkuaislisää.
Ei ehkä palkoille pääse jakamalla lannoituksia. Noin kaksikymppiä hehtaari runsaan viiden tonnin hehtaarisadosta, ja omassa sopimuksessa oli sama hinta rehulla ja leivällä.
-SS-
-
Oma ahdistus kasvaa aina kun joku liputtaa täällä sadon korjatuksi :-\
Korjasin lauantaina unelmakelissä hernettä kovassa tuulessa ja kun menin tyhjentämään säiliötä niin mitään ei tullutkaan. Koko purkuruuvi oli jumittunut kiinni saven ja vihreiden herneiden muodostamaan massaan joka on holvannut putkea. Taltta, painepesuri ja hitsipillin kuuma liekki apuna sain kaa*****a massaa pois ja ruuvi lähti taas pyörimään. Nyt tarvitaan hoidoksi taas useita tonneja kuivaa viljaa hiomaan puimuria puhtaaksi.
-
Semmoiset keskikokoiset perintötilat, joilla on ollut jokin suurempi oheisteollisuuslaitos tai sokerijuurikas- kasvihuoneviljelyä, ovat viljatilana parhaiten valmiina puinneissa. Koneet newhollanterit claasit ässäjontikat ovat melkoisen tehokkaita, isun rakentama investointitukikuivaamo ottaa sisäänsä yhdistelmäkuorman kerrallaan ja puimurilla puidaan jopa 40-50 tonnia tunnissa ja kuivaamo ottaa sisäänsä sata kuutiota ja kuivaa 25 tonnia tunnissa.
Nämä joilla on kohta parituhatta hehtaaria puitavaa, muutama sata palstaa ympäri maakuntaa, niin jopa kestää maantiellä matkustelua, rumpupuimurin 20 m pitkiä pöytävaunuja, chaservaunuja kärryjä viljakuorma-autoja vekslata aikansa, että voi olla myöhäänkin syksyyn tummuvia viljapeltoja puimatta, osa voi jopa unohtuakin matkasta.
Pientiloilla jos KAIKKI viljat jäävät puimatta, se olisi suurtilan muutaman tunnin puintihomma, ja kuivaamon esipuhdistimen putukasassa on isommasti viljaakin kuin pientilan koko sato olisi, eipä pientilan pidä puimatta jäämistä hävetä, pro-agrobizznekseen verrattuna pikkurahoista kuitenkin on kyse. Se 2045 sampoinen laukee aina jostakin ja sitten remontoidaan jotain anturia tai rajaispuintilaitteen laakeria tai hydrauliikkapumpun hihnaa tai olkikelan repeämiä tai tai tai...jos ei muuta niin pikkutilan kuivaamon Bentone taas prakaa ja elevaattorin hihna on rispaantunut.
-SS-
-
Kyl SS:ää näyttää v1tuttavan.. ;D
Ei suomessa toiminta nyt niin iso ole vaikka saharaseppo niin antaa ymmärtää. Juu on sitä komeeta ja kallista touhua mut aika paljon nysvätään vielä pientä toimintaa omin avuin.
-
Oma ahdistus kasvaa aina kun joku liputtaa täällä sadon korjatuksi :-\
Korjasin lauantaina unelmakelissä hernettä kovassa tuulessa ja kun menin tyhjentämään säiliötä niin mitään ei tullutkaan. Koko purkuruuvi oli jumittunut kiinni saven ja vihreiden herneiden muodostamaan massaan joka on holvannut putkea. Taltta, painepesuri ja hitsipillin kuuma liekki apuna sain kaa*****a massaa pois ja ruuvi lähti taas pyörimään. Nyt tarvitaan hoidoksi taas useita tonneja kuivaa viljaa hiomaan puimuria puhtaaksi.
Nyt ei joku täsmää. Oliko sitä vihreää hernettä kuitenkin enemmän kuin 10%? Savi kuulostaa huolestuttavalta. Onko herne siis niin liimalaossa, että saven tuloa ei voi estää. En olisi ehkä itse puinut tuollaista lainkaan. Nyt kannattaa olla tarkkana kuivurilla, koska savi seuraa mukana siiloon asti. Kollegalla holvasi siiloon ja oli aika neuvotteleminen, että se saatiin sieltä ulos. Tällainen tavara kannattaisi lajitella melko pian kuivauksen jälkeen. Joku vanhempi rumpulajittelija on vallan hyvä. Laittaa pienet reikäkoot peräkkäin, että herne tulee päädystä ulos, niin roskat ja savi putoaa matkalla ulos. Lopputuloksena puhdas herne, jota voi jo varastoida luotettavasti.
-
Tosi hyvä puintiviikko takana. Puinnit voisi olla puolessa välissä. Belindasta kertynyt tähän mennessä noin 4200kg/ha, hlp hyvä 59. Viimeinen satsi unohtui vähän pidemmäksi aikaa kuivuriin ja hehtopaino oli jo 60kg. En tiedä, koska Belindasta olisi viimeksi tullut noin painavaa. Vanille ohra irrotettiin perjantain tehokamppaniassa. 4479kg/ha. Hehtopaino 71-72kg, on tuolle lajikkeelle kova. Lopuksi sitä Quattroxia kaapillinen. Oli vähän kosteeta, satotasoarvio liikuu jossain missä lie. Sellainen vanhan hyvän ajan keskimääräinen vuosi menossa. Joskus pidin näitä 4000 satoja heikkoina, mutta nykyään nämä ovatkin jo kelpo tuloksia. Ihan turha tässä on haaveilla mistään 5-6 tonnin sadoista, koska kevään kuivuus kesti tässä pitkälle kesäkuuta ja homma oli taas kerran sillä selvä.
-
SS tykittää taas täyttä asiaa.
-
Täällähän tuntuu ihan oudolta. Eikö kaikki saakkaan 8 tonnin hehtaari satoja viljasta? Minä olen niin luullut jo vuosia. Omat Hermanni ohrat parhailta eloperäisiltä mailta ja lehmän paskalla kasvatettuna tuotti arvoiden mukaan 5800 kg/ha (myyty littu viljaksi tilavuudella ja hl painolla). Tosin tuollaista saman laista arviota oon puinut ittellekkin, mutta hinsulla lannalta kovilta maailta sato jäi noin puoleen tuosta. Arvoituna keskisato noin 4600kg/ha. Ihan se ja sama ...puinti remontteihin 20 euroa ja kuivaukseen varmaan ihan pirusti.
-
Tosi hyvä puintiviikko takana. Puinnit voisi olla puolessa välissä. Belindasta kertynyt tähän mennessä noin 4200kg/ha, hlp hyvä 59. Viimeinen satsi unohtui vähän pidemmäksi aikaa kuivuriin ja hehtopaino oli jo 60kg. En tiedä, koska Belindasta olisi viimeksi tullut noin painavaa. Vanille ohra irrotettiin perjantain tehokamppaniassa. 4479kg/ha. Hehtopaino 71-72kg, on tuolle lajikkeelle kova. Lopuksi sitä Quattroxia kaapillinen. Oli vähän kosteeta, satotasoarvio liikuu jossain missä lie. Sellainen vanhan hyvän ajan keskimääräinen vuosi menossa. Joskus pidin näitä 4000 satoja heikkoina, mutta nykyään nämä ovatkin jo kelpo tuloksia. Ihan turha tässä on haaveilla mistään 5-6 tonnin sadoista, koska kevään kuivuus kesti tässä pitkälle kesäkuuta ja homma oli taas kerran sillä selvä.
Tuollaisiin satotasoihin olisin itsekin varmaan päässyt tälläisen vuoden jälkeen jos tavis viljelijä olisin. Mut valitettavasti se ei riitää joozeppi tai ainakin hänen "kaverit" ottaa niitä 6-7t keskisatoja. Tai jos vaikka katsoo myntin tilan videoita youtuubin puolelta niin hyvät sadot tuntuu pohjanmaallakin tulevan. (Koska siellä ei onnistuisi?)
Sit kun palaa omaan maailmaan niin vaikka sadoissa olisikin tarina lisää niin kylhän se näin on et 6t keskisatona viljoita pitäisi saada jotta hommassa joku järki olisi. Tai järkikään mut joskus ne rahat loppuu ainakin multa tililtä.
En halua masentaa ja hyvä jos tuolla pärjäät mut realistisesti se ei taida pidemmän päälle toimia..
-
Tosi hyvä puintiviikko takana. Puinnit voisi olla puolessa välissä. Belindasta kertynyt tähän mennessä noin 4200kg/ha, hlp hyvä 59. Viimeinen satsi unohtui vähän pidemmäksi aikaa kuivuriin ja hehtopaino oli jo 60kg. En tiedä, koska Belindasta olisi viimeksi tullut noin painavaa. Vanille ohra irrotettiin perjantain tehokamppaniassa. 4479kg/ha. Hehtopaino 71-72kg, on tuolle lajikkeelle kova. Lopuksi sitä Quattroxia kaapillinen. Oli vähän kosteeta, satotasoarvio liikuu jossain missä lie. Sellainen vanhan hyvän ajan keskimääräinen vuosi menossa. Joskus pidin näitä 4000 satoja heikkoina, mutta nykyään nämä ovatkin jo kelpo tuloksia. Ihan turha tässä on haaveilla mistään 5-6 tonnin sadoista, koska kevään kuivuus kesti tässä pitkälle kesäkuuta ja homma oli taas kerran sillä selvä.
Tuollaisiin satotasoihin olisin itsekin varmaan päässyt tälläisen vuoden jälkeen jos tavis viljelijä olisin. Mut valitettavasti se ei riitää joozeppi tai ainakin hänen "kaverit" ottaa niitä 6-7t keskisatoja. Tai jos vaikka katsoo myntin tilan videoita youtuubin puolelta niin hyvät sadot tuntuu pohjanmaallakin tulevan. (Koska siellä ei onnistuisi?)
Sit kun palaa omaan maailmaan niin vaikka sadoissa olisikin tarina lisää niin kylhän se näin on et 6t keskisatona viljoita pitäisi saada jotta hommassa joku järki olisi. Tai järkikään mut joskus ne rahat loppuu ainakin multa tililtä.
En halua masentaa ja hyvä jos tuolla pärjäät mut realistisesti se ei taida pidemmän päälle toimia..
Ei ole pystynyt tuottamaan peltoihin sellaista tilannetta, että 5-6 tonnia olisi säännönmukainen tulos. Tällä seutukunnalla on pärjättävä tällä neljällä tonnilla, ei voi mitään. En tiedä millä muut pärjäävät. Aika harva on kuitenkaan konkurssia tehnyt.
-
Sepä se. Sama se on täällä. 6t pitäis saada mut ei vain näiltä mailta oteta. Syysvehnällä voi saada jos kaikki tähdet osuu kohdalleen.
Jos itse pärjää niin hyvä. Paljon kiinni siitä miten pellot on. Onko ne omia velattomia vai kalliilla ostettuja tai kovilla vuokrilla vuokrattuja. Konekauppaankin voi rahat hävitää mut lopun viimein toi pellon "status" määrää eniten. Omalla seudulla siirrytty siihen tilanteeseen ettei osto tai vuokraus nykyhinnoilla kannata. Joku sen silti laskee kannattamaan. Ei täälläköän juuri konkursseja ole. Et se nyt ei merkitse mitään.
-
Oletteko miettineet mitä siitä seuraisi, jos jokainen tosiaan saisi vuodesta toiseen niitä kuuden seitsemän tonnin hehtaarisatoja versus nykytilanne eli koko maan keskiarvo jotain kolme ja puoli tonnia per hehtaari...
-
Miksi kaikki pitäisi olla jo puitu? Tänään näyttää siltä että sadejakso alkaa, huomenna ei. Myöhäistä kevätvehnää enää puimatta viisi hehtaaria, ehkä se joskus puidaan. Käytin ajan hyödyksi ja rupesin kyntämään syysvehnämaata, ehkä se joskus kylvetään, viimeistään ensi keväänä.
-
Miksi kaikki pitäisi olla jo puitu? Tänään näyttää siltä että sadejakso alkaa, huomenna ei. Myöhäistä kevätvehnää enää puimatta viisi hehtaaria, ehkä se joskus puidaan. Käytin ajan hyödyksi ja rupesin kyntämään syysvehnämaata, ehkä se joskus kylvetään, viimeistään ensi keväänä.
Joo syysvehnästä toivotaan herneen lisäksi toista maaseudun turvatyynyä. Juuri luin jostakin , että Virossa yli puolet viljelyalasta on syysviljoja. Syysvehnää vieroksutaan täkäläisillä myllyillä, koska eivät mielestään saa riittävän hyvää leivonnaista siitä aikaan. Syys- ja kevätvehnän hintaerokin on melkoinen. Toisaalta, vientilaivassa näyttää kelpaavan vehnä kuin vehnä. Suomen ehkä kannattaakin panostaa maailman vehnäntuottajamaiden kilpakymmenikköön. Tai sitten ei.
Tai sitten kevätvehnän lajikekehitystä tarvitaan, kasitonnarilajikkeita, joista saa syyskuun puoliväliin 150 sakoista valkoista proteiinivapaata tärkkelysmassaa, ei ehkä mahdu järkiviljeljän vaihtoehdoksi yhtään useampaa enää. Kuivalla kuihtuva Quarna ei saa tarpeellista hintalisää, hintaeron pitää olla 50-70 euroa vähintään, että miettisi edes kylvämistä.
Tarvittaisiin uusi Zebra, taudinkestävänä ja valkuaispitoisena.
-SS-
-
Oma ahdistus kasvaa aina kun joku liputtaa täällä sadon korjatuksi :-\
Korjasin lauantaina unelmakelissä hernettä kovassa tuulessa ja kun menin tyhjentämään säiliötä niin mitään ei tullutkaan. Koko purkuruuvi oli jumittunut kiinni saven ja vihreiden herneiden muodostamaan massaan joka on holvannut putkea. Taltta, painepesuri ja hitsipillin kuuma liekki apuna sain kaa*****a massaa pois ja ruuvi lähti taas pyörimään. Nyt tarvitaan hoidoksi taas useita tonneja kuivaa viljaa hiomaan puimuria puhtaaksi.
Vihreästä herneestä tai pavusta tulee kyllä paljon talmaa, mutta savea? Ei se puimuri ole maansiirtokone; joko kuskin pitää vähän harjoitella salaa tai kunnostaa peltojen pinta suoremmaksi ja tasaisemmaksi.
Joskus puin naapurille täysin maalaossa ollutta hernettä. Melko vaatimaton ja harva kasvusto; ei tullut savea mutta muutama pikkukivi jäi terän päälle pyörimään kun laonnostajan kärki sellaisen maasta vimpsautti. Talteen tuli noin 95% sadosta, loppu jäi sitten pöydälle nousematta lähinnä painaumista ja sellaisista. Sen 5% vuoksi en maansiirtokoneeksi halunnut ryhtyä.
-
Sen huomasin, että Sampo 600 - muotoinen pöytä, vaikka kelluu tosi herkästi maan pinnalla, sisältää teräruodon palkin takana kaksoispohjan pystykulman, joka alkaa työntää ohranjuurakoita edellään, jos meinaa kaapia niitä tiukasti maassa olevia korsia. Claasin jalakset toimivat lakoviljassa huomattavasti paremmin, ja niiden jalasten kihnauksen näkee pöydän takaa mullassa. Samoin Claasissa on omatekoinen pöydän kulman säätö, ja sillä on myös merkitys. Sampossa säiliö täytenä kun vyörenkaat menevät lysyyn, onnistuu paremmin lakolaatan alle pääseminen.
Veerasta jäi maahan vähintään noin 10%, Sylvesterin paikoittaiset "reikälaot" ja peuran makuukset jäivät peltoon sellaisenaan.
Claasilla olisi voinut koittaa, mutta eipä tullut laitetuksi luukkuja kiinni, sampomassikassa oli riittävästi virittelyä sikseen.
Jos olisi ollut tuollaista vesiheinäistä lytyssä olevaa hernekasvustoa, olisin ehkä ajanut massikan hiekkakuopalle, sytyttänyt sen palamaan ja lukinnut talonovet ja lähtenyt kotiin talveksi.
-SS-
-
Kyl mun jää nyt vitosella alkavaksi viljojen keskisato. Mun mailla tarvitaan kovat syysvehnät isohkolla alalla et pääsee yli kuuden tonnin ja ne jäi nyt piippuun. On "kaveri"piirissä niitä kutosen keskisadon ottajiakin. Hiukan isommalla osaa hikevämpiä maita heitä siunattu. Kuivuushan sen terävimmän kärjen taas vei.
Se 6tn ei ole mitään siihen mitä pohjanmaalta kuuluu. 7-8tn keskisatoja kymmenien hehtaarien aloilta ohraa ja kauraa. Eikä sekään ole varmaan mitään siihen ku KM julkaisee kisan tulokset.
Joku on aina jollekin paljon ja jollekin vähän. Lukuja ne vaan on.
-
Se 6tn ei ole mitään siihen mitä pohjanmaalta kuuluu. 7-8tn keskisatoja kymmenien hehtaarien aloilta ohraa ja kauraa.
Voi jo sanoa, että ihan valtava satovuosi. Näyttää siltä, että oman tilani koko viljapinta-alan keskisatoennätys nousee tänä vuonna kertapompulla noin tonnilla per ha.
-
Ehkä kuitenkin meikäläisen hypoteesi, että "rain makes grain" on ainakin alustavasti saanut ensimmäisen käytännön testinsä. Ihmettelen itsekin, kun lannoitusta vähensi vähintään 30% ja kevätviljojen satotaso samoilla palstoilla tuplaantui vuosien 2018-2024 keskisatoihin verrattuna...ja 2021 verrattuna taisi kuusinkertaistua sato nyt.
Apulanta ja tautiaineet kun eivät sisällä juurikaan kasvien tarvitsemaa vettä...jossakin vaiheessa kun nuorempi yleisö alkoi ahdistumaan yhdestäkin kesän sadekuurosta, ihmettelin, mikä tauti on päähän ihmisillä asettunut ? Että vesi tappaisi kasvit ?
-SS-
-
Kyl se liika vesi tappaa kuten mun herneelle kävi. Ei auttanut vaikka oli kynnetty maa. Juu muutenkin omassa hallinnassa olevista lohkoista paskimmat kunnoltaan.
Kevätvehnällekin kävi osittain niin et meni vedestä lakoon jolloin kaiken maailman oheiskasvit kasvoi läpi ja sato tippui. Pienemmällä vesimäärällä olisi tilanne ollut toinen. Sitä pystyssä ollutta quarna lohkoa ihmettelen mikä siinä meni pieleen kun tähkät olivat surkeita ja sato sitä myöten vaatimaton. Olisiko sitäkin kiusannut liika vesi.
Ainakin yksi paikallinen suurviljelijä sanoi et hänen herneensä vei liika vesi. Et ehkä sitä vettäkin voi olla liikaa.. ::)
Toki tilanne parempi kuin viime vuonna. Silloin ei montaa tyytyväistä viljelijää paikallisissa ollut. Liikaa vettä kesä heinäkuun vaihteeseen joka eka hukutti kasvustot ja sit kolmen viikon helteet päälle.
Oletteko miettineet mitä siitä seuraisi, jos jokainen tosiaan saisi vuodesta toiseen niitä kuuden seitsemän tonnin hehtaarisatoja versus nykytilanne eli koko maan keskiarvo jotain kolme ja puoli tonnia per hehtaari...
Ainakin ylituotanto?
Kenties pelloista maksettaisiin vieläkin enemmän?
-
Tässä mikään kiire vielä ole, Viimeiset kymmenen vuotta parhaat puintikelit olleet syyskuun alussa, eiköhän se sieltä taas tule kohta...
...kevätvehnätkin voisivat olla viikonpäästä melkein valmiita...
-
Kyl se liika vesi tappaa kuten mun herneelle kävi. Ei auttanut vaikka oli kynnetty maa. Juu muutenkin omassa hallinnassa olevista lohkoista paskimmat kunnoltaan.
Ainakin yksi paikallinen suurviljelijä sanoi et hänen herneensä vei liika vesi. Et ehkä sitä vettäkin voi olla liikaa.. ::
Herne on ihan pahuksen kranttu liialle vedelle. Ohraa pidetään yleisesti arkana mutta herne on jo kuollut moneen kertaan siinä missä ohra lykkää vaan lisää satoa.
-
Kyl se liika vesi tappaa kuten mun herneelle kävi. Ei auttanut vaikka oli kynnetty maa. Juu muutenkin omassa hallinnassa olevista lohkoista paskimmat kunnoltaan.
Ainakin yksi paikallinen suurviljelijä sanoi et hänen herneensä vei liika vesi. Et ehkä sitä vettäkin voi olla liikaa.. ::
Herne on ihan pahuksen kranttu liialle vedelle. Ohraa pidetään yleisesti arkana mutta herne on jo kuollut moneen kertaan siinä missä ohra lykkää vaan lisää satoa.
Ja ohran jälkiversoa ei tapa edes meteoriitti. Sitkeys aivan omaa luokkaansa.
-
Ohrat puitu ja kuivattu, määrältään sato oli hyvä kokonaisuudessaan siellä 4,5-5t/ha. Harmittaa vaan kun esinäytteiden puolesta ei mene maltaaksi. Laijittelusta jäi kiinni. Outoja nuo hinnoittelutaulukot, kun vastaanottorajan alapuolelle on vielä alempia luokkia vähennyksellä. Mielellään maksaisin tuon 6/t vähennyksiä. Itsellä menee hieman hankalaksi jos pitää itse lajitella tuollainen määrä n.160m3...
Vehnän puinti alkoi ennen sadetta ja ensimmäinen kuivatus tullut kaapista ulos. päälisin puolin vaikuttaa hyvän näköiseltä isoa jyvää näyttää Linnea tuottavan. Puintikosteus 18-20%. Satoakin tuntuu tulevan ihan mukavasti. Huomenna esinäyte liikkeelle loppuviikosta varmaan tietää onko millaista tavaraa, annetusta typestä ei ainakaan jää kiinni, kolmella eri kerralla 150kg/ha joista viimeisenä 20kg tähkälle. On se perhana jos valkuaisesta jää kiinni.
-
Taika kauraa kerty reilulta 20ha noin 2100hl. Painoja mittailin 57-62kg väliltä. Satovuosi tuntuu olevan.
-
Pitäisikö tehdä kaupat 1000 hl:sta, sekoittaisin omaan 43- kiloiseen Taika-erään ja sitten olisikin Taika-iskusta 2000 hl myytävää.
-SS-
-
Matif kupla alkaa ulottua stratosfääriin asti. Sekö on syy, kun vitivalkoisia vehnätötteröitä rullailee kyläteillä vastaan.
On tekemisen meininki kuin 1974 konsanaan.
-SS-
-
Mitä tarkoittaa vitivalkoinen vehnätötterö? Puidaan märkää ja raakaa jyvää?
-
Juu vihertävän valkoiset pulleat ja pehmeät vehnän jyvät muodostavat terävän kasan joka ei valu, eikä semmoista kypsän viljan laakeanloivaa punaruskeaa kumparetta.
Eikä siinä ole mitään ihmeellistä, jos menee tuoresäilöntään. Ei tällä kylällä kuitenkaan ole ollut tapana...
1980-luvun alun henki on läsnä, silloin onnistui silloisen vehnäyhdistelmän kauppahinnalla mennä ostamaan uuden perheauton, vaikka eskortin.
Ja öljylitra maksoi 2/3 vehnäkilon hinnasta.
-SS-
-
Kokeilin vehnää, öljyä palaa ja rahalla selviää 8)
-
Juu vihertävän valkoiset pulleat ja pehmeät vehnän jyvät muodostavat terävän kasan joka ei valu, eikä semmoista kypsän viljan laakeanloivaa punaruskeaa kumparetta.
Eikä siinä ole mitään ihmeellistä, jos menee tuoresäilöntään. Ei tällä kylällä kuitenkaan ole ollut tapana...
1980-luvun alun henki on läsnä, silloin onnistui silloisen vehnäyhdistelmän kauppahinnalla mennä ostamaan uuden perheauton, vaikka eskortin.
Ja öljylitra maksoi 2/3 vehnäkilon hinnasta.
-SS-
Juu vihertävän valkoiset pulleat ja pehmeät vehnän jyvät muodostavat terävän kasan joka ei valu, eikä semmoista kypsän viljan laakeanloivaa punaruskeaa kumparetta.
Eikä siinä ole mitään ihmeellistä, jos menee tuoresäilöntään. Ei tällä kylällä kuitenkaan ole ollut tapana...
1980-luvun alun henki on läsnä, silloin onnistui silloisen vehnäyhdistelmän kauppahinnalla mennä ostamaan uuden perheauton, vaikka eskortin.
Ja öljylitra maksoi 2/3 vehnäkilon hinnasta.
-SS-
Joo ennen sai 30ha vehnää Etelä-Suomessa saman tilin kuin 15 lypsävää lehmää Oulun läänissä
-
Viimeiset vehnät eilen pois, kosteeta on vaikkakin muuten valmiita, yön yli kärryillä olleisiin piti pikkasen antaa vauhtia lapiolla että sai kuivaajaan. Eipä kaduta kun 20mm tiputti tänäänkin vettä.
-
Pari päivää tappuroitu Proxy kauraa, joka kärsii keskimääräistä pahemmasta jälkiversoilusta. Vaikea nähdä lajiketta itsessään syylliseksi tilanteeseen. Se on vaan yrittänyt antaa vielä lisää satoa jo ennestään kovan sadon päälle. Josta päästäänkin siihen, että ensimmäistä kertaa vuosikausiin on jo päästy yli 5300 kilon hehtaarisatoon osalta lohkoista. Hehtolitrapainot jatkaa viime syksynä havaittua linjaa eli 60kg ylitys näyttää olevan Proxylle peruskauraa. Siitä myös irtoaa hyvin moskaa kuivurissa, joka tekee jäljelle jäävästä tavarasta kauniin yksipuolista, paksua pullukkaa. Kun muistetaan viime vuodelta, että Proxy kesti Nestorin ja Belindan verrokkina kaikkein parhaiten kesän kuumimpia hetkiä, meillä alkaa olla ainestoa kasassa siihen, että jopa ikiaikaisen Belindan vankkumaton Podiumin voittajakoroke alkaa olla uhattuna. Kysymysmerkkiä on sen verran, että mikähän tämän homeen kestävyys on oikeasti pahoissa olosuhteissa. Myös lajikkeen myöhäisyys on konkreettinen asia. Vaikka Belindakin on myöhäinen, se valmistuu silti nopeammin kuin nämä isojyväiset kollegansa Avenue, Proxy. Valmistumista leimaa tietynlainen sitkeys, joka on eduksi kuivina kesinä, mutta viileinä siitä tulee hieman haastava. Jotenkin tuntuu, että Proxya ei mielellään jätä yksinäiseksi päälajikkeeksi vaan se tarvitsisi jonkun kaverin, jolla kauran puinti aloitetaan. Belinda voi siis huokaista helpotuksesta. Aikaisemmista lajikkeista Perttu voisi tässä vaiheessa nousta helposti kolmospallille hyvä homeen kestävyytensä ja asiallisen hehtopainonsa ansiosta. Ihan kolmea lajiketta ei viitsisi pitää, joten Proxy, Belinda taitaa nyt olla se pari, jolla jatketaan. Toistaiseksi ei ole näköpiirissä kiinnostavia uutuuslajikkeita, joita jaksaisi ottaa kokeelle. Vuosi on ollut kauralle sovelias, kaikkihan nyt menestyvät. Katsotaan taas kuivan kesän jälkeen, mistä sitä hehtopainoa oikeasti löytyi.
-
Taika -kaura, ehdottomasti kannattaa kokeilla, jos viljakärryssä on huanot renkaat.
-SS-
-
Pääsikö tänään, kauhee sumu.. Ei taida tarttee.
-
Pääsikö tänään, kauhee sumu.. Ei taida tarttee.
Eilen oli hieno puintipäivä, paitsi satoi kuuron kahden tunnin välein. Illalla oli tyyntä ja vesi kimmelsi tähkissä. Aamulla kuudelta oli 3,6 astetta lämmintä ja kirkasta, kun kahdeksaan päästiin, niin oli sankka sumu päällänsä. Lähdin glyfosaattia laittaan sängelle, niin nyt 12 aikaan vielä kiiltelevät traktorin renkaat märkinä. Sumu sentään hälveni.
-SS-
-
Calispero alkaa vasta olla lähestymässä valmista. Kosteus 22% ja sekaisin laossa. Vaikka ei ole voimaa ei mitään laitettu. Kalkkia kylläkin. Täällä päin™ vasta nyt on enemmälti puimureita myöhäisempien kevätvehnien kimppuun lähtenyt. Kuivaaja jää jälkeen, kun ei saa vuorokaudessa kahta erää jäähdysten kera menemään läpi. Jos puhalluskärryihin ottaisi ennen sadetta.
-SS-
-
Kun istut tänään kaksi tuntia puimurin lähellä ja odotat pellon kuivumista.. Ja sää ennuste ja sataako..fi kertoo ettei sada.. Ja sitten kello 15 tulee vettä 10 minuuttia kaatamalla, jo muutenkin kulkuvaikeuksien riivaamiin peltoihin.. Niin sitä äkkiä voisi ajatella, että lauantainsa voisi käyttää järkevämminkin, mutta kun rakkaudesta lajiin jo 30 vuotta.. Välillä se on koetuksella, mutta niin se on tää avioliittokin.. Onneksi puolisolla on omat harrastukset, kuten metsästys ja kalastus :)
-
Pääsikö tänään, kauhee sumu.. Ei taida tarttee.
Eilen oli hieno puintipäivä, paitsi satoi kuuron kahden tunnin välein. Illalla oli tyyntä ja vesi kimmelsi tähkissä. Aamulla kuudelta oli 3,6 astetta lämmintä ja kirkasta, kun kahdeksaan päästiin, niin oli sankka sumu päällänsä. Lähdin glyfosaattia laittaan sängelle, niin nyt 12 aikaan vielä kiiltelevät traktorin renkaat märkinä. Sumu sentään hälveni.
-SS-
Meinaatko ettei valunut kasteen mukana rounduppi sen siliän tien?
-
Calispero alkaa vasta olla lähestymässä valmista. Kosteus 22% ja sekaisin laossa. Vaikka ei ole voimaa ei mitään laitettu. Kalkkia kylläkin. Täällä päin™ vasta nyt on enemmälti puimureita myöhäisempien kevätvehnien kimppuun lähtenyt. Kuivaaja jää jälkeen, kun ei saa vuorokaudessa kahta erää jäähdysten kera menemään läpi. Jos puhalluskärryihin ottaisi ennen sadetta.
-SS-
Virallisessa isossa kirjassa Calisperon lakoprosentti on 9.7%.. Ei kun hetkinen minulla olikin väärä taulukko mistä tulkita virallisia lukuja. Tässä virallinen Richterin lakoasteikko josta voi tulkita Kevätvehnä, 2018-2025, Viralliset lajikekokeet, px.luke.fi julkaisua.
Alle 2.0 (Mikro lako): Täysin pystyviljaa, erittäin helppoa puitavaa ilman mitään kaatuneisuutta.
2.0–3.9 (Lievä lako): Yksittäisiä heikkoja kohtia tai rajoja, joissa korret voivat aavistuksen kallistua, mutta puinti sujuu vaivattomasti.
4.0–4.9 (Kohtalainen lako): Paikallista lievää painumaa tai kevyttä kalleutta joillakin lohkon reunoilla, puintinopeuteen voi tulla pieni hidastus.
5.0–5.9 (Voimakas lako): Selviä lakokohtia ja painuneita kaistoja, jotka vaativat puimurilta tarkkuutta ja matalalta ajamista.
6.0–6.9 (Hyvin voimakas lako): Laajoja alueita maata vasten painunutta viljaa, mikä pakottaa kulkemaan satoon nähden vastakarvaan ja hidastuttaa puintia merkittävästi.
7.0–7.9 (Suuri lako): Vakavaa ja laajamittaista lakoa koko lohkolla, tähkät makaavat tiukasti maassa ja jyvät alkavat kosteuden vuoksi itää tähkään.
8.0–8.9 (Erittäin suuri lako): Lähes koko pelto yhtenäisenä, tiiviinä massana vaakatasossa maata vasten; nostokelat tekevät tiukkaa ja puinti on hidasta taistelua.
9.0 tai suurempi (Katastrofaalinen lako): Täydellinen liimalako. Vilja on lyhistynyt täydellisesti tiiviiksi, maata nuolevaksi matoksi, jota ei pysty enää nostamaan terälle normaalisti, vaan puiminen muuttuu mahdottomaksi taisteluksi mutaa ja mätänevää massaa vastaan.
-
Lähdin glyfosaattia laittaan sängelle, niin nyt 12 aikaan vielä kiiltelevät traktorin renkaat märkinä. Sumu sentään hälveni.
-SS-
Meinaatko ettei valunut kasteen mukana rounduppi sen siliän tien?
Aurinko oli jo kuivatellut vihreiden putun päälle kasvaneiden salaattien ja heinien lehdet. Että uskon, että toimii. 3 litraa laitoin dynamiccia. Ei puintiaikana oikein muulloin kerkiä, kun päivä menee puidessa, kärryjen kanssa pompotellessa ja iltaisin kuivuria tyhjätessä ja täyttäessä. Ja sitten onkin jo valuva kaste päällänsä.
12 h 10 minuuttia kului täyden 25% kostean vehnäkaapillisen kuivaukseen. Eikä kaappi ollut enää täysi aamulla. Paino kuitenkin yli 83 kg:n. Hintaa arvioin nykyhinnoin, niin menee yli 40 euron kuivatonnilta kuivaukseen. Pörssisähköllä olisi päässyt kolmannekseen tuosta kulusta, jos olisi liittymätehoa. Ensi vuonna - jos kevättalvella ei ala öljyn hinta lieventyä - Lene ohra, aikainen kevätvehnä ja kemiallinen sänkikesanto ovat ne vaihtoehdot, joita syysviljasta yli jäävällä alalla voisi harkita. 3 m monimuotoisuuskaista ei toimi, sillä useimmiten vain eteläpuolella palstaa oleva puusto aiheuttaa myöhästymistä. Katsoo nyt, jos perustaa niihin päätyihin oman kasvulohkon maisema-monimuodoksi tai vain kesannoksi.
-SS-
-
Kaverin kevätvehnää puitiin eilen. Jotain reilusti alle 20% puintikosteus, puimurin mittari näytti 17%.
Että semmosta se on tää syyskuussa puinti, kauheeta rähjäämistä, olis kyllä pitänyt väkisin puida elokuulla. :P
-
Kaverin kevätvehnää puitiin eilen. Jotain reilusti alle 20% puintikosteus, puimurin mittari näytti 17%.
Että semmosta se on tää syyskuussa puinti, kauheeta rähjäämistä, olis kyllä pitänyt väkisin puida elokuulla. :P
Jotenkin kevätvehnä ei sovi multaville maille, kun ei valmistu kunnolla. Nytkin sänki on helakan vihreää, vaikka jyvä onkin jo ruskea. Edes Bernerin huippuhinta - jos otti riskin ennen puinteja - ei ole tunnoton viidenkympin kuivauskuluille.
Onneksi ei sentään ollut Emblaa, näytti jo viime vuonna riskit. Sako ei välttämättä olisi noussut ollenkaan
Se on tuo rehuvehnä hyvä silloin kun on oma teollisuuslaitos basis -laskennassa mukana. Sellaisenaan viljelevälle tuntuu oleva Turku jo niin täynnä rehuvehnää, että keväällä joskus myöhään pääsee kipille. Perniöön ei ole koko syksynä mahtunut oikein mitään, leipävehnääkään.
Naantalissa kippauksia haittaa tuontilaivan purku, näyttää se olevan tosiasia.
-SS-
-
Aika hällä välii meininkii tääläpäin. Ja eilen tos noin kärry tos, syödään jospa, nopee vilkaisu tutkaan, häh? Siitä syntyi tost noin kuuro joka n kilometri ja mun vehnäpeltoon kunnolinen kaste, sen jälkeen tyyntä ja pilvistä. Kilometri toiseensuuntaan puimurit käy, otin päikkärin, boreoloosista ja vahvat antibiotit, väsytää aika lailla. Jospa tänään sais kärrylinen.....
-
Semmosia ärsyttäviä paikallisia iltapäiväkuuroja on kierrellyt tässäkin koko viikon, tänään oli ainut täysin puotainen päivä. Mitään millejä niistä ei kerry mutta liimaa pölyn ikkunoihin tai lopettaa hetkeksi puinnin.
-
Semmosia ärsyttäviä paikallisia iltapäiväkuuroja on kierrellyt tässäkin koko viikon, tänään oli ainut täysin puotainen päivä. Mitään millejä niistä ei kerry mutta liimaa pölyn ikkunoihin tai lopettaa hetkeksi puinnin.
On juu ollut sellaisia ärsyttäviä kuuroja 2-10mm joka päivä, välillä pilviä ei ole juuri näkynyt ennen kun tuntia ennen. Tänään poutapäivä ja sekin melkein meni pajalla romuja korjatessa. No sateella on sitten kunnossa
-
Oliko tänään syksyn viimeinen kunnon puintipäivä? Tuuli kova ja aurinko paistoi. Pöly oli kova ja akanat irtosivat hyvin, silti WPB Troyn kosteus oli sitkeässä, yli 20%. Otettiin pois. Kasvuaika täynnä, mutta ehkä tällainen keskieurooppalainen myöhäinen lajike ei vain tule kuivaksi tällaisena vanhanaikaisen tuntuisena kesänä? Olemme SS:n kanssa kohtalontovereita - näistä myöhäisistä lajikkeista on haettu viljelyvarmuutta kuiviin ja kuumiin olosuhteisiin ja sitten tulee tällainen kasvukausi, että joku Quarnakin tekee puolikkaan kasitonnarin ihan siitä vaan...
-
Kai huominen on vielä poutaa ja seuraava yö? Kova kaste on ainakin nyt
-
Juu huomenna puidaan ja tänään annettiin kuivua pellolla☀️☀️
-
Oliko tänään syksyn viimeinen kunnon puintipäivä? Tuuli kova ja aurinko paistoi. Pöly oli kova ja akanat irtosivat hyvin, silti WPB Troyn kosteus oli sitkeässä, yli 20%. Otettiin pois. Kasvuaika täynnä, mutta ehkä tällainen keskieurooppalainen myöhäinen lajike ei vain tule kuivaksi tällaisena vanhanaikaisen tuntuisena kesänä? Olemme SS:n kanssa kohtalontovereita - näistä myöhäisistä lajikkeista on haettu viljelyvarmuutta kuiviin ja kuumiin olosuhteisiin ja sitten tulee tällainen kasvukausi, että joku Quarnakin tekee puolikkaan kasitonnarin ihan siitä vaan...
Ei ei, onhan tässä koko syyskuu aikaa ja lokakuukin.. ;D tätä paskaahan täällä on selitetty. Omasta mielestä jo heinäkuussa alkoi näyttää siltä et lämmintä kuivaa syksyä ei ole tulossa. Onneksi tuli urakoitua omat jo pois. Ei käy kateeksi jos vielä viljoja pellossa..
-
Oliko tänään syksyn viimeinen kunnon puintipäivä? Tuuli kova ja aurinko paistoi. Pöly oli kova ja akanat irtosivat hyvin, silti WPB Troyn kosteus oli sitkeässä, yli 20%. Otettiin pois. Kasvuaika täynnä, mutta ehkä tällainen keskieurooppalainen myöhäinen lajike ei vain tule kuivaksi tällaisena vanhanaikaisen tuntuisena kesänä? Olemme SS:n kanssa kohtalontovereita - näistä myöhäisistä lajikkeista on haettu viljelyvarmuutta kuiviin ja kuumiin olosuhteisiin ja sitten tulee tällainen kasvukausi, että joku Quarnakin tekee puolikkaan kasitonnarin ihan siitä vaan...
WPB Troy on erinomainen vehnä, matalampi sakoluku ja ihanteellisen kuivan vuoden koholla olleet T2/HT2 - toksiinit antoivat aiheen kokeilla toista lajiketta. Calispero on kyllä lakoherkkä, kun sataa kesän aikana enemmän kuin kerran. Moddukset ja Terpaalit viivyttävät tuleentumista, ja nähtävästi yhdistelmä Input/Propulse tekivät sen, että korsi ei valmistu koskaan.
Kuvan kasvustosta sentään 21-22% eilenkin, mutta pellon toinen pää on pystympää, jopa tähkät ovat helakan vihreitä vielä. Näyttää siltä, että viikon-parin päästä vielä yksi reissu on tehtävä, yli 50% vihreitä, loputkin taikinajyvää; ei mene kuivurissa enää ongelmitta, jollei sekoita kuivattua sekaan. Claasin tasapohjasäiliöstä ei tulisi mitään enää ulos, Sampo selvittää nämä litisteviljapuinnit liiankin hyvin. Ja silloin ei oikein kuivaukset etene. Järjetöntä.
(http://www.viistonninen.com/muut/2026/Calispero/Calispero_06092026A.jpg)
Kuva: Calisperon lakoprosentti on suurempi kuin 9,7%
Pitänee käydä kesantosilppurilla, jotta saa jonkin maanmuokkauskoneen selvittämään multaa; sänki on neljännesmetrin kiemuralla olevaa tupsua, kuin pahalla lakorukiilla konsanaan.
-SS-
-
Sunnuntai oli täysin käsittämätön puintipäivä. Aurinko paistoi, kova tuuli, kylmä. Quattrox vehnä valmistui tunnissa. Jyvät kivikovia, kiiltävä pintaisia, väri kauniin punaruskea, kärryn takalaitaa raotti, niin kuorma solahti heti monttuun. Kosteus 18,6. Muutos puoliviikkoon oli huikea. Silloin pehmeää jyvää, keskentekoista jne. Ajelin traktorilla ajourassa etsien kuivempia kohtia, josko olisi tullut puimaan. Sellaista ei löytynyt. Kimpaannuksissani ajelin ajourat lyttyyn, kun reunimmainen rivi oli pelkkää vihreää täynnä. Auttoi keskimääräistä enemmän. Ei pahemmin ollut vihreitä kuormassa. SS sanoo, että multavalla maalla korsi säilyy vihreänä. Täällä ihan sama havainto tälle vuodelle. Jyvä valmis, mutta korsi vihreä. Aika jännä kevätvehnälle. Prosaroa ajoin 0,6l. Varmaan enemmän haittaa kuin hyötyä, mutta pakko ajaa, kun eturiviläisetkin ajaa.
-
Täällä on kyllä tautitorjunnasta huolimatta korsi tuleentunut kaikilla viljoilla paremmin kuin vuosiin. Varjopuolena sitten kaikki on ollut herkkiä ränsistymiselle.
-
Sunnuntai oli täysin käsittämätön puintipäivä. Aurinko paistoi, kova tuuli, kylmä. Quattrox vehnä valmistui tunnissa. Jyvät kivikovia, kiiltävä pintaisia, väri kauniin punaruskea, kärryn takalaitaa raotti, niin kuorma solahti heti monttuun. Kosteus 18,6. Muutos puoliviikkoon oli huikea. Silloin pehmeää jyvää, keskentekoista jne. Ajelin traktorilla ajourassa etsien kuivempia kohtia, josko olisi tullut puimaan. Sellaista ei löytynyt. Kimpaannuksissani ajelin ajourat lyttyyn, kun reunimmainen rivi oli pelkkää vihreää täynnä. Auttoi keskimääräistä enemmän. Ei pahemmin ollut vihreitä kuormassa. SS sanoo, että multavalla maalla korsi säilyy vihreänä. Täällä ihan sama havainto tälle vuodelle. Jyvä valmis, mutta korsi vihreä. Aika jännä kevätvehnälle. Prosaroa ajoin 0,6l. Varmaan enemmän haittaa kuin hyötyä, mutta pakko ajaa, kun eturiviläisetkin ajaa.
Quatroxin laatua kehuivat joka käänteessä, tänään sain esinäytetuloksen ja valkuainen 10%! Satoakin tuli alle 4500 kg.
-
Vajaa hehtaari jäi puimatta ohraa kun sade keskeytti. Parikymmentä minuuttia olis tar*****.
-
Omalta kohdalta ne on nyt virallisesti ohi. Päädyttiin papukin puimaan pois. Toisissa olosuhteissa olisi varmaan vielä jätetty mut sen verran lupaa vettäkin et 80-90% valmis kasvusto niin olisiko enää kestänyt, tuskin...
-
Aika monella on vielä yksi tai useampia siivuja kevätvehnää puimatta. Se, että kevätvehnän puinnit olisivat ihan kaikilta valmiit, ei ole vielä aivan ajankohtaista. On tuhatkerhossakin vielä syrjäisempiä peltoja työn alla.
Ajettiin vihreää vehnähernettä pariin puhalluskärryyn, ja keskeytettiin vapaaehtoisesti. Kuivaamo on käynyt yhtäjaksoisesti jo kohta neljä vuorokautta, ja rytmi alkaa jätättää, koska poltin on ollut päällä 12 tuntia ja jäähdytys ja uudestaan täyttäminen lykkää rytmiä. Oli tuossa kylillä 10+ traktorin kärryä tai bigab lavaa täynnä
tuoretta vehnää, on siinä isollakin kuivaamolla pureksimista, jos näin kosteaa oli.
(http://www.viistonninen.com/muut/2026/Calispero/Calispero_07092026A.jpg)
Kuva: Calispero, 7.9.2026
Jos arviolta pari hehtaaria jäi myöhäisemmäksi, viitsii vielä ajella syyskuun loppupuolella korjaamaan, rehuvehnänä sitten.
-SS-
-
Aika vähän on kellään enää mitään puimatta näillä kylillä. No öljykasvit ja pavut kylläkin.
Onko tuo calispero milloin kylvetty?
-
Loput Kurnat pois äsken juuri ennen sadetta... kauraa jäi reilu ha , mutta sen ottaa puimaukko joskus omiinsa kuha kerkiää...
-
Sunnuntai oli täysin käsittämätön puintipäivä. Aurinko paistoi, kova tuuli, kylmä. Quattrox vehnä valmistui tunnissa. Jyvät kivikovia, kiiltävä pintaisia, väri kauniin punaruskea, kärryn takalaitaa raotti, niin kuorma solahti heti monttuun. Kosteus 18,6. Muutos puoliviikkoon oli huikea. Silloin pehmeää jyvää, keskentekoista jne. Ajelin traktorilla ajourassa etsien kuivempia kohtia, josko olisi tullut puimaan. Sellaista ei löytynyt. Kimpaannuksissani ajelin ajourat lyttyyn, kun reunimmainen rivi oli pelkkää vihreää täynnä. Auttoi keskimääräistä enemmän. Ei pahemmin ollut vihreitä kuormassa. SS sanoo, että multavalla maalla korsi säilyy vihreänä. Täällä ihan sama havainto tälle vuodelle. Jyvä valmis, mutta korsi vihreä. Aika jännä kevätvehnälle. Prosaroa ajoin 0,6l. Varmaan enemmän haittaa kuin hyötyä, mutta pakko ajaa, kun eturiviläisetkin ajaa.
Quatroxin laatua kehuivat joka käänteessä, tänään sain esinäytetuloksen ja valkuainen 10%! Satoakin tuli alle 4500 kg.
Joo, ei siitä huippusatoa tule. Laskin, että neljän tonnin päälle varmaan pääsee, mutta keskisato korruptoituu yhden pahoin poutineen lohko takia. Minulla oli tänä vuonna kaikki suorakylvetyt hyvissä viljoissa, mutta tuo vehnälohko tuli ajettua lautasella auki ja se riitti poutimiseen. Kosteutta vaan hävisi äestelyssä liikaa. Kahdessa päivässä yli 900hl vehnää irti. Nyt saa selvitellä kuivauksia pari päivää. Sääennuste petti jälleen ja illalla satoi kuuron ennen kuutta. Ei vaan mennyt enää pöydästä läpi. Lähdin syömään ja ajelemaan viljakuormia suojaan. Ilma kuitenkin kirkastui ja tuuleskeli sen verran, että pääsin uudelleen puimaan puoli kasilta. Sain loput talteen nippa nappa, mutta puimurin säiliötä ei pystynyt tyhjäämään mihinkään. Ei saanut kanttakaan kiinni. Annoin olla ja yöllä, kun oli satsin vaihto, niin käynnistelin puimuria puoli yhden aikaan yöllä ja tyhjäsin tankin. Luonnollisesti oli jo ehtinyt sataa uudelleen yöllä ja vilja sai kosteutta, mutta mitäs sitten. Valkuainen. Ei ole kevätvehnien valkuaisista käsitystä 2018 jälkeen, kun kevätvehnät menneet aina siemeneksi. Niin tämäkin erä. Aikamoinen pettymys silti, jos kympin valkuaisille jää. Piti kuitenkin olla luontainen valkuainen korkeahko. Eipä tämä viljelyaloissa ole kauheasti rynninyt, mutta ihan kelpo vehnä silti. Helmi ja Winx pettää ihan totaalisesti sateen tullessa. Häviää sakot ja itävyydet. Saa vaihtaa lajiketta.
-
Aika vähän on kellään enää mitään puimatta näillä kylillä. No öljykasvit ja pavut kylläkin.
Onko tuo calispero milloin kylvetty?
16.05. ja sänkeen muokkaamalla. Jäi se noin 10 ha palsta kesken, kylvettiin kolmessa osassa, sitten 13.-14.5 tuli semmoinen 20 mm sade. Muu osa on kylvetty 8.-9.5 Mutta siis alle 22% ei mennyt missään vaiheessa. Kaikki rm-paikat olivat heleän vihreitä. Yksi hiesuinen syyskyntöpala oli, se oli ruskeaa ja helposti valuvaa, mutta vähemmän ehkä tuli. Toisaalta, kun tekee kukkua 30% vehnästä Kypsintä oli huhtikuun lopussa kevätkynnetty palsta, joka pääsi kuivamaan aivan koko viilun paksuudelta. Oikeastaan unohtui tasausäestää. No kokkareikkoon silti kylvin Calisperon ja orastuminen oli sateesta huolimatta jonkin verran hidasta. Se oli kypsää mutta kovin hintelää. Tuli sieltä kärryyn pieni kumpare sentään.
Olen arvellut, että yhdistelmä Input+Propulse tähkivälle vehnälle, täydellä annoksella, mehevämmällä maalla, viivästyttää valmistumista. Samaa vikaa oli myös Sting-ohrassa, jonka melko väkisin puin vihreänä pois. Ja se sentään oli heti vapun jälkeen 2-3.5. kylvetty.
-SS-
-
Joo, ei siitä huippusatoa tule. Laskin, että neljän tonnin päälle varmaan pääsee
.....
Ei ole kevätvehnien valkuaisista käsitystä 2018 jälkeen, kun kevätvehnät menneet aina siemeneksi. Niin tämäkin erä.
Matalampisakoistakin (esimerkiksi 160 - 190) on mallikkaasti kylvetty, ei itämisentsyymien muodostuminen heti vie itävyyttä. Joillakin leipävehnäksi tituleeratuilla rehuviljoilla sako ei koskaan nouse yli 200:n kunnolla! Lähinnä siemenviljelytiluksilla kun viljalajike testataan, voi sanoa, että viime vuosien paperitiikerilajikkeet ovat altakastelumullassa maksimimassan tuottajia, sitten kun talousviljelyyn mennään, aina on jokin niukkuustekijä, joka köyhemmän viljelijän mettänreunapellossa kiusaa. Ja sertipussin intoisin kiilusilmin ostanut jauholakki pettyy syksyllä pahasti; 1000 kg/ha tai sitten 85 sakoista aina vaan.
Kuivaamo onneksi on toiminut taas perjantaista koko ajan, nyt viime vaihto meni yöhän, kun edistää aina vaan 11 h 15 min liekki päällä, jäähdytys (vaikka puolet jäähdytysajasta jo kierto ohjataan siiloon), tyhjennys ja täyttö ei juurikaan alle kolmen tunnin pääse. Kävi yöllä puhallusilma vähän kuumana, 77 asteessa, muistelisin 82 asteessa uunin ylilämpösäätimen laukeavan. Palaakohan tuubeista piki pois, kun teho pyrkii nousemaan kun uunin lämpö lähestyy 80 astetta. Säätöohjelmassa oli onneksi vara kiihdyttää puhallinta vielä 3 Hz, vehnä on painavaa, jolloin siitä ei mene ihan niin paljon ilmaa läpi kuin jollakin kauralla.
Vielä jäi puhalluskärryihin yksi erä kuivattavaa, pellolla on yksi odottamassa talven tuloa.
-SS-
-
tuossa eilen kattelin kuin rehulaitteet kulki ohi. ja viljat onkii näköjään jo puitu kun on pehkutkii hävinnä pelloilta ( pari viikkoa nuo pehkupaalit kerkes ollakin sänkellä varastossa ) mutta millasena säilyy nuo myöhäiset sateen jäljiltä? joka sysksy kun tuntuu tuo vesi olevan herkässä ja kuivaaminen ei kiinnosta tuosta 30 % viljoista..
-
Viljat alkaa olla siilotettu ja satoarviot: syysvehnä 5100kg, kevätvehnä 5100kg, ohra ja kaura 5800kg. Vehniä oli enemmän niin keskisato 5300-5400kg/ha. Huono se ei ole missään nimessä muttei oikein kovin hyväkään.
Muistaakseni 1Mrd kg sato olisi varastojen kanssa riittänyt ja 3,5Mrd tulee. Onkohan koskaan maa ollut näin täynnä viljaa. Vaikka jättäs koko 2027 väliin ni jyvät riittäis.
-
Nalle vehnä odottaa vielä seuraavaa poutaa, ei huvittanut sitä vielä puida yhtä satsia enempää. :-\ Vapun aikaan kylvetty.