Mulla ei ollut hernettä mut hienoissa oloissa saaneet nyt pois ketä ajoissa sitä kylvi. Viittätonnia napsineet. Uudet pienisiemeniset lajikkeet menee ilmeisen piukkaan kun 97kg on korkein hlp mitä kuullut ja muitakin yli ysikymppejä.

Ite aloitin Briitta entsyymimaltaan tänään. Ei täysin ruutivalmista mut sääennuste käski ottamaan alun. Hyvin tulee ja nättiä tavaraa.

Tänään on puitu nyrkkiä. Keli oli mitä parhain ja sato keskinkertainen.

Täytyy säätää seulat ja muistaa vaihtaa puintiväli isommaksi.

Ensimmäinen lohko kauraa puitu. Laskeskelin et sato kertyi ihan mukavasti. Satotaso asettui johonkin 3,5-4t/ha väliin. Luomuntalousviljelyyn ihan kiva määrä. Näyttää olevan kaura vuosi ainakin itselle.
Ja mukavasti paikkaa viimevuoden epäonnistumisia. 

Syysvehnät puitu. Sato vaihteli surkeasta tyydyttävään. Litistettävä ohra myös puitu. Ohraa tulee hyvin. 2/3 puitavasta puitu.

Täällä on raportoitu jopa alle neljän tonnin syysvehnäsatoja, yleisesti liikuttu varmaan luokassa 5 t/ha.

Mikä tuon Veeran huonoin puoli siis on? Ei ilmeisesti ainakaan 6 t:n hehtaarisato?

No niin aina, luulisi olevan satotaso ainoa arvioitava ominaisuus, mutta lajike kuin lajike tuottaa suunnilleen samoille lukemille tällaisena kesänä, kun sataa kerran. Huippusato on odotettavissa, jos sataa kaksi kertaa. Mutta jos lako on niin tiivis, että laonnostimet luistavat korsien ja tähkien päältä, ja ilman laonnostimia kaatokelalla saa raavituksi kuivasta maasta lähinnä kokkareita pöydille, ja sato makaa siellä mullassa kiinni, ei ole kovin mukavaa. Puin 8 jalan 360 Sampolla enemmän pystyohraa tunnissa kuin tuommoista kuivunutta lakolevyä 10 jalan tehopuimurilla.

Saman Terpalin Veera sai kuin muutkin testattavat. Aikainen se on, aikaisempi kuin Sylvester-ohra, paljon aikaisempi kuin Sting. Toisaalta, Lene on ollut siilossa jo kaksi viikkoa, ja muutama kesäsade auttoi siihen, että tuli ainakin tähkä näkyviin. Hermannissa ei tahdo pikku helteen takia tulla edes tähkä tupesta. Ehkä pitkään aikaan normaali kylvöaika vapun tienoilla myös auttoi asiaa.

edit:

Tänään ennen ukkoskuuroa kerkisi koittaa 1,88 ha Sylvesteriä, heikoin hiesuinen mettän pohjoisreunan rinne, 200 hl 17,5% hl-paino 63 kg. Saattoi ajaa juoksuvauhtia, ainoa tehorajoitus oli kulunut variaattorin hihna, joka mäen jyrkemmässä kohdassa alkoi luistaa säiliö täytenä. Eli parissa tunnissa tuli kuivurintäysi kun Veeraan sai raapia koko päivän maan pinnasta. Jotenkin vanhempana rasittuu helpommin siitä mullan kauhomisesta puimakoneella, pitempää pystyviljaa on helpompi ajella.

-SS-

Ei ollut häävistä puida eilen suojaviljana olevaa Hermannia. Tiheä vesimärkä heinä ja ränsistynyt ohra. Lakopiikit keräs vaan päihinsä nurmi tuppoja. Lakokohdat ajoin pääsääntöisesti yli. myötälakoa otin jos sellaista oli. Onneksi muualla ei heinää juures, mutta vesiheinää on jossain ihan älyttömästi, vaikka kaikki on saanut kinvaran niskaansa. Nooh nyt saa vääntää vettä ilmasta ja seuraava 10vrk pitäis sadella enemmän tai vähemmän. Onneksi täksi päiväksi ennustettu 56mm sade odotuttaa ja määrätkin on tippuneet jo alle 20mm. Niin päivällä ei oo satanut mitään, yöllä hetken katto kohaji.

Lainaus käyttäjältä: Filosofi - 15.08.26 - klo:22:24

Mikä tuon Veeran huonoin puoli siis on? Ei ilmeisesti ainakaan 6 t:n hehtaarisato?

No niin aina, luulisi olevan satotaso ainoa arvioitava ominaisuus, mutta lajike kuin lajike tuottaa suunnilleen samoille lukemille tällaisena kesänä, kun sataa kerran. Huippusato on odotettavissa, jos sataa kaksi kertaa. Mutta jos lako on niin tiivis, että laonnostimet luistavat korsien ja tähkien päältä, ja ilman laonnostimia kaatokelalla saa raavituksi kuivasta maasta lähinnä kokkareita pöydille, ja sato makaa siellä mullassa kiinni, ei ole kovin mukavaa. Puin 8 jalan 360 Sampolla enemmän pystyohraa tunnissa kuin tuommoista kuivunutta lakolevyä 10 jalan tehopuimurilla.

Saman Terpalin Veera sai kuin muutkin testattavat. Aikainen se on, aikaisempi kuin Sylvester-ohra, paljon aikaisempi kuin Sting. Toisaalta, Lene on ollut siilossa jo kaksi viikkoa, ja muutama kesäsade auttoi siihen, että tuli ainakin tähkä näkyviin. Hermannissa ei tahdo pikku helteen takia tulla edes tähkä tupesta. Ehkä pitkään aikaan normaali kylvöaika vapun tienoilla myös auttoi asiaa.

edit:

Tänään ennen ukkoskuuroa kerkisi koittaa 1,88 ha Sylvesteriä, heikoin hiesuinen mettän pohjoisreunan rinne, 200 hl 17,5% hl-paino 63 kg. Saattoi ajaa juoksuvauhtia, ainoa tehorajoitus oli kulunut variaattorin hihna, joka mäen jyrkemmässä kohdassa alkoi luistaa säiliö täytenä. Eli parissa tunnissa tuli kuivurintäysi kun Veeraan sai raapia koko päivän maan pinnasta. Jotenkin vanhempana rasittuu helpommin siitä mullan kauhomisesta puimakoneella, pitempää pystyviljaa on helpompi ajella.

-SS-

Tosi hieno satotaso taas, mutta 63kg on huolestuttava. Kai sitä kuivurissa saa vähän nostettua. Ihan vastaavaa kävin kylällä katsomassa illan suussa. Satoa tulee, mutta silppua. Ei kuupassa juuri painoa tunnu. Sitten mottaa 86 kilon syysvehnää, niin jo alkaa varsi taipua.

pohjanmaalla/pirkanmaalla  tulluy koviakin tuhoja, ainakin sadetutkan mukaan salamaa ja rankkaa sadetta piisannut

Herneet pois tänään. Lähdin puoli kahden aikaan puimaan ja oli taas niin hernettä, niin hernettä. Pelkkää tökkimistä ensimmäinen puoli tuntia, sitten kuin taikaiskusta alkoi puinti sujua. Ei oikein mitään kunnon ongelmia. Tämä oli jopa mukava kahden päivän rutistus. Lajikkeena tällainen melko uusi Heikki-herne. Pitäisi kai olla vahvakortinen ja melko aikainen. No, nämä speksit kyllä täyttyi hyvin. Näistä voikin jo arvata, että satotaso ei ole häävi. Pouti pahoin. Olisi kai pitänyt kylvää vielä aikaisemmin huhtikuussa tai jotain. Plussaa siitä, että siemenkoko jäi hyvin vaatimattomaksi. Saakohan tuollaista itämään. Jotenkin tuntuu, että tätä hernettä en enää niin kovin syvään viitsisi kylvää. Epäilin nytkin, että mahtoiko kaikki tulla ylös, koska siemenkin oli pientä. Kaukana siitä, mitä lajikeluettelossa on tjp ilmoitettu. Niin miksi pienestä koosta silti plussaa? No, tämä tuntuu toimivan kuivurissa aika mukavasti. Elevaattori ei pidä ollenkaan sellaista tuomiopäivän rouskutusta, mihin tottui härkäpavulla ja Ingrid kolme vuotta sitten oli myös aika pahaa kuivurilla.

Kaikesta huolimatta olen nyt sitä mieltä, että herne saa olla aikainen ja lujakortinen, koska tuo puiminen on yksinkertaisesti niin haastavaa. Myöhäiset lajikkeet ovat varmasti satoisia, mutta niitä ei sitten myöskään aina puida. Aikaisemmasta on toiveita saada edes jotain talteen, millä kattaa kustannuksia. Herne lajikkeita on koeruudulla tulossa vaikka kuinka. Sanoisin, että ilman muuta tällainen pienempi siemenkoko. Valmistuu nopeammin, kuivaa helpommin, elevaattorissa mukavampi jne.

Siis ovatko nuo SS:n hehtopainot tuoreesta otettuja. Eiväthän nuo voi olla kuivatun painoja, eiväthän? Tai jos ovat, niin en yhtään ihmettele lajikkeenvaihtointoa..

Joskus tuli noita tuorepainoja seurailtua, mutta ei niistä paljon kostunut. Kauran hlp nousee jo viisi kiloa siinä, kun sen ajaa kerran esiputsarista läpi.

Hernettä ei kannata pilvisenä päivänä puida.

Herneet pois tänään. Lähdin puoli kahden aikaan puimaan ja oli taas niin hernettä, niin hernettä. Pelkkää tökkimistä ensimmäinen puoli tuntia, sitten kuin taikaiskusta alkoi puinti sujua. Ei oikein mitään kunnon ongelmia. Tämä oli jopa mukava kahden päivän rutistus. Lajikkeena tällainen melko uusi Heikki-herne. Pitäisi kai olla vahvakortinen ja melko aikainen. No, nämä speksit kyllä täyttyi hyvin. Näistä voikin jo arvata, että satotaso ei ole häävi. Pouti pahoin. Olisi kai pitänyt kylvää vielä aikaisemmin huhtikuussa tai jotain. Plussaa siitä, että siemenkoko jäi hyvin vaatimattomaksi. Saakohan tuollaista itämään. Jotenkin tuntuu, että tätä hernettä en enää niin kovin syvään viitsisi kylvää. Epäilin nytkin, että mahtoiko kaikki tulla ylös, koska siemenkin oli pientä. Kaukana siitä, mitä lajikeluettelossa on tjp ilmoitettu. Niin miksi pienestä koosta silti plussaa? No, tämä tuntuu toimivan kuivurissa aika mukavasti. Elevaattori ei pidä ollenkaan sellaista tuomiopäivän rouskutusta, mihin tottui härkäpavulla ja Ingrid kolme vuotta sitten oli myös aika pahaa kuivurilla.

Kaikesta huolimatta olen nyt sitä mieltä, että herne saa olla aikainen ja lujakortinen, koska tuo puiminen on yksinkertaisesti niin haastavaa. Myöhäiset lajikkeet ovat varmasti satoisia, mutta niitä ei sitten myöskään aina puida. Aikaisemmasta on toiveita saada edes jotain talteen, millä kattaa kustannuksia. Herne lajikkeita on koeruudulla tulossa vaikka kuinka. Sanoisin, että ilman muuta tällainen pienempi siemenkoko. Valmistuu nopeammin, kuivaa helpommin, elevaattorissa mukavampi jne.

Tainnut olla useampia hyviä (sateisia) vuosi sinulla. Täällä on monesti ingrid herne puitu ensimmäisenä elokuun alussa. Välillä tulee satoa ja välillä ei mut kesken tuo valmistuu.

Mut tänä vuonna sit tilanne toinen. Vettä kun riittänyt ja ei hellettä pahemmin niin ne aasvistuksen paremmat kohdat ovat edelleen vihreän sävyisiä... 

Lainaus käyttäjältä: kylmis - 16.08.26 - klo:21:03

Herneet pois tänään. Lähdin puoli kahden aikaan puimaan ja oli taas niin hernettä, niin hernettä. Pelkkää tökkimistä ensimmäinen puoli tuntia, sitten kuin taikaiskusta alkoi puinti sujua. Ei oikein mitään kunnon ongelmia. Tämä oli jopa mukava kahden päivän rutistus. Lajikkeena tällainen melko uusi Heikki-herne. Pitäisi kai olla vahvakortinen ja melko aikainen. No, nämä speksit kyllä täyttyi hyvin. Näistä voikin jo arvata, että satotaso ei ole häävi. Pouti pahoin. Olisi kai pitänyt kylvää vielä aikaisemmin huhtikuussa tai jotain. Plussaa siitä, että siemenkoko jäi hyvin vaatimattomaksi. Saakohan tuollaista itämään. Jotenkin tuntuu, että tätä hernettä en enää niin kovin syvään viitsisi kylvää. Epäilin nytkin, että mahtoiko kaikki tulla ylös, koska siemenkin oli pientä. Kaukana siitä, mitä lajikeluettelossa on tjp ilmoitettu. Niin miksi pienestä koosta silti plussaa? No, tämä tuntuu toimivan kuivurissa aika mukavasti. Elevaattori ei pidä ollenkaan sellaista tuomiopäivän rouskutusta, mihin tottui härkäpavulla ja Ingrid kolme vuotta sitten oli myös aika pahaa kuivurilla.

Kaikesta huolimatta olen nyt sitä mieltä, että herne saa olla aikainen ja lujakortinen, koska tuo puiminen on yksinkertaisesti niin haastavaa. Myöhäiset lajikkeet ovat varmasti satoisia, mutta niitä ei sitten myöskään aina puida. Aikaisemmasta on toiveita saada edes jotain talteen, millä kattaa kustannuksia. Herne lajikkeita on koeruudulla tulossa vaikka kuinka. Sanoisin, että ilman muuta tällainen pienempi siemenkoko. Valmistuu nopeammin, kuivaa helpommin, elevaattorissa mukavampi jne.

Tainnut olla useampia hyviä (sateisia) vuosi sinulla. Täällä on monesti ingrid herne puitu ensimmäisenä elokuun alussa. Välillä tulee satoa ja välillä ei mut kesken tuo valmistuu.

Mut tänä vuonna sit tilanne toinen. Vettä kun riittänyt ja ei hellettä pahemmin niin ne aasvistuksen paremmat kohdat ovat edelleen vihreän sävyisiä... 

Olen Ingridiä puinut 10.9.2023 eli kolme viikoa myöhemmin, mitä nyt puin Heikkiä. Sato olisi ollut hyvä, mutta vain puolet puitiin.

Meillä ei ole tainut sen puinti ikinä mennä syyskuulle. Aina on helle tsi liika vesi hoitanut homman valmiiksi elokuun puinneille. Tänä vuonna voi olla eka kerta et ei saa elokuussa puitua sitä säästynyttä osaa..