Parina vuonna oli, mutta liian myöhäinen tähän kohtaan. Silloin oli myös peuraongelma ihan huipussaan ja ne tekivät paljon pahaa. Rapsi on erisukuinen kuin rypsi ja osoittautui, että se kiinnostaa huimasti enemmän sorkkaeläimiä kuin rypsi. Yleinen öljykasvien alakulo vaivaa pahasti tätä seutukuntaa ja löydettyäni herneen, tuntuu todella vaikealta lähteä rapsikelkkaan. Lannoitus tulisi olla viljakasvien tasolla ja viljely ei ole mitenkään edullista. Pellosta täytyisi saada syksyllä jotain poiskin. En sano, ei koskaan vaan sanon, ehkä joskus.
Viljan lannoitustaso my ass. Rapsi vaatii runsaasti maahan saatettua orgaanisessa muodossa olevaa typpeä, pienehkön lannoitetyppimäärän lisäksi. Jos luulee, että kolme tonnia tulee noin vain sitkeässä savimaassa jollakin 90 kg Yaratypellä, niin tulee pettymään. Noin 150-200 kg on hyvä perustaso. Kaliumia ja fosforia pitää olla viljaa tehokkaammin. Toki fosfaatit ovat monella runsasmultaisella alueella myös vihreitä vinoneliöitä. Pitkään viljalla olleilla aitosavipelloilla kun fosforiluvut ovat sallituillakin lannoitustasoilla laskeneet tyydyttävään /välttävään, niin samalla on huomioitava rapsin rikkitarve 30 kg, fosforin tarve 30 kg ja kaliumtarve 80 kg/ha. Eli vähätyppistä Y-lannosta tonni ja sitten nitraboria ja axania kumpaakin neljännestonni jaettuun. Silloin kun öljykasvinviljely vielä teki kuninkaita, 1970-luvulla ja näin, niin kylvölannoittimissa oli pienin normaali lannoiteasetus usein 700-900 kg/ha, ja maksimit pariakin tonnia.
Rapsi ei anna anteeksi kesäkuun kylvöä. Rypsi vielä kasvaakin (vaikka ei kovin tuotakaan mitään) juhannuksena kylvettynä. Eli rapsit kylvetään tyyliin sokerijuurikkaan kylvön aikaikkunassa. Silloin pääsee syyskuussa puinneille ja satotasokin voi olla myyttien tasolla.
Jos kalkitsee pH:t sinne 7,5:een ja saattaa kaikki pääravinteet vihreiksi vinoneliöiksi ja hivenet kuntoon tai alusta asti hevilannoitteilla pelaa, niin silloin kyse on erikoiskasvinviljelystä parhaimmillaan. Silloin kun kali, fosfori, osin typpi ja kalkki tulee sivuvirtalannoituksena, on öljykasvi erinomainen valinta hyödyntämään viljoille jopa liian väkevää ravinteikkuutta.
Nykyisillä rypsilajikkeilla kosteana vuotena 1500 kg:n kahden puolen asettuva satotaso lienee mahdollinen talousviljelyssä, puinti ennen syysmyrskyjä ja voi kylvää viimeisenä. Kuivuutta ei rypsi kyllä kestä. Rapsilla on enemmän kyse nollasta tonnista ja kolmesta tonnista, välimaastoa ei kerta kaikkiaan ole. Tonnin rapsisato lähinnä sotkee puimurin ja tavara on kelvotonta, eli nolla on siinäkin lopputulos.
Kun rannikkokaistalta mennään sisämaahan, kirpat jotenkin elelevät muualla kuin pelloilla. Ehkä meren läheisyys auttaa kirppoja talvehtimaan paremmin. Pohjanmaalla kukaan ole kirppoja edes nähnyt, ern usko, että tunnistaakaan monet.
-SS-
